FI104591B - Suodatin ja suodattimen valmistusmenetelmä sekä suodattimen kotelorakenteen osa - Google Patents

Description

104591

Suodatin ja suodattimen valmistusmenetelmä sekä suodattimen kotelorakenteen osa

Keksinnön ala 5 Keksinnön kohteena on suodatin, erityisesti monipiirinen useita reso- nanssipiirejä käsittävä suodatin, joka käsittää johtavan kotelorakenteen, joka käsittää seinämiä käsittävän seinämärakenteen ja ensimmäisen ja toisen päädyn, jotka sulkevat kotelorakenteen muodostaen kotelorakenteeseen seinämärakenteen ja päätyjen rajaamina osastorakenteen, jossa on yksi tai useampi osasto, 10 suodattimen lisäksi käsittäessä resonanssipiirien resonaattoreita, jotka ovat kotelorakenteen osastorakenteessa sen yhdessä tai useammassa osastossa, ja joka suodatin lisäksi käsittää kytkennänsäätöelimiä suodattimen eri resonanssi-piirien välisten sähköisten kytkentöjen säätämiseen.

Keksinnön kohteena on myös suodatin, erityisesti monipiirinen useita 15 resonanssipiirejä käsittävä suodatin, joka käsittää johtavan kotelorakenteen, joka käsittää seinämiä käsittävän seinämärakenteen ja ensimmäisen ja toisen päädyn, jotka sulkevat kotelorakenteen muodostaen kotelorakenteeseen seinämärakenteen ja päätyjen rajaamina osastorakenteen jossa on yksi tai useampi osasto, suodattimen lisäksi käsittäessä resonanssipiirien resonaattoreita, jotka 20 ovat kotelorakenteen osastorakenteessa sen yhdessä tai useammassa osastossa, ja joka suodatin lisäksi käsittää kytkennänsäätöelimiä suodattimen eri resonanssipiirien välisten kytkentöjen säätämiseen ja/tai taajuudensäätöelimiä resonanssipiirien taajuussäätöä varten.

Keksinnön kohteena on myös suodattimen valmistusmenetelmä, eri-25 tyisesti monipiirisen suodattimen valmistusmenetelmä, jossa valmistetaan seinämärakenteen, ensimmäisen ja toisen päädyn, ja ainakin yhden osaston käsittävän osastorakenteen käsittävä kotelorakenne, ja kotelorakenteen osastoraken-teeseen useita resonanssipiirien resonaattoreita, ja johon suodattimeen muodostetaan kytkennänsäätöelimiä resonanssipiirien välisten kytkentöjen säätämi-- \\ 30 seksi, ja johon suodattimeen muodostetaan taajuudensäätöelimiä resonanssipii rien taajuussäädön suorittamiseksi.

* Keksinnön kohteena on myös suodattimen kotelorakenteen osa, eri tyisesti kotelorakenteen pääty.

104591 2

Keksinnön tausta

Radiotaajuussuodattimia käytetään suurtaajuuspiirien toteuttamiseen esimerkiksi matkapuhelinverkkojen tukiasemissa. Eräs mahdollinen käyttötapa suodattimille on käyttää niitä esimerkiksi tukiasemien lähetinyksiköiden tai vas-5 taanotinyksiköiden vahvistimissa sovituspiireinä ja suodatuspiireinä.

Kotelorakenteen eli rungon käsittäviä resonaattorisuodattimia on useita eri tyyppejä, esimerkiksi koaksiaaliresonaattorisuodatin. Koaksiaalireso-naattorisuodattimissa kotelorakenne ympäröi kotelorakenteen osastossa eli re-sonaattoriontelossa olevaa johdinta, jota nimitetään resonaattoriksi tai resonaat-10 toritapiksi. Esimerkiksi suurtaajuussuodattimissa, erityisesti monimutkaisemmissa suodattimissa käytetään moniosastoista kotelorakennetta ja ns. osa-aluejakoa. Tällöin resonaattorisuodattimen kotelorakenne on moniosastoinen eli moni-onteloinen eli käsittää useita resonaattorionteloita eli kotelorakenteen osastoja, jotka kukin yhdessä vastaavan resonaattorin kanssa muodostavat oman reso-15 nanssipiirinsä, jolloin suodatin siis on monipiirinen.

