FI106300B - Menetelmä lignoselluloosapohjaisten komposiittituotteiden valmistamiseksi - Google Patents

Description

106300

MENETELMÄ LIGNOSELLULOOSAPOHJAISTEN KOMPOSIITTITUOTTEI-DEN VALMISTAMISEKSI

5 Esillä oleva keksintö koskee patenttivaatimuksen 1 johdannon mukaista menetelmää lignoselluloosapohjaisten komposiittituotteiden, kuten levyjen ja muotopuristeiden, valmistamiseksi ja näiden ominaisuuksien parantamiseksi, etenkin niiden mittapysyvyyden ja lujuusominaisuuksien parantamiseksi.

10 Tällaisen menetelmän mukaan hienojakoinen lignoselluloosapitoinen materiaali sekoitetaan modifiointikemikaalin ja sideaineen kanssa muotoiltavan seoksen tuottamiseksi, ja sitten sanottu seos saatetaan haluttuun muotoon.

Puu soveltuu keveytensä, kaunnin ulkonäkönsä, lämmöneristyskykynsä ynnä muiden 15 hyvien ominaisuuksien vuoksi hyvin rakennusmateriaaliksi. Puulla on kuitenkin ominaisuuksia, jotka rajoittavat sen käyttöä. Näitä ovat mm. herkkyys biologisille vaurioille ja kosteuselämiselle.

Tunnettua on, että puun pääkomponentteja, eli ligniiniä, selluloosaa ja hemiselluloosaa, 20 modifioimalla voidaan puun ja vastaavan koostumuksen omaavien materiaalien, kuten ^: oljen, pellavan, juutin ja bagassin, sekä näistä valmistettujen tuotteiden ominaisuuksia muuttaa edullisemmiksi. Orgaanisten happoanhydridien käyttöä lignoselluloosapohjaisten materiaalien modifioimiseen on tutkittu jo usean vuosikymmenen ajan. Yleisin tähän tarkoitetukseen käytetty anhydridi on etikkahappoanhydridi, jolla käsiteltiin saha-ja puu-25 jauhoa jo niinkin aikaisin kuin 1928 (Fuchs 1928). Myöhemmin kyseistä kemikaalia on 4käytetty myös massiivipuun modifioimiseen (Goldstein et ai. 1961). Yksinkertaistetussa asetylointimenetelmässä (Rowell et ai. 1986) lignoselluloosapohjainen materiaali käsitellään etikkahappoanhydridillä, minkä jälkeen materiaalia lämmitetään 120 °C:ssa materiaalin dimensioiden mukaan eripituisia aikoja.

Tunnetaan myös ratkaisuja, joissa puumateriaalia on käsitelty glyseroliin liuotetulla maleiinihappoanhydridillä (MAH).

30 2 106300

Tunnettuun tekniikkaa liittyy tiettyjä epäkohtia. Niinpä sekä etikkahappoanhydridi että glyseroliini liuotettu MAH ovat nestemäisiä tuotteita, joiden käyttö mm. hienojakoisen kuitu- tai jauhemateriaalin yhteydessä tuottaa vaikeuksia. Kuidut paakkuuntuvat, jolloin niiden erottamiseksi toisistaan käsittelyn jälkeen tarvitaan erillinen prosessi.

5

Esillä olevan keksinnön tarkoituksena on poistaa tunnettuun tekniikkaan liittyvät epäkohdat ja saada aikaan aivan uudenlainen ratkaisu lignoselluloosapohjaisten levyjen, muoto-puristeiden ja muiden vastaavien komposiittituotteiden ominaisuuksien parantamiseksi.

