FI108390B

FI108390B - Põõtelaitteen palvelukomponenttien hallinta

Info

Publication number: FI108390B
Application number: FI990844A
Authority: FI
Inventors: Sami Uskela
Original assignee: Nokia Corp
Priority date: 1999-04-15
Filing date: 1999-04-15
Publication date: 2002-01-15
Also published as: CN1133341C; ATE403342T1; EP1169872A1; FI990844A; AU3969600A; US20020019237A1; FI990844A0; EP1169872B1; WO2000064202A1; DE60039685D1; CN1346578A

Description

108390 Päätelaitteen palvelukomponenttien hallinta

Keksinnön tausta

Keksintö liittyy tilaajan tilaamien palveluiden hallintaan tilaajan käyttäessä erilaisia päätelaitteita ja erityisesti keksintö liittyy palvelukompo-5 nenttien hallintaan.

Matkaviestinjärjestelmät on kehitetty, koska on ollut tarve vapauttaa ihmiset siirtymään pois kiinteiden puhelinpäätteiden luota ilman, että se vaikeuttaa heidän tavoitettavuuttaan. Matkaviestinjärjestelmien kanssa ovat kehittyneet myös niiden päätelaitteiden välityksellä tarjottavat palvelut. Tällä het-10 kellä ollaan suunnittelemassa erilaisia uusia palvelumuotoja nykyisiin ja erityisesti tuleviin ns. kolmannen sukupolven matkaviestinjärjestelmiin kuten Universal Mobile Telecommunication System (UMTS) sekä IMT-2000 (International Mobile Telecommunication 2000). UMTS on standardointityön alla ETSIissä (European Telecommunications Standards Institute), kun taas ITU (International 15 Tele-communications Union) standardoi IMT-2000 -järjestelmää. Nämä tulevaisuuden järjestelmät ovat peruspiirteiltään hyvin samankaltaisia.

Matkaviestinjärjestelmät tuottavat langattomia tiedonsiirtopalvelulta. Kolmannen sukupolven matkaviestinjärjestelmien odotetaan tyydyttävän laajan valikoiman erilaisia tulevaisuuden palvelutarpeita, kuten virtuaalinen koti-20 ympäristö VHE (Virtual Home Environment). Monia tulevaisuudessa tarvittavista palveluista on vaikea tänään edes ennustaa. Palvelut tulevat entistä monimutkaisemmiksi. Lisäksi palveluita tullaan toteuttamaan enenevässä määrin '·; käyttämällä erilaisia palvelukomponentteja. Palvelukomponentti voi olla ohjel- • · : man osa, jolloin varsinainen haluttu toiminnallisuus (eli ohjelma) kootaan yh- 25 distämällä useampia palvelukomponentteja. Toisaalta yksittäinen palvelukom- • · · ponentti voi riittää halutun toiminnallisuuden aikaansaamiseksi, jolloin palvelun :T: aikaansaava ohjelma muodostuu yhdestä palvelukomponentistä. Palvelun ai- :*·'.* kaansaamisessa käytettäviä palvelukomponentteja voi olla päätelaitteessa, « verkossa ja/tai tilaajan tunnistamiseen käytettävässä älykortissa, joka yleensä 30 sijoitetaan päätelaitteeseen.

.···. Käyttäjät tulevat todennäköisesti silloin tällöin vaihtamaan käyttämi- ään päätelaitteita. Vaihtaminen voi olla jopa melko säännöllistä, esimerkiksi I I « asiakastapaamisiin otetaan mukaan monipuolista tietojenkäsittelyä tukeva :"; päätelaite, kun taas omassa työpisteessä voidaan käyttää yksinkertaisempaa .··, 35 päätelaitetta. Käyttäjän ottaessa käyttöönsä uuden päätelaitteen hänen tulisi " \ saada käyttöönsä vähintään tietyt, käyttäjän keskeisiksi indikoimat palvelut.

108390 2

Ongelmana yllä kuvatussa järjestelyssä on, että uudessa päätelaitteessa ei välttämättä ole niitä palvelukomponentteja, joita palvelut tarvitsevat. On kohtuutonta vaatia, että käyttäjä itse tietäisi, mitä palvelukomponentteja vanhassa päätelaitteessa oli ja mitä on uudessa, ja sen perusteella huolehtisi 5 puuttuvien palvelukomponenttien lataamisesta.

Keksinnön lyhyt selostus

Keksinnön tavoitteena on siten kehittää menetelmä ja menetelmän toteuttava laitteisto siten, että yllä mainittu ongelma saadaan ratkaistua. Keksinnön tavoitteet saavutetaan menetelmällä, järjestelmällä, verkkoelementillä 10 ja päätelaitteella, joille on tunnusomaista se, mitä sanotaan itsenäisissä patenttivaatimuksissa. Keksinnön edulliset suoritusmuodot ovat epäitsenäisten patenttivaatimusten kohteena.

Keksintö perustuu siihen, että päätelaitteessa olevia palvelukomponentteja verrataan tilaajan tilaamissa palveluissa tarvittaviin palvelukompo-15 nentteihin, ja mikäli jokin palvelukomponentti puuttuu päätelaitteesta, käynnistetään sen latausproseduuri.

Keksinnön etuna on, että käyttäjän ei tarvitse tietää tai muistaa tarvittavia palvelukomponentteja eikä käyttäjän tarvitse tarkistaa, mitä palvelu-komponentteja päätelaitteessa on. Järjestelmä huolehtii päätelaitteessa olevi-20 en ja siellä tarvittavien palvelukomponenttien vertailusta ja yhdenkin palvelu-komponentin puuttuminen käynnistää latausproseduurin.

Keksinnön eräässä edullisessa suoritusmuodossa päätelaitteen käyttäjälle esitetään palvelukomponentin vaihtoehtoisia lataustapoja. Tästä on ' se etu, että käyttäjä pystyy itse vaikuttamaan palvelukomponenttien lataami- 25 seen: hän mm. pystyy valitsemaan, haluaako palvelun hinnasta välittämättä • · · vai haluaako hän ladata sen myöhemmin.

:T: Keksinnön eräässä edullisessa suoritusmuodossa latausproseduu- :T; riin on määritelty ehto tai ehtoja, joiden perusteella käytettävä lataustapa voi- daan valita. Tästä on se etu, että käyttäjän (tai operaattorin käyttäjälle) ei tar-30 vitse kuin kerran asettaa käytettävään lataustapaan liittyvät ehdot. Sen jälkeen aina päätelaitetta vaihdettaessa nämä ehdot ohjaavat puuttuvien palvelukomponenttien lataamista siten, että käyttäjän osallistuminen lataamiseen on mi-:.., ninoitu hänen itsensä asettamalle tasolle.

! : Keksinnön eräässä edullisessa suoritusmuodossa käyttäjän keskei- .·'·. 35 seksi indikoimiin palveluihin liittyvät palvelukomponentit ladataan aina olennai- • · sesti välittömästi. Tästä on se etu, että näin varmistetaan käyttäjää vaivaa- 3 108390 matta tärkeiden palveluiden saatavuus kaikissa päätelaitteissa, kun taas vähemmän tärkeiden palveluiden lataamista käyttäjä voi halutessaan ohjata.

Kuvioiden lyhyt selostus

Keksintöä selostetaan nyt lähemmin edullisten suoritusmuotojen 5 yhteydessä, viitaten oheisiin piirroksiin, joista:

Kuvio 1 havainnollistaa UMTS-järjestelmän verkkoarkkitehtuuria;

Kuviot 2, 2A ja 2B esittävät keksinnön ensimmäisen edullisen suoritusmuodon mukaista toimintaa matkaviestimessä;

Kuviot 3 ja 4 esittävät keksinnön ensimmäisen edullisen suoritus-10 muodon mukaista toimintaa verkossa;

Kuvio 5 esittää keksinnön toisen edullisen suoritusmuodon mukaista signalointia; ja

Kuvio 6 esittää esimerkin latausproseduurin sisältämästä latausta-van valinnasta.