Suodattimissa käytetään resonaattorien alapäiden välisellä alueella eli resonaattorien induktiivisten päiden välisellä alueella kytkennänsäätöelimiä resonanssipiirien välisen kytkennän voimakkuuden säätämiseen. Kytkennän-säätöelin on johtavaa materiaalia, joten sen avulla resonaattorit "näkevät" toi-20 sensa voimakkaammin, vaikkei kytkentäelin edes yhdistä resonaattoreita, koska kytkeytyminen tapahtuu induktiivisesti magneettikentän välityksellä ja koska johtavan kytkentäelimen sijainti resonaattorien välisellä alueella lyhentää johtavasta materiaalista vapaan alueen pituutta resonaattorien välillä.

Lisäksi suodattimissa käytetään taajuudensäätöelimiä.

25 Resonaattorin ja osaston muodostaman resonanssipiirin toimintataa juuden eli resonanssitaajuuden säätämisellä säädetään resonanssipiiri toimimaan halutulla tavalla, jolloin resonanssipiiri yksinään tai käytännössä kuitenkin useiden resonanssipiirien muodostama kokonaisuus saadaan toteuttamaan halutunlainen taajuusvaste, joka esimerkiksi kaistanpäästösuodattimen tapaukses-30 sa on päästökaista, jonka sisällä olevat signaalit suodatin päästää lävitseen.

Suodattimen resonanssipiirin resonanssitaajuuden taajuudensäätö perustuu tunnetusti siihen, että resonaattorin vapaan pään ja maadoitetun kotelon välistä etäisyyttä muutetaan taajuudensäätöelimen avulla, jolloin etäisyyden lyhentyessä resonaattorin vapaan pään ja kotelon välinen kapasitanssi kasvaa 35 ja resonanssitaajuus alenee, kun taas etäisyyden kasvaessa kapasitanssi alenee ja resonanssitaajuus kasvaa.

104591 3

Eräät tunnetut resonaattorisuodattimet on valmistettu siten, että kote-lorakenne ja resonaattorit on valmistettu erillisestä osista, jolloin resonaattorit esimerkiksi juotetaan kotelorakenteen pohjaan tai kanteen eli kotelorakenteen jompaan kumpaan päätyyn. Tällainen rakenne lisää haitallisen keskinäismodu-5 laation todennäköisyyttä, ja on valmistusteknisesti hidas. Tunnetaan myös ratkaisuja, joissa riittävän kokoisesta metallikappaleesta jyrsitään materiaalia pois, jolloin jäljelle jää suodattimen kotelorakenne- ja resonaattoritapit. Tällainen ratkaisu kuluttaa paljon raaka-ainetta ja vaatii aikaa vieviä työvaiheita.

Julkaisusta US-4706051 tunnetaan ratkaisu, jossa aaltojohteen kotelo lorakenteen puolikkaita valmistetaan muottiintakomalla siten, että pistinvälineellä isketään peruskappaletta, jonka materiaali lähtee virtaamaan muotin ja pistimen välisessä suljetussa tilassa. Resonaattorien valmistukseen kyseinen julkaisu ei esitä mitään ratkaisua. Kyseinen ratkaisu käsittää epäkohtia, koska siinä valmistetaan komplementäärisiä kotelon puolikkaita ja koska kotelorakenteen puolik-15 kaaksi muodostuva peruskappaleen iskemisen seurauksena liikkeelle lähtenyt materiaali ei virtaa vapaasti, vaan suljettu muotti rajoittaa materiaalin virtausta.

Lisäksi julkaisusta US-5329687 tunnetaan ratkaisu, jossa muovista valetaan tai puristetaan sekä kotelorakenne että resonaattori yhdeksi kokonaisuudeksi, joka pinnoitetaan metallilla. Tällaisen rakenteen lämmönjohtavuus ei 20 kuitenkaan ole hyvä. Lisäksi julkaisusta US-4278957 tunnetaan ratkaisu, jossa on kotelorakenteen yhteyteen valetut resonaattorit. Viimeksimainitun julkaisun mukainen rakenne valmistetaan painevalamalla, joka vaatii moniosaisen muotti-jäijestelyn, jonka on auettava vähintään kolmeen suuntaan. Muotin saumakohtiin jäävien materiaalijäämien vuoksi painevalussa ei resonaattorista saada täy-·. 25 sin pyöreää, ja seurauksena on resonaattorin sähköisten ominaisuuksien hei kentyminen.

