FI105770B - Viehe - Google Patents

Description

v 105770

Viehe

Keksinnön kohteena pitkänomaisen rungon omaava viehe, joka käsittää etuosaan muodostetun kalanpäätä jäljittelevän osan, jossa pääosassa on ylöspäin suunnattu si-5 vu, alaspäin suunnattu sivu, selkäosa ja vatsaosa; siiman kiinnitysvälineen, joka on sovitettu pitkänomaisen rungon kalanpäätä jäljittelevän osan viereen; sekä koukku-välineen sovitettuna pitkänomaisen rungontakaosaan.

Luonnollisilla elävillä syöteillä, kuten esimerkiksi muduilla, kalastamista on harjoitettu kautta aikojen. Koukussa olevan mudun tehokkuus houkuteltaessa ja saataessa 10 tarttumaan koukkuun petosaaliskalaa, jopa luonnonmutuparvien läsnäollessa, johtuu luultavasti syöttimutuun liittyvän haavoittuvuuden esiintymiseen. Eli petokalalle syöttimutu näyttäytyy ruuanlähteenä, joka vaatii suhteellisesti vähemmän energiaa kuin terve luonnonmutu. Nykyisin kalastajat ovat enenevässä määrin turvautuneet keinovieheisiin, koska keinovieheet ovat sopivampia kuin luonnolliset elävät syötit 15 ja välttävät mahdollisuuden siirtää sairauksia kalapopulaatioon. Haaste vieheteolli-suudelle on ollut kuvastaa ja/tai ylittää luonnollisen elävän syötin kuten mutujen tehokkuus.

Vieheet, jotka on varustettu painolla niiden saamiseksi vajoamaan veden läpi, ovat hyvin tunnettuja. Kolme esimerkkiä tyypillisistä vajoavista vieheistä ovat seuraavat: 20 Ensimmäinen, pilkkityyppinen viehe, joka pohjimmiltaan koostuu lyijypainosta, joka on valettu koukun varteen koukun silmän viereen. Pilkkityyppisille vieheille on usein luonteenomaista pyrkimys pudota veden läpi sellaisessa asennossa, että vie-; ; heen lyijypaino-osa vie viehettä alaspäin. Toinen, metallilusikkatyyppinen viehe, joka tavallisesti koostuu yhdestä metallilevypalasta, joka on meistetty kulhon muo-25 toiseksi ja jossa on kolmoiskoukku toisessa reunassa ja silmukka vastakkaisessa reu nassa. Lusikkatyyppiset vieheet sisältävät usein hienoisen epäsymmetrisen ominaispiirteen meistossa, minkä seurauksena on kierreliike, kun sitä vedetään veden läpi.

Kolmas, täysiaineinen viehe, jolla on sellainen kokonaistiheys, että se vajoaa veden • · ... ....: läpi. Jotkut hyvin tunnetut täysiaineiset vajoavat vieheet jäljittelevät mudun muotoa 30 ja ne voivat myös hieman heilua, kun niitä vedetään veden läpi, jos eteen asennettu levypinta on läsnä.

Vaikka tällaisia tunnettuja vajoavia vieheitä on tehokkaasti käytetty kalan pyydystämiseen, on vielä jäljellä tyydyttämätön tarve kalastusurheilussa saada aikaan vajoavia vieheitä, joille ovat ominaisia liikkeet, jotka jäljittelevät erityisesti haavoittu- 105770 2 vaa syöttikalaa ja, samanaikaisesti, säilyttävät suuren osan syöttikalan ulkonäöstä. Jos tiettyjä avainliikkeitä voidaan liioitella, silloin viehe on jopa tehokkaampi kuin luonnollinen elävä syötti houkuteltaessa ja saataessa koukkuun petosaaliskalaa. Keinotekoisten vieheiden, jotka valinnaisesti liioittelevat haavoittuvan mudun tehok-5 kaimmin petokalaa houkuttelevia liikkeitä, ei uskota olevan saatavissa ennen esillä olevan keksinnön kehittämistä.

