FI109261B - Hallintakanavan muodostaminen - Google Patents

Description

109261

Hallintakanavan muodostaminen - Bildning av kontrollkanal Keksinnön kohde Tämä keksintö liittyy telekommunikaatioverkkojen suunnitteluun ja verkkojen hal-5 lintaansekä niiden asennustoimintaan. Erityisesti tämä keksintö liittyy etähallintayh-teyden muodostamiseen verkkoelementille tietoliikenneverkossa.

Teknisen taustan kuvaus

Matkaviestinjärjestelmän tukiasemaverkko muodostuu lähinnä tukiasemista (BS, base station) ja tukiasemaohjaimesta (BSC, base station controller). Tukiasemaoh-10 jäin ohjaa tukiasemien toimintaa. Tukiasemaohjain on puolestaan yhteydessä mat-kaviestinkeskukseen (MSC, mobile switching center). Tukiasemien tehtävänä on muodostaa ilmarajapinnan kautta yhteys matkapuhelimeen. Tukiasemat ovat edelleen yhteydessä joko radiolinkin, kuparikaapelin tai optisen kaapelin välityksellä tukiasemaohjaimeen. Tukiasemaohjaimen tehtäviin kuuluu mm. matkaviestinten lä-15 hetystehon säätö ja matkaviestinten tukiasemien välisten kanavanvaihtojen hoitaminen. Tukiasemaohjaimet ovat edelleen yhteydessä matkaviestinkeskukseen, joka hoitaa oman maantieteellisen alueensa matkapuhelinliikennettä. Sen tehtäviin kuuluu mm. puhelun reititys, puhelun hallinta ja puhelun päättäminen. Lisäksi matka-viestinkeskus on yhteydessä käyttäjäinformaatiota sisältäviin rekistereihin, kuten • 20 esimerkiksi kotirekisteriin HLR (home location register) ja vierailijarekisteriin VLR

· ·: (visitor location register) sekä verkonhallintasysteemiin NMS (network management •...: system). Kuvassa 1 on esitetty lohkokaavio tyypillisestä tukiasemaverkon rakentees- :' ta. Tukiasemaverkko käsittää tukiasemia 10 ja tukiasemaohjaimia 20. Tukiasemaoh- : ’: jäin 20 on yhteydessä matkaviestinverkon matkaviestinkeskukseen MSC 30. Kuvas- '': 25 sa 1 lisäksi havainnollistetaan matkaviestimiä 5, jotka ovat yhteydessä tukiasema- verkkoon.

; · · ’ Internetin käytön levitessä siihen liittyvä tekniikka, erityisesti IP-verkkojen (IP, In- : .: temet Protocol) tekniikka on halventunut ja levinnyt moneen käyttöön. IP-verkko- ·;·: tekniikkaa käytetään jo matkaviestinjärjestelmissäkin, erityisesti tukiasemaverkkojen . ··. 30 rakentamiseen. IP-verkossa jokaisella verkon laitteella on verkon sisällä ainutker- • _ täinen osoite. Jos laitteessa on verkkoon useampi liityntäportti, annetaan jokaiselle portille oma IP-osoite. IP-protokollasta tunnetaan kaksi eri versiota. IP-protokollan ' * versio 4 (IPv4) selostetaan dokumentissa RFC 791. IP-protokollan versio 6 (IPv6) selostetaan dokumentissa RFC 1883.

2 109261 IPv4-osoite muodostuu 32 bitin jonosta. Kuva 2 havainnollistaa IPv4-osoitteiden rakennetta. IPv4-osoitteet jaetaan tällä hetkellä viiteen luokkaan: A, B, C, D ja E-luokkiin. Osoitteen eniten merkitsevät bitit esittävät, mihin luokkaan osoite kuuluu.

A-, B-ja C-luokan IP-osoitteet jaetaan kahteen osaan: verkko-osaan (net) ja isäntä-5 osaan (host). Verkko-osa identifioi sen verkon, mihin isäntä on liittynyt, ja isäntäosa identifioi isännän liityntäportin kyseiseen verkkoon. Varaamalla verkko-osalle enemmän bittejä ja isäntäosalle vähemmän bittejä voidaan antaa osoitteet paljon erillisiä verkkoja sisältävälle kokonaisverkkoarkkitehtuurille. Tässä tapauksessa on tietysti rajoituksena, että erillinen verkko ei voi sisältää kovin monta vastaanottajaa.

