FI108202B - Signalointimenetelmä ja tietoliikennejärjestelmä - Google Patents

Description

108202

Signalointimenetelmä ja tietoliikennejärjestelmä

Keksinnön kohteena on signalointimenetelmä langattomassa digitaalisessa tietoliikennejärjestelmässä tukiaseman ja päätelaitteen välillä, jossa 5 menetelmässä tukiaseman ja päätelaitteen väliset signaalit muodostetaan symboleja käsittävistä purskeista, jotka symbolit käsittävät ainakin yhden va-rastussymbolin, jolla ilmaistaan tarvittaessa liikennekanavan käyttö signalointiin.

Edelleen keksinnön kohteena on langaton digitaalinen tietoliiken-10 nejärjestelmä tukiaseman ja päätelaitteen väliseen signalointiin, jossa järjestelmässä tukiaseman ja päätelaitteen välisellä radioyhteydellä välitettävät signaalit käsittävät symboleista muodostuvia purskeita, jotka symbolit käsittävät ainakin yhden varastussymbolin, jolla ilmaistaan tarvittaessa liikennekanavan käyttö signalointiin, joka järjestelmä käsittää ainakin yhden lähettimen ja aina-15 kin yhden vastaanottimen, joista lähetin käsittää välineet, jotka käsittävät lähettävän signalointiviestin ja vastaanotin käsittää välineet signalointiviestin tunnistamiseksi.

Digitaalisissa radiojärjestelmissä tukiaseman ja päätelaitteen väliseen tiettyyn puheluun liittyvä signalointi tapahtuu samanaikaisesti liikenneka-20 navalla siirrettävän puhelun kanssa. Esimerkiksi GSM-järjestelmässä on käytössä kaksi signalointikanavaa puheluun liittyvän signaloinnin suorittamiseksi, SACCH (Slow Associated Control Channel) ja FACCH (Fast Associated Control Channel). SACCH on kuhunkin liikennekanavaan liittyvä erillinen mata-lanopeuksinen signalointikanava, jota voidaan käyttää vain ei-kiireelliseen sig-25 nalointiin kanavan hitaudesta johtuen. FACCH on liikennekanavan sisällä ta-"... pahtuvaa nopeaa signalointia, jota voidaan käyttää aikakriittiseen signalointiin.

;\j Tällöin kuitenkin osa liikennekanavan kapasiteetista menetetään.

...\ Digitaalisissa radiojärjestelmissä, kuten GSM-järjestelmässä, tie- donsiirto tapahtuu purskemuotoisena, jolloin kuhunkin tarkoitukseen, kuten 30 tiedon- ja signaloinninvälitykseen, synkronoitumiseen tai taajuuskorjaukseen, on määritetty oma määrämuotoinen purskerakenne. Normaaiipurskeessa, jota ‘ 1 käytetään tiedon- ja signaloinninvälitykseen, on keskellä ns. opetusjakso, joka '...: on joukko ennaltamäärättyjä symboleja, jotka vastaanotin tuntee. Vertaamalla vastaanotettua opetusjaksoa tunnettuun opetusjaksoon vastaanotin voi muo-,· ". 35 dostaa tiedon vääristymistä, joita radiotien epäideaalisuus aiheuttaa vastaan otettuun signaaliin. Tämän tiedon perusteella vastaanotin pystyy paremmin • · t • 1 2 108202 demoduloimaan vastaanotetun signaalin. Hakijan aikaisemmassa patenttihakemuksessa PCT/FI97/00465 on kuvattu signalointimenetelmä, jossa signalointiin käytetään opetusjaksoa, mikä nopeuttaa signalointia ja jättää koko lii-kennekanavan hyötykuorman käytettäväksi.