10 Keksintö perustuu siihen ajatukseen, että lignoselluloosapohjainen materiaali modifioidaan kiinteässä faasissa. Tällöin kiinteässä olomuodossa oleva modifiointikemikaali sekoitetaan lignoselluloosapohjaisen materiaalin ja sideaineen kanssa homogeeniseksi seokseksi, joka voidaan muotoilla esim. levyksi tai sentapaiseksi kuitukomposiitiksi, joka kovetetaan lämmössä. Lämpökäsittelyn yhteydessä modifiointikemikaali reagoi lignoselluloosamate-15 riaalin kanssa muodostaen sidoksia siihen. Esillä olevassa keksinnössä kiinteässä olomuodossa olevana modifiointikemikaalina käytetään kuitu- tai lastumaisen lignoselluloosapohjaisen materiaalin modifioimiseen etenkin jauhemaisia anhydridejä (esim. maleiinihappo-tai meripihkahappoanhydriidiä) tai näiden kiinteitä lähtöaineita.

20 Täsmällisemmin sanottuna keksinnön mukaiselle menetelmälle on pääasiallisesti tun-:· j nusomaista se, mikä on esitetty patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa.

Keksinnön avulla saadaan aikaan huomattavia etuja. Niinpä esillä olevalla ratkaisulla voidaan merkittävästi pienentää lignoselluloosapitoisia kuituja sisältävien levyjen pak- 25 suusturpoamaa ja kasvattaa niiden poikittaista vetolujuutta. Nämä asiat käyvät myös ilmi ’; seuraavasta sovellutusesimerkistä. Huomautettakoon vielä, että modifiointi tehokkaasti » estää vesimolekyylien sitoutumisen puun soluseinämän komponenttien kanssa. Vaikka kuitujen huokoset voivat sisältää vettä, niin alentunut kosteuspitoisuus itse soluseinässä, samoin kuin modifioinnin seurauksena syntynyt “suljettu soluseinärakenne, estää osaltaan 30 lahottajasienten entsymaattisen toiminnan. Keksinnön avulla voidaan siten parantaa lig-noselluloosapitoisten tuotteiden lahonkestoa.

106300 Λ

J

Keksintöä ryhdytään seuraavassa lähemmin tarkastelemaan yksityiskohtaisen selityksen ja sovellutusesimerkin avulla.

Selityksessä ja esimerkissä viitataan oheisiin kuvioihin, joista 5 kuviossa 1 on esitetty lastulevyn valmistukseen soveltuvan prosessin kaavio, kuviossa 2 on esitetty hartsin ja modifiointiaineen vaikutus MDF-kuiduista valmistetun levyn taivutuslujuuteen, kuviossa 3 on esitetty hartsin ja modifiointiaineen vaikutus MDF-kuiduista valmistetun levyn kimmomoduuliin, 10 kuviossa 4 on esitetty hartsin ja modifiointiaineen vaikutus MDF-kuiduista valmistetun levyn poikittaiseen vetolujuuteen ja kuviossa 5 on esitetty hartsin ja modifiointiaineen vaikutus MDF-kuiduista valmistetun levyn paksuusturpoamaan.

15 Määritelmät ja koostumusten komponentit:

Keksinnön mukaisessa menetelmässä lignoselluloosapohjaisena aineksena käytetään esim. puukuitua, selluloosakuitua, puujauhoa, puulastuja ja/tai yksi- tai monivuotisten kasvien kuituja. Puuraaka-aine on sopivimmin ’’hienojakoista”, millä tarkoitetaan sitä, 20 että puujauhon hiukkaskoot ovat noin 0,01 - 10 mm, sopivimmin noin 0,05 - 5 mm.

\ Puukuidut ja puulastut ovat poikkileikkaukseltaan tai vastaaasti paksuudeltaan samoin noin 0,01 - 10 mm, edullisesti noin 0,05 - 5 mm, ja pituudeltaan noin 1 - 200 mm, sopivimmin noin 5 - 100 mm.

25 Erään edullisen sovellutusmuodon mukaan sopivat puu- tai selluloosakuidut valmistetaan ' hiertämällä lignoselluloosapitoista lähtöainetta. Hiertävä jauhatusvaikutus saadaan aikaan esim. uritetuilla terillä varustetuilla jauhimilla, kuten levy- tai kartiojauhimilla.