Esillä oleva keksintö on merkittävä edistysaskel tunnettuihin vajoaviin vieheisiin verrattuna. Erityisesti sillä on runko, jonka ulkopuoli muistuttaa läheisesti monia syöttikalan selvimmistä piirteistä sisältäen samanaikaisesti, integraalisena rungon 10 muotoon, pintojen yhdistelmän, joka saa aikaan toivottavan hydrodynaamisen vaikutuksen, kun sitä vedetään veden läpi tai kun sen sallitaan vajota. Vieheen tuloksena oleva hydrodynaaminen vaikutus jäljittelee ja jopa liioittelee erityisesti haavoittuvan syöttikalan perusliikkeitä tarjoten näin kalastajalle erittäin tehokkaan keinotekoisen vieheen.

15 Yhdessä suoritusmuodossa kyseinen keksintö on viehe. Keksinnön vieheelle on tunnusomaista se, että viehe lisäksi käsittää välineet noin 90 - noin 180 asteen pyörivän heiluntaliikkeen tuottamiseksi vieheen pituusakselin ympäri vasteena rungon lähinnä akselia veden läpi suunnatulle liikkeelle. "Pyörivällä heiluntaliikkeellä" tarkoitetaan tässä toistuvaa tai vuorottelevaa kaksiosaista liikettä, jossa ensimmäinen liike on 20 vieheen kiertoliike pituusakselin ympäri ensimmäiseen kiertosuuntaan, mitä seuraa toinen osa, joka on käänteinen kiertoliike vastakkaisen kiertoliikkeen muodostamiseksi. (Keinulaudat ja keinut ovat esimerkkejä tällaisesta liikkeestä, mutta eivät normaalisti liiku pitkin tällaisen liikkeen akselia.) Nämä kaksi vuorottelevaa liikettä ' esiintyvät vedettäessä viehettä eteenpäin veden läpi.

25 Edullisesti väline heilahtelevan kiertoliikkeen muodostamiseksi vasteena pitkänomaisen rungon eteenpäin suunnattuun liikkeeseen veden läpi sisältää lusikkaosan, jossa on yleisesti alaspäin suunnattu kupera pinta ja yleisesti ylöspäin suunnattu kovera pinta, joka on sijoitettu sen sisään. Edullisessa suoritusmuodossa kupera pinta • on matalampi kuin kovera pinta siten, että lusikkapinnat kohtaavat reunassa pitkin 30 lusikan takaosaa. Edullisesti reuna on hieman pyöristetty terävän syrjän välttämiseksi. Lisäksi väline pyörivän heiluntaliikkeen aikaansaamiseksi sisältää siirtymä-pinnan, joka yhdistää rungon mudun päätä jäljittelevän osan lusikkaosan koveraan pintaan. Edullisesti vieheen mudunpääosa on suunnattu vieheen lusikkaosan suhteen siten, että mudunpääosan puoli on yleensä radiaalisesti linjassa koveran pinnan i 9 105770 3 kanssa ja mudunpääosan vastakkainen puoli on yleisesti radiaalisesti linjassa lusik-kaosan kuperan pinnan kanssa.

Kun vedetään viehe eteenpäin veden läpi, viehe heiluu ainakin 90° ja edullisesti • suunnilleen 180° puolelta toiselle vieheen pitkittäisakselin ympäri. Lisäksi, kun an- 5 netaan vajota alaspäin, viehe suuntaa itsensä jäljittelevä mudunpää yleensä alempana kuin vieheen muu osa ja jäljittelevän pään puolen, joka on linjassa lusikan kuperan pinnan kanssa, ollessa yleensä alaspäin.

Kuvio 1 on perspektiivikuva kyseisen keksinnön edullisesta suoritusmuodosta; Kuvio 2 on toinen perspektiivikuva kuvion 1 suoritusmuodosta; 10 Kuvio 3 on pohjatasokuva kuvion 2 suoritusmuodosta;

Kuvio 4 on ylätasokuva kuvion 1 suoritusmuodosta;

Kuvio 5 on sivukuva esittäen kuvion 1 suoritusmuodon etupäätä;

Kuvio 6 on sivukuva esittäen kuvion 1 suoritusmuodon takapäätä;

Kuvio 7 on etukuva kuvion 1 suoritusmuodosta; 15 Kuvio 8 on takakuva kuvion 1 suoritusmuodosta;

Kuvio 9 on osittain leikattu räjäytyskuva kuviosta 6; kohdasta 9-9 Kuvio 10 on takakuva kyseisen keksinnön paino-osasta;

Kuvio 11 on etukuva kyseisen keksinnön paino-osasta;

Kuvio 12 on ylätasokuva edullisen suoritusmuodon paino-osasta; 20 Kuvio 13 on pohjatasokuva edullisen suoritusmuodon paino-osasta;

Kuvio 14 on leikkauskuva kuvion 12 kohdasta 14-14;

Kuvio 15 on leikkauskuva kuvion 11 kohdasta 15-15; ja

Kuvio 16 on ylätasokuva kyseisen keksinnön vaihtoehtoisesta suoritusmuodosta.