5 Ongelmana yllä kuvatussa järjestelyssä on vaadittavien erilaisten opetusjaksojen määrä, mikä vaaditaan monipuolisten signaalien välittämiseksi. Yksi opetusjakso voi kuvata vain yhtä signalointiviestiä ja haluttaessa suorittaa esimerkiksi kahdeksanportainen tehonsäätösignalointi, tarvitaan kahdeksan erilaista opetusjaksoa. Jos halutaan suorittaa useita signalointitapahtumia yllä 10 kuvatulla menetelmällä, opetusjaksojen määrä kasvaa helposti huomattavan suureksi. Tämä lisää vastaanottimen kuormitusta ja monimutkaistaa vastaanottimen toteutusta, koska vastaanotettu opetusjakso täytyy verrata erikseen jokaisen tunnetun opetusjakson kanssa. Erityisesti opetusjaksojen erottaminen toisistaan vaikeutuu huonoissa vastaanotto-olosuhteissa. Edelleen pyrittäessä 15 kohti suurempia tiedonsiirtonopeuksia opetusjakson käyttö ei välttämättä enää takaa riittävän nopeaa signalointia, johtuen em. seikoista ja siitä, että opetusjakson kesto on suhteellisen pitkä siihen nähden, että se pystyy välittämään vain yhden viestin. Mm. näistä haittapuolista johtuen kyseistä menetelmää ei ole otettu laajasti käyttöön ja esimerkiksi GSM-järjestelmässä käytetään edel-20 leen signalointikanavia.

Keksinnön tavoitteena on siten kehittää menetelmä ja menetelmän toteuttava laitteisto siten, että yllä mainitut ongelmat saadaan ratkaistua. Keksinnön tavoitteet saavutetaan menetelmällä, jolle on tunnusomaista se, että . ; : muodostetaan kukin mainituista symboleista useasta bitistä modu- 25 loimalla ja että käytetään mainittua varastussymbolia erilaisten signalointiviestien .·. : välittämiseen.

• · ·

Keksinnön mukaiselle langattomalle digitaaliselle tietoliikennejär- • · · jestelmälle on tunnusomaista se, että 30 lähetin käsittää välineet erilaisten signalointiviestien koodaamiseksi, välineet koodatun signalointiviestin yhdistämiseksi lähetettävän signaalin va-rastussymboleihin ja välineet signaalin moduloimiseksi siten, että kukin symboleista käsittää useita bittejä ja että vastaanotin käsittää välineet vastaanotetun symboleja käsittävän 35 signaalin demoduloimiseksi, välineet koodatun signalointiviestin muodostami- 3 108202 seksi vastaanotetun signaalin varastussymboleista ja välineet koodatun sig-nalointiviestin dekoodaamiseksi.

Keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaan muodostetaan varastussymbolien avulla siirrettävää signalointiviestiä vastaava koodisana, jo-5 ka sijoitetaan yhteen tai useampaan varastussymboliin. Edelleen keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaan mainittu koodisana lomitetaan usean purskeen käsittämiin varastussymboleihin. Vielä keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaan menetelmää käytetään matkaviestimen ja tukiaseman lähetystehon säätöön.

10 Keksintö perustuu siihen, että käytetään purskerakenteessa olevia varastussymboleja signalointitiedon välittämiseen. Varastussymboleja on tyypillisesti käytetty normaalipurskeessa ilmaisemaan, onko purskeessa olevat databitit varattu liikennekanavan käyttöön vai ns. varastettu FACCH:n käyttöön. Suunniteltaessa järjestelmiä, joissa käytetään suurempia tiedonsiirtono-15 peuksia, eräs keino tiedonsiirtonopeuden nostamiseen on sellaisten modulaatiomenetelmien käyttäminen, joissa yhteen siirrettävään symboliin moduloidaan useita bittejä. Tällöin yhden symbolin tiedonsiirtokapasiteetti kasvaa, jolloin symbolia voidaan käyttää useamman tiedon välittämiseen.

Keksinnön mukaisen menetelmän ja järjestelmän etuna on signa-20 loinnin nopeus, joka on n. 25-kertainen SACCH-signalointiin verrattuna. Tiedonsiirtonopeuksien kasvaessa myös signalointinopeuksien kasvattaminen on välttämätöntä. Edelleen keksinnön etuna on, että liikennekanavan tiedonsiirtokapasiteettia ei käytetä keksinnön mukaiseen signalointiin. Keksinnön mukai-selia menettelyllä hyödynnetään signalointikapasiteettia, joka muuten jäisi 25 käyttämättä. Keksinnöllä luodaan myös eri loogisille liikennekanavatyypeille yhteinen signalointimenettely tukiasemalta matkaviestimelle sekä päinvastai-*·. : seen suuntaan, jollaista ei aikaisemmin ole ollut esimerkiksi tehonsäädön tai /.,·* linkkiadaptaation yhteydessä. Edelleen keksinnön etuna on, että tukiaseman • · · ja tukiasemaohjaimen välinen signalointirasitus ei kasva keksintöä hyödyn-30 nettäessä.

