FI108595B - Taajuusaluetoteutus digitaalisessa videoyleislähetysjärjestelmässä - Google Patents

Description

:, :·;:-. 9 !3

Taajuusaluetoteutus digitaalisessa videoyleislähetysjärjestelmässä - Frekvens-omraderealisering i ett digitalt videosändningssystem KEKSINNÖN TAUSTAA 5 1. Keksinnön ala

Keksintö koskee taajuusaluetoteutusta digitaalisessa videoyleislähetysjärjestelmäs-sä. Tarkemmin keksintö koskee järjestelyä käytettävien taajuusalueiden valitsemiseksi vaivattomalla tavalla digitaalisessa videoyleislähetysjärjestelmässä.

2. Yleistä 10 Digitaaliset videoyleislähetysjärjestelmät (digital video broadcasting) ovat tulossa kuluttajamarkkinoille esillä olevan patenttihakemuksen etuoikeuspäiväyksen aikoihin. Digitaalisissa videoyleislähetysjärjestelmissä data siirretään palveluntarjoajilta käyttäjille digitaalisesti, mikä merkitsee erilaisia palveluja kaikkien saataville. Digi taalinen videoyleislähetysjärjestelmä mahdollistaa vuorovaikutteiset palvelut käyttä-15 jille. Käyttäjä voi esimerkiksi valita, mitä ohjelmia hän haluaa katsoa ja jopa katsomisen ajankohdan, jolloin ohjelmat lähetetään käyttäjälle tämän haluamalla hetkellä.

Kuvassa 1 on esitetty digitaalisen videoyleislähetysjärjestelmän malli. Järjestelmä käsittää kaksi kanavaa käyttäjän ja palveluntarjoajan välillä. Ensimmäinen kanava 20 on yksisuuntainen laajakaistainen yleislähetyskanava video-, audio- ja datasignaalin siirtoon. Toinen kanava on ns. vuorovaikutuskanava, jota käytetään interaktiivisuu-den toteuttamiseksi. Vuorovaikutuskanava on käyttäjän ja palveluntarjoajan välinen kaksisuuntainen kanava. Vuorovaikutuskanavan muodostaa kaksi signaalitietä, joista ensimmäinen on ns. interaktiivinen menotie (alassuunnan kanava) ja toinen on 25 ns. interaktiivinen paluutie (ylössuunnan kanava). Interaktiivinen menotie kulkee palveluntarjoajalta käyttäjälle. Sitä käytetään tiedon toimittamiseen palveluntarjoajalta käyttäjälle. Interaktiivinen menotie voidaan myös upottaa yleislähetyskana-vaan, koska niiden tiedonsiirron suunta on sama. Interaktiivinen paluutie kulkee käyttäjältä palveluntarjoajalle. Sitä käytetään pyyntöjen esittämiseen palveluntarjo-30 aj alle tai palveluntarj oaj an esittämiin kysymyksiin vastaamiseen.

Kuvassa 1 esitetty järjestelmämalli käsittää eri entiteetit yleislähetyskanavaa ja vuorovaikutuskanavaa varten. Yleislähetyskanavassa palveluja tarjoava entiteetti on Γ . '·" i ’ 2 yleislähetyspalvelujen tarjoaja 101. Palvelu toimitetaan käyttäjälle yleislähetysverk-kosovittimen 102 ja yleislähetysmedian 103 kautta. Yleislähetysverkkosovitin 102 on jäljestetty muuttamaan lähetteen formaatti yhteensopivaksi yleislähetysmedian 103 kanssa. Ensimmäinen entiteetti vuorovaikutuskanavassa on interaktiivisten 5 palvelujen tarjoaja 104. Interaktiivisten palvelujen tarjoaja 104 tarjoaa palvelut, joita käyttäjä voi käyttää. Interaktiivisten palvelujen tarjoaja 104 voi olla sama tai eri kuin yleislähetyspalvelujen tarjoaja 101. Kun yleislähetyspalvelujen tarjoaja 101 on eri kuin interaktiivisten palvelujen tarjoaja 104, näiden kahden entiteetin välillä täytyy olla jonkinlaista koordinointia. Vuorovaikutuskanava käsittää myös vuoro-10 vaikutusverkkosovittimen 105 ja vuorovaikutusverkon 106. Nämä mahdollistavat interaktiivisten palvelujen tarjoajan 104 ja käyttäjän välisen kaksisuuntaisen tiedonsiirron. Yleislähetys- ja vuorovaikutuskanavien signaalit siirretään käyttäjän päätelaitteeseen 107, joka tunnetaan nimellä set-top box. Käyttäjän päätelaite käsittää yleislähetysrajapintamoduulin 108, vuorovaikutusrajapintamoduulin 109 ja set-top-15 yksikön 110. Rajapintamoduulit muodostavat kanavien ja käyttäjän päätelaitteen 107 väliset rajapinnat. Set-top-yksikkö 110 toteuttaa käyttäjän ja digitaalisen video-yleislähetysjärjestelmän välisen käyttöliittymän.