Lisäksi tunnetaan ohutlevystä lävistämällä tai työstämällä valmistettu rakenne, jossa kotelo, resonaattori ja resonaattorissa oleva säätöuloke, jolla voidaan säätää resonaattorien välistä kytkentää, kaikki ovat samaa kokonaisuutta 30 eli muodostettu samasta ohutlevystä yhtenä kappaleena, joka taitetaan kotelon *' V muotoiseksi. Ongelmana on se, että taivutettavien seinämäosien vapaat päät joudutaan juottamaan, jotta vuotokohtia ei esiintyisi. Koska kyseessä on ohutle-vy, ei sillä tekniikalla välttämättä päästä kotelon ja resonaattorin osalta sellaisiin materiaalivahvuuksiin, joita joissakin tehoa kuluttavissa ja seinämärakenteen ja 35 resonaattorin vahvuutta vaativissa sovelluksissa tarvittaisiin.

Tunnetut kytkennänsäätöelimet resonanssipiirien välisen kytkennän voimakkuuden säätämiseen ovat resonaattoriin tai kotelorakenteeseen reso- 104591 4 naattorien väliselle alueelle juotettuja tai muutoin kiinnitettyjä viiksiä, lankoja tai muita ulokkeita.

Tunnetut resonanssipiirien taajuudensäätöelimet ovat koteloraken-teen päätyyn kuten kanteen tai muualle kotelorakenteeseen sijoitettuja säätö-5 pultteja. Yhteistä edellä mainituille säätöelimille on se, että ne ovat resonaatto-reihin ja kotelorakenteeseen nähden erillisiä osia, jotka on vartavasten omana toimenpiteenä kiinnitettävä resonaattoriin tai suodattimeen, mikä lisää osien lukumäärää ja hidastaa ja hankaloittaa valmistusta.

Keksinnön lyhyt selostus 10 Tämän keksinnön tarkoituksena on tuoda esiin uudentyyppinen suo datin, joka välttää tunnettuihin ratkaisuihin liittyvät ongelmat.

Tämä tarkoitus saavutetaan keksinnön mukaisella suodattimena, jolle on tunnusomaista, että resonaattorit ainakin päädyn puoleisilta alueiltaan ja kyt-kennänsäätöelimet ovat päätyyn muodostettuja päädyn materiaalista iskupurso-15 tettuja rakenteita.

Tämä tarkoitus saavutetaan keksinnön mukaisella suodattimena, jolle on tunnusomaista, että resonaattorit ainakin päädyn puoleisilta alueiltaan ovat päätyyn muodostettuja päädyn materiaalista iskupursotettuja rakenteita.

Vastaavasti keksinnön mukaiselle suodattimen valmistusmenetelmäl-20 le on tunnusomaista, että resonaattorit iskupursotetaan eli kylmäpursotetaan ko-telorakenteen päätyyn päädyn materiaalista.

Vastaavasti keksinnönmukaiselle suodattimen kotelorakenteen osalle on tunnusomaista, että kotelorakenteen pääty joko yksinään tai kotelorakenteen pääty kotelorakenteen seinämärakenteen kanssa kiinteäksi yhtenäiseksi integ-25 roituna käsittää päädyn materiaalista iskupursotettuna rakenteena kaksi tai useampia seuraavista ryhmistä: iskupursotetut resonaattorit, iskupursotetut kytken-nänsäätöelimet, iskupursotetut taajuudensäätöelimet.