15 Keksinnön yksityiskohtainen selostus

Esillä olevaa keksintöä voidaan soveltaa minkä tahansa tiedonsiirtojärjestelmän yhteydessä, jossa tilaaja voi vaihtaa päätelaitetta ja jossa päätelaitteeseen voidaan ladata palvelujen tuottamisessa tarvittavia palvelukom-ponentteja. Tällaisia päätelaitteita on tulossa mm. yleiseurooppalaisen matka-20 viestinjärjestelmän GSM (Global System for Mobile Communication) seuraa-vaan sukupolveen, ns. GSM 2+:aan. Jäljempänä keksintöä on selostettu : käyttäen esimerkkijärjestelmänä UMTS-järjestelmää keksintöä kuitenkaan täl laiseen tiettyyn järjestelmään rajaamatta. Matkaviestinjärjestelmien yleensä ja erityisesti IMT-2000- ja UMTS-järjestelmien määritykset kehittyvät nopeasti. :"*? 25 Tällainen kehitys voi vaatia keksintöön ylimääräisiä muutoksia. Sen vuoksi . kaikki sanat ja ilmaisut tulisi tulkita laajasti ja ne on tarkoitettu kuvaamaan eikä rajoittamaan keksintöä. Oleellista keksinnön kannalta on toiminto, eikä se, missä verkkoelementissä tai laitteessa toiminto suoritetaan.

Kuviossa 1 on esitetty UMTS-järjestelmän verkkoarkkitehtuuri kar- • · ...# 30 kealla tasolla, koska verkon yksityiskohtaisemmalla rakenteella ei ole keksin nön kannalta olennaista merkitystä. Kolmannen sukupolven matkaviestinverkoissa erotellaan palveluoperaattori SP (service provider) ja verkko-operaattori (network operator) toisistaan. Palveluoperaattori tarjoaa palveluja loppukäyt-täjälle yhden tai useamman verkko-operaattorin verkon SN välityksellä. Tällai-35 sesta palvelut välittävästä verkosta SN käytetään nimitystä palveleva verkko.

4 108390

Palveluoperaattori voi tarjota palvelua yhden tai useamman verkko-operaattorin palvelevan verkon SN välityksellä. Sen lisäksi palveluoperaattori voi vaihtaa palvelevaa verkkoa kesken palvelun niin, että käyttäjä ei huomaa vaihdosta. Palveluoperaattori voi olla myös verkko-operaattori.

5 Palveleva verkko SN käsittää varsinaisen liityntäverkon AN (access network) ja yhden tai useamman ydinverkon CN (core networks) Nykytietämyksen mukaan liityntäverkko käsittää kuviossa tukiasemia BS (Base Station) ja niitä ohjaavia radioverkko-ohjaimia RNC (Radio Network Conroller). Jälkimmäisiä ei ole esitetty kuviossa 1. Liityntäverkko AN on vastuussa pääasiassa 10 radiotiehen liittyvistä asioista eli se tarjoaa ydinverkolle radiopääsyn, joka tarvitaan langatonta toimintaa varten. Ydinverkko CN on jokin perinteinen tietoliikenneverkko tai tulevaisuuden tietoliikenneverkko, joka on modifioitu hyödyntämään tehokkaasti liityntäverkkoa langattomassa viestinnässä. Ydinverkon CN välityksellä saadaan yhteys muihin järjestelmiin tai verkkoihin ON. Muita 15 järjestelmiä ja verkkoja ovat esimerkiksi toiset UMTS-järjestelmän verkot, dataverkot ja yleinen kytkentäinen puhelinverkko. Nykytietämyksen mukaan liityntäverkon palvelut tarjotaan ydinverkoista CN.

Kolmannen sukupolven matkaviestinverkoissa myös tilaaja (subscriber) ja käyttäjä (user) erotellaan. Tilaaja antaa käyttäjälle käyttöoikeu- 20 den tilattuihin palveluihin luovuttamalla käyttäjälle identifiointikortin (IC Card), esimerkiksi USIM-kortin (User and Services and Identity Module). Käyttäjä saa palvelut käyttöönsä päätelaitteella MT (Mobile Terminal), joka on tukiasemien BS välityksellä radioteitse yhteydessä palvelevaan verkkoon SN. Tilaaja ja käyttäjä voivat olla sama henkilö. Tässä yhteydessä oletetaan yksinkertaisuu- •;'; 25 den vuoksi, että käyttäjä on myös tilaaja.

• · *·|·* Liikuteltava päätelaite MT koostuu varsinaisesta matkaviestinlait- teestä ME (Mobile Equipment) ja siihen irrotettavasti kytketystä identifiointikor- • · · v : tista USIM, josta käytetään myös nimitystä tilaajan tunnistusyksikkö. Pääte- v - laitteella MT tarkoitetaankin tässä yhteydessä yleisesti tilaajan tunnistusyksi- 30 kön ja varsinaisen matkaviestinlaitteen muodostamaa kokonaisuutta. Tilaajan ·:··! tunnistusyksikkö USIM on päätelaitteesta irrotettavissa oleva älykortti, jonka .···. avulla tilaaja voi käyttää korttiohjattua matkaviestinlaitetta. Käyttäjä tunniste- taan matkaviestinlaitteeseen syötetyn kortin eikä itse laitteen ME perusteella. '···* Nykytietämyksen mukaan USIM-kortti on monitoimikortti ja se tukee 35 matkaviestinjärjestelmän sovelluksia sekä muita sovelluksia, kuten Java-; ; sovellukset, terveydenhuollon tarvitsemat sovellukset jne. Tilaaja voi tilata pal- 5 108390 veluita usealta eri palveluoperaattorilta samalle tilaajan tunnistusyksikölle USIM. Sen lisäksi nykytietämyksen tilaajalla voi olla käytössään useita erilaisia palveluprofiileja samalla tunnistusyksiköllä USIM. Palveluprofiileita on kuitenkin vähintään yksi. Tilaajan tunnistusyksikköön USIM on tallennettu kansain-5 välinen matkaviestintilaajan tunnus IMS!, jonka avulla tilaaja voidaan tunnistaa yksikäsitteisesti ja jota voidaan käyttää myös käyttäjän tunnistamiseen. Keksinnön suoritusmuodosta riippuen tilaajan tunnistusyksikkö USIM voi ylläpitää listaa tilatuista palveluista palvelukomponentteineen tai pelkkää palvelukom-ponenttilistaa. Tällöin USIM-kortti sisältää tiedon palvelukomponentin yksilö löivästä tunnisteesta ja palvelukomponentin versiosta. USIM-kortti liittää edullisesti kunkin palvelukomponentin tai palvelun tietoihin osoitteen ja käytettävän lataustavan eli ohjeet, joiden avulla palvelukomponentti voidaan ladata.

Varsinainen matkaviestinlaite ME voi olla pelkistetty, ainoastaan puhetta välittävä laite tai se voi olla monipuolisia palveluja välittävä laite, joka 15 voi sisältää älyverkon palvelun palvelulogiikan suoritusympäristön T-SCF, joka vastaa verkon puolella olevaa palvelun ohjaustoimintoa. Matkaviestinlaite ME voi olla mikä tahansa matkaviestinjärjestelmässä kommunikoimaan pystyvä laite tai useamman laitteen yhdistelmä, esimerkiksi multimediatietokone, johon on kytketty esimerkiksi Nokian valmistama kortikka (card phone) matkaviestin-20 yhteyden aikaansaamiseksi. Keksinnön suoritusmuodosta riippuen matkaviestinlaite ME voi olla sovitettu välittämään keksinnön mukaisen toiminnallisuuden edellyttämiä tietoja USIM-kortin ja verkon välillä tai matkaviestinlaite ME itse suorittaa keksinnön mukaisen päätelaitteen toiminnallisuuden kysyen tietoja ' USIM-kortilta ja/tai verkosta.