Vuorovaikutuskanavassa tiedonsiirto on kaksisuuntaista. Tämä merkitsee, että eri suuntiin siirretyt tiedot on jotenkin erotettava toisistaan. Yksi tyypillinen tapa on 20 käyttää eri taajuusalueita. Taajuusmodulointi suoritetaan vuorovaikutusrajapinta-moduulissa 109. Kuva 2 esittää erästä mahdollista vuorovaikutusrajapintamoduulin 109 toteutusta. Vuorovaikutusrajapintamoduuli koostuu kahdesta moduulista. Ensimmäinen moduuli on nk. radiotaajuusmoduuli 201, joka sisältää kaikki vuorovaikutusrajapintamoduulin 109 radiotaajuuselimet. Toinen moduuli on nk. digitaali-25 moduuli 202, jota käytetään vuorovaikutusrajapintamoduulin 109 tietojenkäsittelyyn.

Radiotaajuusmoduuli 201 on kytketty verkkoon. Ensimmäinen lohko 203, jota käytetään yhdistämään ja erottamaan alassuunnan ja ylössuunnan kanavat, on jonkinlainen suodatin. Yleisimmin käytetty on nk. dipleksisuodatin. Alassuunnan sig-30 naali välitetään toiselle lohkolle 204, joka tyypillisesti käsittää välineet alassuunnan kanavan valitsemiseksi. Valinta tapahtuu asettamalla käyttöön oikea suodatin. Toinen lohko käsittää lisäksi välineet alassuunnan signaalin demoduloimiseksi sopivaksi digitaalimoduulille 202. Digitaalimoduulilta 202 radiotaajuusmoduulille 201 saapuva ylössuunnan signaali moduloidaan ja ylösmuunnetaan ylössuunnan taa-35 juusalueelle lohkossa 205. Ylössuunnan signaali syötetään verkkoon suodatinväli-neiden kautta.

1 0 8 5 9 5 3

Digitaalimoduuli 202 käsittää välineet digitaalisen signaalin käsittelemiseksi. Tähän tarvittavat välineet ovat esimerkiksi mikroprosessori 208, muistivälineet 207 sekä koodaus-ja dekoodausvälineet 206. Set-top box -rajapinta on kytketty mikroprosessoriin 208.

5 Radiotaajuusmoduulin 201 ja digitaalimoduulin 202 moduulien välille on järjestetty signalointi. Signalointi on lähinnä ohjaustarkoituksiin, jotta moduulit toimivat oikein ja oikeassa järjestyksessä.

Interaktiivisen menotien ja interaktiivisen paluutien taajuusalueet valitaan siten, että niitä voidaan käyttää tehokkaasti ja toisiaan häiritsemättä. On huomattava, että 10 interaktiivisen menotien signalointiin käytetty taajuusalue on niiden taajuuksien ulkopuolella, joita käytetään varsinaiseen tiedonsiirtoon. Interaktiivisen menotien signalointiin käytettävät taajuuskaistat ovat spesifikaatioiden mukaan 70-130 MHz ja/tai 300-862 MHz. Nämä taajuusalueet ovat suosituksia, mutta niiden käyttö ei ole pakollista. Vastaavasti interaktiivisen paluutien suositeltu taajuusalue on 5-65 MHz.

15 Vaikka määritellyt taajuusalueet on valittu siten, että käyttäjän päätelaite voi täyttää spesifikaatioiden interaktiivista menotietä ja paluutietä koskevat suositukset kattamatta koko taajuusalueita, interaktiivisten palvelujen tarjoajilla 104 on erilaisia vaatimuksia taajuusalueille. Tämän vuoksi käyttäjän päätelaitteen valmistajalla on oltava useita eri tapauksiin sopivia tuoteversioita. Tämä lisää valmistuskustannuksia :· 20 ja vaikeuttaa tuotantoa.

;. On teknisesti hyvin vaikeaa ja kallista kattaa kaikki taajuusalueet täydellisesti sa- maan aikaan samassa käyttäjän päätelaitteessa. Näin ollen joudutaan tekemään ‘ · · · * kompromisseja teknisessä toteutuksessa. On teknisesti mahdollista järjestää toteu- ·...·* tus, jossa alassuunnan taajuusalueen alkupiste on 20 MHz korkeammalla kuin ylös-:: 25 suunnan taajuusalueen loppupiste.

KEKSINNÖN YHTEENVETO

Keksinnön tavoitteena on esittää järjestely ylössuunnan taajuusalueiden ja alas-suunnan taajuusalueiden järjestämiseksi siten, että koko taajuusalue voidaan kattaa , · ·. yhdellä toteutuksella.

