FI109067B - Maksunosoitus - Google Patents

Description

109067

Maksunosoitus

Keksinnön tausta

Keksintö liittyy puhelun maksunosoitukseen (Advice of Charge) ja erityisesti maksunosoitukseen älyverkkoa hyödyntävässä solukkomaisessa 5 matkaviestinjärjestelmässä, jossa palveluntarjoaja voi käyttää palvelussaan muiden palveluntarjoajien palveluja ja/tai eri verkko-operaattoreita.

Älyverkolla (Intelligent Network, IN) voidaan tarjota tietoliikenneverkon - esimerkiksi langallisen verkon tai matkaviestinverkon - tilaajalle suuri määrä erilaisia palveluita. Eräs tällainen palvelumuoto on maksunosoitus, joka 10 kertoo soittajalle arvion soitetun puhelun hinnasta. Maksunosoituksen laskentaa tuetaan yleisesti älyverkon avulla. Matkaviestinverkoissa yleisesti käytetty mekanismi maksunosoituksen laskemiseksi on, että valitun numeron ja tilaaja-sopimuksen tyypin (tilaajaluokka, MS classmark) perusteella tiedetään puhelun tariffitaso. Tariffitaso voidaan saada myös älyverkon palvelun ohjauspis-15 teestä (Service Control Point, SCP). Tariffitason perusteella tiedetään kullakin hetkellä käytössä oleva kertaveloitus ja/tai aikaveloitus. Toisin sanoen tariffitason perusteella tiedetään kullakin hetkellä käytössä olevat maksunosoituksen AoC (Advice of Charge) E-parametrit, jotka ilmaisevat, kuinka usein ja kuinka paljon tuotetaan ns. maksunosoitussykäyksiä. Maksunosoitussykäykselle on 20 määritelty tietty hinta. E-parametreista ilmenee esimerkiksi ilmainen aika pu-’ . helun alussa, ilmaisen ajan päättyessä tuotettavat maksunosoitussykäykset, määräajoin tuotettavat maksunosoitussykäykset ja niiden välinen aika. Puhe-'···* luun voi liittyä joko kerta- tai aikaveloitus. Käytetty maksunosoitusalgoritmi on : kuitenkin aina sama.

; 25 Palvelujen tuottamisessa ollaan siirtymässä monitoimittajaympäris- töön, jossa yksittäinen palvelu voi käyttää useamman lisäarvopalveluntarjo-·:··: ajan (value added service provider) ja sisällön tarjoajan (content provider) tar- • joamia resursseja. Sen lisäksi palveluntarjoaja ei välttämättä itse ylläpidä tele- • · · verkkoa, vaan palveluntarjoaja voi ostaa tarvitsemansa verkkopalvelun verkko- * · · 30 operaattorilta. Palvelu voi siten koostua sisältöpalvelusta, lisäpalvelun tuotta-’··’ vasta logiikasta ja yhteyspalvelusta (access service). Tällaisen palvelun mak- sunosoituksen laskeminen edellyttää usean erilaisen laskutusparametrin käyttöä. Palvelun kokonaishinta koostuu sisällön hinnasta, lisäpalvelulogiikan • · käyttömaksusta sekä yhteyden hinnasta. Saman palvelulogiikan kautta voi-35 daan käyttää usean eri sisällöntuottajan erilaisia (ja erihintaisia) sisältöpalvelulta, ja logiikkaa voidaan käyttää usean eri operaattorin verkoissa, joissa yh- f 2 109067 teyspalvelu on luonnollisesti erihintaista. Näin ollen palvelun tuottamiseen käytettävissä olevien kombinaatioiden lukumäärä kasvaa erittäin suureksi. Lisäksi eri kombinaatioilla on erilaiset hinnat. Kun vielä eri palvelut käyttävät erilaisia resursseja, ei tunnetun tekniikan mukainen maksunosoituksen las-5 kenta-algoritmi E-parametreineen pysty tarjoamaan tosiaikaista tietoa todellisista kustannuksista.

Keksinnön lyhyt selostus

Keksinnön tavoitteena on siten kehittää menetelmä ja menetelmän toteuttava laitteisto siten, että yllä mainittu ongelma saadaan ratkaistua. Kek-10 sinnön tavoite saavutetaan menetelmällä, järjestelmällä ja verkkoelementillä, joille on tunnusomaista se, mitä sanotaan itsenäisissä patenttivaatimuksissa. Keksinnön edulliset suoritusmuodot ovat epäitsenäisten patenttivaatimusten kohteena.

Keksintö perustuu siihen, että jokaiselle palvelulle määritellään erik-15 seen hinnanmäärityselementti, jolla palvelun maksunosoitus lasketaan. Hin-nanmäärityselementti on looginen elementti eli tietorakenne, joka sisältää tiedon palvelun hinnan muodostumismekanismista ja tiedon niistä laskentapara-metreistä, joiden arvoa käytetään maksunosoituksen laskemiseen.

···. Keksinnön etuna on, että maksunosoituksen laskentamekanismi • · 20 voidaan räätälöidä palvelukohtaisesti kaikki hinnanmuodostukseen vaikuttavat * . tekijät huomioonottavaksi. Näin maksunosoitus ilmaisee tarkasti puhelun to dellisen hinnan, jolloin sitä voidaan käyttää myös reaaliaikaiseen laskutuk-*···' seen. Lisäksi yksittäisen hinnanmäärityselementin päivittäminen ja muu modi- : fiointi on yksinkertaista ja helppoa.