10 Vastaavasti, jos käytössä on muutama suuri verkko, joihin on liittynyt paljon käyttäjiä, tällöin IP-osoitteessa kannattaa valita vähän bittejä sisältävä verkko-osa ja paljon bittejä sisältävä isäntäosa. D-luokan osoite käsittää ns. multicast-osoitteen, ja E-luokka on varattu tulevaan käyttöön. IP-osoitteet ovat uniikkeja, joten niiden myöntäminen ja antaminen täytyy olla valvottua toimintaa, jotta samaa osoitetta ei 15 annettaisi useampaan kertaan.

Kun IP-verkkoon liitetään uusi laite, se tarvitsee oman IP-osoitteen. Eräs yleinen tapa toteuttaa IP-osoitteen anto uudelle verkkoon liitetylle laitteelle on jäljestää uusi laite pyytämään joko samassa tai eri verkossa olevalta DHCP-palvelimelta (dynamic host configuration protocol) tai BOOTP-palvelimelta (BOOTstrap protocol) IP-20 osoitetta. DHCP-palvelin pitää keskitetysti kiijanpitoa sille kuuluvan maantieteellisen alueen verkon tarvitsemista IP-osoitteista. DHCP- tai BOOTP-palvelin allokoi uudelle laitteelle vapaan IP-osoitteen ja lähettää tiedon uudelle laitteelle päin. Kun uudella laitteella on IP-osoite, on tietoliikenne mahdollista verkossa. Toinen vaihto-! · · ·. ehto, tosin hankalampi, on ohjelmoida uudelle laitteelle oma IP-osoite jo ennen sen 25 toimitusta lopulliseen päämääräänsä, mutta tämä vaatii erittäin huolellista verkon ;!; suunnittelua ja ylläpitoa.

^ IP-osoitteen lisäksi uusi IP-verkkoon liitetty laite tarvitsee myös hallintakanavan, jonka avulla uutta laitetta voidaan ohjata ja valvoa tarvittaessa. Edullisesti laitteelle : ‘; muodostetaan niin kutsuttu etähallintakanava, jonka avulla laitetta voidaan ohjata ja ,···. 30 valvoa kaukokäyttöisesti. Perinteisesti hallintayhteys on saatu aikaan siten, että : asentaja on manuaalisesti etsinyt vapaan hallintayhteyden. Tämä tarkoittaa sitä, että ’ ‘ laitteen asentaja on verkkoon liitetyllä PC-tietokoneella tai vastaavalla hakenut va- :: paita hallintayhteyksiä ja ainakin yhden löydettyään asentaja syöttää kyseisen hallin- ...: takanavan tiedot uudelle laitteelle, minkä jälkeen laite voi alkaa hyödyntää kyseistä ____: 35 hallintakanavaa. Ongelmana tällaisessa ratkaisussa on se, että hallintakanavan etsiminen manuaalisesti on lisännyt uuden laitteen asennusaikaa. Lisäksi manuaalinen 3 109261 asennus altistaa koko järjestelmän inhimillisille virheille, jollaisia voi olla esimerkiksi se, että asentaja antaa epähuomiossa uudelle laitteelle hallintakanavan, joka on jo jonkin muun laitteen käytössä.

Keksinnön tavoitteena on toteuttaa tukiasemaverkon elementtien asennusmenetelmä, 5 joka poistaa edellä mainittuja haittoja. Lisäksi keksinnön tavoitteena on toteuttaa tukiasemaverkon elementtien asennusmenetelmä, joka helpottaa IP-tietoliikenne-verkkoon pohjautuvan tukiasemaverkon asennusta.

Keksinnön tavoitteet saavutetaan automatisoimalla etähallintayhteyden luominen ja järjestämällä etähallintayhteyden luomisen jälkeen menetelmä, jolla muita verkon 10 elementtejä voidaan informoida etähallintakanavan olemassaolosta tietylle verkkoelementille.