Esimerkkinä sopivista materiaaleista mainittakoon kuitutuotteiden valmistukseen käytet-30 tävä puuaines, kuten MDF-levyihin käytettävät puukuidut, mekaanisen selluloosamassan valmistuksesta saatavat selluloosakuidut, kierrätysmassojen kuidut sekä sahapuru. Puu-ja selluloosakuidut ovat erityisen edullisia.

4 106300 “Lignoselluloosapitoinen” aines voi olla peräisin puusta, esim. kuusesta, männystä koivusta tai haavasta, tai yksi- tai monivuotisista kasveista. Lähtöaineeksi sopii siten myös olki, pellava, hamppu, juutti, ruokohelpi, kaisla ja bagassi yms.

5 Tämän keksinnön puitteissa "puukomposiittituotteet" käsittävät lastu- ja kuitulevyt sekä myös muotopuristeet ja nk. non-woven-tuotteet.

Lignoselluloosamateriaalin modifioimiseen käytetään keksinnön mukaan orgaanista “happoanhydridiä, joka on kiinteä ainakin huoneenlämpötilassa”. Tällaisia sopiva hap-10 poanhydridejä ovat esim. maleiinihappo- ja meripihkahappoanhydridi sekä ftaalihappo-anhydridi. Myös yhdisteiden kiinteät lähtöaineet, kuten omena-, fumaari- ja maleiinihappo soveltuvat käsittelyyn, koska niistä muodostuu tuotteen käsittelyn aikana yleensä lämmön vaikutuksesta halutut anhydridit.

15 Komposiitin “sideaine” on nestemäinen tai kiinteä aine, joka sitoo yhteen komposiitin muut komponentit. Sopivimmin käytetään sideainetta, joka happoanhydridin lailla on kiinteässä olomuodossa huoneen lämpötilassa, jolloin saadaan aikaan kiinteäfaasimene-telmä. Tunnetusti monet sideaineet/Iiimat, jotka on tarkoitettu käytettäviksi vesiliuosten muodossa, on saatettu kiinteään olomuotoon niiden säilyvyyden ja kuljetuksen helpotta-20 miseksi. Esillä olevan keksinnön yhteydessä tämänkinkaltaisia sideaineita voidaan useimmiten sekoittaa kuivana kuitujen joukkoon. Kiinteä sideaine voi olla jauheen tai kuitujen muodossa. Tyypillisesti sideaineena käytetään fenoli-, urea- tai melamiinipohjaista hartsia tai ligniini- tai mineraalipohjaista sideainetta, isosyanaatti-, tärkkelys-, kaseiini- tai gluteiiniliimaa. Erityisen sopivia hartseja ovat esim. fenoliformaldehydihartsi, ureafor-25 maldehydihartsi, melamiiniformaldehydihartsi, vinyylihartsit, kuten polyvinyylikloridi ja ABS-kopolymeerit, styreenibutadieenihartsi, poly styreeni, akryylihappohartsi, polyesterit, kuten tereftaalihapon, polyamidin ja polyasetaalin glykoliesteri. Tavallisten lastulevyjen ja sentapaisten sideaineina käytetään ureaformaldehydiä, kun taas kosteisiin olosuhteisiin tarkoitettujen lastulevyjen liimauksessa käytetään tyypillisesti fenoli- tai 30 ureamelamiinihartsia.

Mainitun sideaineen lisäksi tai sen sijasta voidaan myös käyttää sopivaa kestomuovia, 5 106300 kertamuovia tai näiden seosta. Niinpä jälkimmäisestä vaihtoehdosta voidaan esimerkkinä mainita kestomuovin ja fenoli-, urea- tai melamiinipohjaisen hartsin seos. jossa kesto-muovin osuus seoksesta on 1 - 99 paino% ja hartsin osuus 99-1 paino-%. Edullisia . ovat esim. fenolihartsin ja polypropeenin seokset, joissa näiden suhteet ovat 1:10- 10:1.