·' 25 Keksinnön eräässä edullisessa suoritusmuodossa hinnanmääri tyselementti kysyy muilta palvelun tuottamiseen osallistuvilta järjestelmän *:··: osilta laskentaparametrien arvoja. Tämän suoritusmuodon etuna on lisäksi, että paikalliset arvot voidaan huomioida laskutuksessa. Lisäksi palvelun sponsorointi ja sen huomioiminen hinnoittelussa paikallisesti helpottuu: jos esimer- • · * 30 kiksi karttapalvelun kartta sisältää paikassa A mainoksen, ei kartasta veloiteta ’···’ (laskentaparametrin arvo asetetaan nollaksi), mutta paikassa B, jossa kartassa i'*.. ei ole mainosta, kartasta veloitetaan.

Keksinnön eräässä edullisessa suoritusmuodossa palvelun hin- • · nanmäärityselementin laskema maksunosoitus välitetään laskutusjärjestel-35 mään. Tämän suoritusmuodon etuna on lisäksi se, että vältetään turhaan las- ί 3 109067 kemasta sekä maksunosoitusta ettälaskutustietoja. Näin vähennetään signalointia ja verkkoelementtien kuormitusta.

Keksinnön eräässä edullisessa suoritusmuodossa palvelun aikana muuttuva laskentaparametrin arvo päivitetään hinnanmäärittelyelementtiin.

5 Tästä on se etu, että voidaan tarjota asiakkaille entistä räätälöidympiä ja monipuolisemmin toimintaympäristön muutoksia huomioivia palveluja, joiden maksunosoitus ilmaisee oikean palvelusta veloitettavan hinnan.

Keksinnön eräässä edullisessa suoritusmuodossa maksunosoituksia lähetetään ennalta määritellyin aikavälein. Tämä edelleen parantaa asiak-10 kaalle näkyvän hinnan ja/tai laskutusjärjestelmän reaaliaikaisuutta.

Kuvioiden lyhyt selostus

Keksintöä selostetaan nyt lähemmin edullisten suoritusmuotojen yhteydessä, viitaten oheisiin piirroksiin, joista:

Kuvio 1 havainnollistaa tietoliikennejärjestelmän arkkitehtuuria; 15 Kuvio 2 esittää lohkokaavion maksunosoitusinstanssin rakenteesta; I ja

Kuvio 3 esittää esimerkin keksinnön mukaisesta tiedonsiirrosta.

Keksinnön yksityiskohtainen selostus

Esillä olevaa keksintöä voidaan soveltaa minkä tahansa tiedonsiir-: 20 tojärjestelmän yhteydessä, jossa käytetään maksunosoitusta ja välitetään sel- : ' laisia palveluita, joiden laskutus perustuu muuhunkin kuin käytettyyn aikaan ja/tai siirrettyyn datamäärään. Tällainen on esimerkiksi yleiseurooppalainen : matkaviestinjärjestelmä GSM (Global System for Mobile Communication) ja : erityisesti sen seuraava sukupolvi, ns. GSM 2+. Jäljempänä keksintöä on se- 25 lostettu käyttäen esimerkkijärjestelmänä UMTS-järjestelmää (Universal Mobile Telecommunications System) keksintöä kuitenkaan tällaiseen tiettyyn järjes-.···. telmään rajaamatta. UMTS ja IMT-2000 (International Mobile Telecommunications 2000) ovat kehitteillä olevia ns. kolmannen sukupolven matka-• viestinjärjestelmiä. UMTS on standardointityön alla ETSkssä (European Tele- 30 communications Standards Institute), kun taas ITU (International Tele-:·. communications Union) standardoi IMT-2000 -järjestelmää. Nämä tulevaisuu- . ·. : den järjestelmät ovat peruspiirteiltään hyvin samankaltaisia. Matkaviestinjärjes telmien yleensä ja erityisesti IMT-2000- ja UMTS-järjestelmien määritykset kehittyvät nopeasti. Samoin älyverkon määritykset kehittyvät. Tällainen kehitys 35 voi vaatia keksintöön ylimääräisiä muutoksia. Sen vuoksi kaikki sanat ja ilmai- 4 109067 sut tulisi tulkita laajasti ja ne on tarkoitettu kuvaamaan eikä rajoittamaan keksintöä. Oleellista keksinnön kannalta on toiminto, eikä se, missä verkkoelementissä tai laitteessa toiminto suoritetaan.

Esillä olevan keksinnön mukaisen toiminnallisuuden toteuttava tie-5 toliikennejärjestelmä käsittää tekniikan tason mukaiseen palvelujen toteutuksessa tarvittavien välineiden lisäksi välineitä useampien erilaisten maksunosoituksissa käytettävien loogisten hinnanmäärityselementtien ylläpitämiseen ja yksittäisen palvelun maksunosoituksen laskemiseksi palvelun osoittamalla hinnanmäärityselementillä. Sen lisäksi järjestelmä voi käsittää välineitä hin-10 nanmäärityselementin tarvitsemien parametrien arvojen kysymiseksi palvelun aikaansaamiseen osallistuvilta tarjoajilta ja operaattoreilta. Järjestelmä voi | myös käsittää välineitä muuttuneiden parametriarvojen välittämiseksi hinnan- määrityselementille. Tietoliikennejärjestelmä voi olla langatonta viestintää hyödyntävä järjestelmä tai kiinteään verkkoon perustuva järjestelmä. Tietoliiken-15 nejärjestelmä voi olla myös sovitettu käyttämään maksunosoitusta laskutukseen, jolloin järjestelmä käsittää välineitä maksunosoituksen välittämiseksi laskutusjärjestelmään esimerkiksi ns. prepaid-tilaajien reaaliaikaiseen laskutukseen. Prepaid-tilaaja on etukäteen maksanut tilaaja.