Keksinnön mukaiselle menetelmälle etähallintayhteyden muodostamiseksi verkkoelementille tietoliikenneverkossa on tunnusomaista se, että - etsitään vapaata aikaväliä uuden verkkoelementin ja ympärillä olevien muiden 15 verkkoelementtien välisistä yhteyksistä j a - vapaan aikavälin löydyttyä muutetaan uuden verkkoelementin IP-osoitetietoja merkiksi vapaan aikavälin löytymisestä etähallintakanavan käyttöön.

Keksinnön mukaiselle tietoliikennejärjestelmälle, joka käsittää ainakin tukiasemia : · * BS, ohjauselementtejä sekä ristikytkentälaitteita ja jossa jokaisella verkkoelementillä ;' 20 on oma IP-osoite, on tunnusomaista se, että kytkettäessä uusi verkkoelementti tie- . ’: toliikennejäqestelmä on järjestetty ;;; - etsimään vapaata aikaväliä verkkoelementtien välisistä yhteyksistä ja ’: - muuttamaan IP-osoitetietojaan merkiksi vapaan aikavälin löytymisestä etähallinta kanavan käyttöön.

; ; · ’ 25 Keksinnön mukaiselle verkkoelementille, joka on liitetty IP-verkkoon ja jolla on •; ‘ oma IP-osoite, on tunnusomaista se, että se käsittää ... - välineet (502) vapaan aikavälin etsimiseksi yhteyksistään muihin verkkoelement- ·;· teihin ja ,.,.: - välineet IP-osoitteen muuttamiseksi (503) osoittamaan etähallintakanavan löyty- 30 minen.

4 109261

Keksinnön mukaisia edullisia suoritusmuotoja on esitetty epäitsenäisissä patenttivaatimuksissa. Keksinnön mukaisessa menetelmässä sen jälkeen, kun verkkoelementti on saatu asennettua, järjestetään asennettu verkkoelementti pyytämään itselleen hallintakanavaa. Kun hallintakanava on saatu muodostettua, järjestetään kysei-5 nen verkkoelementti muuttamaan IP-osoitetietojaan siten, että muut saman verkon verkkoelementit havaitsevat hallintakanavan olemassaolon ja voivat niin halutessaan käyttää sitä. Tietoliikennejärjestelmään ja verkkoelementtiin on järjestetty välineet, joiden avulla menetelmän toiminnot voidaan suorittaa.

Kuvien lyhyt selostus 10 Seuraavassa keksintöä selostetaan yksityiskohtaisemmin viittaamalla oheisiin kuviin, joissa kuva 1 esittää esimerkkiä tyypillisestä tukiasemaverkosta, kuva 2 havainnollistaa IP-osoitteiden rakennetta, kuva 3 esittää erästä toista esimerkkiä tukiasemaverkosta, 15 kuva 4 esittää keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaista IP-osoitteen rakennetta, kuva 5 esittää keksinnön mukaista tietoliikennejärjestelmää, kuva 6 esittää keksinnön mukaista verkkoelementtiä, ja kuva 7 esittää vuokaaviota keksinnön mukaisesta menetelmästä.

20 ': · · Kuvissa käytetään toisistaan vastaavista osista samoja viitenumerolta ja merkintöjä.

; i · Kuvia 1 ja 2 on selostettu edellä tekniikan tason kuvauksen yhteydessä.

Keksinnön edullisten suoritusmuotojen yksityiskohtainen kuvaus

Keksinnön mukaisesti uuden verkkoelementin asennus ja käyttöönotto toteutetaan 25 mahdollisimman pitkälle automatisoidusti. Tässä verkkoelementin asennuksella tarkoitetaan erityisesti sitä, että uuteen verkkoelementtiin syötetään ohjelmisto, joka .··. käsittää kaiken tarvittavan datan verkkoelementin toiminnan alkuunsaattamiseksi.

, * · ·. Datan syöttämisen jälkeen verkkoelementti voi aloittaa yhteydenoton muihin samas- ' - ‘ sa verkossa toimiviin verkkoelementteihin, koska datan syötön yhteydessä verkko- ’: ”: 30 elementille on myös syötetty oma IP-osoite, joka on muodostettu kyseiselle verkko- 1...: elementille esimerkiksi verkkoa suunniteltaessa.