·:··· 30 Keksinnön tavoite saavutetaan järjestämällä käyttäjälaitteisiin taajuudenvalintame-: ‘ ; kanismi niin, että kaikki mahdolliset taajuusalueet ovat kaikissa tapauksissa saata villa ja aina erotettuna toisistaan ennalta sovitulla taajuusvälillä ja taajuusalueet valitaan ohjaussignaalilla.

4 Ί O H 5 9 5 Järjestelylle digitaalisen videoyleislähetysjärjestelmän vuorovaikutuskanavan inter-j aktiivisen paluutien ja interaktiivisen menotien taajuusalueiden valitsemiseksi on I tunnusomaista, että järjestely käsittää ainakin - ensimmäiset suodatinvälineet interaktiivisen menotien signaaleiden suodattami-5 seksi, - toiset suodatinvälineet interaktiivisen paluutien signaaleiden suodattamiseksi, - välineet alitaajuusalueiden valitsemiseksi käytettäväksi mainitulla interaktiivisena menotiellä ja mainitulla interaktiivisena paluutiellä joukosta ennalta määrättyjä alitaajuusalueita, jotka on järjestetty mainittuihin ensimmäisiin suodatinvälineisiin 10 ja mainittuihin toisiin suodatinvälineisiin.

Menetelmälle taajuusalueiden järjestämiseksi digitaalisen videoyleislähetysjärjes-telmän interaktiiviselle menotielle ja interaktiiviselle paluutielle on tunnusomaista, että menetelmä käsittää ainakin seuraavat vaiheet: - määritetään joukko mahdollisia alitaajuusaluepareja, jotka käsittävät ainakin yh-15 den taajuusalueen interaktiivista menotietä varten ja ainakin yhden taajuusalueen interaktiivista paluutietä varten, - mainitut alitaajuusalueparit järjestetään vuorovaikutusrajapintamoduuliin, " ” - se mainituista taajuusaluepareista, jota on tarkoitus käyttää mainitussa vuorovaiku- tusrajapintamoduulissa, valitaan vasteena ohjaussignaaliin.

» I · : “ ’: 20 Keksinnön mukaan taajuudenvalintamekanismi käsittää joukon mahdollisia ennalta ;. määrättyjä taajuusalueita ylössuunnan ja alassuunnan kanaville, jotka taajuusalueet on järjestetty digitaalisen videoyleislähetysjärjestelmän käyttäjän päätelaitteeseen (set-top box). Taajuusalueet on järjestetty siten, että ylössuunnan kanavan taajuus-. alueen ja alassuunnan kanavan taajuusalueen välinen kaista on riittävän leveä. Näin .,. ’ 25 vältetään häiriöt, joita saattaa ilmetä, jos taajuusalueet ovat liian lähellä toisiaan. ;** Käytettävät taajuusalueet valitaan ennalta määrätyistä alueista ohjaussignaalilla.

: : : Samalla ohjaussignaalilla voidaan edullisesti valita sekä ylössuunnan kanavan taa- , '; juusalue että alassuunnan kanavan taajuusalue.

1 0 8 5 9b 5

PIIRUSTUSTEN LYHYT KUVAUS

Kuva 1 esittää digitaalisen videoyleislähetysjärjestelmän mallia, kuva 2 esittää vuorovaikutusrajapintamoduulin erästä mahdollista toteutusta, I kuva 3 esittää keksinnön erään edullisen suoritusmuodon lohkokaaviota, 5 kuva 4 esittää keksinnön erään toisen edullisen suoritusmuodon erästä toista lohkokaaviota, kuva 5 esittää keksinnön yleisjärjestelyä lohkokaaviona, kuva 6 esittää keksinnön mukaista menetelmää.

Kuvissa on käytetty toisiaan vastaavista osista samoja viitenumerolta.

10 EDULLISTEN SUORITUSMUOTOJEN YKSITYISKOHTAINEN SELOSTUS

Kuvia 1 ja 2 selostetaan yksityiskohtaisesti tekniikan tasoa kuvaavassa osassa.

Keksinnön mukaisesti ylössuunnan ja alassuunnan kanavien taajuusalueet jaetaan eri alitaajuusalueisiin, joita valitaan käyttäjän laitteessa olevalla taajuusvalitsimella. Valitsin on järjestetty toimimaan siten, että sitä ohjaamalla voidaan valita ennalta 15 määriteltyjä taajuusalueyhdistelmiä ylössuunnan ja alassuunnan kanaville. Taa-8 ’ juusalueyhdistelmät on muodostettu siten, että ylössuunnan ja alassuunnan kanavilla !. käytettävien taajuusalueiden väli on riittävän suuri. Tämän taajuusvälin avulla voi- ‘. daan minimoida kanavien väliset häiriöt.