25 Ensimmäisessä suoritusmuodossa kyseinen keksintö on viehe 20 kuten kuviossa 1 on esitetty. Vieheessä 20 on pitkänomainen runko 22 ja etuosaan sijoitettu silmukka 24, joka on tarkoitettu liitettäväksi siimaan joko johteen välityksellä tai suoraan siimaan. Lisäksi vieheessä 20 on koukku 26, joka on sijoitettu rungon 22 takapäähän. Kuviossa 1 esitetyssä suoritusmuodossa suurin osa koukun 26 varresta on suljettu 30 rungon 22 sisään, mikä liittää koukun 26 jäykästi runkoon 22. Koukku 26 sisältää mutkan 28, kärjen 30 ja väkäsen 32. Koukun 26 kärki 30 on yleensä suunnattu eteenpäin vieheessä 20, so. yleensä kohti silmukkaa 24. Huomaa, että mutka 28 sijaitsee siten, että kärki 30 on rungon 22 yläpuolella. Lisäksi väkänen 32 on suunnattu sisäänpäin eli mutkan 28 kaarroksen sisään. Lisäksi edullinen suoritusmuoto sisäl-35 tää "ruohottoman" jousen 34, joka tulee esiin rungosta 22 ja työntyy yleisesti kohti 105770 4 kärkeä 30 tai hieman sen eteen. Ruohoton jousi 34 vähentää ruohojen ja roskien pyrkimystä tarttua koukun 26 mutkaan 28.

Runko 22 sisältää mudun päätä jäljittelevän osan 36, lusikkaosan 38 ja siirtymäosan 40. Pääosa 36 sisältää selkäosan 42, oikean puolen 44, jossa on oikea silmä 46, va-5 semman puolen 48 ja vasemman silmän 50, ja siinä on silmukka 24, joka työntyy yleensä alueeseen, missä saatettaisiin odottaa suun olevan todellisella mudulla. Tämä mudunpääosa 36 on suunnattu siten, että olosuhteissa, joissa vieheen 20 annetaan pudota alaspäin veden läpi, mudunpääosan 36 oikea puoli 44 ja oikea silmä 46 on suunnattu yleisesti ylöspäin ja vasen puoli 48 ja vasen silmä 50 on suunnattu 10 yleensä alaspäin. Lisäksi, johtuen painon jakautumasta vieheessä 20 ja lusikkaosan 38 ja siirtymäosan 40 muodostamista hydrodynaamisista voimista, mudunpääosa 36 pyrkii viemään viehettä 20 alaspäin.

Edullisesti runko 22 on muodostettu sopivasta muovimateriaalista, kuten esimerkiksi kerta- tai kestomuovimateriaalista. Epoksi on sopiva materiaali, josta muodostaa 15 vieheen runko. Runko 22 voidaan maalata ja metallimaalit ovat edullisia.

Lusikkaosa 38 sisältää koveran pinnan 52 ja kuperan pinnan 54 (kuten kuviossa 2 on esitetty). Kovera pinta 52 on sisäkkäin kuperan pinnan 54 kanssa, ja nämä pinnat 52 ja 54 ovat rungon 22 paksuuden päässä toisistaan lusikkaosassa 38. Yleensä kovera pinta 52 on matala suhteessa kuperaan pintaan 54 ja sen vuoksi koveran pinnan 52 20 ja kuperan pinnan 54 välinen etäisyys pyrkii olemaan suurempi lähellä lusikkaosan 38 keskiosaa. Molemmat koverat ja kuperat pinnat 52 ja 54 ovat jonkin verran epäsäännöllisiä ja ovat pitkänomaisia yleensä pitkin vieheen 20 pääpitkittäisakselia.