5

Erityisen edullisesti muovisideaineena käytetään polyolefiinia, kuten polyeteeniä tai polypropeeniä, mutta voidaan myös käyttää muita muovisideainetyyppejä, kuten polyes-tereitä (esim. polyalkyleenitereftalaatteja, PET, PBT), polylaktidia ja ns. bikomponentti-kuituja, joissa ulko-osa on alhaisemmassa lämpötilassa sulavaa muovimateriaalia kuin 10 ydinosa. Myös kierrätettyjä muovilaatuja voidaan käyttää. Muovit käytetään sopivimmin kuituina tai lastuina, jotta ne olisi helppo sekoittaa lignoselluloosakomponentin kanssa. Kierrätetty kestomuovi revitään siksi ennen sekoittamista lignoselluloosapitoiseen aineeseen.

15 Erään edullisen sovellutusmuodon mukaan käytetään kuitumaisia lähtöaineita, eli lig-noselluloosapitoista raaka-ainetta ja sideainetta mukaan lukien muovit, joiden kuitujen kuitupituuden ovat keskenään samaa suuruusluokkaa. Kuitujen pituudet ovat tällöin sopivimmin noin 0,1 - 100 mm, tyypillisesti noin 0,5 - 50 mm. Tällöin voidaan välttää seoksen luokittuminen ja siten saada aikaan ainakin oleellisesti homogeenisen seoksen 20 tuottamiseksi. Tämä vaihtoehto soveltuu etenkin kuitumattojen valmistukseen. Käyttämällä sideaineena kuitumaista kestomuovia, joka kuidut ovat keskimäärin lignosellu-Ioosapitoisen aineen kuituja pitemmät, voidaan puolestaan valmistaa non-woven -tuotteita.

25 Tuotteiden valmistus: *

Muotoiltava seos puristetaan levyksi tai muotopuristeeksi tai siitä muodostetaan non- ψ woven-tuote. Keksinnöllä voidaan valmistaa valmiita tuotteita, jotka kovetetaan haluttuun muotoon, mutta sitä voidaan myös soveltaa välituotteiden, aihioiden jne. valmistuk-30 seen, jolloin aikaansaatavat tuotteet ovat kovettamattomassa muodossa.

Erään edullisen sovellutusmuodon mukaan levyä tai muotopuristetta jälkikäsitellään 106300

O

huoneen lämpötilaa korkeammassa lämpötilassa.

Yksi modifioinnin sovellutuskohde on kuitu-ja lastulevyjen ja flakeboardien valmistus. Levyistä mainittakoon HDF-ja MDF-levyt (High ja vastaavasti Medium Density Fiber 5 Board) ja OSB-levyt (Oriented Strand Board).

Eräs keksinnön mukaisen lastulevyn valmistusprosessin sovellutusmuoto on kuvattu tarkemmin kuviossa 1. Tällaisen prosessin mukaan sopiva puuhake (esim. havu-ja/tai lehti-puuhake) seulotaan ensin, jolloin raaka-aine jaetaan koon mukaan kolmeen osaan. Kar-10 keasta hakkeesta valmistetaan lastulevyn keskiosa, kun taas hienojakoisin osa käytetään pintakerroksen muodostamiseen. Seulonnan karkein osa, tikut, epäpuhtaudet ja sentapaiset poistetaan jätteenä. Seulottu hake ja vastaavasti puru käsitellään toisistaan erillään, kunnes niistä muodostetaan kuumapuristuksella haluttu lastulevy. Hake ja puru jauhetaan, kuivatetaan, seula-annostellaan ja varastoidaan, kuten kuvioista käy ilmi. Sitten hakkeen ja vas-15 taavasti purun joukkoon lisätään liima-aine (=sideaine) ja mahdolliset apuaineet kuten parafiinia (parafiinidispersiota), ammoniumkloridia, tetrametyleeniheksamiinia tai que-brachoa. Kolmea viimeksi mainittua ainetta voidaan käyttää lähinnä sideaineiden/liimojen ominaisuuksien säätelyyn.