25 Kuvion 1 esimerkissä kotirekisteri HLR (Home Location Register) on • ♦ ’·[·* sijoitettu palvelevaan verkkoon SN. Kotirekisteri HLR sisältää nykynäkemyk- sen mukaan ydinverkon kotirekisteritietojen lisäksi UMTS-järjestelmässä tar- • · · v : vittavat tilaaja- ja palvelutiedot. Tilaajan palvelutietoja ylläpidetään palvelupro- fiileittain. Kukin palveluprofiili sisältää tiedot palveluprofiiliin tilatuista tietolii-30 kennepalveluista. Tietoliikennepalveluja ovat mm. erilaiset peruspalvelut (basic ....: service) ja lisäpalvelut (supplementary service). Kotirekisterissä HLR ylläpide- .···. tään edullisesti tietoa ainakin niistä palvelukomponenteista, joita päätelaitteessa 3] tarvitaan tilatun palvelun aikaansaamiseksi. Tietoa ylläpidetään siten, että kukin ’·.·* palvelukomponentti voidaan yksilöidä sellaisella tarkkuudella, että se voidaan 35 ladata tarvittaessa päätelaitteeseen. Lisäksi kotirekisterissä on edullisesti myös tieto kunkin palvelukomponentin versionumerosta. Suoritusmuodosta riippuen 6 108390 päätelaitteessa tarvittavat palvelukomponentit käsittävät joko varsinaisessa matkaviestinlaitteessa ME tarvittavat palvelukomponentit tai USIM-kortin ja varsinaisen matkaviestinlaitteen ME muodostaman kokonaisuuden tarvitsemat palvelu-komponentit. Näitä tietoja ylläpitää nykynäkemyksen mukaan palvelujen osalta 5 kukin palveluoperaattori SP.

Kuvion 1 esimerkissä esitetään uusi verkkoelementti MEXE-S, joka on sijoitettu palvelevaan verkkoon SN. MEXE-S on verkkoelementti, joka sisältää matkaviestimen sovellussuoritusympäristön MExE:n (Mobile Station Application Execution Environment). Se voi olla älyverkon palvelun ohjaus-10 piste SCP (Service Control Point) tai kotirekisteri HLR tai joku muu palvelin. Keksinnön ensimmäisessä edullisessa suoritusmuodossa MEXE-S on sovitettu suorittamaan kuvioiden 3 ja 4 yhteydessä kuvatut toiminnot.

Esillä olevan keksinnön mukaisen toiminnallisuuden toteuttava järjestelmä käsittää tekniikan tason mukaiseen palvelujen toteutuksessa tarvittavi-15 en välineiden lisäksi välineitä päätelaitteessa olevien palvelukomponenttien vertaamiseksi päätelaitetta käyttävän tilaajan tilaamissa palveluissa tarvittaviin palvelukomponentteihin ja välineitä puuttuvien palvelukomponenttien lataamiseksi päätelaitteeseen.

Kuten yllä olevasta käy ilmi, keksinnön mukainen palvelukompo- 20 nenttien hallinta vaatii suhteellisen pieniä muutoksia nykyisiin verkkoelement- teihin ja päätelaitteisiin. Muutokset voidaan toteuttaa päivitettyinä ohjelmisto- rutiineina ja/tai sovelluspiireillä (ASIC). Lisäksi voidaan tarvita lisää muistia.

Kuvioissa 2, 2A ja 2B esitetään päätelaitteen ja kuvioissa 3 ja 4 verkon toiminnallisuutta keksinnön ensimmäisessä edullisessa suoritusmuo- ·;*! 25 dossa, jossa päätelaitteen palvelukomponenteilla tarkoitetaan varsinaisen * · matkaviestinlaitteen ME palvelukomponentteja. Palvelukomponenttien hallin-taan liittyvä toiminnallisuus on hajotettu ensimmäisessä edullisessa suoritus-: muodossa seuraavasti: - Kullakin palvelukomponentilla on yksilöivä tunnus sekä versionu- 30 mero.

- Varsinainen matkaviestinlaite muodostaa muistissaan olevista pal- .···. velukomponenteista listan, joka sisältää kunkin palvelukomponentin nimen ja versionumeron. Sen lisäksi se lataa palvelukomponentteja, poistaa palvelu-‘ · · ·' komponentteja muistista ja monitoroi palvelukomponenttien käyttöä.

35 - USIM ylläpitää tietoa käyttäjän preferensseistä, kuten esimerkiksi ./·*; palvelujen tärkeydestä, palvelussa olevista palvelukomponenteista ja palve- 7 108390 luun liittyvien palvelukomponenttien lataustavasta. Esimerkinomaisesti oletetaan, että palvelut on luokiteltu kahteen eri tärkeysasteeseen: aina tarvittavat ja muut. Aina tarvittavat palvelut ovat esimerkiksi sellaisia palveluja, jotka ovat tilaajan jokaisessa tilaajaprofiilissa. Lisäksi tilaaja on voinut merkitä palvelu-5 profiileittain joitakin palveluja aina tarvittaviksi.

- Verkon puolella ylläpidetään tietoa tilatuista palveluista sekä siitä, mitkä niistä ovat aktiivisia missäkin palveluprofiilissa. Lisäksi verkossa ylläpidetään tietoa tarvittavista palvelukomponenteista palveluittain, arvioidaan pal-velukomponentin lataamisen vaatimaa aikaa ja siitä syntyviä kustannuksia se-10 kä sallitaan komponenttien lataaminen Internetin välityksellä esimerkiksi langattomalla yhteydellä Bluetoothia tai IRDAa (Infrared Data) käyttäen. Myös kiinteää yhteyttä, esimerkiksi sarjajohtoa, voidaan käyttää.

Keksinnön ensimmäisessä edullisessa suoritusmuodossa oletetaan, että käyttäjän keskeisiksi indikoimiin eli aina tarvitsemiin palveluihin liittyvät 15 puuttuvat palvelukomponentit ladataan olennaisesti välittömästi, kun taas muihin palveluihin liittyvien palvelukomponenttien lataustapa voi vaihdella. Olennaisesti välittömällä tarkoitetaan tässä sitä, että lataamista ei tarkoituksella viivästytetä, vaan se suoritetaan heti, kun se on järkevää prosessin kannalta. Lisäksi selvyyden vuoksi oletetaan, että yksittäinen palvelukomponentti on niin 20 pieni, että erikseen ei selvitetä sen lataamista Internetin välityksellä. Keksinnön ensimmäisessä edullisessa suoritusmuodossa oletetaan lisäksi, että kuvioiden 2, 2A, 2B, 3 ja 4 yhteydessä esitettävät toiminnot suoritetaan verkkoon rekisteröitymisen yhteydessä. Tarvittava tiedonvaihto tapahtuu esimerkiksi Lo- • · cationUpdate-sanomien välityksellä. On myös mahdollista määritellä dedikoi- •;’j 25 tuja signalointisanomia tietojen vaihtoon.

• ·

Viitaten kuvioon 2 sammutettuna olleeseen päätelaitteeseen laite-taan virta päälle. Sen seurauksena verkkoon rekisteröitymisen yhteydessä tar- • · · : kistetaan kohdassa 201, onko päätelaitteen tila muuttunut. Päätelaitteen tila voi muuttua esimerkiksi sen seurauksena, että päätelaitteessa oleva USIM-30 kortti on vaihtunut tai varsinaiseen matkaviestinlaitteeseen on asennettu lisää muistia. USIM-kortin vaihtuminen voidaan huomata joko päätelaitteessa tai .··*. sitten verkon puolella esimerkiksi tilaajan ja/tai päätelaitteen autentikoinnin [·[ yhteydessä.