Viitaten kuvioon 1 siinä on esitetty UMTS-järjestelmän verkkoarkki-20 tehtuuri varsin karkealla tasolla, koska verkon yksityiskohtaisemmalla raken-teella ei ole keksinnön kannalta olennaista merkitystä. Kolmannen sukupolven matkaviestinverkoissa erotellaan palveluntarjoaja SP (service provider) ja .···. verkko-operaattori (network operator) toisistaan. Palveluntarjoaja tarjoaa pal- veluja loppukäyttäjälle yhden tai useamman verkko-operaattorin verkon SN 25 välityksellä. Tällaisesta palvelut välittävästä verkosta SN käytetään nimitystä ’ palveleva verkko. Palveluntarjoaja voi tarjota palvelua yhden tai useamman verkko-operaattorin palvelevan verkon SN välityksellä. Sen lisäksi palvelun-tarjoaja voi vaihtaa palvelevaa verkkoa kesken palvelun niin, että käyttäjä ei huomaa vaihdosta. Palveluntarjoaja voi olla myös verkko-operaattori. Palve-, ,·. 30 luntarjoajan lisäksi palvelun tuottamiseen voidaan käyttää yhtä tai useampaa lisäarvopalveluntarjoajaa ja/tai sisällön tarjoajaa. Näitä edustaa kuviossa 1 CP. Jatkossa käytetään termiä palveluntarjoaja siitä palveluntarjoajasta, jolta ti-

• I

: ’·· laaja on tilannut palvelun. Lisäarvopalveluntarjoajista ja sisällön tarjoajista Τ’·· käytetään jatkossa nimitystä aputarjoaja (subprovider). A-palvelun palvelun- 35 tarjoaja voi olla B-palvelulle aputarjoaja ja päinvastoin.

5 109067

Palvelun tarjoamiseksi palveluntarjoajan verkossa on vähintään yksi palvelun ohjauspiste SCP1 (Service Control Point), jonka avulla ohjataan toi-j mintoja älyverkkopalvelujen aikaansaamiseksi. Älyverkkopalvelun yhteydessä käynnistetään palvelulogiikkaohjelma SLP (Service Logic Program) ja luodaan 5 siitä palvelulogiikkainstanssi (Service Logic Instance), jolla tuotetaan palvelu. Palvelulogiikka käynnistetään joko palvelun ohjauspisteessä tai se ladataan käynnistyksen yhteydessä esimerkiksi palvelevaan verkkoon tai päätelaitteeseen. Keksinnön ensimmäisessä edullisessa suoritusmuodossa kuhunkin pal-velulogiikkaohjelmaan on liitetty sen oma maksunosoituksen laskenta-10 algoritmiohjelma AoC-P. AoC-P on looginen hinnanmäärityselementti, joka sisältää tiedon palvelun hinnan muodostumismekanismista ja niistä laskentapa-rametrien arvoista, jotka se tarvitsee syötteekseen pystyäkseen laskemaan maksunosoituksen. Hinnanmäärityselementti ladataan palvelulogiikan käynnistämisen yhteydessä suoritusympäristöön soittajan pyytämän palvelun maksuno-15 soituksen laskemiseksi. Hinnanmäärityselementtiä on kuvattu tarkemmin kuvion 2 yhteydessä. Kun kuhunkin palvelulogiikkaohjelmaan liitetään sille oma hinnanmäärityselementti AoC-P, voidaan tarvittavat parametrit ja niiden määrä määritellä erittäin vapaasti ja kunkin palvelun ominaispiirteet yksilöllisesti huomioiden.

20 Joissain muissa suoritusmuodoissa palvelulogiikkaohjelmaan voi- • · · daan liittää käytettävän hinnanmäärityselementin tunniste tai muu osoitus käy-tettävästä hinnanmäärityselementistä. On myös mahdollista liittää palvelulogiik-kaohjelmaan hinnanmäärityselementti silloin, kun palvelulogiikkaohjelma käyttää '!! monipuolisesti erilaisia verkkoelementtejä palvelun tuottamiseen ja yksinkertai- 25 simpiin palvelulogiikkaohjelmiin osoitus käytettävästä hinnanmäärityselementistä. Tällöin samaa laskenta-algoritmia ei tarvitse tallentaa moneen kertaan. Esimerkiksi nykyisille tunnetun tekniikan mukaista laskenta-algoritmia käyttäville palveluille pelkkä viittaus laskenta-algoritmiin riittää. Joissain suoritusmuodoissa ei välttämättä tarvita edes viittausta, vaan hinnanmäärityselementin tai sen . .·. 30 osoituksen puuttuminen palvelulogiikkaohjelman yhteydestä voi merkitä tunne- tun tekniikan mukaisen laskenta-algoritmin käyttämistä. Oleellista on, että mak-sunosoituksen laskemisessa käytettäviä hinnanmäärityselementtejä on vähin-: *·· tään kaksi, ja jollain tavalla osoitetaan, mitä elementtiä kukin palvelu käyttää.

Tunnetun tekniikan mukaisesta maksunosoituksesta voidaan käyttää myös ni-35 mitystä standardin mukainen hinnanmäärityselementti.

6 109067

Palvelevan verkon yksityiskohtaista rakennetta ei ole esitetty kuviossa 1, koska sillä ei ole keksinnön kannalta merkitystä. Palveleva verkko SN käsittää UMTS-järjestelmässä varsinaisen liityntäverkon AN (access network) ja yhden tai useamman ydinverkon CN (core networks). Liityntäverkko AN on 5 vastuussa pääasiassa radiotiehen liittyvistä asioista eli se tarjoaa ydinverkolle radiopääsyn, joka tarvitaan langatonta toimintaa varten. Ydinverkko CN on jokin perinteinen tietoliikenneverkko tai tulevaisuuden tietoliikenneverkko, joka on modifioitu hyödyntämään tehokkaasti liityntäverkkoa langattomassa viestinnässä. Ydinverkko voi olla esimerkiksi GSM-verkko tai GSM 2+-verkko.