Interaktiivisen menotien spesifikaatioista nähdään, että suositeltu taajuusalue on 70-20 130 MHz ja/tai 300-862 MHz. Vastaavasti suositeltu taajuusalue interaktiiviselle M f paluutielle on 5-65 MHz. Keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaan ylös-suunnan taajuuden loppupisteen ja alassuunnan taajuuden alkupisteen välinen taa- * * ... juusväli on 20 MHz.

: y. Keksinnön yksinkertaisimmassa sovelluksessa on jäljestetty kaksi mahdollista taa- .··*. 25 juusaluetta alassuunnan ja ylössuunnan kanaville. Taajuusalueet on esitetty taulu-·’ kossa 1.

6 ; Π 8 59 5

Taajuusalue valikoima 1:_ _Ylössuunnan taajuus:__5 - 50 MHz_ _Alassuuiman taajuus:__70 - 130 MHz, 300 - 862 MHz T aajuusalue valikoima 2:__ _Ylössuunnan taajuus:__5 - 65 MHz_ _Alassuuiman taajuus:__85 - 130 MHz, 300 - 862 MHz

Taulukko 1.

Taajuusaluevalikoimassa 1 ylössuunnan taajuusalue ei kata koko spesifikaatiossa määriteltyä taajuusaluetta. Näin on mahdollista kattaa spesifikaatioissa määritelty 5 koko alassuuiman taajuusalue.

Taajuusaluevalikoima 2 on järjestetty toisin päin. Tässä katetaan kokonaan spesifikaatioiden ylössuunnan taajuusalue. Tämän tuloksena alassuuiman taajuusalue on kapeampi kuin spesifikaatioissa määritelty, kun kanavien välinen taajuusväli on 20 MHz.

10 Taulukossa 2 on esitetty monimutkaisempi taajuusalueen valintamekanismi. Tässä tapauksessa on järjestetty kolme mahdollista taajuusaluevalikoimaa.

Taajuusaluevalikoima 1:__ • · I · ; ·. _Ylössuunnan taajuus:__5-45 (tai 5 - 50) MHz_ : ·. Alassuuiman taajuus: 70- 130 MHz, 300 - 862 MHz • · ·

Taajuusaluevalikoima 2:__ * · !!.' _Ylössuunnan taajuus:__5-55 MHz_ ;;; _Alassuuiman taajuus:__75 - 130 MHz, 300 - 862 MHz

Taajuusaluevalikoima 3:__ _Ylössuunnan taajuus:__5-65 MHz_ _Alassuuiman taajuus:__85 - 130 MHz, 300 - 862 MHz ···’ Taulukko 2.

* » · ;.; Tässä taajuusalueet on järjestetty siten, että mahdollisia valikoimia on kolme. En- •; · ‘ simmäinen taajuusaluevalikoima kattaa spesifikaatiossa määritellyn koko alassuun-; : · 15 nan taajuusalueen. Ylössuunnan taajuusalue on kapeampi kuin spesifikaatiossa määritelty. Toinen taajuusaluevalikoima on järjestetty siten, että spesifikaatiossa määriteltyjä ylössuunnan kanavan ja alassuuiman kanavan taajuusalueita ei ole kokonaan katettu. Ylössuunnan ja alassuuiman kanavien taajuusalueiden väli on 7 ' ··. f \ f I" ; U ö b ^ i? tässäkin tapauksessa 20 MHz, kuten taulukosta 2 voidaan nähdä. Kolmas taa-juusaluevalikoima on toteutettu siten, että spesifikaation mukainen ylössuunnan taajuus on katettu ja alassuunnan taajuusalue on kapeampi kuin spesifikaatiossa määritelty.

5 Alan ammattimiehelle on selvää, että ylössuunnan ja alassuunnan kanavien taajuus-väli voi olla myös jokin muu kuin 20 MHz. Edullisesti se on kuitenkin yli 5 MHz. On myös selvää, että taajuusaluevalikoimat voivat olla erilaisia kuin edellä esitetyt. Taajuusaluevalikoimia voi myös olla eri määrä kuin edellä esitetyissä esimerkeissä. Keksinnön pisimmälle viedyssä suoritusmuodossa taajuusaluevalikoima voi olla 10 toteutettu siten, että se toimii dynaamisesti koko alassuunnan ja ylössuunnan taajuusalueiden muodostamalla taajuuskaistalla. Tämän dynaamisen toiminnan ohjaus voidaan toteuttaa esimerkiksi ohjauskytkennän avulla.