Keksintöä selostetaan nyt lähemmin edullisten suoritusmuotojen * yhteydessä, viitaten oheisiin piirroksiin, joista kuvio 1 esittää kaavamaisesti GSM-järjestelmän mukaista normaa- '; lipursketta; , ·", 35 kuvio 2 esittää kaavamaisesti tehonsäätösignalointia digitaalisessa radiojärjestelmässä; , 108202 4 kuvio 3 esittää taulukonomaisesti keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaisia tehonsäätöviestejä; kuvio 4 esittää taulukonomaisesti keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaisia kanavanlaatuparametrejä; 5 kuvio 5 esittää lohkokaavion avulla keksinnön edullisen suoritus muodon mukaista lähetintä ja kuvio 6 esittää lohkokaavion avulla keksinnön edullisen suoritusmuodon mukaista vastaanotinta.

Keksintöä selostetaan seuraavassa esimerkinomaisesti TDMA-10 pohjaisen (Time Division Multiple Access) GSM-järjestelmän ja sen jatkokehityksen pohjalta. Alan ammattimiehelle on selvää, että keksintöä voidaan käyttää myös missä tahansa muussa vastaavassa tietoliikennejärjestelmässä.

Kuviossa 1 on esitetty GSM-järjestelmän mukaisen normaalipurs-keen rakenne, joka on yhteensä 156,25 symbolin mittainen ja jonka kesto on 15 0,577 ms. Normaalipurske käsittää yhden aikavälin yhteensä kahdeksan aika väliä käsittävästä TDMA-kehyksestä. Normaalipurskeen keskellä on opetusjakso (TS, Training Sequence), joka käsittää 26 symbolia ja jota käytetään edellä kuvatulla tavalla vastaanotetun signaalin korjaamiseen. Opetusjakson TS molemmin puolin sijaitsevat yhden symbolin mittaiset varastussymbolit (S, 20 Stealing symbols), joita käytetään ilmaisemaan parillisten ja/tai parittomien datasymbolien (DS, Data Symbols) mahdollinen käyttö FACCH:n signalointiin. Käyttäjä- ja signalointidatan siirtoon tarkoitetut datasymbolit DS on jaettu kahteen 57 symbolin mittaiseen jaksoon, jotka sijaitsevat ennen ensimmäistä va-: rastussymbolia ja toisen varastussymbolin jälkeen. Purskeen alkuun ja lop- 25 puun on sijoitettu kolmen symbolin mittaiset häntäsymbolijaksot (T, Tail sym-bols), joiden kuluessa lähetin kytketään vastaavasti päälle ja pois päältä purs- .*. j keiden välissä. Purskeen jälkeen jätetään 8,25 symbolin mittainen suoja-aika • * (G, Guard period), jolla ehkäistään vierekkäisten aikavälien purskeiden pääl-lekkäisyys tukiasemavastaanotossa.

• · « * 30 Perinteisessä GSM-järjestelmässä kukin symboli on yhden bitin mittainen, jolloin yksi symboli voi kuvata kahta eri tilaa. GSM-järjestelmän tie- * * donsiirtokapasiteetti on kuitenkin osoittautunut varsin rajalliseksi erityisesti datapalveluja käytettäessä, joten erilaisia GSM:n jatkokehityshankkeita on toimeenpantu tiedonsiirtokapasiteetin kasvattamiseksi. Eräs tällainen hanke . ". 35 tunnetaan nimellä EDGE (Enhanced Data rates for GSM Evolution). ED- GE:ssä perusajatuksena on käyttää GSM:n tunnettuja kehys- ja purskeraken- 5 108202 teitä ja nostaa liikennekanavan kapasiteettia tehokkaamman modulaation avulla. Jos valitaan modulaatioksi esimerkiksi 8-PSK-modulaatio (Phase Shift Keying), yhtä symbolia ilmaisemaan käytetään kolmea bittiä, jotka voivat siten ilmaista kahdeksaa eri tilaa. Näin ollen, jos esimerkiksi varastussymboleja 5 käytetään tyypillisesti ilmaisemaan purskeen datasymbolien käyttöä FACCH-signalointiin, varastussymboleihin jää edelleen huomattavasti käyttämätöntä signalointikapasiteettia, jota voidaan edullisesti hyödyntää vähentämättä kuitenkaan samalla käyttäjädatan osuutta siirrettävästä hyötykuormasta. Edelleen menettely on erityisesti hyödyllinen tilanteissa, joissa vaaditaan nopeaa sig-10 nalointia, kuten lähettimen tehonsäätö tai linkkiadaptaatio. GSM-järjestelmässä nämä toimenpiteet suoritetaan SACCH-signalointina, mutta datanopeuksien kasvaessa hitaan SACCH-signaloinnin nopeus ei enää riitä tähän tarkoitukseen.