10 Ydinverkon CN välityksellä saadaan yhteys muihin verkkoihin. Muita verkkoja ovat esimerkiksi toiset UMTS-järjestelmän verkot, dataverkot ja yleinen kytkentäinen puhelinverkko. Palveleva verkko SN käsittää keksinnön ensimmäisessä edullisessa suoritusmuodossa älyverkon palvelun ohjauspisteen SCP2. Vaihtoehtoisesti tai SCP2:n lisäksi palvelevan verkon jokin verkkoelementti voi 15 sisältää älyverkkopalvelun ohjaustoiminnon SCF (Service Control Function) tai liittymän sellaiseen. SCF:n avulla ohjataan toimintoja älyverkkopalvelujen aikaansaamiseksi. Keksinnön ensimmäisessä edullisessa suoritusmuodossa maksunosoituksen suoritusympäristö EE on sijoitettu palvelevan verkon älyverkon palvelun ohjauspisteeseen SCP2. Suoritusympäristö voi sijaita myös jossain 20 muussa verkkoelementissä tai jopa matkaviestimessä. Palvelevalle verkolle SN :·. riittää, että se pystyy välittämään lasketun maksunosoituksen matkaviestimelle ja maksunosoituksen laskemisessa tarvittavat parametrit suoritusympäristöön.

Matkaviestin MS koostuu varsinaisesta matkaviestinlaitteesta ME

• · ;;; (Mobile Equipment) ja siihen irrotettavasti kytketystä identifiointikortista USIM, · ·

’;]/ 25 josta käytetään myös nimitystä tilaajan tunnistusyksikkö. Matkaviestimellä MS

*·* ’ tarkoitetaankin tässä yhteydessä yleisesti tilaajan tunnistusyksikön ja varsinaisen päätelaiteen muodostamaa kokonaisuutta. Matkaviestin MS voi olla pel-kistetty, ainoastaan puhetta välittävä laite tai se voi olla monipuolisia palveluja välittävä laite, joka toimii palvelualustana ja tukee erilaisten palveluihin liittyvi- , [·, 30 en toimintojen lataamista ja suorittamista. Se voi esimerkiksi sisältää älyverkon * » · palvelun palvelulogiikan suoritusympäristön T-SCF, joka vastaa verkon puo- » · ;* lella olevaa palvelun ohjaustoimintoa. Myös hinnanmäärityselementin suoritu- i '·· sympäristö EE voi sijaita kehittyneessä matkaviestimessä MS. Matkaviestin- :\j laite ME voi olla mikä tahansa matkaviestinjärjestelmässä kommunikoimaan 35 pystyvä laite tai useamman laitteen yhdistelmä, esimerkiksi multimediatietoko-ne, johon on kytketty esimerkiksi Nokian valmistama kortikka (card phone) ! 7 109067 matkaviestinyhteyden aikaansaamiseksi. Ainoa edellytys keksinnön mukaiselle matkaviestimelle on, että se pystyy välittämään palvelupyynnön käyttäjältä verkkoon ja palvelun maksunosoituksen osoittaman hintatiedon käyttäjälle.

Yleensä matkaviestimissä on maksunosoitukseen kaksi mittaria, 5 joista toinen mittaa käynnissä olevan puhelun laskutusyksiköltä ja toinen mittaa sekä käynnissä olevien että edellisten puheluiden laskutusyksiköltä. Nämä laskutusyksiköt voidaan sovittaa laskemaan yhteen maksunosoituksia, joita voidaan vastaanottaa periodisesti, kuten esimerkiksi kuvion 3 yhteydessä tarkemmin selitetään.

10 Korostettakoon vielä, että sillä, minne maksunosoituksen hinnan- määrityselementti ja sitä käyttävän palvelun palvelulogiikka sijoitetaan, ei ole merkitystä keksinnön kannalta. Ne voidaan myös sijoittaa eri paikkoihin. Hin-nanmäärityselementti voidaan liittää kiinteäksi osaksi palvelulogiikkaa, vaikka niiden suoritusympäristöt sijaitsisivat eri paikoissa.

15 Kuviossa 2 esitetään eräs esimerkki maksunosoituksen laskevasta loogisesta hinnanmäärityselementistä (tai tarkemmin sanoen sen toteuttavasta instanssista) AoC-l. Ensimmäisessä edullisessa suoritusmuodossa hinnan-määrityselementti ladataan palvelevassa verkossa, edullisesti älyverkon palvelun ohjauspisteessä, olevaan suoritusympäristöön EE palvelun käynnistyes-| 20 sä. Suoritusympäristö on edullisesti Java-virtuaalikone tai muu vastaava, joka ei mitenkään rajoita hinnanmäärityselementin rakennetta ja/tai toteutusta. Keksintö voidaan kuitenkin toteuttaa myös muunlaista suoritusympäristöä ..... käyttäen. Suoritusympäristö voi sijaita myös matkaviestimessä tai muussa * · ;;; päätelaitteessa. Jos suoritusympäristö on palvelevassa verkossa, on mak- • · · 25 sunosoituksen käyttäminen laskutukseen hiukan yksinkertaisempaa ja vä-'·* * hemmän signalointia vaativaa.