Jos kohdassa 201 havaitaan, että tila on muuttunut, muodostetaan 35 kohdassa 202 varsinaisessa matkaviestinlaitteessa olevista palvelukompo- .···. nenteista komponenttilista. Lista muodostetaan keräämällä muistissa olevien •« · 8 108390 palvelukomponenttien nimet ja versionumerot. Kun komponenttilista on muodostettu, lähetetään se kohdassa 203 verkkoon. Sen jälkeen tallennetaan lä-hetyshetki viimeisimmän päivityksen aikaleimaksi kohdassa 204.

Kohdassa 205 vastaanotetaan verkolta tieto puuttuvista palveluista 5 ja tarpeettomista komponenteista sekä latauslista. Tieto puuttuvista palveluista indikoi ne palvelut, joita ei voi käyttää, koska päätelaitteesta puuttuu palvelun tuottamisessa tarvittava palvelukomponentti. Tarpeettomat komponentit ilmaisevat ne päätelaitteessa olevat palvelukomponentit, joita ei käytetä yhdessäkään tilaajan tilaamassa palvelussa. Jossain muissa suoritusmuodoissa tar-10 peettomat komponentit voivat sisältää myös ne palvelukomponentit, jotka liittyvät tilaajan tilaamiin ei aktiivisien palveluprofiilien palveluihin. Latauslista sisältää ensimmäisessä edullisessa suoritusmuodossa ne palvelukomponentit, jotka päätelaitteeseen täytyy ladata puuttuvien palveluiden aikaansaamiseksi. Latauslista sisältää edullisesti myös osoitteen tai osoitteet, joista palvelukom-15 ponentteja ladataan sekä kunkin palvelukomponentin tarvitseman muistin määrä. Vaihtoehtoisesti latausosoite tai -osoitteet voivat olla tallennettuna USIM-kortille. Suoritusmuodoissa, joissa kukin palvelu koostuu yhdestä pal-velukomponentista, ei välttämättä tarvita erillistä latauslistaa. Suoritusmuodoissa, joissa USIM-kortille ei ole tallennettu latausohjeita, latauslista sisältää 20 edullisesti palvelukomponenteittain latausohjeet. Lisäksi ensimmäisessä edullisessa suoritusmuodossa latauslista sisältää edullisesti palvelukomponenteittain arvion lataamiseen kuluvasta ajasta ja siitä, kuinka kallista lataaminen on, ,;. ainakin silloin, kun tilaaja ei ole kotiverkkonsa alueella.

« <

Kohdassa 206 tarkistetaan, puuttuuko päätelaitteesta palvelukom- *"i 25 ponentti tai palvelukomponentteja. Jos tieto puuttuvista palveluista on tyhjä (ja • · \·];* latauslista on tyhjä), jatketaan normaalisti verkkoon rekisteröitymistä ensim- *·.·* mäisessä edullisessa suoritusmuodossa. Jos päätelaitteesta puuttuu yksi tai • · · v : useampi palvelukomponentti, käynnistetään latausproseduuri eli lataustapojen • · · ·*.·’ «' valinta. Ensimmäisessä edullisessa suoritusmuodossa käynnistetään latausta- 30 van valinta hakemalla kohdassa 207 USIM-kortilta aina tarvittavien palveluiden ·:··: palvelukomponenttien lista. Sen jälkeen tarkistetaan kohdassa 208 puuttuuko .*··. aina tarvittavia palvelukomponentteja. Tarkistus suoritetaan vertaamalla lata-uslistan palvelukomponentteja aina tarvittavien palvelukomponenttien listaan. ’···' Jos aina tarvittavien palvelujen palvelukomponentteja ei puutu, siirrytään koh- : ‘ 35 taan III kuvioon 2B. Jos aina tarvittavia puuttuu, siirrytään kohtaan I kuvioon ; 2A, josta mahdollisesti palataan kohdan II kautta tarkistamaan kohdassa 209, 9 108390 puuttuuko muita eli onko latauslistalla muiden kuin aina tarvittavien palveluiden palvelukomponentteja. Jos ei ole, jatketaan normaalisti. Jos on, siirrytään kohtaan III kuvioon 2B.

Jos kohdassa 201 havaitaan, että tila ei ole muuttunut, haetaan 5 kohdassa 210 aikaieiman arvo ja lähetetään se kohdassa 211 verkkoon. Sen jälkeen tarkistetaan kohdassa 212, vastaanotettiinko verkolta pyyntö komponenttien lataamiseksi. Jos verkko lähetti pyynnön, siirrytään kohtaan 202 muodostamaan komponenttilistaa. Jos verkko ei lähettänyt pyyntöä, jatketaan normaalisti.

10 Joissain muissa suoritusmuodoissa päätelaite muodostaa aina komponenttilistan ja lähettää sen verkkoon rekisteröitymisen yhteydessä. On myös mahdollista, että päätelaite muodostaa komponenttilistan ja lähettää sen verkkoon vain, jos verkko sitä pyytää. ::

Joissain keksinnön suoritusmuodoissa voidaan kohdassa 205 vas-15 taanottaa tieto tilattujen palveluiden sisältämistä palvelukomponenteista ja la-tauslista. Tällöin päätelaite voi tarvittaessa etsiä tarpeettomat palvelukompo-nentit vertaamalla tietoa tilattujen palveluiden sisältämistä palvelukomponenteista kohdassa 202 muodostettuun komponenttilistaan.

Kuviossa 2A lähdetään liikkeelle kohdasta I kuviosta 2. Siihen tul-20 laan, kun kohdassa 208 kuviossa 2 havaitaan, että päätelaitteesta puuttuu aina tarvittavien palveluiden palvelukomponentteja. Kohdassa 220 lasketaan aina tarvittavien, mutta puuttuvien palvelukomponenttien tarvitsema muisti A.

<!( Sen jälkeen kohdassa 221 tarkistetaan, onko päätelaitteessa tarpeeksi va- ’"l paata muistia. Jos muistia on vapaana tarpeeksi, ladataan kohdassa 226 «· · •;*j 25 puuttuvat tarpeelliset palvelukomponentit ja poistetaan kohdassa 227 ladatut • · *·]·* palvelukomponentit latauslistasta ja siirrytään kohtaan II kuvioon 2. Poistami- nen tehdään siksi, että sama palvelukomponentti voi liittyä myös muuhun pal- • · · v : veluun, jolloin se voitaisiin ladata kahteen kertaan. Lisäksi poistamalla kom- v : ponentteja latauslistasta sitä mukaa, kun niitä ladataan, yksinkertaistetaan 30 ’’kirjanpitoa” siitä, mitkä palvelukomponentit on jo ladattu ja mitkä pitää ladata ♦j··· myöhemmin.

.*··. Jos muistia ei ole tarpeeksi kohdassa 221, lasketaan kohdassa 222 "·’ tarpeettomien palvelukomponenttien varaama muisti B, jonka jälkeen tarkis- *·' tetaan kohdassa 223, onko muisti A suurempi kuin muisti B. Jos muisti A ei ole 35 suurempi kuin muisti B, poistetaan kohdassa 224 päätelaitteen muistista tar- peettomia palvelukomponentteja tarvittava määrä eli sen verran, että puuttuvat 10 (08390 aina tarvittavat palvelukomponentit saadaan ladatuksi. Päätelaite voi valita poistettavat palvelukomponentit esimerkiksi monitoroimalla niiden käyttöä ja poistamalla vähiten käytetyt palvelukomponentit. On myös mahdollista kysyä päätelaitteen käyttäjältä, mitkä palvelukomponentit poistetaan tai missä jär-5 jestyksessä niitä poistetaan. Kun poistetaan vain minimimäärä tarpeettomia palvelukomponentteja, voidaan vähentää palvelukomponenttien lataamista verkosta esimerkiksi työryhmän yhteiseen puhelimeen, jossa käyttäjä vaihtuu usein, mutta samat käyttäjät kiertävät. Samanaikaisesti, kun tarpeettomia palvelukomponentteja poistetaan kohdassa 224, poistetaan kohdassa 225 nämä 10 poistetut palvelukomponentit tarpeettomien palvelukomponenttien listasta. Sen jälkeen jatketaan kohdasta 226 edellä esitetyn mukaisesti lataamalla puuttuvia tarpeellisia palvelukomponentteja.