Seuraavassa keksintöä selostetaan tarkemmin nopeaan tehonsää-15 töön piirikytkentäisessä EDGE- järjestelmässä liittyvän esimerkin avulla ja viitaten samalla kuvioihin 2-4. EDGE- järjestelmässä siirretään enemmän dataa aikaväliä kohti kuin perinteisessä GSM-järjestelmässä, jolloin käyttäjälle voidaan tarjota suurempia datanopeuksia tai saman datamäärän siirtämiseksi voidaan käyttää vähemmän aikavälejä, mikä vähentää tehonkulutusta ja in-20 terferenssiä. Tehokkaampi modulaatio ja suuremmat datanopeudet edellyttävät kuitenkin nykyistä nopeampaa tehonsäätöä matkaviestimen ja tukiaseman välillä, jotta yhteydenlaatu voidaan taata ja tiedonsiirron kapasiteetti maksimoida.

v ’· Kuviossa 2 on kuvattu kaavamaisesti tehonsäätösignaloinnissa tar-

25 vittavia matkaviestimen (MS, Mobile Station), tukiaseman (BTS, Base Transceiver Station) ja tukiasemaohjaimen (BSC, Base Station Controller) toimintoja ja toimintojen välistä tiedonsiirtoa. Tiedonsiirto tukiasemalta BTS

« matkaviestimelle MS (downlink) ja päinvastaiseen suuntaan (uplink) tapahtuu « i · radiorajapinnan Um yli. Tukiaseman BTS ja tukiasemaohjaimen BSC välillä on 30 rajapinta Abis. Downlink-tehonsäätöä varten matkaviestin MS suorittaa loh-. kossa 1 sinänsä tunnetulla tavalla tukiasemalta BTS vastaanotetun signaalin kanavanlaatuestimoinnin, josta saadaan tuloksena arvo parametrille Qd). Parametri Qd, viestitetään tukiasemalle BTS, joka vastaanottaa lisäksi tukiasema-ohjaimen BSC tehonsäätö- ja linkkiadaptaatiotoiminnolta eli lohkolta 5 nor-

i I

35 maalit downlink-tehonsäätöparametrit, jotka määräävät aina viime kädessä w ( t säädettävät tehotasot. Vastaanotettujen parametrien perusteella tukiasema * * 6 108202 BTS suorittaa nopean dovvnlink-tehonsäädön lohkossa 2 ja lähettää samalla tiedon käytetyistä tehonsäätö parametreista tukiasemaohjaimelle BSC.

Matkaviestimen MS uplink-tehonsäätöä varten tukiasema BTS suorittaa lohkossa 3 matkaviestimeltä MS vastaanotettujen purskeiden perusteella 5 kanavanlaatuestimoinnin, josta saadaan tuloksena arvo parametrille Qu,. Parametria Qu, käytetään tukiasemaohjaimelta BSC saatavien uplink-tehonsäätöparametrien lisäksi määrittämään arvo tehonsäätöparametrille PC. Tukiasema BTS lähettää tehonsäätöparametrin PC matkaviestimelle MS, joka suorittaa lähettimen tehonsäädön vastaanotetun parametrin perusteella loh-10 kossa 4. Tukiasema BTS lähettää myös tiedon käytetyistä tehonsäätöpara-metreista tukiasemaohjaimelle BSC.

Tyypillisesti edellä kuvattu signalointi matkaviestimen MS ja tukiaseman BTS välillä on tapahtunut SACCH-signalointina. Nyt esillä olevan keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaan signalointiin käytetään nor-15 maalipurskeen varastussymboleja. Tällöin halutut signalointiviestit koodataan määrämittaisiksi koodisanoiksi ja liitetään normaalipurskeen varastussymbo-leihin. Kuvioiden 3 ja 4 mukaisissa taulukoissa on kuvattu eräs esimerkki edellä kuvatussa tehonsäätösignaloinnissa tarvittavista signalointiviesteistä. Kuvion 3 taulukossa on esitetty viisiportainen uplink-tehonsäätöjärjestely, jos-20 sa tehonsäätöparametrin PC arvo vaihtelee välillä -4 dB - +4 dB. Lisäksi kaksi koodisanaa on varattu ilmaisemaan parillisten ja parittomien datasymbolien varastamista FACCH:lle. Kuvion 4 taulukossa on kuvattu kahdeksanportainen asteikko downlink-kanavan laatua kuvaavan parametrin Qd, esittämiseksi. Täs- < * « · sä esimerkissä parametrin Qdl arvot 0 - 7 määritetään kanavan C/l-suhteen : '· 25 (Carrier-to-lnterference) perusteella.