: . Haluamatta rajoittua mihinkään todelliseen kaarevuussäteeseen tai mihinkään sään nölliseen matemaattiseen pintamäärittelyyn, ja ainoastaan pintojen 52 ja 54 yleisen 25 luonteen lisämäärittelyn avulla, jos nämä vastaisivat todella ellipsoidien tai pallojen osia, silloin kaarevuussäde kussakin pinnassa 52 ja 54 olisi suurempi pitkittäiskaa-rella kuin poikittaiskaarella. Lisäksi sekä pitkittäis- että poikittaiskaarevuussäde olisi hieman suurempi koveralla pinnalla 52 kuin kuperalla pinnalla 54 siten, että molemmat pinnat leikkaavat reunassa 56, joka ulottuu yleisesti taaksepäin kaksi kol-30 masosaa rungosta 22 ja liittyy mudunpääosan 36 selkä- 42 ja vatsasivuihin kuten kuvioissa 3 ja 4 on esitetty. Pitäisi kuitenkin huomata, että termit "kaarevuussäde", joko koskien pituussuuntaa tai poikkisuuntaa, sisältyvät tähän tarkoituksena helpottaa suoritusmuodon selittämistä ja ymmärtämistä ja vieheen 20 lusikkaosan 38 olemusta. Todellakin viehe 20 itse on läsnä jonkin verran epäsäännöllisinä pintamuotoina, 35 jotka poikkeavat todellisista säännöllisistä matemaattisista pinnoista ja säteistä, jotka - i 5 105770 määrittävät kaikki tällaiset säännölliset pinnat ja ovat pelkästään koveria tai kuperia koveran pinnan ollessa matalamman kuin kupera.

Siirtymäpinta 40 kuten kuviossa 4 on esitetty johtaa mudunpääosan 36 oikealta puo- • lelta 44 alas lusikkaosan 38 koveraan pintaan 52. Edullisesti siirtymäosalla 40 on 5 yleensä kartiomainen ulkoneva pinta yleensä pitkittäisakselin 59 ympäri huipun 60 sijaitessa karkeasti koveran pinnan 52 keskiosassa. Toisin sanoen siirtymäpinnalla 40 on kaarevuussäde mudunpääosan 36 vieressä, joka approksimoi mudunpääpinnan 36 oikean sivun 44 kaareyuussädettä ja sillä on progressiivisesti pienempi kaarevuussäde sen lähestyessä huippua 60.

10 Kupera pinta 54, kuten kuvioissa 3 ja 6 on esitetty, antaa myös vaikutelman mudun ruumiista, joka ulottuu päästä 36, tällaisen mudun pyrstön kaartuessa pois mudun oikeasta sivusta. Samalla lama, kuten kuvioissa 4, 5, 7 ja 8 on esitetty, siirtymäpinta 40 antaa vaikutelman mudun jpumiista, joka ulottuu pääosasta 36, ja kovera osa 52 approksimoi karkeasti muäuri pyrstöosan ulkonäköä kaartuen kohti mudun oikeaa 15 puolta.

Kuvio 9 esittää räjäytettyä leikkauskuvaa kuvion 6 kohdasta 9-9. Paino 70 on upotettu tai kapseloitu ensisijaisesti sijaitsevaksi pääosassa 36. Paino 70 on esitetty yksityiskohtaisemmin kuvioissa f0-15, ja se voidaan muodostaa lukuisista tiiviistä materiaaleista kuten esimerkiksi lyijystä tai sinkistä. Paino 70 sisältää etupään 72 ja 20 takapään 74. Kartiomainen pintäTö on sijoitettu etupään viereen, toinen kartiomai-. nen pinta 78, aukko 80, litteä vffsfe 82 ja taaksepäin oleva pinta 84. Viitaten kuvi-! oon 13 suorakulmaiseksi leikäthTkanava 88 ulottuu pituussuunnassa pitkin painon ; : 70 pohjasivua.

! Vieheen 20 valmistus voidaan suorittaa hankkimalla koukku, jonka varressa on mut- 25 ka mieluummin kuin silmukka. Varren se osa, joka johtaa mutkaan, voidaan sijoittaa kanavaan 88, joka johtaa taaksepäin painosta mutkan pienen ulkoneman ollessa sijoitettu aukkoon 86. Samalla lailla langassa, joka johtaa taaksepäin silmukasta 24, • ·| voi myös olla mutka 25, jonka ulkonema 34 on sijoitettu aukkoon 80 tai ulottuen vaihtoehtoisesti sen läpi.