Jos kohdassa 223 todetaan, että puuttuvien aina tarvittavien palvelukomponenttien tarvitsema muisti A on suurempi kuin tarpeettomien palvelu-15 komponenttien tarvitsema muisti B, siirrytään kohtaan 228. Siinä lasketaan niiden päätelaitteen muistissa olevien palvelukomponenttien, jotka liittyvät vain muihin palveluihin, varaama muisti C. Sen jälkeen kohdassa 229 tarkistetaan, onko muisti A suurempi kuin muistit B ja C yhteensä. Jos näin on, ensimmäisessä edullisessa suoritusmuodossa indikoidaan kohdassa 233 päätelaitteen 20 käyttäjälle käytössä olevat palvelut ja jatketaan sen jälkeen normaalisti rekisteröitymistä. Puuttuvia palvelukomponentteja ei siten ladata, koska niille ei ole tarpeeksi muistia.

Jos kohdassa 229 havaitaan, että muisti A ei ole suurempi kuin muistit B ja C yhteensä, poistetaan kohdassa 230 päätelaitteen muistista tar- < · · ·;·[ 25 peettomat palvelukomponentit ja sen jälkeen poistetaan kohdassa 231 muiden v·* palveluiden palvelukomponentteja tarvittava määrä aina tarvittavien palvelu- komponenttien lataamiseksi päätelaitteeseen. Kun muistia on vapautettu tar- • » · v : vittava määrä, ladataan kohdassa 232 puuttuvat tarpeelliset palvelukompo- :T: nentit päätelaitteeseen. Sen jälkeen jatketaan normaalisti rekisteröitymistä.

30 Kuviossa 2B lähdetään liikkeelle kohdasta III kuviosta 2. Siihen tullaan, kun kohdassa 208 kuviossa 2 havaitaan, että päätelaitteesta ei puutu .···. aina tarvittavien palveluiden palvelukomponentteja tai kun kohdassa 209 ha- vaitaan, että päätelaitteesta puuttuu myös muiden palveluiden palvelukompo-: nentteja. Kohdassa 240 lasketaan muiden palveluiden puuttuvien palvelukom- 35 ponenttien tarvitsema muisti A2. Ensimmäisessä edullisessa suoritusmuodos-. . sa se tehdään laskemalla latauslistalla olevien palvelukomponenttien tarvitse- 11 108390 ma muisti. Sen jälkeen kohdassa 241 tarkistetaan, onko päätelaitteessa tarpeeksi muistia vapaana. Jos muistia ei ole tarpeeksi vapaana, lasketaan kohdassa 242 tarpeettomien palvelukomponenttien varaama muisti B, jonka jälkeen tarkistetaan kohdassa 243, onko muisti A2 suurempi kuin muisti B. Jos 5 muisti A2 ei ole suurempi kuin muisti B, poistetaan kohdassa 244 päätelaitteen muistista tarpeettomia palvelukomponentteja tarvittava määrä eli sen verran, että puuttuvat palvelukomponentit saadaan ladatuksi. Sen jälkeen kohdassa 245 tarkistetaan, ylittääkö muisti A2 ennalta asetetun kynnysarvon. Kynnysarvon avulla voidaan ohjata lataamisen taloudellisuutta: suuri määrä, jonka la- 10 taaminen on kallista matkaviestinjärjestelmää käyttäen, kannattaa ladata esimerkiksi Internetin välityksellä. Jos kynnysarvo ylittyy, indikoidaan kohdassa 246 käyttäjälle, että palvelukomponentit on ladattava Internetin välityksellä. Sen jälkeen jatketaan rekisteröitymistä. Jossain muussa suoritusmuodossa voidaan kysyä käyttäjältä, haluaako hän ladata palvelukomponentit Internetin 15 välityksellä.

Jos kohdassa 245 havaitaan, että kynnysarvo ei ylity, siirrytään kohdassa 247 ensimmäiseen puuttuvaan palveluun ja selvitetään kohdassa 248 sen lataustapa. Ensimmäisessä edullisessa suoritusmuodossa tarkistetaan kohdassa 249, onko lataustapa heti ladattava. Jos on, ladataan kohdassa 20 250 palvelun puuttuvat palvelukomponentit päätelaitteeseen ja kohdassa 251 tarkistetaan, onko vielä muita puuttuvia palveluita, joiden palvelukomponentteja pitäisi ladata. Jos on, siirrytään kohdassa 252 seuraavaan palveluun, jon-(_ ka lataustapa selvitetään kohdassa 248. Sen jälkeen jatketaan edellä kuvatulla tavalla.

* * * * 25 Jos kaikki puuttuvat palvelukomponentit on ladattu eli ei ole muita • « **||* palveluita (kohta 251), jatketaan rekisteröitymistä.

Jos kohdassa 249 havaitaan, että lataustapa ei ole heti ladattava, • · · v : asetetaan kohdassa 253 ehto, jonka liipaistuessa palvelukomponent- :Tr ti/palvelukomponentit ladataan. Sen jälkeen jatketaan edellä esitetyllä tavalla 30 kohdasta 251 tarkistamalla, onko muita palveluita. Kohdassa 253 asetettava ehto voi esimerkiksi olla sellainen, että palvelukomponentit ladataan, kun saa-vutaan halvemmalle alueelle, esimerkiksi kotiverkon alueelle tai yleistä paketti-]·[ radiopalvelua GPRS tukevalle alueelle. Ehto voi olla myös sellainen, että pal- :·*·: velukomponentti/palvelukomponentit ladataan vasta aktivoitaessa palvelu, v * 35 Esimerkiksi, jos palvelu tai osa siitä perustuu matkaviestimen selaimeen, joka .voi olla esimerkiksi WML-pohjainen (Wireless Markup Language), ja se on si- 12 108390 dottu käyttöliittymän ohjaukseen, niin puuttuvaa palvelukomponenttia ei tarvitse ladata etukäteen matkaviestinlaitetta ME vaihdettaessa, vaan palvelulogiikka voidaan ladata vasta aktivoitaessa palvelun käyttöliittymä.

Jos kohdassa 243 havaitaan, että muisti A2 on suurempi kuin va-5 pahettavissa oleva muisti, jatketaan ensimmäisessä edullisessa suoritusmuodossa rekisteröitymistä. Joissain muissa suoritusmuodoissa voidaan alkaa käydä palveluja läpi tarkemmalla jaolla ja katsoa, mitkä näistä muista puuttuvista palveluista saadaan päätelaitteeseen.

Jos kohdassa 241 havaitaan, että päätelaitteessa on muistia va-10 paana tarvittava määrä, siirrytään suoraan kohtaan 245 tarkistamaan, ylittyykö kynnysarvo.

Joissain muissa suoritusmuodoissa kynnysarvo voidaan saada verkolta samassa yhteydessä kuin latauslista. Kynnysarvo voi olla myös arvioitu latauksen hinta ja/tai kestoaika.

15 Joissain muissa suoritusmuodoissa myöhemmin ladattavat palvelu- komponentit tai osa niistä voidaan verkon puolella laittaa latausjonoon ja samalla verkkoon asetetaan liipaisuehto, jonka täyttyminen Hipaisee niiden lataamisen päätelaitteeseen. Tällöin näitä myöhemmin ladattavia komponentteja ei tarvitse laittaa latauslistaan.

