FI106357B - Mäntypuun luonnonkyllästysmenetelmä ja menetelmän käyttö - Google Patents

Description

106357 Mäntypuun luonnonkyllästysmeneteimä ja menetelmän käyttö metod för naturimpregnering av tallvirke och användning av denna

Keksintö koskee kasvavan mäntypuun kuorimista ja suojaamiskäsittelyä lahonkestävän puun tuottamiseksi. Puun omia kasvutoimintoja mekaanisesti ohjaamalla aikaansaadaan puun runkopuun pintaosaan kyllästymisvaikutus ja samalla suqjamuovia tai paperia käyttäen suojataan käsitelty pystypuu sinistymiseltä ja kuivumishalkeilulta käsittelyn aikana.

Kasvavan puun puuaines ja kaadetun puun kuollut puuaines ovat luonnon elämänkierron ainesosia ja luonnon siemen ja hyönteisten ravintoa ja kasvualustoja, mikä ihmisen kannalta aiheuttaa puun tuhoutumista eri käyttökohteissa.

Ulkotiloissa käytettävän puutavaran suojaamiseksi on kehitetty lukuisasti erilaisia lahonsuojamaaleja ja pintamaaleja. joilla puuta suojataan lahoamiselta ja hyönteisten tuhoilta. Mäntypuusta saadun puutavaran ja muiden puutuotteiden saamiseksi lahoa ja hyönteisiä kestäväksi käytetään yleisesti erilaisia myrkkyjä: sinistymisenesto-, suolakyllästys- ja kreosoottikyllästys-ja hyönteismyrkkyjä ja lahonestomaaleja.

Puusta tehtyjen tuotteiden saamiseksi kestäväksi ja kovaksi on kehitetty erilaisia lämpö-käsittelymenetelmiä tarkoituksella saada kuumennus-ja puristuskäsittelyllä puussa olevat . aineet sellaiseen muotoon, että ne eivät enää ole tuhosienille ja hyönteisille käyttökelpoisessa muodossa tai ne eivät pysty tunkeutumaan kovetettuun puuhun.

Jo hyvin kauan mäntypuuta on kuorittu pystyssä tervatarpeiden ja kestävän rakennuspuun saamiseksi jättäen runkoihin kapea elävä kaista, jolloin puuhun saadaan pintapuun hartsipitoisia pihka-aineita lisäävä kasvuvaikutus. Tätä kuorintakäsittelyä on myös täydennetty käsittelemällä kuorittua rungonosaa kitiinivalmisteella ja salisyylihapolla halkeilun ja sinistäjäsienen iskeytymisen estämiseksi.

Kaikissa mainituissa suojaamismenetelmissä on erilaisia puutteita ja haittoja.

2 106357

Pyöreän kuoripääilisen puun suojaamiseksi hyönteistuhoja ja lisääntymistä vastaan on käytetty myrkkyliuoskasteiua. Nämä myrkyt aiheuttavat puutavaraan ja siitä tehtäviin tuotteisiin myrkky-jäämiä, joita tuotteissa ei enää sallita.

Maalien ja siveltävien lahonsuoja-aineiden vaikutus ulottuu vain ohueen puun pintakerrokseen. Suojausvaikutus on usein lyhytaikainen puun kosteuselärrusen aiheuttaman halkeilun takia.

Kuivaamatonta mäntysahatavaraa on yleisesti käsitelty kloorifenolimyrkyillä suihkutus- tai allaskastelulla sinisienten aiheuttamien värivikojen estämiseksi. Nämä voimakkaat erilaisia ympäristön ongelmajäämiä ja työterveysvaurioita aiheuttavat myrkyt on nyt kokonaan kielletty. Myös nykyään käytettävät laimeammat sinistymisenestoaineet tuottavat mitä käsitteleville työntekijöille maksaan ja elimistöön erilaisia haitallisia jäämiä ja loppukäyttökohteissaan kaasupäästöjä ja niiden tilalle etsitään uusia haitattomia käsittelyaineita.

Myrkkyjä sisältävät puukyllästysaineet voidaan imeyttää puuaineksen sisään erilaisilla painekyllästystekmikoilla, mutta nämä mm. arseenia sisältävät kyllästysmyrkyt aiheuttavat sisätiloissa myrkyllisä kaasupäästöjä ja syöpäriskin käsittely-ty öntekijöille. Suomen ympäristökeskus on v. 1998 alkaen suosittanut arseenia käyttäen kyllästetyn puun käyttöä vain määrämittaisena työstämättä sitä käyttöpaikoilla. MyTkkypuu ei sovi lainkaan poltettavaksi myrkky-kaasupäästöjen takia.

Puun lämpökäsittely puolestaan vähentää lahoamisriskiä. mutta muuttaa puun hauraaksi ja käsittely tulee kalliiksi kuljetusten ja runsaan energiankäytön takia.

Mäntypuun sydänpuun ja pintapuun erot on esittänyt mm. Matti Jalava 1952 teoksessa Puun rakenne ja ominaisuudet.

a Mäntypuun kuorintakyllästämisen on Suomessa esitellyt täydellisimmin arkkitehti Panu Kaila teoksessaan Talotohtori (1997).

Pohjalaisen Stundarsin museoky Iän Pirttikylässä tekemissä kenttäkokeissa (metsätieteen 3 106357 ylioppilas Fredrik Pressler v. 1997 Helsingin yliopiston metsätieteen pro-gradu työ) pystyynkuorinnassa ei voitu estää kuoritun rungonosan sinistymistä ja halkeilua, vaikka tällä menetelmällä puuaines kyllä saatiin kestävämmäksi.