Tarkastellaan seuraavaksi verkkoelementin hallintayhteyden muodostamista. Tässä ‘ ‘ esimerkinomaisessa suoritusmuodossa verkko käsittää ainakin tukiasemia BS, risti- kytkentälaitteita ja ohjauselementtejä, kuten tukiasemaohjaimia BSC. Mainitut oh- : 109261 5 jauselementit, kuten tukiasemaohjaimet BSC, ainakin ohjaavat saman alueen tukiasemia BS. Tukiasemaohjaimet BSC ja niiden ohjaamat tukiasemat on yhdistetty toisiinsa tiedonsiirtoyhteyksien välityksellä, jotka muodostavat tukiasemaverkossa ns. transmissiojärjestelmän. Tavallisesti tukiasemat BS ja tukiasemaohjaimet BSC 5 liitetään transmissiojärjestelmään ristikytkentälaitteiden välityksellä, jolloin järjestelmä voi näyttää esimerkiksi kuvan 3 mukaiselta. Kuvassa tukiasemaohjain BSC 303 on kytketty verkonhallintasysteemiin NMS 304, jota ei tässä tarkastella sen tarkemmin. Tukiasemaohjain BSC 303 käsittää portteja, joiden kautta tukiasemaohjain 303 voidaan kytkeä transmissiojäijestelmään. Tässä esimerkinomaisessa suoritus-10 muodossa on esitetty ainoastaan yhteen porttiin kiinnitetty verkkojäqestely. Tukiasemaohjaimen BSC 303 porttiin on kytketty ristikytkentälaite 302 a. Tämä ristikyt-kentälaite 302 a on kytketty tässä esimerkinomaisessa suoritusmuodossa muihin ris-tikytkentälaitteisiin 302 b-d. Näihin ristikytkentälaitteisiin 302 b-d on edelleen kytketty ainakin tukiasemia BS 301. Jokainen esitetty ristikytkentälaite 302 a-d etsii nk.

15 gateway-kanavaa joka hetki. Gateway-kanavalla tarkoitetaan sitä reittiä, jonka kautta yksittäiselle ristikytkentälaitteelle 302 a-d voidaan muodostaa yhteys tukiasemaohjaimelta BSC 303. Kun verkkoelementti eli tässä esimerkinomaisessa suoritusmuodossa ristikytkentälaite 302 a-d löytää vapaan aikavälin tukiasemaohjaimen BSC 303 liittymäkanavasta (Access Channel), kysyy kyseinen verkkoelementti löydetyn 20 hallintakanavan tunnuksen ja tallentaa sen. Tämän jälkeen verkkoelementti muuttaa keksinnön mukaisesti omaa osoitettaan siten, että se voi ilmoittaa siihen yhteydessä oleville muille verkkoelementeille gateway-kanavan löytymisestä. Mainitut muut : '.. verkkoelementit, tässä esimerkinomaisessa tapauksessa esimerkiksi ristikytkentälait- ·· teet 302 a-d, rekisteröivät löydetyn gateway-kanavan, jonka ne tallentavat omiin ‘. 25 tiedostoihinsa tai vastaaviin. Alan ammattimiehelle on selvää, että tässä kuvatulla järjestelyllä saavutetaan se etu, että verkkoelementteihin ei tarvitse tallentaa tietoja kaikista mahdollista reiteistä tukiasemaohjaimelle BSC 303, kuten tekniikan tason mukaisissa ratkaisuissa, vaan riittää, että verkkoelementit tallentavat tiedot niistä verkkoelementeistä, jotka muodostavat gateway-kanavan kyseiselle verkkoelementil-30 le. Tällaisella järjestelyllä verkkoelementtien valmistuskustannuksia voidaan pienentää vähäisemmän muistin tarpeen vuoksi.

% : I » ' . Vastaavalla tavalla voidaan toimia kytkettäessä uusi tukiasema BS 301 johonkin verkon solmuun, kuten ristikytkentälaitteeseen 302 a-d. Tarkastellaan esimerkin-‘1; ·* omaisesti kuvassa 3 esitettyä tilannetta, jossa verkkoon ollaan liittämässä uutta tuki- : : 35 asemaa BS 301a. Tukiasemaan BS 301a asennetaan ensimmäisessä vaiheessa asen- ; · nustiedostot, joiden avulla kyseinen verkkoelementti on valmis käyttöönotettavaksi.