20 Sideaineen jälkeen lisätään jauhemainen modifiointiaine, joka sekoitetaan tasaisesti kuitu- ainekseen. Sideaineen, apuaineiden ja modifiointiaineen lisäykseen voidaan käyttää liimoi- tusrumpua tai jotain vastaavaa laitetta, jossa on siivekkeillä varustettu sekoitin. Tyypillisesti hakkeen tai purun kosteuspitoisuus on pienempi kuin 10 % siinä vaiheessa, kun sen joukkoon sekoitetaan jauhemainen anhydridimodifiointikemikaali tai vastaava happo-25 lähtöaine. Anhydridin lisäyksen jälkeen fraktiot yhdistetään ja sirotellaan sopivalle alustalle, esim. nauhalle. Siroteltu massa eli kuitujen, hakkeen ja/tai purun, modifiointiaineen ja sidenaineen seos puristetaan levyksi käyttämällä levyn dimensioille ja materiaaleille soveltuvia parametreja (puristuslämpötila, puristuaika jne.). Levy muotoillaan esim. sahaamalla. Jätteet poistetaan ja halutunkokoiset levytuotteet otetaan talteen.

Anhydridin tai vastaavan modifiointiaineen vaikutus levyn ominaisuuksien parantajana tehostuu, kun levyä jälkikäsitellään huoneen lämpötilaa korkeammassa lämmössä (> 60 30 106300 7 °C, edullisesti n. 70 - 150 °C). Jälkikäsittelyn kesto vaihtelee lämpötilan mukaan ja se voidaan suorittaa kuumapuristuksen jälkeen ennen sahausta tai tämän jälkeen. Eräs vaihtoehto jälkikäsittelyn suorittamiseksi on kuumapuristuksen keston pidentäminen 1,1-...10-kertaiseksi.

5

Huomautettakoon, että yllä mainitussa prosessissa voidaan kiinteiden sideaineiden tilalla käyttää nestemäisiä. Tällöin puuaineksen tai kuitumaisten aineosien joukkoon lisätään nestemäinen sideaine, annetaan kuivua mikäli tarpeen ja lisätään kiinteä modifiointiaine. Mikäli puuaineksen tai kuitumaisten aineosien kosteuspitoisuus ei nouse liikaa,niitä ei 10 kuitenkaan tarvitse kuivata ennen jatkokäsittelyä; aivan absoluuttisen kuivan puun kanssa anhydridit saattavat näet reagoida huonommin kuin sellaisen kuidun kanssa, jossa on muutama prosentti (tyypillisesti 0,1-5 p-%) kosteutta.

Keksinnön mukaan käytetään levyjen valmistukseen sopivimmin 50 - 90 paino-% lig-15 noselluloosapitoista ainetta, 1-30 paino-% modifiointikemikaalia ja 5-40 % sideainetta.

Kuten edellä todettiin, modifiointimenetelmä soveltuu myös ns. muotopuristeiden valmistukseen. Tällöin muotopuristeiden esituotteiden, kuten kuitumattojen ja -aihioiden, valmis-20 tuksessa käytetään synteettisiä kuituja ja luonnonkuituja, joiden joukkoon on lisätty jauhemainen anhydridi ja joissakin tapauksissa myös liima. Muotopuristeet jälkikäsitellään lämmössä kuten levymäisetkin tuotteet. Muotopuristeiden koostumukset ovat tyypillisesti: 50 - 90 paino-% lignoselluloosapitoista ainetta, 1 - 30 paino-% modifiointikemikaalia ja 5 - 40 % sideainetta.

25

Keksintö saa myös aikaan menetelmän non-woven tuotteen valmistamiseksi, jolloin sideaineena käytetään kuitumaista kestomuovia. Kestomuovin funktio non-woven tuotteissa on sitoa non-woven-matto värisemättömäksi. Sitominen maton valmistusvaiheessa tapahtuu joko “neulonnan” avulla tai osittaisella kestomuovin sulattamisella.