Keksinnön mukaisella ratkaisulla saavutetaan useita etuja. Keksinnön mukaisella menetelmällä saadaan ratkaistua eli poistettua resonaattoreiden 30 alapään ja kotelon päädyn välinen liitosongelma. Keksinnön ansiosta ei tarvita - ; juotosta tai muutakaan liitosmenetelmää resonaattorin alapään ja koteloraken teen pohjan välillä. Keksinnön mukaisella menetelmällä saadaan vähennettyä erillisten osien määrää tuotteissa, ja tuotteen keskeismodulaatio-ongelmat jäävät pienemmiksi verrattuna erillisistä osista kasattavaan tuotteeseen. Keksinnön 35 mukainen ratkaisu mahdollistaa myös raaka-aineen säästön verrattuna jyrsin-tämenetelmään. Lisäksi keksinnön mukainen ratkaisu mahdollistaa suodattimen i 104591 5 hyvyysluvun paranemisen, koska resonaattorin alapään ja kotelorakenteen päädyn välillä ei tarvita liitosta. Uusi ratkaisu mahdollistaa myös suodattimen painon ja työvaiheiden määrän vähenemisen. Muovista puristettuun ja sähköä johtavalla aineella kuten metallilla pinnoitettuun tunnettuun ratkaisuun verrattuna keksin-5 tö mahdollistaa paremman lämmönjohtavuuden. Keksinnön mukaisessa ratkaisussa kotelorakenne ja resonaattorit voidaan muodostaa yhdensuuntaisella liikkeellä, ja muotin tarvitsee avautua vain yhteen suuntaan. Keksinnön mukaisella ratkaisulla saadaan resonaattorien muodot poikkileikkaukseltaan tarkasti pyö-reiksi. Keksinnön edulliset toteutusmuodot ja muut yksityiskohtaisemmat toteu-10 tusmuodot korostavat keksinnön etuja. Lisäksi keksinnön avulla saadaan säätö-elimet kuten resonanssipiirien välisen kytkennän voimakkuuden säätöelimet ja resonanssipiirien resonanssitaajuuden säätöelimet kuulumaan samaan kokonaisuuteen resonaattorien kanssa, jolloin jälleen erillisten osien määrä vähenee. Keksinnön mukainen rakenne integroi resonaattorit kotelon päätykappaleen 15 osaksi ja haluttaessa myös edellä mainitut säätöelimet voidaan resonaattoreita vastaavalla tavalla iskupuristaa kotelon päätykappaleen osaksi, jolloin integroi-misaste yhä kasvaa.

Kuvioiden lyhyt selostus

Keksintöä selostetaan nyt lähemmin edullisten suoritusmuotojen yh-20 teydessä, viitaten oheisiin piirroksiin, joista: kuvio 1 yläviistosta tarkasteltuna esittää neljä piiriä omaavan suodattimen kotelorakenteen päätyä eli päätykappaletta ja siihen iskupursotettuja resonaattoreita, kytkennänsäätöelimiä ja taajuudensäätöelimiä ennen resonaattorien taivutusta ja säätöelimien aukotusta tai muuta käsittelyä, 25 kuvio 2 esittää kuviota 1 suoraan ylhäältä tarkasteltuna, kuvio 3 esittää kuviota 1 suoraan sivulta tarkasteltuna, kuvio 4 esittää kuvion 1 mukaista rakennetta resonaattorien taivutuksen ja säätöelimien aukotuksen tai muun käsittelyn jälkeen, kuvio 5 esittää kuviota 4 suoraan päältä tarkasteltuna, \ 30 kuvio 6 esittää kuviota 4 suoraan sivulta tarkasteltuna, ’ kuvio 7 esittää kuvion 4 mukaista rakennetta kotelorakenteen muiden osien kera kuvio 8 esittää kuvion 5 mukaista rakennetta kotelorakenteen muiden osien kera, 35 kuvio 9 esittää kuvion 6 mukaista rakennetta kotelorakenteen muiden osien kera, 104591 6 kuvio 10 eittää toteutusmuotoa, jossa myös kotelorakenteen seinämärakenne on pursotettu päädyn materiaalista, kuvio 11 esittää toteutusmuotoa, jossa taajuudensäätöelimet on eri päädyssä kuin resonaattorit ja kytkennänsäätöelimet, 5 kuvio 12 esittää periaatekaaviota työkalujärjestelystä, jolla kotelora kenteen päätyä iskupursotetaan.