Viitaten kuvioon 2 hinnanmäärityselementillä on rajapinta 1 palvele-vaan verkkoon SN, rajapinta 2 palveluntarjoajalle SP ja rajapinnat 3 aputarjo-ajiin CP laskentaparametrien arvojen välittämiseksi sekä luonnollisesti raja-. !·. 30 pinta 4 matkaviestimeen MS maksunosoitustiedon siirtämiseksi matkaviesti- meen MS. Jos palvelu on sellainen, että se ei käytä aputarjoajia CP, ei palve-luun liittyvällä hinnanmäärityselementillä tarvitse olla rajapintaa 3. Vastaavasti, : ’·· jos maksunosoituksen hinnanmäärityselementti ei tarvitse tietoa palvelevasta verkosta, voidaan rajapinta 2 jättää pois elementistä. Hinnanmäärityselemen- 35 tiliä AoC-l voi olla myös muita rajapintoja kuin kuviossa 2 esitetyt. Hinnanmää- 8 109067 rityselementillä voi esimerkiksi olla rajapinta laskutusjärjestelmään. Tällöin on mahdollista käyttää maksunosoituksia myös laskutustietoina.

Hinnanmäärityselementti vastaanottaa rajapintojen 1, 2 ja 3 välityksellä laskentaparametrien arvoja. Näitä hinnanmuodostukseen vaikuttavia tie-5 toja voivat olla palvelun käytön määrä, esimerkiksi käytetty aika tai siirretty bittimäärä, ja tilaajalle siirretyn sisällön määrää, esimerkiksi karttapalvelussa siirrettävää karttaruutujen lukumäärää. Vastaavasti hinnanmäärityselementti pystyy pyytämään laskentaparametrien arvoja näiden rajapintojen välityksellä. Palvelun aikaansaamiseen osallistuvat elementit seuraavat laskutustietojaan 10 tarvittaessa yhteyskohtaisesti ja osaavat antaa hinnanmäärityselementin pyytämät arvot. Yleensä palveluntarjoaja sopii muiden palvelun tuottamiseen osallistuvien osapuolien kanssa mm. siitä, minkälaisia parametrejä käytetään, miten niiden arvoja välitetään ja miten esimerkiksi määräarvoja mitataan. Näin hän pystyy rakentamaan palvelulle hinnanmäärityselementin.

15 Keksinnön ensimmäisessä edullisessa suoritusmuodossa hinnan määrityselementti AoC-l on sovitettu pyytämään rajapintojen välityksellä las-kutusparametrien arvoja niiltä verkkoelementeiltä, jotka osallistuvat palvelun tuottamiseen ja/tai välittämiseen. Esimerkiksi karttapalvelun hinnanmäärityselementti AoC-l voi käsittää seuraavan hinnanmuodostusmekanismin: 20 maksunosoitus = palvelun aloituspaikka + karttaveloitus + (siirretyn i < · datan määrä)*(hinta/Mbyte) + (käytetty aika)*(hinta/sekunti).

Palvelun aloituspalkkion suuruuden selvittämiseksi hinnanmääri-.... tyselementti on sovitettu kysymään sitä palveluntuottajalta SP rajapinnan 2 • a välityksellä. Karttaveloituksen suuruus selvitetään paikalliselta aputarjoajalta 25 CP rajapinnan 3 välityksellä. Siirretyn datan määrä ja käytetty aika selvitetään v ’ palvelevalta verkolta SN rajapinnan 1 välityksellä. Näiden parametrien arvot voidaan selvittää periodisesti tai yhteyden purkamisen yhteydessä riippuen esimerkiksi siitä, onko kyseessä kertaluonteinen kartan toimittaminen vai oman sijainnin seuraaminen kartalla. Hinnat voidaan selvittää joko palvelun-30 tuottajalta SP tai palvelevasta verkosta SN. Se, kummasta ne selvitetään, riip-puu palveluntuottajan tekemistä määrittelyistä maksunosoituksen hinnanmää-rityselementissä AoC-P.

» f : *·· Joissain muissa suoritusmuodoissa laskentaparametrien pyynnöstä ‘ · j voi huolehtia palvelulogiikka tai oma erillinen laskentaparametripalvelulogiikka.

35 Keksinnön ensimmäisessä edullisessa suoritusmuodossa AoC-l on myös sovitettu vastaanottamaan muuttuneita parametrien arvoja palvelun 9 109067 tuottamiseen osallistuvilta verkkoelementeiltä, esimerkiksi hinta/sekunti -tiedon muuttumisen, kun veloitus vaihtuu puhelun aikana. AoC-l on sovitettu ensimmäisessä edullisessa suoritusmuodossa myös käyttämään muuttuneita arvoja vastaanoton jälkeisiin tapahtumiin. Esimerkiksi käytetystä ajasta ennen muu-5 tosta veloitetaan edeltävän hinnan mukaan ja muutoksen jälkeen muutetun hinnan mukaan.

Kuviossa 3 esitetään eräs esimerkki keksinnön mukaisesta tiedonsiirrosta loogisten yhteyksien välillä. Kuviossa 3 lähdetään liikkeelle tilanteessa, jossa matkaviestimen MS käyttäjä lähettää palvelupyynnön palvelevaan 10 verkkoon SN sanomassa 3-1. Palveleva verkko voi esimerkiksi olla vierailtava matkapuhelinverkko VPLMN. Palvelevassa verkossa oleva matkapuhelinkeskus MSC havaitsee, että palvelupyyntö koskee älyverkkopalvelua, ja selvittää vierailijarekisterissä olevista tilaajatiedoista palveluun liittyvän älyverkon palvelun ohjauspisteen osoitteen. Tässä esimerkissä se on palveluntarjoajan 15 (esimerkiksi kotiverkon HPLMN) älyverkon palvelun ohjauspiste SCP1. Matkapuhelinkeskus MSC lähettää palvelun palvelulogiikan käynnistävän sanoman 3-2 SCP1 :lle. SCP 1 vastaanottaa sanoman, käynnistää palvelulogiikan ja lataa sanomassa 3-3 palvelulogiikkaan liitetyn hinnanmäärityselementin (AoC-l) palvelevassa verkossa olevaan suoritusympäristöön. Latauksen yhteydessä 20 se edullisesti antaa palvelun tuottamiseen paikallisesti osallistuvien verkkoe- • ·« ;\t lementtien osoitteet (MSC, CP). Ne saa selville MSC:n perusteella. Sen omien verkkoelementtien osoitteet ovat edullisesti kiinteänä osana hinnanmäärityse- ! ..... lementtiä, koska ne ovat vakiona pysyvää tietoa. Kuvion 3 esimerkissä suori- « · tusympäristö on sijoitettu palvelevan verkon palvelun ohjauspisteeseen SCP2.