20 Kuviossa 3 lähdetään liikkeelle kohdasta 301, jossa verkossa vas taanotetaan komponenttilista A päätelaitteelta. Vasteena komponenttilistan vastaanotolle haetaan kohdassa 302 tilaajatiedoista komponenttilista B eli päätelaitteessa tarvittavien palvelukomponenttien tiedot. Tilaajatiedot ovat

« I

edullisesti kotirekisterissä HLR. Sen jälkeen kohdassa 303 verrataan kompo- «tl ·;·; 25 nenttilistalla A olevia palvelukomponentteja komponenttilistalla B oleviin pal- • · velukomponentteihin ja muodostetaan kohdassa 304 tieto puuttuvista palve-luista, tarpeettomista komponenteista ja latauslista. Näitä on selitetty yksityis- »« · v : kohtaisemmin kuvion 2 yhteydessä. Jos vertailussa huomataan, että kompo- :T: nenttilistalla A olevan palvelukomponentin versio on vanhempi kuin kompo- 30 nenttilistalla B olevan palvelukomponentin versio, sisällytetään palvelukompo- nentti edullisesti latauslistaan. Kun kohta 304 on saatu suoritettua loppuun, .···. lähetetään tiedot ja latauslista kohdassa 305. Jos mitään ei puuttunut, lähete- « tään tyhjät tiedot ja tyhjä latauslista. Sen jälkeen jatketaan normaalisti rekiste- '•”l röitymistä.

« 35 Kuviossa 4 liikkeelle kohdasta 401, jossa verkossa vastaanotetaan . . aikaleima A päätelaitteelta. Aikaleima ilmaisee päätelaitteen suorittaman vii- 13 108390 meisimmän päivityksen ajankohdan. Vasteena aikaleiman vastaanotolle haetaan kohdassa 402 tilaajatiedoista aikaleima B. Keksinnön ensimmäisessä edullisessa suoritusmuodossa oletetaan, että kotirekisterin tilaajatiedoissa on palveluoperaattorin (tai palveluoperaattoreiden) ylläpitämä ’’tuoreimman” pal-5 velukomponentin aikaleima B. Aina, kun jostakin tilaajan palvelukomponentista tulee uudempi versio, päivitetään version päivämäärä ’’tuoreimman” palvelu-komponentin aikaleimaksi B. Näin varmistetaan se, että päätelaitteessa on aina ajantasalla olevat palvelut.

Kohdassa 403 tarkistetaan, onko aikaleima A suurempi kuin aika-10 leima B. Jos A on suurempi kuin B, on päätelaitteessa viimeisimmät palvelu-komponenttiversiot eikä niitä tarvitse päivittää, joten rekisteröitymistä voidaan jatkaa normaalisti.

Jos A on pienempi kuin B, on joku palvelukomponenttiversio päivitetty, joten kohdassa 404 pyydetään päätelaitteelta komponenttilistaa lähettä-15 mällä sille pyyntö. Sen jälkeen jäädään odottamaan komponenttilistaa ja suorittamaan kuvion 3 toimintoja.

Joissain muissa suoritusmuodoissa voidaan aikaleiman B asemesta esimerkiksi tarkistaa, onko edellisestä tarkistuksesta kulunut ennalta määriteltyä aikaa ja jos on, lähettää komponenttilistapyyntö päätelaitteelle.

20 Kuviossa 5 esitetään signalointikaavio keksinnön toisessa edulli sessa suoritusmuodossa, jossa oletetaan, että päätelaite suorittaa myös kuviossa 3 esitetyn vertailun ja jossa palvelukomponenttivertailu suoritetaan tilaa-, i japrofiileittain. Kohdassa 5-1 havaitaan tilamuutos esimerkiksi kuvion 2 yhtey dessä esitetyistä syistä tai tilaajaprofiilin vaihtamisen takia tai esimerkiksi siksi, 25 että verkko ilmoittaa tilamuutoksesta esimerkiksi päivitetyn palvelukomponen-.···. tin takia. Sen takia päätelaite MT lähettää palvelukomponentteja pyytävän sa- noman 5-2 kotirekisterille HLR. Sanoma osoittaa edullisesti käytössä olevan *]. tilaajaprofiilin. Kotirekisteri HLR lähettää sanomassa 5-3 tiedon niistä tilaaja- • < · *·' profiilin palveluihin liittyvistä palvelukomponenteista, joita päätelaitteessa pitäi- 30 si olla. Sanoman vastaanotettuaan päätelaite vertailee kohdassa 5-4 muistis-saan olevia palvelukomponentteja sanoman 5-3 sisältämiin palvelukompo- • * · ’ : nentteihin. Jos kaikki sanoman 5-3 palvelukomponentit ovat jo päätelaitteessa, ei suoriteta muita toimintoja. Jos taas yksikin sanoman 5-3 palvelukomponentti _' j L puuttuu, käynnistää toisessa edullisessa suoritusmuodossa päätelaite MT la- . 35 tausproseduurin kysymällä päätelaitteen käyttäjältä, ladataanko palvelukom- « «· ponentti. Jos käyttäjä antaa luvan, ladataan palvelukomponentti. Tämä toiste- 14 108390 taan kaikkien puuttuvien palvelukomponenttien osalta toisessa edullisessa suoritusmuodossa.

Keksinnön eräässä edullisessa suoritusmuodossa kuviossa 5 esitetty tietojen vaihto voi tapahtua varsinaisen matkaviestinlaitteen ME ja USIM-5 kortin välillä. Tällöin USIM-korttiin on tallennettu tarvittavat tiedot tilaajan tilaamista palveluista.

Kuviossa 6 esitetään eräs esimerkki latausproseduurin sisältämän lataustavan valinnasta erilaisten ehtojen avulla. Kuvion 6 esimerkissä oletetaan yksinkertaisuuden vuoksi, että palvelu käsittää yhden palvelukomponen-10 tin. Lisäksi oletetaan, että kynnysarvot ovat etukäteen määriteltyjä ja samat kaikille palveluille. Lataustavan valinta suoritetaan kuviossa 6 esitetyssä esimerkissä palveluittain. Liikkeelle lähdetään kohdasta 601, jossa tarkistetaan, onko palvelukomponentille määritelty latausohje. Latausohje voidaan määritellä etukäteen esimerkiksi joko USIM-kortille palvelun yhteyteen tai sitten se 15 voidaan liittää verkosta saatavaan latauslistaan tai palvelukomponenttiluette-loon. (Samoin voidaan tehdä eri kynnysarvoille, jos käytetään palvelukohtaisia kynnysarvoja.) Jos latausohjetta ei ole määritelty , tarkistetaan kohdassa 602, onko palvelukomponentin koko suurempi kuin etukäteen määritelty kynnysarvo T1. Jos koko ei ylitä kynnysarvoa, tarkistetaan kohdassa 603, ylittääkö pal-20 velukomponentin lataamiseen arviolta kuluva aika etukäteen määritellyn kynnysarvon T2. Jos aikakaan ei ylitä kynnysarvoa, tarkistetaan kohdassa 604, ylittääkö palvelukomponentin lataamisen arvioitu hinta ennalta määritellyn kynnysarvon T3. Jos hintakaan ei ylitä kynnysarvoa, ladataan kohdassa 605 palvelukomponentti heti päätelaitteeseen.

25 Jos yksikin kynnysarvo ylittyy (kohdat 602, 603 ja 604), tarjotaan • · · .···. kohdassa 606 päätelaitteen käyttäjälle vähintään yksi vaihtoehtoinen latausta- pa päätelaitteen käyttöliittymän välityksellä. Käyttäjältä voidaan esimerkiksi ky-syä, haluaako hän palvelun X heti käyttöönsä, kun sen lataaminen heti mak-

• · I

*·* ' saa Y mk ja kestää Z sekuntia, vai haluaako hän, että palvelu X otetaan käyt- 30 töön vasta kotisolussa, jossa lataaminen maksaa Y’ mk ja kestää Z’ sekuntia. Myös useampia vaihtoehtoja voidaan tarjota. Tarjottavat lataustavat voivat '***: riippua myös siitä ehtokohdasta, josta siirryttiin kohtaan 606. Esimerkiksi koon ,«·, takia kohtaan 606 tultaessa tarjotaan vaihtoehdoksi lataamista heti tai Interne- tin välityksellä, kun taas ajan ja paikan mukaan tarjotaan lataamista heti tai I i . 35 esimerkiksi vasta kotisolussa. Kohdassa 607 vastaanotetaan käyttäjän valinta eli tieto siitä, mitä lataustapaa käyttäjä haluaa käytettävän. Sen jälkeen koh- 15 108390 dassa 608 ladataan palvelukomponentti käyttäjän valinnan mukaisesti. Yleensä palvelukomponentti ladataan heti, Internetin välityksellä tai sitten, kun asetettu latausehto (esimerkiksi saapuminen kotisoluun) liipaistuu.