Keksinnön erään edullisen sovellusmuodon mukaan kuvioiden 3 ja :*·,· 4 mukaisten taulukoiden viestit koodataan 24-bittisiksi koodisanoiksi, jotka y « määritetään siten, että koodisanojen väliset Hamming-etäisyydet ovat riittävät mahdollisimman virheettömän ilmaisun aikaansaamiseksi. Ilmaisu voi edulli- • · f 30 sesti perustua ns. minimietäisyyden etsimiseen, jolloin ilmaisin hakee vastaanotettua bittikuviota lähimpänä olevan koodisanan. Jos järjestelmässä käytetään esimerkiksi 8-PSK-modulaatiota, käsittävät normaalipurskeen kaksi varastussymbolia kumpikin kolme bittiä eli yhteensä kuusi bittiä per purske.

; Tällöin 24-bittinen koodisana lomitetaan neljään purskeeseen, mikä pienentää 35 siirtotien virheiden todennäköisyyttä ja siten lisää tiedonsiirron luotettavuutta.

« « «

Tyypillisesti käyttäjälle on allokoitu yksi aikaväli TDMA-kehyksestä, jolloin yksi- • » · • « • * · 7 108202 suuntainen signalointi kestää neljän TDMA-kehyksen ajan eli alle 20 ms. Tämä on n. 25 kertaa nopeampaa kuin tällä hetkellä käytössä oleva SACCH-signalointi.

Seuraavassa tarkastellaan keksinnön mukaisen tietoliikennejärjes-5 telmän lähetintä olennaisilta osin kuvion 5 lohkokaavion perusteella. Lähetin käsittää välineet 100, jotka käsittävät lähetettäväksi tarkoitetun tiedon, esim. taulukossa 3 tai 4 esitetyn parametrin arvon. Tämä tieto koodataan keksinnön mukaisesti koodausvälineissä 101, josta koodisanat viedään välineille 102 lomitettavaksi ja yhdistettäväksi lähetettävän signaalin varastussymboleihin. 10 Seuraavaksi signaali moduloidaan käsittelyvälineillä 103 ja viedään muunnin-välineille 104, missä signaali muunnetaan digitaalisesta analogiseksi. Analoginen signaali siirretään radiotaajuusosille 105, jossa signaali muunnetaan lähetystaajuudelle. Signaali lähetetään antennin 106 avulla radiotien kautta vastaanottimelle.

15 Keksinnön mukaisen tietoliikennejärjestelmän vastaanotinta on ku vattu olennaisilta osin kuvion 6 mukaisessa lohkokaaviossa. Vastaanotin käsittää antennin 200, jonka avulla radiotien kautta lähetetty signaali vastaanotetaan ja jolta signaali viedään radiotaajuusosille 201, jossa signaali muunnetaan välitaajuudelle. Signaali siirretään edelleen muunninvälineille 202, jos-20 sa signaali muunnetaan takaisin analogisesta digitaaliseksi. Digitaalinen signaali etenee käsittelyvaiheille 203, jossa voidaan mm. tarvittaessa suodattaa signaali, demoduloida signaali, estimoida kanavan impulssivaste ja sen energia, ja palauttaa kanavassa vääristynyt signaali alkuperäiseksi. Palautettu signaali viedään erotusvälineille 204, jossa erotetaan signaalista usean purskeen • 25 varastusymboleihin lomitettu koodisana. Dekoodausvälineet 205 suorittavat • · • *·· vastaanotetun koodisanan dekoodauksen ja aloittavat välineiden 206 avulla keksinnön edullisten suoritusmuotojen mukaiset toimenpiteet, jotka vastaavat :Y · koodisanan käsittämää viestiä.