25 SCP1 lähettää sanomassa 3-4 palvelulogiikan ohjeiden mukaisesti pyynnön

I t I

' palvelun tuottamiseen osallistuvalle, aputarjoajan CP verkkoelementille lähet tää itselleen palvelussa tarvittava osa, esimerkiksi paikallinen kartta, jonka avulla käyttäjä pystyy seuraamaan sijaintiaan uudessa kaupungissa ydinkes-‘: kustassa. Aputarjoajan CP verkkoelementti lähettää sanomassa 3-5 pyydetyn . 30 osan, esimerkiksi kartan, SCP1:lle. Sen saatuaan SCP1 lähettää pyytämänsä osan (kartan) ja siihen mahdollisesti tuottamansa sijaintitiedon sanomassa 3-6 i « ; matkapuhelinkeskukselle, jonka matkapuhelinkeskus MSC välittää käyttäjän · matkaviestimeen sanomassa 3-7. Näin käyttäjä on saanut palvelun käyttöönsä ja hänelle tuotetaan koko ajan palvelua. Varsinaiseen tuottamiseen liittyvää 35 tiedonsiirtoa ei kuitenkaan esitetä tässä esimerkissä.

10 109067

Samanaikaisesti SCP2:lle ladattu hinnanmäärityselementti pyytää sanomissa 3-8 SCP2:n välityksellä tarvitsemiensa laskentaparametrien arvoja palvelun tuottamiseen kertaluonteisesti osallistuvilta verkkoelementeiltä. Näitä ovat kuvion 3 esittämässä esimerkissä CP ja SCP1. Yhdeltä verkkoelementiltä 5 voidaan kysyä yhden tai useamman parametrin arvoa samassa sanomassa. Kertaluonteisella tarkoitetaan sitä, että parametrin arvo on sellainen, että sen suuruus ei muutu palvelun käytön mukaan. Sen lisäksi SCP2 pyytää sanomissa 3-9 palvelun tuottamiseen osallistuvalta matkapuhelinkeskukselta MSC tietyin aikavälein tietoa käytetystä ajasta kuvion 3 esittämässä esimerkissä. Mat-10 kapuhelinkeskus kerää tekniikan tason mukaisesti tietoa esimerkiksi käytetystä ajasta. SCP2 vastaanottaa kysymiensä parametrien arvot sanomissa 3-10.

Koska SCP1:ltä kysyttiin yhden sellaisen parametrin arvoa, jonka arvo vaihtelee kellonajan mukaan, SCP1 tallentaa kohdassa 3-11 esimerkiksi väliaikaismuistiinsa ne tiedot, joita se tarvitsee lähettääkseen mahdollisesti 15 muuttuvan parametrin arvon hinnanmuodostuselementille SCP2:een.

Kun SCP2 on saanut kaikkien tarvitsemiensa parametrien arvot, aloittaa se maksunosoituksen laskemisen kohdassa 3-12. Sen jälkeen se lähettää periodisesti tai muuten ennalta määritellyin aikavälein maksunosoituksen matkaviestimelle sanomissa 3-13 sekä laskutusjärjestelmälle BS sano-20 missä 3-14. Tästä on se etu, että laskutusta varten ei erikseen tarvitse kerätä K i f.t> tietoa, jolloin signalointikuormitus vähenee. Joissain muissa suoritusmuodois- sa maksunosoitus voidaan lähettää vasta palvelun käynnistäneen puhelun lo-,···, puttua. On myös mahdollista lähettää sanomia 3-13 periodisesti ja sanoma 3- y,'.' 14 vasta palvelun käynnistäneen puhelun loputtua. Sanomien 3-13 ja 3-14 lä- 25 hettämisen ei siten tarvitse tapahtua samassa tahdissa. Periodisella lähettä- * » · v ‘ misellä saadaan tieto reaaliaikaisemmaksi ja esimerkiksi prepaid-tilaajien las kuttaminen reaaliaikaiseksi.

Kuviossa 3 palvelun käynnistäneen puhelun ollessa vielä päällä ha-vaitaan kohdassa 3-15 SCP1:ssä, että SCP2:lle lähetetyn parametrin arvo , 30 muuttui. Sen vuoksi SCP1 lähettää sanomassa 3-16 muuttuneen parametrin .···, arvon SCP2:lle, jossa se päivitetään laskenta-algoritmin käyttöön kohdassa 3- ' 17. Sen jälkeen maksunosoitus lasketaan uudella parametrin arvolla.

Maksunosoituksen laskentaa jatketaan, kunnes käyttäjä ei enää tarvitse palvelua ja ilmoittaa siitä sanomalla 3-18. Matkapuhelinkeskus MSC 35 lähettää tästä tiedon sanomassa 3-19 SCP1:lle, joka puolestaan huolehtii maksunosoituksen laskemisen lopettamisesta lähettämällä asiasta kertovan 11 109067 sanoman 3-20 SCP2:n välityksellä hinnanmäärityselementille. Samalla SCP1 poistaa väliaikaismuististaan parametrien arvojen päivitykseen liittyvät tiedot koskien juuri tätä hinnanmäärityselementtiä.