Kuvassa 3 on esitetty keksinnön erään edullisen suoritusmuodon lohkokaavio. Kuva esittää taulukon 1 tapauksen periaatteellista toteutusta. Toteutus on järjestetty edul-15 lisesti vuorovaikutusrajapintamoduuliin 109. Toteutus käsittää välineet 302, 303, 304, 305 ylössuunnan ja alassuunnan signaalien suodattamiseksi. Lisäksi toteutus käsittää välineet 301 alassuunnan ja ylössuunnan signaalien erottamiseksi. Lisäksi mainitut välineet 301 muodostavat rajapinnan verkkoon päin.

i

Tarkastellaan alassuuntaisen signaloinnin tapausta. Tässä tilanteessa välineet 301 20 päästävät signaalit suodatmvälineille 302, 303. Suodatinvälineet 302, 303 on järjes- ! tetty siten, että ensimmäiset suodatinvälineet 302 suodattavat pois ensimmäisen , taajuusalueen ja toiset suodatinvälineet suodattavat pois toisen taajuusalueen, joka edullisesti ei ole sama kuin ensimmäinen taajuusalue. Esimerkkinä voidaan tarkas-telia tilannetta, jossa ensimmäiset ja toiset suodatinvälineet 302, 303 ovat ylipääs-- · ‘ 25 tösuodattimia. Edullisesti ne on jäljestetty suodattamaan signaali alassuunnan taa-:juusalueelle. Tämä tarkoittaa, että ensimmäiset suodatinvälineet 302 on jäljestetty suodattamaan pois kaikki taajuudet, jotka ovat alle 70 MHz. Näin voidaan saavuttaa . : alassuunnan kanavan ensimmäinen taajuusalue. Toiset suodatinvälineet 303 on •' ”: järjestetty suodattamaan pois kaikki taajuudet, jotka ovat alle 85 MHz. Näin pääs- , 30 tään alassuunnan kanavan toiseen taajuusalueeseen. Toiset suodatinvälineet 303 ;.: voidaan valita ohjaussignaalin avulla. Tämän järjestelyn avulla alassuunnan kanava ’ ·; * ’ voidaan suodattaa käytettävän alassuunnan kanavan taajuusalueen mukaisesti. Suo- 1: * · i datettu signaali syötetään käyttäjän laitteeseen.

’ ' Ylössuunnan kanava käsittää samanlaisen järjestelyn kuin edellä kuvattiin. Ylös-35 suunnan kanavaan jäljestetään suodatinvälineet, joiden avulla saavutetaan ylös- 8 , \ ' ^ Γ r* I \ ‘ ι K ^ suunnan kanavan taajuusalue. Käyttäjän laitteelta tulevat signaalit syötetään ensimmäisiin suodatinvälineisiin 305 ylössuunnan kanavassa. Suodatinvälineet 305 on järjestetty suodattamaan pois ensimmäinen taajuusalue. Toiset suodatinvälineet 304 ylössuunnan kanavassa on järjestetty suodattamaan pois toinen taajuusalue, joka 5 edullisesti eroaa ensimmäisestä taajuusalueesta. Välineet 304, 305 ovat edullisesti alipäästösuodattimia.

Tarkastellaan seuraavaksi kuvassa 3 esitetyn järjestelyn toimintaa sovellettuna taulukon 1 esittämään tapaukseen, missä ensimmäinen ylössuunnan taajuusalue on 5-50 MHz ja toinen ylössuunnan taajuusalue on 5-65 MHz. Vastaavasti ensimmäinen 10 alassuunnan taajuusalue on 70-130 MHz ja 300-862 MHz. Toinen alassuunnan taajuusalue on 85-130 MHz ja 300-862 MHz. Kun ohjaussignaalilla valitaan ylössuunnan taajuusalueen ensimmäinen taajuusalue, valitaan automaattisesti myös ensimmäinen alassuunnan taajuusalue, jotta kanavien välinen taajuusväli on riittävän suuri. Vastaavasti ylössuunnan ja alassuunnan taajuuksien toiset taajuusalueet 15 valitaan samaan aikaan.

Kuvassa 4 on esitetty keksinnön erään toisen edullisen suoritusmuodon lohkokaavio. Kuvan 4 järjestely on toteutettu siten, että se kattaa kaikki taulukossa 2 esitetyt taajuusaluevalikoimat. Alassuunnan kanavan suodatinvälineisiin 401 on jäljestetty kolme taajuusaluetta, joista voidaan valita oikea taajuusalue. Suodatustaajuudet ovat , 20 taulukon 2 mukaisesti esimerkiksi 70 MHz, 75 MHz ja 85 MHz. Käytettävät suoda-• »· tinvälineet 401 ovat edullisesti ylipäästösuodattimia. Samalla tavoin suodatus on ! järjestetty ylössuunnan kanavassa. Suodatinvälineet 402 ylössuunnan kanavassa on : ’·· järjestetty niin, että kaikki taajuusalueet voidaan saavuttaa valitsemalla oikea suoda-(tin. Ylössuunnan kanavan suodatustaajuudet ovat edullisesti 50 MHz, 55 MHz ja : 25 65 MHz. Suodatinvälineet ovat alipäästösuodattimia, jolloin kaikki suodatustaa- juuksien alle jäävät taajuudet pääsevät läpi.