Seuraava sovellutusesimerkki kuvaa keksintöä tarkemmin.

30 8 106300

Esimerkki

Valmistettiin komposiittilevyjä muodostamalla lignoselluloosapitoisesta aineesta, modifi-ointikemikaalista ja sideaineesta seoksia, jotka puristettiin levyiksi seuraavissa olosuhteis-5 sa: - levyn koko: 400 mm x 400 mm x 4 mm - tavoitetiheys: 750 kg/m3

- puristuslämpötila: 180 °C

- puristusaika: 60 s/mm 10

Puristuksen jälkeen levyjä käsiteltiin 2 tuntia 170 °C:ssa.

Sideaineina käytettiin jauhemaisia sideaineita: fenolihartsia (Peracit 888412) ja mela-miiniureaformaldehydihartsia (Dynomel) sekä polypropeeni-muovia, sekä kuitumaisina 15 sideaineina polypropeenia. Käytettiin sekä hartsia että polypropeenia sellaisenaan että niiden seoksia. Hartsisideaineen määrä oli 10 p-% ja polypropeenin 20 p-% lignosellu-loosapohjaisen materiaalin kuivapainosta. Hartsin ja polypropeenin seoksen seossuhde oli 1:1 ja sitä oli lisätty niin, että seoksen määrä oli 20 p-% lignoselluloosapohjaisen materiaalin kuivapainsosta.

20

Modifiointikemikaaleina käytettiin kiinteässä faasissa olevaa meripihkahappoanhydridiä ja maleiinihappoanhydridiä sekä nestefaasissa olevaa etikkahappoanhydridiä ja etanoliin liuotettua maleiinihappo-glyseroli-seosta (MG/etanoli). Maleiinihappo-glyseroli-seoksen konsentraatio etanoliliuoksessa oli 20 % ja kyseistä liuosta oli lisätty kuituihin niin, että 25 maleiinihappo-glyseroli-seoksen pitoisuus kuiduissa oli 15 % kuitujen kuivapainosta laskettuna.

Tehtiin myös vertailukokeet, joissa anhydridiä ei käytetty lainkaan.

30 Levyistä määritettiin tuotteiden taivutuslujuus, kimmomoduuli, poikittainen vetolujuus ja paksuusturpoamat. Tulokset on esitetty kuvioissa 1 - 4.

9 106300

Kuten kuvioista käy ilmi, lisättäessä kiinteässä faasissa meripihkahappoanhydridiä tai maleiioihappoanhydridiä levyjen paksuusturpoamat pienenivät yli 75 %:lla. Modifioitujen levyjen poikittainen vetolujuus kasvoi 45 - 130 %:lla verrattuna käsittelemättömiin levyihin.

5

Verrattuna etikkahappoanhydridillä modifioituihin levyihin keksinnön mukaisella ratkaisulla saatiin kaikki neljä mainittua parametriä paranemaan merkittävästi, kun sideaineena oli käytetty pelkästään polypropeenia.

10 Keksinnön mukainen modifiointi maleiinihappo- tai meripihkahappoanhydridillä paransi levyjen kimmomoduulia muutamasta prosentista noin 25 %:iin asti. Vertailulevyihin verrattuna modifioitujen levyjen lujuus- ja turpoamaominaisuudet paranivat merkittävästi, kun sideaineena oli käytetty pelkästään polypropeenia (PP). Anhydrideillä on tavallaan adhesion promoter-vaikutus luonnonkuitujen ja PP:n väliseen tartuntaan. Male-15 iinihappoanhydridimodiointi heikensi levyjen taivutuslujuutta jonkin verran, kun sideaineena oli käytetty fenoliformaldehydihartsia (PF) tai PF:n ja PP:n seosta, kun taas meri-pihkahappoanhydridimodifioinnilla oli positiivinen vaikutus taivutuslujuuteen.