Mainitut asennustiedostot käsittävät esimerkiksi kyseisen verkkoelementin IP- I 6 109261 osoitteen, kyseisen verkkoelementin maantieteellisiä sijaintitietoja sekä kyseiseen verkkoelementtiin liittyviä teknisiä tietoja. Kun uusi tukiasema BS 301a on kytketty, se aloittaa etähallintakanavan kyselyn automaattisesti. Kyselyllä tarkoitetaan tässä sitä, että se aloittaa etsimään vapaata aikaväliä yhteyksistään ympärillä oleviin risti-5 kytkentälaitteisiin 302 a-d tai muihin mahdollisiin verkkoelementteihin, jota vapaata aikaväliä uuden tukiaseman BS 301a on tarkoitus käyttää etähallintakanavan muodostamiseen. Vapaan aikavälin löydyttyä yhteydestä johonkin ympärillä olevaan verkkoelementtiin, muuttaa uusi verkkoelementti eli tässä esimerkinomaisessa tapauksessa tukiasema BS 301a IP-osoitteestaan jonkin ennalta sovitun bitin arvoa mer-10 kiksi siitä, että se on löytänyt etähallintakanavayhteyden ristikytkentälaitteeseen 302 a-d tai vastaavaan. Kun etähallintakanava on muodostettu uuden tukiaseman BS 301a ja ristikytkentälaitteen 302 a-d tai vastaavan välille, voidaan kyseistä verkkoelementtiä ohjata, valvoa ja sen tiedostoja päivittää tukiasemanohjaimelta BSC 303.

Alan ammattimiehelle on selvää, että ristikytkentälaitteet 302 a-d käyttävät hyödyk-: 15 seen edellä esitettyä gateway-kanavaa etähallintakanavan muodostamiseksi uudelle tukiasemalle BS 301a.

Tarkastellaan seuraavaksi sitä, miten verkkoelementti muuttaa omaa IP-osoitettaan silloin, kun verkkoelementti on löytänyt etähallintakanavan itselleen. Keksinnön mukaisesti uusi verkkoelementti voi ilmoittaa etähallintakanavan löytymisestä esi-20 merkiksi IP-osoitetietojen välityksen yhteydessä. Eräs mahdollisuus etähallintakanavan löytymisen osoittamiseksi on esitetty kuvassa 4 nuolella 401. Kuvassa 4 on esitetty IP-osoitteen rakenne, jossa on sovellettu keksinnön mukaista keksinnöllistä ;. ajatusta ja joka IP-osoite kuuluu edellä esitettyyn C-luokkaan. Keksinnön mukaisesti ; IP-osoitteessa valitaan ainakin yksi bitti, jota käytetään ilmaisemaan etähallintaka- 25 navan löytyminen. Tässä esimerkinomaisessa suoritusmuodossa muutettava bitti on ensimmäinen IP-osoitteen verkko-osan bitti. Loppuja verkko-osan bittejä voidaan tässä esimerkinomaisessa suoritusmuodossa käyttää normaaliin tapaan aliverkkojen tunnistamiseen. Alan ammattimiehelle on selvää, että C-luokan IP-osoitteissa kolme ensimmäistä bittiä on varattu ilmaisemaan osoitteen kuuluminen C-luokkaan tunne-30 tulla tavalla. Vastaavalla tavalla voidaan käyttää myös muiden luokkien IP-": osoitteiden verkko-osan ensimmäistä eli eniten merkitsevää bittiä ilmaisemaan etä- ' . hallintakanavan olemassaolo. Alan ammattimiehelle on selvää, että myös jokin muu IP-osoitteen, erityisesti IP-osoitteen verkko-osan, bitti voidaan valita osoittamaan ·;·* hallintakanavan löytyminen. Eräs tällainen bitti voi olla esimerkiksi verkko-osan ; · ·: 35 viimeinen bitti. Oleellista on se, että kaikilla verkkoon kuuluvilla verkkoelementeillä : · · · on tieto siitä, mitä bittiä käytetään merkiksi etähallintakanavan löytymisestä, jotta verkkoon kuuluvat elimet voivat käyttää keksinnön mukaista ratkaisua hyväkseen.