< »

Oikeiden suodatinvälineiden valitsemiseksi samalla kertaa ylössuunnan ja alassuunnan kanavassa järjestely käsittää ohjauskytkennän 403 suodatinvälineiden 401, 402 ohjaamiseksi. Ohjauskytkentää ohjataan taajuusvälivalitsimen signaaleilla SI, S2, 30 S3.

» I I I

9 ί) 8 ^ ^

Valitsin Alassuunnan Ylipäästösuo- Ylössuunnan Alipäästösuo- __taajuusalue__datin__taajuusalue__datin 51 70- 130 MHz 70 MHz 5-50 MHz 50 MHz __300 - 862 MHz____ 52 75 - 130 MHz 75 MHz 5 - 55 MHz 55 MHz ! __300 - 862 MHz____ 53 85 - 130 MHz 85 MHz 5 - 65 MHz 65 MHz _ 300 - 862 MHz ___

Taulukko 3.

Taulukko 3 edustaa erästä mahdollista järjestelyä ylössuunnan ja alassuunnan taajuusalueiden valitsemiseksi taajuusvälivalitsimien SI, S2, S3 avulla. Valitsemalla 5 taajuusalueet valitsimella SI käytettävät taajuusalueet ovat 70-130MHz ja 300-862 MHz alassuunnan taajuuksille ja 5-50 MHz ylössuunnan taajuuksille. Vastaavasti valitsimella S2 käytettävät taajuusalueet ovat 75-130 MHz ja 300-862 MHz alassuunnan taajuuksille ja 5-55 MHz ylössuunnan taajuuksille. Valitsimella S3 käytettävät taajuusalueet ovat 85-130 MHz ja 300-862 MHz alassuunnan taajuuksil-10 le ja 5-65 MHz ylössuunnan taajuuksille. Alan ammattimiehelle on selvää, että valitsimet ja niitä vastaavat taajuusalueet voidaan valita muullakin tavoin kuin tässä . esitetyllä tavalla.

t · I · ! ’1.. Kuvassa 5 on esitetty keksinnön yleisjärjestely, jossa on mahdollista jäljestää tarvit- : ’ ·.. tava määrä alitaajuusalueita ylössuunnan ja alassuunnan kanaville. Alitaajuusalueel- ; ‘. 15 la tarkoitetaan taajuusaluetta, joka kattaa ainakin osan ylössuunnan tai alassuunnan . * · ·. kanavalle varatusta taajuusalueesta. Mahdolliset taajuusalueet järjestetään suodatin- ···, välineillä 401, 402. Välineet 401 käsittävät suodatinelimetFl, F2, F3, ..., FN, jotka määräävät käytettävän alitaajuusalueen alassuunnan kanavalla. Vastaavasti välineet . 302 käsittävät suodatinelimet Fl’, F2\ F3’, ..., FN’, jotka määräävät käytettävän ’ * 20 alitaajuusalueen ylössuunnan signaalitiellä. Ylössuunnan ja alasuunnan kanavilla käytettävä suodatinelementti voidaan valita taajuusvälivalitsimilla SI, S2, S3, ..., :':': SN. Keksinnön eräässä edullisessa suoritusmuodossa ylössuunnan ja alassuunnan kanavilla on sama määrä suodatinelimiä. Keksinnön eräässä toisessa edullisessa • , suoritusmuodossa suodatinelimien määrä ylössuunnan ja alassuunnan kanavilla ei ‘ 25 ole yhtä suuri. Siinä tapauksessa ainakin yksi suodatinelin joko ylössuunnan kana- ’. ': vassa tai alassuunnan kanavassa voidaan valita useampia kertoja eri taajuusväliva litsimilla. On myös mahdollista järjestää eri taajuusvälivalitsimet sekä ylössuunnan 10 1 0 8 5 9 b että alassuunnan kanaville. Edullisesti siinä tapauksessa jäljestetään myös jonkinlainen koordinaatio valintojen välille sen varmistamiseksi, että taajuusväli on riittävän suuri käytettyjen taajuusalueiden välillä. Suodatinelimet Fl, F2, F3, ..., FN, Fl’, F2\ F3’, ..., FN’ voidaan toteuttaa elektroniikalla. Toinen edullinen ratkaisu 5 on toteuttaa suodatinelimet ohjelmallisesti ja mikroprosessorin avulla. Keksinnön pisimmälle viedyssä suoritusmuodossa käytettävät alitaajuusalueet määrätään dynaamisesti suodatinvälineisiin 401, 402. Alitaajuusalue syötetään suodatinvälinei-siin esimerkiksi taajuusvälivalitsimien avulla.

Edellä selostettu jäijestely toteutetaan edullisesti vuorovaikutusrajapintamoduuliin. 10 Uusi järjestely voidaan toteuttaa dipleksisuodattimeen niin, että taajuusalueet jäljestetään dipleksisuodattimeen ja tarvittava taajuusalue valitaan ohjaussignaaleilla.