On myös mahdollista, että hinnanmäärityselementti kysyy tarvitse-5 miaan parametriarvoja vasta sanoman 3-20 saatuaan. Tällainen tieto voisi olla vaikka välitettyjen karttaruutujen lukumäärä. Tällöin esimerkiksi CP on sovitettava ylläpitämään tietoa välittämästään karttaruutujen lukumäärästä.

Jos muilla palvelun tuottamiseen osallistuvilla verkkoelementeillä kuin SCP1:llä on väliaikaismuistissaan parametrien arvojen päivityksessä tar-10 vittavat tiedot, niin sovelluksesta riippuen joko SCP1 tai hinnanmäärityselementti SCP2:n välityksellä lähettää niille tiedon palvelun käytön loppumisesta. Matkapuhelinkeskus MSC saa tiedon sanomassa 3-18.

Parametrien arvoja voidaan lähettää myös yleislähetyksinä, jolloin hinnanmäärityselementin on monitoroitava palvelun tuottamiseen osallistuvien 15 verkkoelementtien (tai osan niistä) yleislähetyksiä ja napattava sieltä tarvitsemiensa parametrien arvot. Hinnanmäärityselementti voi myös kysyä tietyin aikavälein parametrien arvoja varmistaakseen, että arvot vastaavat sen hetkistä tilannetta. Toteutustavatriippuvat palveluntarjoajan ja muiden osapuolten välisistä sopimuksista ja siitä, kuinka toiminnot on määritelty hinnanmääritysele-20 menttiin.

t

i I I

Keksinnön jossain muussa suoritusmuodossa sanomien 3-4, 3-5 ja * · jtti; 3-6 sijasta SCP1 voikin lähettää sanomassa 3-4 palvelulogiikan ohjeiden mu- kaisesti matkapuhelinkeskukselle MSC ohjeen pyytää palvelun tuottamiseen osallistuvalta, aputarjoajan CP verkkoelementiltä palvelussa tarvittava osan, » · ‘ 25 jonka MSC pyytää CP:ltä sanomalla 3-5 ja saa sanomalla 3-6.

• : ; Keksinnön jossain muussa suoritusmuodossa SCP1:ssa oleva pal velulogiikka voi selvittää ennen sanoman 3-3 lähettämistä, onko palvelua » ·": pyytänyt tilaaja ns. prepaid-tilaaja vai tilaaja, jota laskutetaan jälkikäteen. Mi- käli tilaaja on prepaid-tilaaja, ladataan SCP2:lle hinnanmäärityselementti, joka \( 30 lähettää laskutusjärjestelmälle maksunosoituksia periodisesti. Muussa tapauk- * * l.l sessa ladataan hinnanmäärityselementti, joka lähettää maksunosoituksen las- kutusjärjestelmälle vasta palvelun käytön loputtua. Nämä vaihtoehtoiset hin-nanmäärityselementit ovat muuten samanlaiset; niiden hinnanmuodostamis- ,· mekanismi ja tarvittavat parametriarvot ovat samat. Tällaisella erottelulla pys- 35 tytään kuitenkin vähentämään signalointikuormitusta verkossa.

12 109067

Edellä kuvion 3 yhteydessä esitetyt signalointisanomat ovat vain viitteellisiä ja voivat sisältää useitakin erillisiä sanomia saman tiedon välittämiseksi. Sen lisäksi sanomat voivat sisältää muutakin tietoa. Tietojen välittämiseen voidaan käyttää myös muita signalointisanomia. Kaikkia esitettyjä sano-5 mia ei tarvitse myöskään lähettää, esimerkiksi sanomia 3-14 ei lähetetä kaikissa suoritusmuodoissa. Palvelusta ja käytetystä tiedonsiirtojärjestelmästä riippuen tietojen välitykseen ja signalointiin voivat osallistua muutkin verkkoelementit, joihin eri toiminnallisuuksia on hajotettu. Matkapuhelinkeskuksen tilalla voi olla esimerkiksi yleisen pakettiradiopalvelun GPRS palveleva tukisolmu 10 SGSN. Esitetyt sanomat kuvaavat vain yhtä esimerkkiä eikä esimerkiksi niiden järjestyksellä ole merkitystä. Jos suoritusympäristö on matkaviestimessä, voidaan SCP2 signalointisanomat sijoittaa matkaviestimen välitettäviksi.

Alan ammattilaiselle on ilmeistä, että tekniikan kehittyessä keksinnön perusajatus voidaan toteuttaa monin eri tavoin. Keksintö ja sen suoritus-15 muodot eivät siten rajoitu yllä kuvattuihin esimerkkeihin vaan ne voivat vaihdella patenttivaatimusten puitteissa.

! * *.

• · « · · • · ·

Claims (19)