Claims (20)

106300 l. Menetelmä lignoselluloosapohjaisten komposiittituotteiden valmistamiseksi, jonka menetelmän mukaan 5 hienojakoinen lignoselluloosapitoinen materiaali sekoitetaan modifiointikemikaalin ja sideaineen kanssa muotoiltavan seoksen tuottamiseksi, minkä jälkeen sanottu seos saatetaan haluttuun muotoon, tunnettu siitä yhdistelmästä, että modifiointikemikaalina käytetään kiinteää happoanhydridiä tai tämän kiinteää läh-10 töainetta, ja sideaineena käytetään kestomuovia tai kestomuovin ja kertamuovin seosta.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että modifiointikemikaalina käytetään happoanhydridiä tai vastaavaa happoa, joka on kiinteä ainakin huo- 15 neenlämpötilassa.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että modifiointikemikaalina käytetään maleiinihappo- tai meripihkahappoanhydridiä

20. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tuote kovetetaan modifiointikäsittelyn jälkeen. 9 · ·

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1 - 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ligno-selluloosapitoisena materiaalina käytetään puupartikkeleja, kuten puukuiluja, puulastuja, 25 puujauhetta, sellukuiluja, lastuvillaa tai yksi- tai monivuotisten kasvien kuituja. • »1

6. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kestomuovin lisäksi käytetään huoneen lämpötilassa kiinteässä olomuodossa olevaa sideainetta. 30

7. Jonkin patenttivaatimuksen 1 - 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kesto-muovin lisäksi käytetään huoneen lämpötilassa nestemäisessä olomuodossa olevaa sideainetta. " 106300

8. Patenttivaatimuksen 6 tai 7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että sideaineena käytetään fenoli-, urea-, melamiini- tai isosyanaattipohjaista hartsia.

9. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kestomuoviside- aineena käytetään kierrätettyä kestomuovia.

10. Patenttivaatimuksen 1 tai 9 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kestomuoviside-aineena käytetään polyeteeniä, polypropeenia, polyesteriä tai polylaktidia. 10

11. Patenttivaatimuksen 1, 9 tai 10 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kesto-muovia käytetään kuituina, rouheena tai lastuina.

12. Patenttivaatimuksen 1,9, 10 tai 11 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kier-15 rätetty kestomuovi revitään ennen sekoittamista lignoselluloosapitoiseen aineeseen.

13. Jonkin patenttivaatimuksen 1 tai 7 - 12 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että sideaineena käytetään kestomuovin ja fenoli-, urea-, isosyanaatti- tai melamiinipohjaisen hartsin seosta, jolloin kestomuovin osuus seoksesta on 1 - 99 paino% ja hartsin osuus 99 - 20. paino-%.

14. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että modifioimikemikaali lisätään lignoselluloosapitoiseen aineeseen samanaikaisesti sideaineen kanssa. 25

15. Jonkin patenttivaatimuksen 1-13 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että sideaine lisätään lignoselluloosapitoiseen aineeseen ennen modifiointikemikaalia.

16. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että 30 sekoitetaan keskenään 50 - 90 paino-% lignoselluloosapitoista ainetta, 1 - 30 paino-% modifiointikemikaalia ja 5 - 40 % sideainetta.

7. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, t u n n e t t u siitä, että muotoiltava seos puristetaan levyksi tai muotopuristeeksi. 12 106300

18. Patenttivaatimuksen 17 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että levyä tai muoto-puristetta jälkikäsillään huoneen lämpötilaa korkeammassa lämpötilassa tai pidentämällä kuumapuristuksen kestoa. 5

19. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että valmistetaan HDF-, MDF- tai OSB-levyjä.

20. Jonkin patenttivaatimuksen 1-17 mukainen menetelmä non-woven tuotteen valmistalo miseksi, tunnettu siitä, että sideaineena käytetään kuitumaista kestomuovia. * a 13 106300