Eri taajuusalueiden tarve ylössuunnan ja alassuunnan kanavilla johtuu erilaisista vaatimuksista. On mahdollista, että eri palveluntarjoajat käyttävät eri taajuusalueita lähetyksissään, ja on edullista, että kaikki eri taajuusalueet voidaan saavuttaa samal-15 la laitteella. On myös mahdollista, että eri maissa käytettävät taajuusalueet poikkeavat toisistaan ja erityisesti silloin on hyvin edullista, että samaa laitetta voidaan käyttää kaikissa maissa.

Kuvassa 6 on esitetty keksinnön mukainen menetelmä. Menetelmässä taajuusalueiden järjestämiseksi digitaalisen yleislähetysjärjestelmän interaktiiviselle menotielle ·:· 20 ja interaktiiviselle paluutielle määritetään 601 joukko mahdollisia alitaajuusaluepa-

Ml· _ reja. Määrittämisellä tarkoitetaan interaktiivisen menotien ja paluutien spesifikaati- :·. oiden mukaisten taajuusalueiden jakamista alitaajuusalueiksi. Alitaajuusalueet voi- ’.···, vat olla ainakin osittain päällekkäiset tai ne voivat olla täysin erilliset yhdellä inter-» · aktiivisella signaaMellä. Tärkeintä on se, että interaktiivisen menotien tietyn alitaa- ;;; 25 juusalueen ja interaktiivisen paluutien vastaavan alitaajuusalueen välinen taajuusvä- * · ' ··' li on riittävän suuri. Taulukoissa 1 ja 2 on esitetty eräitä mahdollisia esimerkkejä tällaisista järjestelyistä. Alitaajuusalueparien määrittämisen jälkeen alitaa-juusalueparit jäljestetään vuorovaikutusrajapintamoduuliin 602. Mainitussa vuoro-',,. · vaikutusrajapintamoduulissa käytettävä alitaajuusaluepari valitaan ohjaussignaalilla .·!·. 30 603.

* t ·

Alan ammattimiehelle on selvää, että termit ylössuunnan kanava ja interaktiivinen •: · * j paluutie ovat synonyymejä toisilleen. Samoin termit alassuunnan kanava ja interak- . ·. : tiivinen menotie ovat keskenään vaihtokelpoiset.

\ M H ^ Q

11 > D y 0

Yllä olevan selostuksen lukeneelle alan ammattimiehelle on selvää, että erilaiset muunnelmat ovat mahdollisia keksinnön suojapiirin puitteissa. Vaikka edellä kuvattiin keksinnön erästä edullisinta suoritusmuotoa, on selvää, että siitä voidaan esittää erilaisia muunnelmia, jotka kaikki kuuluvat keksinnön suojapiiriin.

i

Claims (12)

1. B 5 9!>

1. Järjestely digitaalisen videoyleislähetysjärjestelmän vuorovaikutuskanavan interaktiivisen paluutien ja interaktiivisen menotien taajuusalueiden valitsemiseksi, tunnettu siitä, että jäijestely käsittää ainakin 5. ensimmäiset suodatinvälineet (401) interaktiivisen menotien signaaleiden suodat tamiseksi, - toiset suodatinvälineet (402) interaktiivisen paluutien signaaleiden suodattamiseksi, - välineet (403) alitaajuusalueiden valitsemiseksi käytettäväksi mainitulla interaktii-10 visella menotiellä ja mainitulla Interaktiivisella paluutiellä joukosta ennalta määrättyjä alitaajuusalueita, jotka on järjestetty mainittuihin ensimmäisiin suodatinvälinei-siin ja mainittuihin toisiin suodatinvälineisiin.

2. Arrangemang enligt patentkrav 1, kännetecknat av att de första filterorganen (401) omfattar högpassfilterelement.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että ensimmäiset suodatinvälineet (401) käsittävät ylipäästösuodatinelimiä.

3. Arrangemang enligt patentkrav 1, kännetecknat av att de andra (402) filterorganen omfattar lägpassfilterelement.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että toiset (402) suodatinvälineet käsittävät alipäästösuodatinelimiä.

4. Arrangemang enligt patentkrav 1, kännetecknat av att de första (401) och de andra (402) filterorganen vardera omfattar ätminstone tvä filterelement.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että ensimmäiset • · · (401) ja toiset (402) suodatinvälineet molemmat käsittävät ainakin kaksi suoda-• " tinelintä.

5. Arrangemang enligt patentkrav 4, kännetecknat av att ätminstone ett filter-element(Fl, F2, F3...FN) i det första filterorganet (401) och ätminstone ett filterelement (Fl, F2, F3 ...FN) i det andra filterorganet (402) har anordnats att väljas 10 samtidigt.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että ainakin yksi ,···. suodatinelin (FI, F2, F3...FN) ensimmäisissä suodatinvälineissä (401) ja ainakin ... yksi suodatinelin (FI, F2, F3...FN) toisissa suodatinvälineissä (402) on järjestetty valittavaksi samaan aikaan. ·”” 6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että järjestely käsit- 25 tää välineet (403) ainakin yhden ensimmäisten suodatinvälineiden (401) suoda- tinelimen(Fl, F2, F3...FN) ja ainakin yhden toisten suodatinvälineiden (402) suo-:,; datinelimen (F 1, F2, F3.. .FN) valitsemiseksi.