109067 Patentti vaati m u kset

1. Menetelmä tietoliikennejärjestelmän palvelun maksunosoituksen laskemiseksi, tunnettu siitä, että menetelmässä: ylläpidetään tietoliikennejärjestelmässä ainakin yhtä hinnanmääri-5 tyselementtiä, liitetään palvelun yhteyteen indikaatio palvelun maksunosoituksen laskemisessa käytettävästä hinnanmäärityselementistä, ja lasketaan palvelun maksunosoitus indikoidulla hinnanmääritysele- mentillä.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että menetelmässä indikoidaan hinnanmäärityselementti liittämällä se palvelun palvelulogiikkaan.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että menetelmässä indikoidaan hinnanmäärityselementti liittämällä sen tun-15 niste palvelun palvelulogiikkaan.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että menetelmässä ylläpidetään tietoliikennejärjestelmässä ainakin kahta erilaista hin-nanmäärityselementtiä, joista yksi on standardin mukainen hinnanmäärityse-... 20 lementti ja muut yksilöitäviä hinnanmäärityselementtejä, ];··* indikoidaan käytettävä yksilöitävä hinnanmäärityselementti liittä- j · ** mällä se palvelun palvelulogiikkaan, ja : lasketaan palvelun maksunosoitus standardin mukaisella hinnan- ! :...: määrityselementillä, mikäli palvelulogiikkaan ei ole liitetty hinnanmääritysele- 25 menttiä.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että menetelmässä ....: ylläpidetään tietoliikennejärjestelmässä ainakin kahta erilaista hin- ,·... nanmäärityselementtiä, joista yksi on standardin mukainen hinnanmäärityse- 30 lementti ja muut yksilöitäviä hinnanmäärityselementtejä, indikoidaan käytettävä yksilöitävä hinnanmäärityselementti liittä-:..,: mällä sen tunniste palvelun palvelulogiikkaan, ja lasketaan palvelun maksunosoitus standardin mukaisella hinnan-. määrityselementillä, mikäli palvelulogiikkaan ei ole liitetty hinnanmääritysele- ' * 35 mentin tunnistetta. 109067

6. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että menetelmässä kysytään palvelun tuottamiseen osallistuvilta järjestelmän osilta hin-nanmäärityselementissä käytettävien laskentaparametrien arvot, ja 5 annetaan hinnanmäärityselementille syötteenä mainitut parametri- | arvot.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että menetelmässä havaitaan palvelun tuottamiseen osallistuvassa järjestelmän osassa 10 laskentaparametrin arvon muutos, ja päivitetään hinnanmäärityselementin käyttämä parametrin arvo vastaamaan muuttunutta arvoa.

8. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että menetelmässä lähetetään maksunosoitus laskutusjär- 15 jestelmään.

9. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että lähetetään maksunosoitus ennalta määritellyin aikavälein.

10. Tietoliikennejärjestelmä (UMTS), joka käsittää ainakin 20 palveluntarjoajan (SP) palvelun tarjoamiseksi tilaajille, palvelevan verkon (SN) palvelun välittämiseksi käyttäjälle, ja '···* suoritusympäristön (EE) palvelun maksunosoituksen laskemiseksi, : ** tunnettu siitä, että palveluntarjoaja (SP) on sovitettu indikoimaan palvelun maksuno-25 soituksessa käytettävä hinnanmäärityselementti (AoC-l), ja :T: suoritusympäristö (EE) on sovitettu laskemaan palvelun maksuno- soitus indikoidulla hinnanmäärityselementillä (AoC-l).

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen tietoliikennejärjestelmä (UMTS), tunnettu siitä, että palveluntarjoaja (SP) on sovitettu indikoi- 30 maan käytettävä hinnanmäärityselementti lataamalla se suoritusympäristöön (EE). :.j.: 12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen tietoliikennejärjestelmä (UMTS), t u n n e tt u siitä, että hinnanmäärityselementti (AoC-l) on sovitettu pyytämään tarvitsemi-\ . 35 ensa laskentaparametrien arvot palvelun tuottamiseen osallistuvilta järjestel- * ’ män osilta (SP, SN, CP), ja 10906/ järjestelmän osat (SP, SN, CP) on sovitettu lähettämään laskenta-parametrien arvot hinnanmäärityselementille (AoC-l).

13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen tietoliikennejärjestelmä (UMTS), tunnettu siitä, että 5 palvelun tuottamiseen osallistuva järjestelmän osa (SP, SN, CP) on sovitettu vasteena laskentaparametrin arvon muutokselle lähettämään muuttuneen arvon hinnanmäärityselementille (AoC-l), ja hinnanmäärityselementti (AoC-l) on sovitettu vasteena muuttuneelle arvolle päivittämään laskentaparametrin arvon.

14. Patenttivaatimuksen 10, 11, 12 tai 13 mukainen tietoliikenne järjestelmä (UMTS), tunnettu siitä, että hinnanmäärityselementti (AoC-l) on sovitettu välittämään palvelun maksunosoitus laskutusjärjestelmään (BS).

15. Patenttivaatimuksen 14 mukainen tietoliikennejärjestelmä (UMTS), tunnettu siitä, että laskutusjärjestelmä (BS) on prepaid- 15 järjestelmä.

16. Patenttivaatimuksen 11, 12, 13, 14 tai 15 mukainen tietoliikennejärjestelmä (UMTS), tunnettu siitä, että hinnanmäärityselementin suoritusympäristö (EE) on palvelevassa verkossa (SN).

17. Patenttivaatimuksen 11, 12, 13, 14 tai 15 mukainen tietoliiken- 20 nejärjestelmä (UMTS), tunnettu siitä, että hinnanmäärityselementin suoritusympäristö (EE) on palvelun käyttäjän matkaviestimessä (MS). *;1·1 18. Tietoliikennejärjestelmän verkkoelementti (SCP1), joka on so- : 2 vitettu sisältämään palvelulogiikan (SLP) tai osoitteen palvelulogiikkaan, jolla * 1 palvelulogiikalla aikaansaadaan palvelu, 25 tu n nettu siitä, että v : verkkoelementti (SCP1) on sovitettu liittämään toisiinsa palvelulogii- kan (SLP) ja palvelun maksunosoituksen laskemisessa käytettävän hinnanmäärityselementin (AoC-P) sekä indikoimaan hinnanmäärityselementin palve-•...: lulogiikkaa käytettäessä. .···. 30 19. Patenttivaatimuksen 18 mukainen verkkoelementti, tun- * '·’ nettu siitä, että verkkoelementti (SCP1) on sovitettu indikoimaan hinnan- '•i.: määrityselementti lataamalla se tietoliikennejärjestelmään palvelulogiikan käynnistyessä. · 2 > · 109067