7 109261

Keksinnön mukaisella järjestelyllä saavutetaan se etu, että sellaisessa vikatilanteessa, jossa etähallintakanavayhteys tukiasemaohjaimeen BSC 303 katkeaa, voidaan uusi etähallintakanava muodostaa automaattisesti ilman huoltomiehen työpanosta. Ajatellaan esimerkiksi tilannetta, jossa ristikytkentälaitteiden 302b ja 302c välinen 5 gateway-yhteys katkeaa, jolloin kyseisen ristikytkentälaitteen IP-osoitteesta gate-way-yhteyden olemassaoloa osoittavan bitin arvo muuttuu ilmaisemaan gateway-yhteyden puuttumisen. Tällöin ristikytkentälaite 302c alkaa automaattisesti etsimään uutta gateway-yhteyttä ristikytkentälaitteen 302d kautta. Mikäli kyseisestä yhteydestä löytyy vapaa aikaväli ristikytkentälaitteen 302c etähallintakanavan käyttöön, vara-10 taan se ja muutetaan osoitteesta jälleen ennalta sovitun bitin arvoa osoittamaan uuden etähallintakanavan löytyminen. Tämän jälkeen muut verkkoelementit päivittävät reititystaulukkonsa uuden IP-osoitteiston mukaisiksi.

Kuvassa 5 esitetty keksinnön mukainen tietoliikennejärjestelmä käsittää ainakin tukiasemia BS, ohjauselementtejä sekä ristikytkentälaitteita. Jokaiselle verkkoele-15 mentille on järjestetty oma IP-osoite ja etähallintakanava. Keksinnön mukainen tietoliikennejärjestelmä käsittää ensimmäiset välineet 701 etsimään vapaata aikaväliä verkkoelementtien välisistä yhteyksistä, kun uusi verkkoelementti kytketään mainit-| tuun tietoliikenneverkkoon. Edelleen tietoliikennejärjestelmä käsittää toiset välineet 702 muuttamaan IP-osoitetietoja merkiksi vapaan aikavälin löytymisestä etähallinta-20 kanavan käyttöön. Mainitut välineet ovat edullisesti toteutettu esimerkiksi ohjelmis-tollisesti. Edullisesti mainittu tietoliikenneverkko on yksityinen IP-verkko. Alan ammattimiehelle on selvää, että keksinnön mukainen tietoliikennejärjestelmä käsittää myös muut verkon toiminnan kannalta oleelliset välineet, joita ei tässä esitellä ! tarkemmin.

,: 25 Kuvassa 6 on esitetty keksinnön mukainen verkkoelementti, kuten esimerkiksi tuki- ’ : asema BS 301, joka käsittää edullisesti ensimmäiset välineet 501, joihin asennustie- ' ’: dostot voidaan tallentaa. Tämän lisäksi verkkoelementti käsittää toiset välineet 502, joiden avulla verkkoelementti voi etsiä vapaata aikaväliä yhteyksistään muihin verk-koelementteihin tukiasemayhteyden muodostamiseksi. Edelleen verkkoelementti 30 käsittää välineet 503, joiden avulla se voi muuttaa IP-osoitettaan ennalta sovitulla tavalla, kun vapaa aikaväli on löytynyt. Verkkoelementtiin on järjestetty välineet 504, joihin verkkoelementti voi tallentaa tiedot etähallintakanavaan tarvittavista IP-11, ’· osoitteista. Mainitut välineet voi olla toteutettu esimerkiksi mikroprosessorin avulla, ,.: johon on syötetty ohjelmisto, joka toteuttaa edellä mainittujen välineiden toimintoja.