« ♦

Edellä kuvatut toiminnot lähettimessä ja vastaanottimessa voidaan 30 toteuttaa esimerkiksi yleis- tai signaaliprosessoreilla tai erillislogiikalla. Yksit-täisten toimintojen toteuttaminen on alan ammattimiehelle tunnettua eikä nii- « ♦ den tarkempi selostaminen ole tarpeen.

Keksinnön mukaisella signaloinnilla ei ole vaikutusta SACCH-:.v signalointiin sinänsä, ja tätä voidaankin tarvittaessa käyttää yhdessä keksin- : 35 nön mukaisen signaloinnin kanssa. Eräs toteutusesimerkki tästä on downlink- : ‘ kanavan laatuestimaatin Qd, määrittäminen kanavan C/l-suhteen lisäksi myös 8 108202 C/l-suhteen varianssin avulla. Tällöin ei-aikakriittinen varianssitieto voidaan siirtää SACCH-signalointina, kun taas parametri Qdl siirretään keksinnön mukaisena signalointina. Vaihtoehtoinen toteutus tälle voidaan suorittaa siten, että multipleksataan lähetteeseen joka toinen arvo parametrin Qd, koodina ja 5 joka toinen parametrin Qd) varianssin arvona raportointijakson ajalta.

Edellä olevassa esimerkissä uplink-tehonsäätö on järjestetty suoritettavaksi differentiaalisena eli määriteltynä muutoksena edelliseen arvoon nähden. Keksintö voidaan kuitenkin toteuttaa myös absoluuttisten tehonsää-töarvojen avulla. Edelleen parametrin Qdl arvot 0 - 7 on esimerkinomaisesti 10 määritetty kanavan C/l-suhteen perusteella. On selvää, että tässä yhteydessä voidaan käyttää esimerkiksi kentänvoimakkuutta tai mitä tahansa vastaavaa suuretta kanavanlaadun määrittämiseen. Samoin asteikon porrastus voi vaihdella edellä kuvatusta kahdeksanportaisesta asteikosta poiketen.

Eräs keksinnön etu on, että huolimatta huomattavasti nopeutu-15 neesta ilmarajapintasignaloinnista, tukiaseman BTS ja tukiasemaohjaimen BSC välisen rajapinnan Abis yli tapahtuvan signaloinnin määrä ei käytännössä kasva juuri lainkaan. Tukiasema BTS ja tukiasemaohjain BSC viestittävät toisilleen normaalit SACCH-signalointiinkin kuuluvat tehonsäätöparametrit, joiden lisäksi tukiasemaohjain BSC saattaa jossakin tehonsäätötilanteessa määrittää 20 säätöarvojen ylä- ja alarajat. Kiinteän verkon signalointirasitus ei kuitenkaan keksinnön mukaisen menetelmän takia juuri lisäänny, mikä on erityisen edullista juuri siitä syystä, että suurempien datanopeuksien käyttöönotto lisää Abis-rajapinnan signalointia muissa yhteyksissä.

' ·' ' Vaikka keksintöä on edellä kuvattu esimerkinomaisesti tehonsäätö- : 25 signalointiin liittyen, ei keksintö ole rajoitettu vain siihen vaan keksinnön mu- • · • ·· kaista signalointia voidaan käyttää mihin tahansa vastaavaan tarkoitukseen piirikytkentäisessä tiedonsiirrossa. Erityisesti keksintöä voidaan hyödyntää ei- :Y: transparentin tiedonsiirron yhteydessä, jolloin uudelleenlähetys ei ole mahdol- • · ; lista ja vaatimukset signaloinnin nopeudelle ja luotettavuudelle ovat korkeat.

30 Edelleen keksintöä ei ole rajoitettu mainittuun 8-PSK-modulaatioon, vaan keksinnön toteuttamiseksi voidaan käyttää mitä tahansa modulaatiome- « · netelmää, jossa yhteen siirrettävään symboliin moduloidaan useampia bittejä siten, että symboliin jää käyttämätöntä signalointikapasiteettia. Myöskään koodisanojen ei tarvitse olla 24-bittisiä, vaan koodisanojen pituus voidaan 35 määrittää käytettävien signalointiviestien määrän ja niille riittävän luotettavan tiedonsiirron takaavan bittikuviovaihtoehtojen perusteella. Periaatteessa koo- • «♦ 108202 g disanat voidaan koodata jopa 6-bittisiksi, joilloin yksi koodisana voidaan siirtää yhden normaalipurskeen kahdessa varastussymbolissa. Tällöin signalointino-peutta voidaan nostaa jopa nelinkertaiseksi, mutta signaloinnista ei kuitenkaan saada yhtä luotettavaa kuin lomittamalla koodisanat useampaan purskeeseen.