Jos palvelukomponentille on määritelty latausohje (kohta 601), la-5 dataan palvelukomponentti kohdassa 609 ohjeen mukaan.

Etukäteen määritellyillä latausohjeilla ja erilaisilla ehdoilla kynnysar-voineen voidaan räätälöidä latausproseduuri käyttäjän tarpeet mahdollisimman hyvin huomioonottavaksi. Tällainen latausproseduuri huolehtii puuttuvien pal-velukomponenttien lataamisesta päätelaitteeseen niin, että käyttäjältä pyyde-10 tään lataamiseen liittyviä ohjeita eri vaihtoehtoja esittämällä vain silloin, kun käyttäjä itse niin haluaa.

Kuvioissa 2, 2A, 2B, 3, 4, 5 ja 6 esitettyjen kohtien järjestys voi poiketa edellä esitetystä ja kohdat voivat tapahtua rinnakkaisesti. Kohtien välissä voidaan suorittaa muita kohtia, joita ei ole esitetty kuvioissa. Osa kuvioissa 15 esitetyistä kohdista voidaan myös jättää pois tai korvata jollain muulla, kunhan vain päätelaitteessa olevia palvelukomponentteja verrataan päätelaitteessa tarvittaviin palvelukomponentteihin ja puuttuvien palvelukomponenttien lataus-proseduuri käynnistetään. Esimerkiksi muistista poistaminen voidaan korvata päällekirjoittamisella. Lisäksi edellä esitettyjä suoritusmuotoja tai niiden osia 20 voidaan yhdistää. Edellä esitetyt latausproseduurit ovat vain esimerkkejä eikä keksintö ole mitenkään rajoitettu niihin. Latausproseduuri voidaan käynnistää myös verkosta, jolloin päätelaitteen tehtäväksi jää minimissään itsensä ja ti- , laajan identifiointitietojen välittäminen verkolle ja varsinaiseen lataamiseen ( ( osallistuminen - voidaanhan verkossa säilyttää tietoa myös varsinaisen laitteen ' . 25 ominaisuuksista. Palvelut voidaan asettaa tärkeysjärjestykseen ja vaikka jo- • · · s·', kaisen palvelun latausproseduuriin voi liittyä ohjeen pyytäminen päätelaitteen • · m käyttäjältä. Myös erilaisia ehtoja voidaan rakentaa vapaasti ja niihin liittyviä ’;1c kynnysarvoja voidaan määritellä ennakkoon tai tapauskohtaisesti hakea kyn- ’·1 1 nysarvo. Erilaisten vaihtoehtojen määrä on rajaton.

30 Vaikka edellä on esitetty yksinkertaisuuden vuoksi, että tietojen vaihto ja tarkistus tapahtuu rekisteröitymisen yhteydessä signalointisanomia ·1’1: käyttäen, tietojen vaihtoa ei ole mitenkään sidottu näihin ratkaisuihin. Tietoja .···. voidaan vaihtaa esimerkiksi avaamalla normaali datayhteys (piirikytkentäinen

4 I

tai pakettivälitteinen), jonka päällä käytetään tietojen vaihtoon suunniteltua 35 protokollaa.

4 · 16 108390

Vaikka edellä keksintö on kuvattu matkaviestinjärjestelmän yhteydessä ei keksintö ole mitenkään rajoitettu matkaviestinjärjestelmiin, vaan sitä voidaan soveltaa myös muissa langattomissa tiedonsiirtojärjestelmissä sekä kiinteissä tiedonsiirtojärjestelmissä. Esimerkiksi satelliitti-, digitaali- tai kaapeli-5 tv:n set top -box voi sisältää keksinnön mukaisen toiminnallisuuden. Käyttäjä voidaan tunnistaa salasanan tai älykortin avulla. Keksintö soveltuu erityisen hyvin toteutettavaksi myös kiinteässä sisäisessä verkossa (intranet): kun käyttäjä kirjautuu sisään jollekin verkossa olevalle päätteelle (esimerkiksi PC tai työasema), niin sille voidaan ladata automaattisesti kaikki käyttäjän käyttä-10 mät ohjelmistot oikeine asetuksineen.

Alan ammattilaiselle on ilmeistä, että tekniikan kehittyessä keksinnön perusajatus voidaan toteuttaa monin eri tavoin. Keksintö ja sen suoritusmuodot eivät siten rajoitu yllä kuvattuihin esimerkkeihin vaan ne voivat vaihdella patenttivaatimusten puitteissa.

• · · • · • · · • · • · * « c • · · « · • ( v € C < « · 4 Φ < 1 · • · · • ·

Claims

108390

1. Menetelmä päätelaitteesta puuttuvan palvelukomponentin la-tausproseduurin käynnistämiseksi, tunnettu siitä, että menetelmä käsittää seuraavat askeleet: 5 muodostetaan ensimmäinen lista, joka osoittaa päätelaitteessa ole vat palvelukomponentit; ylläpidetään toista listaa, joka osoittaa päätelaitteessa tarvittavat palvelukomponentit; verrataan ensimmäisen ja toisen listan palvelukomponentteja; ja 10 jos ensimmäiseltä listalta puuttuu toisella listalla oleva palvelukom- ponentti, käynnistetään palvelukomponentin latausproseduuri.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että menetelmä käsittää lisäksi seuraavat askeleet: käytetään latausproseduurissa vähintään kahta erilaista latausta- 15 paa;ja indikoidaan päätelaitteen käyttäjälle vaihtoehtoiset lataustavat vasteena puuttuvalle palvelukomponentille; vastaanotetaan käyttäjän valinta; ja ladataan puuttuva palvelukomponentti käyttäjän valitseman lataus-20 tavan mukaisesti.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että menetelmä käsittää lisäksi seuraavat askeleet: määritellään yksi tai useampi ehto; ja valitaan indikoitavat lataustavat ehtojen avulla. * * '·*·* 25

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tu n nettu siitä, * · · ’ * • · *··;* että ladataan puuttuva palvelukomponentti olennaisesti välittömästi, v

: 5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, I « I ; että menetelmä käsittää lisäksi seuraavat askeleet: käytetään latausproseduurissa vähintään kahta erilaista latausta- *:··: 30 paa;ja määritellään yksi tai useampi ehto, joiden perusteella valitaan käytettävä lataustapa.

*···* 6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, ' ’ että menetelmä käsittää lisäksi seuraavat askeleet: 35 määritellään ensimmäiseksi ehdoksi puuttuvan palvelukomponentin : liittyminen päätelaitteen käyttäjän keskeiseen palveluun; ja 108390 ladataan puuttuva palvelukomponentti olennaisesti välittömästi, mikäli ensimmäinen ehto täyttyy.

7. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että suoritetaan vertailu vasteena päätelaitteen tilan muu- 5 tokselle.