Toistaiseksi ei ole löydetty menetelmää, jolla kasvavaa puuta voitaisiin kuorimatta käsitellä joillakin kemikaaleilla kyllästvsvaikutuksen saamiseksi.

Tässä esiteltävän keksinnön menetelmällä parannetaan mäntypuun pvstykuorinnalla tehtävän luonnonmukaisen myrkyttömän kyllästyksen tehokkuutta ja poistetaan kuorintakäsittelyssä nyt olevat puutteet.

Keksinnölle tunnusomaisten seikkojen osalta viitataan vaatimusosaan.

Menetelmässä puu kuoritaan ja suojataan keväällä huhti-, toukokuussa vaiheessa, jossa kuori on pehmeää ja irtoaa helposti.

Liitepiirroksessa kuvataan mäntypuurungon rakennetta ja käsittelyn tekniikkaa. Piirroksessa A kuvaa männyn tummuneessa, hartsipitoisessa vanhemmassa ja kuolleessa sydänpuussa olevaa solua, jonka solukon mänty' on kuivattanut ja pihkottanut umpi- ja paksuseinäiseksi. Pintapuu eli mantopuu B on vaaleaa, elävää, vesi-ja ravinnepitoista avointa huokoista solukkoa.

Kaadettu ja käyttöönotettu kuivattu puu kostuu, kuivuu ja halkeilee kosteusvaihteluissa. Halkeamiin ja avoimiin soluihin tunkeutuu veden ja ilman mukana sieniä ja hyöneisiä *; alkaen tuhota puuta ja puu alkaa hapettua eli palaa hitaasti pintaosastaan.

Pystykuorinnassa mäntyrunkoon jätetään kolmen tai neljän sormen levyinen kuorimaton kaista E pitämään puu kasvavana. Suojapaperilla tai -muovilla C kuorittu runko suojataan sinistymistä ja liikaa kuivumista vastaan.

Kahden - kolmen kasvukauden aikana mäntypuu kehittää pihkatietyitä D ja keskittyy' tuottamaan hartsipitoisia pihka-aineita, joilla se pihkottaa sekä kuoritun osan pinnan että sen alla olevan pintapuuosan samanlaiseksi pihkapitoiseksi ja lahoa ja hyönteisiä kestäväksi puuksi kuin männyn sydänpuuosa on ennestään. Puu poistaa tästä pintapuusta soluveden 4 106357 soluistaan kuivattaen puuta, vähentää solunseinämien vesi-ja ravinnepitoisuutta ja tuo niiden tilalle pihka-aineitaan. Näin solut B tulevat umpinaisiksi, paksu-ja kovaseinäisiksi, jotta tästä puusta tulee kestävää eivätkä ulkopuoliset eliöstöt pääse sen kautta tunkeutumaan puuhun ja tuhoamaan sitä.

Tiivis suojaus puun pinnassa - kuonkaistan E paksuuskasvu vielä lisää tiiviyttä - vähentää pihkan valumista puun pinnalle ja ohjaa hartsien leviämistä toivotulla tavalla koko punapuuhun.

Kuorittu puun kuivuu hitaasti vain puun oman kuivattamisprosessin mukana neulasten kautta ja halkeilu estyy puuaineksen pihkan ja kovettumisen mukana. Ilmatimistä suojauksesta puun rungon kasvukaistalle ei ole haittaa.

Kysymys on luonnon männyn oman luontaisen vuosikymmenien ajan vaativan männyn kelottumisporosessm aikaansaamisesta mekaanisesti muutamassa vuodessa.

Luonnonkyllästetty puu kaadetaan kahden ja puolen vuoden päästä talvella.

Suojamuovi tai paperi poistetaan puista repäisemällä..

Puu voidaan käyttää kaikkiin tarkoituksiin, joissa tarvitaan kosteutta, lahoa ja hyönteisiä kestävää elämätöntä puuta joko pyöreänä tai sahattuna puuna.

Koska myös puusta sahauksen yhteydessä tuleva puru on pihkapitoista, sitä käytetään * · · lahoamattomana, kosteutta kestävänä lämmönerityskuituna.

Lämmityskäytössä sen lämpöarvo on tavallista purua parempi.

Kun suuresta männystä tehdään hyvin pitkä paalu, puu käsitellään vaiheittaan hyvinkin korkealle karsien samalla oksia. Runko voidaan kuoria ja suojata koneellisesti.

Esitettyä luonnonkyllästy smenetelmää käytetään mäntypuissa kuivilla kankailla eli puolukka-kanerva-ja jäkälätyypin mailla. Niiden männyt ovat tiivistä, ohutlustoista puuta ja niissä on suurempi sydänpuun osuus, kyllästymisvaikutus ohjautuu niissä ohueeseen pintapuukerrokseen ja on missä täydellinen.

Claims (2)

106357

1. Kasvavan mäntypuun luonnonkyllästysmenetelmä puun kuorintaa ja puussa aikaansaatavaa luontaista pihkottumista hyväksikäyttäen, tunnettu siitä, että kuorittu mäntypuu suojataan kuorinnan yhteydessä pihkottamis-vuosien ajaksi sienivaurioita ja halkeilua vastaan muovisella tai paperisella suojapeitolla.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukaisen mäntypuun luonnonkyllästysmenetelmän käyttö, tunnettu siitä, että kyllästysmenetelmää käytetään kuivien ja karujen kankaiden mäntyjen käsittelyssä. 6 106357