30 Edullisimmin, jos ruohosuojus 34 on asennettava, voidaan taivuttaa yksi lankakap-pale silmukan 24 muodostamiseksi, jossa on pari haaroja 24 A ja 24 B toisen haaroista sisältäessä mutkan 25, joka vuorostaan jatkuu toimiakseen ruohosuojuksena 34. Edullisimmin ruohosuojusjatketta 34 on taivutettu hieman taaksepäin sen jälkeen kun se on viety ulospäin aukosta 80 päätyäkseen koukun 26 kärjen 30 viereen ja on 105770 6 puristettu etukäteen suorakaiteenmuotoiseksi langan siinä osassa, joka vastaa ruo-hosuojusta 34.

Aukkoon 80 voidaan myös vaihtoehtoisesti sijoittaa erillinen jousi tai ruohosuojus 34. Näiden osien kokoonpanon jälkeen vieheen paino 70 ja lankalaitteet voidaan si-5 joittaa rungon muottiin ja ruiskuttaa muovimateriaalilla rungon 22 muodostamiseksi sulkien näin paino ja kiinnitetyt osat koukku 26 ja silmukka 24 -laitteet. Vaihtoehtoisesti koukusta 26 voi puuttua mutka ja se voi luottaa pelkästään vuorovaikutukseen muovirungon kanssa varren kiinnittämiseksi.

Vieheen 20 liike vedettäessä sitä kohti etupäätään veden läpi on keinuva heilahdus 10 yleensä pitkittäisakselin ympäri. Erityisesti vieheen yläpuoli (so. vasen silmä 50 ja kovera pinta 52) heilahtelee ensimmäisen ääriasennon, jossa yläsivu (so. vasen silmä 50) on yleensä vaakasuorassa, sitten jatkaa heilumistaan siten, että vasen silmä 50 on yleensä ylöspäin ja jatkaa heilumistaan kohti toista ääriasentoa, missä vasen silmä on yleensä vaakasuorassa ja vastapäätä ensimmäistä ääriasentoa. Tämä heilah-15 telu jatkuu vedettäessä viehettä eteenpäin veden läpi. Tämä heilahtelu vastaa noin 180 asteen keinumista vieheen 20 pituusakselin 59 ympäri.

Haluamatta rajoittua teoriaan uskotaan, että pyörivä heilahtelu on tulosta hydrodynaamisesta vaikutuksesta, jonka saa aikaan vieheen 20 eri pintojen vuorovaikutus veden kanssa, joka liikkuu pituussuunnassa vieheen 20 yli etuosasta kohti takaosaa. 20 Tärkeintä tälle vuorovaikutukselle uskotaan olevan koveran, kuperan ja siirtymäpin-nan 52, 54 ja 40. Edelleen painon 70 uskotaan vaikuttavan pyörivän heilahduksen kääntymiseen kummassakin ääriasennossa. Oletettavasti koveran ja kuperan pinnan : . 52 ja 54 välisen paine-eron hetkellinen pudotus tapahtuu, kun viehe 20 lähestyy kei- numisensa kumpaakin ääriasentoa ja viehe 20 alkaa heilua vastakkaiseen suuntaan. 25 Oletettavasti näiden pintojen 52, 54 ja 40 koon ja/tai kaarevuuksien muutos tai painon 70 tai sen etu- ja takasijoituksen muutos vieheessä 20 muuttaisi ääriasentojen välistä suunnilleen 180° kulmaa.