Keksinnön yksityiskohtainen selostus

Kuvioihin 1-9 viitaten keksinnön kohteena on edullisimmin radiotaa-10 juussuodatin 1, esimerkiksi kaistanpäästösuodatin. Kyseinen suodatin 1 on mo-nipiirinen eli useita resonanssipiirejä 11-14 käsittävä suodatin 1, joka käsittää johtavan kotelorakenteen 21, joka käsittää seinämiä 22a, 22b käsittävän seinämärakenteen 22 ja ensimmäisen päädyn 31 ja toisen päädyn 32. Kotelorakenteen päädyt 31, 32 sulkevat kotelorakenteen 21 muodostaen kotelorakentee-15 seen 21 seinämärakenteen 22 ja päätyjen rajaamina osastorakenteen, jossa on yksi tai useampi osasto 41-44, tässä esimerkissä 4 osastoa. Seinämärakenne käsittää ulkoseiniä 22a ja sisäisiä väliseiniä 22b. Väliseinät 22b erottaa osastot 41-44 toisistaan.

Lisäksi suodatin 1 käsittää resonanssipiirien 11-14 resonaattoreita 20 51-54, jotka ovat kotelorakenteen osastorakenteessa sen yhdessä tai useam massa osastossa 41-44. Lisäksi suodatin 1 käsittää kytkennänsäätöelimiä 71-73 suodattimen eri resonanssipiirien 11-14 välisten sähköisten kytkentöjen säätämiseen, eli siis sen säätämiseen, kuinka voimakkaasti signaali kytkeytyy resonaattorilta toiselle.

25 Kuvioista 4-6 havaitaan, että suodattimen kotelorakenne eli kotelora kenteen seinämärakenne, edullisimmin väliseinät 22b käsittävät kytkentäaukko-ja 71-73, joiden kautta signaali pääsee kytkeytymään jonkin resonanssipiirin resonaattorilta toisen resonanssipiirin resonaattorille. Kytkennänsäätöelimet ovat edullisimmin kytkentäaukkojen 61-63 kohdalla, edullisimmin ulottuen osastosta 30 toiseen.

Neljässä resonanssipiirissä on siis neljä resonaattoria, ja edullisimmin vastaava määrä osastoja 41-44 eli neljä osastoa. Toisistaan erottuvien osastojen määrä voi kuitenkin olla resonaattorien 51-54 määrää pienempi, jos väliseinät 22b ovat matalia, tai jos väliseiniin tehdään niin suuret kytkentäaukot 61-63, 35 että väliseinä jää hyvin pieneksi.

Keksinnön mukaisessa suodattimessa resonaattorit 51-54 ainakin päädyn 31 puoleisilta alueiltaan eli siis resonaattorin juuren eli kannan puoleisil- 104591 7 ta alueiltaan ja kytkennänsäätöelimet ovat päätyyn muodostettuja päädyn materiaalista iskupursotettuja rakenteita. Iskupursotukset luonnollisesti tehdään ennen kotelon 21 kokoamista eli pursotus tehdään sellaiseen kappaleeseen, jota käytetään päädyn 31 aihiona.

5 Edullisimmin suodatin on sellainen, että suodatin lisäksi käsittää myös taajuudensäätöelimiä 81-84 (181-182 kuvioissa 10-11) resonanssipiirien taajuussäätöä varten. Kullakin resonanssipiirillä 11-14 on oma taajuudensäätö-elin 81-84. Keksinnön edullisessa toteutusmuodossa myös taajuudensäätöeli-met 81-84 on muodostettu päätyyn 31 kuten kuvioissa 1-9, tai päätyyn 32 kuten 10 kuviossa 10-11 nyt viitenumerot 181-182 taajuudensäätöelimiä esittävät. Siis myös taajuudensäätöelimet ovat kotelorakenteen päätyyn 31 kuten kuvioissa 1-9 tai päätyyn 32 kuten kuvioissa 10-11 muodostettuja päädyn 31, vastaavasti 32 materiaalista iskupursotettuja rakenteita.