. 35 Lisäksi mainittujen välineiden toimintojen toteuttamiseen voidaan käyttää riittävän muistiavaruuden omaavia muistipiirejä. Alan ammattimiehelle on selvää, että edellä 8 109261 esitettyjen välineiden lisäksi verkkoelementti käsittää välineet, joiden avulla se voi toteuttaa tietoliikenneyhteyksiään. Eräs tällainen väline on esimerkiksi lähe-tin/vastaanotinyksikkö. Kyseisiä välineitä ei ole eritelty tässä tarkemmin, koska ne eivät ole oleellisia tässä esitettävän keksinnön kannalta. Alan ammattimiehelle on 5 selvää, että edellä esitetty verkkoelementti on edullisesti yksityiseen IP-verkkoon (Private IP Network) kuuluva verkkoelementti, jossa IP-verkossa jokainen yksittäinen solmukohta muodostaa edullisesti oman aliverkkonsa.

Keksinnön mukaisen menetelmän eri vaiheet on esitetty kuvassa 7. Ensimmäisessä vaiheessa asentaja syöttää kyseiseen verkkoelementtiin asennustiedostot 601, joiden 10 avulla yksittäinen verkkoelementti saadaan suorittamaan omia toimintojaan. Toisessa vaiheessa sellainen verkkoelementti, joka saa yhteyden muihin verkkoelement-teihin, aloittaa etsimään vapaata aikaväliä yhteyksistään 602. Kun vapaa aikaväli löytyy jostakin yhteydestä, verkkoelementti muuttaa omasta IP-osoitteestaan jonkin ennalta sovitun bitin arvoa osoittamaan hallintakanavan löytymisestä 603. Osoitteen 15 muuttamisen jälkeen verkkoelementti ilmoittaa muille verkkoon kuuluville elementeille etähallintakanavan löytymisestä automaattisesti osoitetietojensa yhteydessä 604.

Keksinnön mukaista menetelmää voidaan hyödyntää sekä IPv4- että IPv6-proto-kollaa käyttävien verkkojen yhteydessä. Edelleen keksinnön mukaista menetelmää 20 tukiasemaverkon elementin asentamiseksi voidaan soveltaa GSM-järjestelmässä (Global System for Mobile communications), UMTS-järjestelmässä (Universal Mobile Telecommunication System), ja muissa digitaalisissa matkaviestinjärjestelmissä, joissa tukiasemaverkon tietoliikenneverkkona voidaan käyttää IP-verkkoa.

': Tietyn toiminnallisen yksikön, kuten tukiasemaohjaimen nimi on usein erilainen eri 25 solukkoverkkojärjestelmissä. Esimerkiksi UMTS-järjestelmässä (Universal Mobile Telecommunication System) tukiasemaohjainta (BSC, base station controller) vas taava toiminnallinen yksikkö on radioverkko-ohjain (RNC, radio network controller). Tämän vuoksi tässä hakemuksessa käytetty verkkoelementtejä koskeva terminologia on selkeyden vuoksi esimerkinomaisesti GSM-järjestelmän mukainen, mutta ..: 30 keksintö ei ole rajoitettu pelkästään GSM-järjestelmään.

... Edellä olevan selityksen perusteella alan ammattimiehelle on selvää, että monenlai- ;·' siä muutoksia voidaan tehdä keksinnön puitteissa. Vaikka eräs keksinnön edullinen ; · i toteutusmuoto onkin kuvattu yksityiskohtaisesti, on selvää että toteutusmuodon mo- : ·: nenlaiset muutokset ja muunnelmat ovat mahdollisia, jotka muutokset ja muunnel- 3 5 mat ovat keksinnön hengen ja kattavuuden mukaisia.

Claims (11)

109261

1. Menetelmä etähallintayhteyden muodostamiseksi verkkoelementille tietoliikenneverkossa, tunnettu siitä, että - etsitään vapaata aikaväliä uuden verkkoelementin ja ympärillä olevien muiden 5 verkkoelementtien välisistä yhteyksistä ja - vapaan aikavälin löydyttyä muutetaan uuden verkkoelementin IP-osoitetietoja merkiksi vapaan aikavälin löytymisestä etähallintakanavan käyttöön.