8. Tietoliikennejärjestelmä (UMTS), joka käsittää verkkoelementtejä ja päätelaitteita (MT) palveluiden välittämiseksi tilaajalle, jossa järjestelmässä tilaaja voi vaihtaa käyttämäänsä päätelaitetta, ja joista palveluista ainakin yksi käsittää yhden tai useamman palvelukomponentin, joka tarvitaan tilaajan 10 käyttämässä päätelaitteessa palvelun aikaansaamiseksi, tunnettu siitä, että järjestelmä (UMTS) on sovitettu vertaamaan päätelaitteessa (MT) olevia palvelukomponentteja päätelaitteessa (MT) tarvittaviin palvelukompo-nentteihin ja vasteena tarvittavan palvelukomponentin puuttumiselle käynnis-15 tämään palvelukomponentin latausproseduurin.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen tietoliikennejärjestelmä, tunnettu siitä, että järjestelmä (UMTS) on sovitettu hakemaan päätelaitteessa (MT) tarvittavat palvelukomponentit päätelaitetta käyttävän tilaajan tilaajatiedoista.

10. Patenttivaatimuksen 8 tai 9 mukainen tietoliikennejärjestelmä, tunnettu siitä, että järjestelmä (UMTS) on sovitettu lataamaan puuttuvan palvelukomponentin ainakin kahdella eri lataustavalla ja indikoimaan vaihto-. ·: ehtoiset lataustavat päätelaitetta käyttävälle tilaajalle.

11. Patenttivaatimuksen 8 tai 9 mukainen tietoliikennejärjestelmä, v. 25 tunnettu siitä, että järjestelmä (UMTS) on sovitettu lataamaan puuttuva • · · .···. palvelukomponentti ainakin kahdella eri lataustavalla ja valitsemaan käytettävä • · *" lataustapa ennalta määritellyn ehdon tai useamman ehdon muodostaman eh- **].* tojoukon perusteella. • · ·

12. Patenttivaatimuksen 8, 9, 10 tai 11 mukainen tietoliikennejär-30 jestelmä, tunnettu siitä, että latausproseduuri käsittää ainakin yhden la- tausehdon, jonka täyttyessä puuttuvan palvelukomponentin lataaminen lii-*"*: paistuu, ja järjestelmä (UMTS) on sovitettu havaitsemaan latausehdon täytty- minen.

13. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen 8-12 mukainen tieto-35 liikennejärjestelmä, tunnettu siitä, että järjestelmä (UMTS) on sovitettu olemaan yhteydessä johonkin toiseen järjestelmään, edullisesti Internetiin, 108390 (ON), jonka kautta järjestelmä on sovitettu lataamaan puuttuvan palvelukom-ponentin.

14. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen 8-13 mukainen tietoliikennejärjestelmä, tunnettu siitä, että järjestelmä (UMTS) on sovitettu 5 vertaamaan ensimmäistä aikaleimaa, joka osoittaa päätelaitteessa olevien ja päätelaitteessa tarvittavien palvelukomponenttien vertailun ajankohtaa ja toista aikaleimaa, joka osoittaa uusimman palvelukomponentin version päivitysajan-kohdan ja mikäli ensimmäinen aikaleima on aikaisempi kuin toinen aikaleima, järjestelmä on sovitettu käynnistämään palvelukomponenttien vertailun.

15. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen 8-13 mukainen tieto liikennejärjestelmä, tunnettu siitä, että järjestelmä (UMTS) on sovitettu havaitsemaan päätelaitteen tilan muutos ja vasteena tilan muutokselle käynnistämään palvelukomponenttien vertailun.

16. Verkkoelementti (MEXE-S) tietoliikennejärjestelmässä, joka kä-15 sittää päätelaitteita (MT) palveluiden välittämiseksi tilaajalle, ja jossa järjestelmässä tilaaja voi vaihtaa käyttämäänsä päätelaitetta ja joista palveluista ainakin yksi käsittää yhden tai useamman palvelukomponentin, joka tarvitaan tilaajan käyttämässä päätelaitteessa palvelun aikaansaamiseksi, ja joka verkkoelementti on sovitettu olemaan yhteydessä järjestelmän tilaajatietoihin, 20 tunnettu siitä, että verkkoelementti (MEXE-S) on sovitettu vastaanottamaan päätelaitteelta ensimmäisen tiedon, jonka avulla verkkoelementti saa selville päätelait- ·;. teessä olevat palvelukomponentit, hakemaan päätelaitetta käyttävän tilaajan I i I ( tilaajatiedoista päätelaitteessa tarvittavat palvelukomponentit, vertaamaan '·!·. 25 päätelaitteessa olevia palvelukomponentteja päätelaitteessa tarvittaviin pal- • ♦ · ΙΛ velukomponentteihin ja käynnistämään palvelukomponentin latausproseduurin vasteena päätelaitteesta puuttuvalle palvelukomponentille.

• · · *·* * 17. Patenttivaatimuksen 16 mukainen verkkoelementti, tun- • · · v : nettu siitä, että se (MEXE-S) on sovitettu vastaanottamaan päätelaitteelta 30 ensimmäisenä tietona listan, joka osoittaa päätelaitteessa olevat palvelukom-ponentit.

·[*[: 18. Patenttivaatimuksen 17 mukainen verkkoelementti, tun- nettu siitä, että se (MEXE-S) on sovitettu vastaanottamaan päätelaitteelta ensimmäisenä tietona päätelaitteen identifioivan tunnuksen, jonka avulla verk-35 koelementti hakee päätelaitteessa olevat palvelukomponentit. * · 108390

19. Patenttivaatimuksen 16, 17 tai 18 mukainen verkkoelementti, tunnettu siitä, että se (MEXE-S) on sovitettu muodostamaan vertailun tuloksena päätelaitteesta puuttuvat palvelukomponentit ilmaisevan listan ja käynnistämään palvelukomponentin latausproseduurin lähettämällä listan 5 päätelaitteelle.

20. Päätelaite (MT) palvelun välittämiseksi tilaajalle tietoliikennejärjestelmässä, jossa tilaaja voi vaihtaa käyttämäänsä päätelaitetta ja joka palvelu käsittää yhden tai useamman palvelukomponentin, joka tarvitaan tilaajan käyttämässä päätelaitteessa palvelun aikaansaamiseksi, 10. u n n ett u siitä, että päätelaite (MT) on sovitettu muodostamaan ensimmäisen listan, joka osoittaa päätelaitteessa olevat palvelukomponentit, ja lataamaan päätelaitteesta puuttuvat palvelukomponentit ennalta määritellyn latausproseduurin mukaisesti.

21. Patenttivaatimuksen 20 mukainen päätelaite, tunnettu sii tä, että päätelaite (MT) on sovitettu lähettämään ensimmäisen listan tietoliikennejärjestelmän verkkoon (UMTS) ja vastaanottamaan verkolta toisen listan, joka osoittaa päätelaitteesta puuttuvat palvelukomponentit.

22. Patenttivaatimuksen 20 mukainen päätelaite, tunnettu sii- 20 tä, että se (MT) on sovitettu hakemaan päätelaitteeseen asennetusta tilaajan yksilöivästä elementistä (USIM) päätelaitteessa tarvittavat palvelukomponentit ja vertaamaan niitä ensimmäisellä listalla oleviin palvelukomponentteihin ja vasteena ensimmäiseltä listalta puuttuvalle palvelukomponentille käynnistä- ,:. mään palvelukomponentin latausproseduurin. ”3. 25

23. Patenttivaatimuksen 20 mukainen päätelaite, tunnettusi!- • · · Γ.Ιβ tä, että se (MT) on sovitettu pyytämään verkolta toista listaa, joka osoittaa päätelaitteessa tarvittavat palvelukomponentit, vastaanottamaan toisen listan, • · · vertaamaan ensimmäisen ja toisen listan palvelukomponentteja, ja vasteena : ensimmäiseltä listalta puuttuvalle, toisella listalla olevalle palvelukomponentille 30 käynnistämään palvelukomponenttien latausproseduurin.

*:·*: 24. Patenttivaatimuksen 20, 21, 22 tai 23 mukainen päätelaite, ·*”: tunnettu siitä, että se (MT) on sovitettu havaitsemaan päätelaitteen tilan .λ muutos ja muodostamaan ensimmäisen listan vasteena päätelaitteen tilan muutokselle. 21 1 08390