6. Arrangemang enligt patentkrav 5, kännetecknat av att arrangemanget omfattar organ (403) för vai av ätminstone ett filterelement(Fl, F2, F3...FN) i de första filterorganen (401) och ätminstone ett filterelement (Fi, F2, F3...FN) i de andra filterorganen (402).

7. Arrangemang enligt patentkrav 1, kännetecknat av att de frekvensomräden som har erhällits genom filtrering av den interaktiva framätriktade vägen och den interaktiva returvägen har anordnats att vara separerade frän varandra med ett förut-bestämt ffekvensavständ. • · ·

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että taajuusalueet, •, ; jotka on saatu suodattamalla interaktiivinen menotie ja interaktiivinen paluutie, on 30 järjestetty toisistaan erotetuiksi ennalta sovitun suuruisella taajuusvälillä.

8. Arrangemang enligt patentkrav 7, kännetecknat av att det förutbestämda firek- :'. 20 vensavständet är 20 MHz.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että ennalta sovitun suuruinen taajuusväli on 20 MHz.

9. Arrangemang enligt patentkrav 1, kännetecknat av att det har förverkligats ‘: tili en gränssnittsmodul i en användarterminal (set-top box). • I I

9. Patenttivaatimuksen 1 mukainen jäijestely, tunnettu siitä, että se on toteutettu käyttäjän päätelaitteen eli ns. set-top boxin vuorovaikutusrajapintamoduuliin.

10. Förfarande för arrangerandet av frekvensomräden i en interaktiv framatriktad väg och en interaktiv returväg i ett digitalt videoutsändningssystem, kännetecknat • » ... 25 av att förfarandet omfattar ätminstone följande steg: .·.·. -en mängd möjliga underfrekvensomrädespar bestämmes (601), vilka omfattar ätminstone ett frekvensomräde för den interaktiva framätriktade vägen och ätmn · ‘ · ‘ stone ett frekvensomräde för den interaktiva returvägen, : ; - nämnda underffekvenspar arrangeras (602) i en interaktiv gränssnittsmodul, 1 0 8 S 9 5 - det av de nämnda frekvensomrädesparen som skall användas i nämnda interaktiva gränssnittsmodul väljes (603) som en respons pä en styrsignal.

10. Menetelmä taajuusalueiden järjestämiseksi digitaalisen videoyleislähetysjär- jestelmän interaktiiviselle menotielle ja interaktiiviselle paluutielle, tunnettu siitä, että menetelmä käsittää ainakin seuraavat vaiheet: - määritetään (601) joukko mahdollisia alitaajuusaluepareja, jotka käsittävät ainakin yhden taajuusalueen interaktiivista menotietä varten ja ainakin yhden taajuusalueen 10 interaktiivista paluutietä varten, - mainitut alitaajuusalueparit jäljestetään (602) vuorovaikutusrajapintamoduuliin, - se mainituista taajuusaluepareista, jota on tarkoitus käyttää mainitussa vuorovaiku-tusrajapintamoduulissa, valitaan (603) vasteena ohjaussignaaliin.

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että alitaajuus-15 alueet ovat päällekkäisiä yhdellä Interaktiivisella tiellä.

12. Patenttivaatimuksen 10 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että alitaajuus- .;. alueet ovat erilliset yhdellä interaktiivisena tiellä. ’·· Patentkrav - ·. 1. Arrangemang for vai av frekvensomräden för att användas pä den interaktiva 20 returvägen och pä den interaktiva framätriktade vägen för en interaktiv kanal i ett !!! digitalt videoutsändningssystem, kännetecknat av att arrangemanget omfattar ät- minstone : : - första filterorgan (401) för filtrering av signaler pä den interaktiva framätriktade vägen, : : 25 - andra filterorgan (402) för filtrering av signaler pä den interaktiva returvägen, - organ (403) för vai av underfrekvensomräden att användas pä nämnda interaktiva : : framätriktade väg och pä nämnda interaktiva returväg bland en mängd förutbestäm- . · da underfrekvensomräden vilka har anordnats i nämnda första filterorgan och i nämnda andra filterorgan. 1 Π 8 5 9 b 14

11. Förfarande enligt patentkrav 10, kännetecknat av att underfirekvensomrädena överlappar varandra pä en interaktiv väg. 5

12. Förfarande enligt patentkrav 10, kännetecknat av att underfirekvensomrädena är separata pä en interaktiv väg. • · • 1 • · · tl1 • · · • • I I > I ·