Lisäksi kun vieheen 20 eteenpäinliike päätetään, ja vieheen 20 annetaan vajota alas- « päin veden läpi, se pyrkii vajoamaan siten, että lusikkaosa 38 on yleensä suunnattu 30 ylöspäin pääosan 36 vajotessa takalusikkaosan 38 edellä. Alan ammattimies tajuaa nopeasti, että tällaisella vieheellä 20 voidaan kalastaa joko kelaamalla siimaa tasaisesti saaden aikaan sen selvä pyörivä heilahteleva liike pitkittäisakselinsa 59 ympäri sen kulkiessa pituussuunnassa veden läpi, tai vaihtoehtoisesti kelaamalla jaksoittain, jolloin vieheellä 20 on ajoittaiset mahdollisuudet vajota alaspäin veden läpi. Mo-35 lempien nykyisten kalastusmenetelmien uskotaan olevan erittäin tehokkaita ja ää- i 7 105770 rimmäisen houkuttelevia petokalalle. Yleensä vieheen 20 kaksi liikemuotoa pyrkivät jäljittelemään haavoittuvan syöttikalan, kuten esimerkiksi vahingoittuneen mudun, virhekäyttäytymistä, ja ovat erityisen houkuttelevia petokalalle. Tämä vuorostaan tekee nykyisestä keksinnöstä erittäin tehokkaan kalan pyytämisessä.

5 Kuviossa 16 esitetyssä vaihtoehtoisessa suoritusmuodossa takasilmukassa 100 on rengasliitin 102 ja vuorostaan kolmoiskoukku 104. Vaikka tästä vaihtoehtoisesta suoritusmuodosta puuttuu ensimmäisen suoritusmuodon tavallisesti ylöspäin suunnattu koukkuosa, samoin kuin ruohottomuuspiirre, joissakin avoimen veden kalas-tustilanteissa kolmoiskoukun 104 kahden lisäkärjen edut ovat merkittävämpiä kuin 10 jäykän koukun poisjättämisen haitta. Tietysti alan ammattimiehet tajuavat, että muita koukkuja, kuten esimerkiksi ruohottomia kolmoiskoukkuja tai varusteita voidaan myös liittää takasilmukkaan 100 ja hyötyä tämän keksinnön vieheiden selvästä liikkeestä.

Vaikka nykyistä keksintöä on selitetty viittaamalla edullisiin suoritusmuotoihin, alan 15 ammattimiehet tajuavat, että muutoksi voidaan tehdä muotoon ja yksityiskohtiin eroamatta keksinnön hengestä ja suojapiiristä.

* • · • ._ — — —

Claims (7)

105770 8

1. Pitkänomaisen rungon (22) omaava viehe, joka käsittää: etuosaan muodostetun kalanpäätä jäljittelevän osan (36), jossa pääosassa on ylöspäin suunnattu sivu (44), alaspäin suunnattu sivu (46), selkäosa (42) ja vatsaosa; 5 siiman kiinnitysvälineen (24), joka on sovitettu pitkänomaisen rungon (22) kalanpäätä jäljittelevän osan viereen; sekä koukkuvälineen (26) sovitettuna pitkänomaisen rungon (22) takaosaan, tunnettu siitä, että viehe lisäksi käsittää välineet noin 90 - noin 180 asteen pyörivän heiluntaliikkeen 10 tuottamiseksi vieheen pituusakselin ympäri vasteena rungon lähinnä akselia veden läpi suunnatulle liikkeelle.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen viehe, tunnettu siitä, että väline pyörivän heiluntaliikkeen tuottamiseksi käsittää lusikkaosan (38), jossa on kovera pinta (52) ja kupera pinta (54), joista kovera pinta (52) on matalampi kuin kupera pinta (54).

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen viehe, tunnettu siitä, että viehe lisäksi käsit tää painon (70), joka on sisällytetty pitkänomaisen rungon (22) kalanpäätä jäljittelevään osaan (36).

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen viehe, tunnettu siitä, että paino (70) käsittää välineet (80) siiman kiinnikkeen (24) kiinnittämiseksi.

5. Patenttivaatimuksen 3 mukainen viehe, tunnettu siitä, että paino (70) käsittää välineet (88) koukkuvälineen (26) kiinnittämiseksi.

6. Patenttivaatimuksen 3 mukainen viehe, tunnettu siitä, että viehe lisäksi käsittää kaislasuojuksen (34), painon (70) käsittäessä välineen (80) kaislasuojuksen (34) kiinnittämiseksi.

7. Patenttivaatimuksen 2 mukainen viehe, tunnettu siitä, että viehe lisäksi käsit- : tää liitospinnan (40), joka liittää pään ylöspäin suunnatun sivun (44) lusikkaosan (38) koveraan pintaan (52), liitospinnan (40) käsittäessä olennaisesti kartiomaisen pinnan, joka päättyy lusikkaosan (38) koveran pinnan (52) viereen muodostettuun kärkeen (60). i 9 105770