Kytkentöjen säätö kytkennänsäätöelimillä 71-73 ja taajuuden säätö 15 taajuudensäätöelimillä 81-84 tehdään, kun suodatinta viritetään suodattimia valmistavassa tehtaassa. Kyseessä on siis tavallaan asetustoimenpide, eikä mikään jatkuva säätö. Asetukset/säädöt jäävät suodattimen toimintaa ohjaaviksi lopullisiksi asetusarvoiksi/säätöarvoiksi, kun suodatin lähtee suodattimia valmistavalta tehtaalta ulos, eli käyttökohteeseensa kuten solukkoradioverkkoon tai 20 muuhun tietoliikennejärjestelmään.

Eräässä edullisessa toteutusmuodossa kotelorakenteen pääty 31, johon pursotukset tehdään, voi olla kotelorakenteen seinämärakenteeseen 22 nähden eri kappale kuten kuvioissa 1-9, 11. Tässä edullisessa toteutusmuodossa kuvioissa 1-9, 11 pääty 31, jonka materiaalista resonaattorit 51-54 päätyyn 25 31 on iskupursotettu, on sellainen pääty 31, joka on kotelorakenteen 21 seinä märakenteeseen 22 nähden eri kappale ollen kuitenkin yhteydessä seinämärakenteeseen 22 kotelorakenteen osastorakenteen sulkemiseksi seinämärakenteen 22 kyseiseltä puolelta, jolle kotelorakenteen 21 pääty 31 on asetettu. Kuvioissa 1-9 ja 11 voi toinen pääty eli ylempi pääty 32 puolestaan myöskin olla eri 30 kappale kuin seinämärakenne, jolloin pääty 32 on erilliskansi, tai se eli pääty 32 '« .. voi olla samaa kappaletta kuin seinämärakenne 22 kuten kuviot 1-9, 11 varsinai sesti esittävät.

Kuvio 10 sitävastoin esittää toteutusmuotoa, jossa myös kotelorakenteen 21 seinämärakenne 22 on pursotettu päädyn materiaalista. Tässä eräässä 35 toisessa edullisessa toteutusmuodossa kuvion 10 mukaisesti pääty 31, jonka materiaalista resonaattorit nyt viitenumerolla 151, 152 päätyyn 31 on iskupurso-• tettu, on sellainen pääty, josta myös kotelorakenteen 21 seinämärakenne 22 si- 104591 8 vuseinineen 22a, ja väliseinineen 22b on iskupursotettu. Tällöin toinen pääty 32 on sellainen pääty, joka on kotelorakenteen 21 seinämärakenteeseen 22 nähden eri kappale ollen kuitenkin yhteydessä seinämärakenteeseen kotelorakenteen osastorakenteen sulkemiseksi myös seinämärakenteen kyseiseltä puolelta, 5 jolle kotelorakenteen toinen pääty 32 on asetettu. Kuviossa 10 toinen pääty 32 on erilliskansi, johon tosin on pursotettu taajuudensäätöelimet 181, 182. Erityisesti kuvioiden 10-11 osalta kuten myös kuvioiden 3, 6 ja 9 osalta todetaan, että luonnollisesti niissäkin on vastaava määrä resonaattoreita kuin muissakin kuvioissa, mutta kuvion tarkastelusuunnassa johtuen jäävät kaksi muuta resonaatto-10 ria kahden näkyvän resonaattorin taakse piiloon. Lisäksi osa kytkennänsäätöeli-mistä ja osa taajuudensäätöelimistä jää piiloon sivukuvissa 3, 6, 9 ja 10-11.

Aiemmin mainittiin resonaattorien 51-54 pursotuksen osalta, että ainakin päädyn 31 puoleisilta alueiltaan resonaattorit pursotetaan päädystä 31. Jotta resonaattorien 51-54, tai 151-152 iskupursotus antaisi osien lukumäärää 15 vähentävän etunsa täydellisenä, niin silloin edullisessa toteutusmuodossa on suodatin sellainen, että resonaattorit 51-54 kuvioissa 1-9 ja resonaattorit 151, 152 kuvioissa 10-11 olennaisesti koko pituudeltaan ovat kotelorakenteen päätyyn muodostettuja päädyn materiaalista iskupursotettuja rakenteita kuten kuvioissa esitetään.