2. Förfarande enligt patentkrav 1, kannetecknat av att IP-adressdata för nätelementet ändras beträffande atminstone en bit. » • * » ' . 3. Förfarande enligt patentkrav 2, kännetecknat av att nämnda ena bit är en bit av ennätdel av IP-adressen. : ” ‘: 20 4. Förfarande enligt patentkrav 3, kännetecknat av att nämnda bit av nätdelen är :1": den mest betydande biten av nätdelen. ’···’ 5. Förfarande enligt patentkrav 1, kännetecknat av att överflödiga vägvalsdata filtreras bort. .·1 ‘: 6. Förfarande enligt patentkrav 1, kännetecknat av att information om fjärrkov • » · 25 trollkanalen förmedlas tili de övriga nätelementen tillsammans med IP-adressdata.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että verkkoelementin IP-osoitetietoja muutetaan ainakin yhden bitin osalta.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu yksi bitti on IP-osoitteen verkko-osan bitti.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu verkko-osan bitti on verkko-osan eniten merkitsevä bitti.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ylimääräiset 15 reititystiedot suodatetaan pois.

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tieto etähallin-takanavasta välitetään muille verkkoelementeille IP-osoitetietojen mukana.

7. Datakommunikationssystem innefattande atminstone databaser BS, styrele-.:. ment samt korskopplingsapparater, och i vilket varje nätelement har en egen IP- adress och ^ärrkontrollkanal, kännetecknat av att vid koppling av ett nytt nätele-···’ ment har datako mm unikations sy stemet inrättats 109261 - att söka en ledig tidslucka bland förbindelserna mellon nätelementen och - att ändra IP-adressdata tili tecken pä att en ledig tidslucka hittats för bruk av ijärr-kontrollkanalen.

7. Tietoliikennejärjestelmä, joka tietoliikennejärjestelmä käsittää ainakin tuki- '; asemia BS, ohjauselementtejä sekä ristikytkentälaitteita ja jossa jäijestelmässä jokai- 20 sella verkkoelementillä on oma IP-osoite ja etähallintakanava, tunnettu siitä, että kytkettäessä uusi verkkoelementti tietoliikennejärjestelmä on järjestetty .; - etsimään vapaata aikaväliä verkkoelementtien välisistä yhteyksistä ja - muuttamaan IP-osoitetietoja merkiksi vapaan aikavälin löytymisestä etähallintaka- i navan käyttöön. » 1

8. Datakommunikationssystem enligt patentkrav 7, kännetecknat av att nämnda 5 datakommunikationssystem är ett privat IP-nät.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen tietoliikennejärjestelmä, tunnettu siitä, että • 1. mainittu tietoliikennejärjestelmä on yksityinen IP-verkko. 1: 9. Verkkoelementti, joka on liitetty IP-verkkoon ja jolla on oma IP-osoite, tun- ; · ·: nettu siitä, että verkkoelementti käsittää i 109261 - välineet (502) vapaan aikavälin etsimiseksi yhteyksistään muihin verkkoelement-teihinja - välineet IP-osoitteen muuttamiseksi (503) osoittamaan etähallintakanavan löytyminen.

9. Nätelement som anslutits tili IP-nätet och har en egen IP-adress, kännetecknat av att nätelementet innefattar - organ (502) för att söka en ledig tidslucka bland sinä förbindelser med de övriga nätelementen och 10. organ för att ändra (503) IP-adressen tili att ange att en fjärrkontrollkanal hittats.

10. Nätelement enligt patentkrav 9, kännetecknat av att det är en basstation BS (301).

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen verkkoelementti, tunnettu siitä, että se on tukiasema BS (301).

11. Patenttivaatimuksen 9 mukainen verkkoelementti, tunnettu siitä, että se on ristikytkentälaite (302 a-d). 10 1. Förfarande för uppkoppling av ijärrkontrollförbindelse för ett nätelement i ett datakommunikationsnät, kännetecknat av att - en ledig tidslucka söks bland förbindelsema mellan ett nytt nätelement och om · kringliggande andra nätelement och - da en ledig tidslucka hittats ändras IP-adressdata för det nya nätelementet tili ett 15 tecken pä att en ledig tidslucka hittats för bruk av en fjärrkontrollkanal.

11. Nätelement enligt patentkrav 9, kännetecknat av att det är en korskopplings-apparat (302 a-d). » • 1 1 » I » · | 1