5 Alan ammattilaiselle on ilmeistä, että tekniikan kehittyessä keksin nön perusajatus voidaan toteuttaa monin eri tavoin. Keksintö ja sen suoritusmuodot eivät siten rajoitu yllä kuvattuihin esimerkkeihin vaan ne voivat vaihdella patenttivaatimusten puitteissa.

φ · • · • · · » · * « · • · · « · • ·

Claims (11)

1. Signalointimenetelmä langattomassa digitaalisessa tietoliikennejärjestelmässä tukiaseman ja päätelaitteen välillä, jossa menetelmässä tuki- 5 aseman ja päätelaitteen väliset signaalit muodostetaan symboleja käsittävistä purskeista, jotka symbolit muodostetaan useasta bitistä moduloimalla ja jotka symbolit käsittävät ainakin yhden varastussymbolin, jolla ilmaistaan tarvittaessa liikennekanavan käyttö signalointiin (FACCH), tunnettu siitä, että käytetään mainittua varastussymbolia erilaisten signalointiviestien 10 välittämiseen.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että käytetään symbolien muodostamiseksi 8-PSK-modulaatiota.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu 15 siitä, että muodostetaan varastussymbolien avulla siirrettävää signalointivies-tiä vastaava koodisana ja että sijoitetaan mainittu koodisana yhteen tai useampaan varastussym- boliin.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että lomitetaan mainittu koodisana usean purskeen käsittämiin varas-tussymboleihin. ·.1

· 5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, ; 1·· 25 että j 1.· muodostetaan signalointiviesteistä 24-bittisiä koodisanoja ja että lomitetaan kukin mainituista koodisanoista neljän purskeen käsittä-miin varastussymboleihin. * ♦

6. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, 30 tunnettu siitä, että menetelmää käytetään yhdessä erillisen signalointikanavan (SACCH) kanssa.

·;·' 7. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, : t u n n e tt u siitä, että :"': 35 menetelmää käytetään matkaviestimen ja tukiaseman lähetystehon säätöön. 108202

8. Langaton digitaalinen tietoliikennejärjestelmä tukiaseman ja päätelaitteen väliseen signalointiin, jossa järjestelmässä tukiaseman ja päätelaitteen välisellä radioyhteydellä välitettävät signaalit käsittävät symboleista muodostuvia purskeista, jotka symbolit käsittävät ainakin yhden varastussym- 5 bolin, jolla ilmaistaan tarvittaessa liikennekanavan käyttö signalointiin (FACCH), joka järjestelmä käsittää ainakin yhden lähettimen ja ainakin yhden vastaanottimen, joista lähetin käsittää välineet, jotka käsittävät lähettävän sig-nalointiviestin ja vastaanotin käsittää välineet signalointiviestin tunnistamiseksi tunnettu siitä, että 10 lähetin käsittää välineet erilaisten signalointiviestien koodaamiseksi, välineet koodatun signalointiviestin yhdistämiseksi lähetettävän signaalin va-rastussymboleihin ja välineet signaalin moduloimiseksi siten, että kukin symboleista käsittää useita bittejä ja että vastaanotin käsittää välineet vastaanotetun symboleja käsittävän 15 signaalin demoduloimiseksi, välineet koodatun signalointiviestin muodostamiseksi vastaanotetun signaalin varastussymboleista ja välineet koodatun signalointiviestin dekoodaamiseksi.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen tietoliikennejärjestelmä, tunnettu siitä, että 20 symbolit on järjestetty muodostettavaksi 8-PSK-modulaation avulla.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen tietoliikennejärjestelmä, tunnettu siitä, että mainittu signalointiviesti käsittää 24-bittisen koodisanan ja että * I « v : mainittu koodisana on järjestetty lomitettavaksi neljän purskeen kä- •'·· 25 sittämiin varastussymboleihin.

10 1 08202

11. Jonkin patenttivaatimuksen 8-10 mukainen tietoliikennejärjes-telmä, tunnettu siitä, että • · mainitut signalointiviestit käsittävät matkaviestimen ja tukiaseman • ♦ lähetystehon säätöviestejä. 1 < «· ♦ 108202