20 Eräässä edullisessa toteutusmuodossa kuvioiden 1-11 mukaisesti to teutusmuodossa kytkennänsäätöelimet 71-73 ovat resonaattorien 51-54, vastaavasti 151,152 kanssa kotelorakenteen 21 samaan päätyyn 31 muodostettuja päädyn 31 materiaalista iskupursotettuja rakenteita. Tämä toteutusmuoto on hyvä, koska kytkennänsäätö tehdään induktiivisesta päästä resonaattoria eli reso-\ 25 naattorin juuren eli kannan puolelta, joten tällä toteutusmuodolla kytkennänsää töelimet 71-73 pursotetaan oikeaan paikkaan, mikä yksinkertaistaa rakennetta.

Vaihtoehtoisesti kytkennänsäätöelimet ovat resonaattorit käsittävään päätyyn nähden kotelorakenteen eri päätyyn muodostettuja kyseisen eri päädyn materiaalista iskupursotettuja rakenteita. Tämä rakenne saataisiin aikaan, jos 30 kuviossa 10-11 kytkennänsäätöväline 73 olisi pursotettu kanteen eli päätyyn 32, V ja jos kytkennänsäätöväline 73 ulottuisi resonaattorien väliselle alueelle riittävän alas, ja jos väliseinä 22 olisi hyvin matala (ei esitetty). Kyseinen toteutusmuoto kuitenkaan ei ole niin hyvä kuin edellä esitetty.

Kuvioihin 1-9 viitaten, eräässä edullisessa toteutusmuodossa taajuu-35 densäätöelimet 81-83 ovat resonaattorien kanssa kotelorakenteen samaan päätyyn muodostettuja päädyn materiaalista iskupursotettuja rakenteita. Tällöin in-tegrointiaste kasvaa ja se yhä helpottaa valmistusta.

104591 9

Vaihtoehtoisesti kuvioiden 10-11 mukaisesti taajuudensäätöelimet 181-182 ovat resonaattorit 151, 152 käsittävään päätyyn 31 nähden kotelora-kenteen 21 eri päätyyn 32 muodostettuja kyseisen eri päädyn 32 materiaalista iskupursotettuja rakenteita. Tämä toteutusmuoto on hyvä, varsinkin jos käyte-5 tään tavanomaisempaa suoraa resonaattoria, tai yleensäkin resonaattoria, jonka kapasitiivinen pää on eri päädyn 32 puolella kuin mistä päädystä 31 resonaattori eli tarkkaan ottaen sen induktiivinen pää alkaa.

Varsin useissa käytännön toteutuksissa keksinnön eräässä edullisessa toteutusmuodossa suodattimen kotelorakenne 21 käsittää osastoraken-10 teessä useita osastoja 41-44, jotka kotelorakenteen seinämärakenne väliseinin 22b erottaa toisistaan, ja tällöin osastot 41-44 ovat kotelorakenteen päätyjen 31, 32 välisellä alueella seinämärakenteen 22 määritellessä osaston korkeuden. Tällöin kukin resonanssipiiri 11-14 resonaattorinsa 51-54 lisäksi käsittää oman osaston 41-44. Käytännön toteutuksissa pääty 31, johon iskupursotetut raken-15 teet päädyn materiaalista on muodostettu, on olennaisesti suorassa kulmassa poikittain seinämärakenteen käsittämiin seinämiin nähden. Myös toinen pääty 32 on vastaavalla tavalla. Tällöin osastot säilyttävät sivultakin tarkasteltuna säännöllinen muotonsa eli suorakulmaisen muodon.

Keksinnön eräässä edullisessa kuvioiden 1-9 ja 11 mukaisesti kotelo-20 rakenteen pääty 31 on tasomainen kappale, josta ulkonevat siihen iskupursotetut rakenteet eli resonaattorit 51-54 vastaavasti 151, 152 ja/tai kytkennänsäätö-eiimet 71-73 ja/tai taajuudensäätöelimet. Kotelorakenteen 21 seinämärakenne 22 siis on eri kappaletta päätyihin 31, 32 nähden. Tällaisen rakenteen valmistus on päädyn 31 osalta yksinkertaisempaa ja eräs lisäetu on se, että kun päädyt • 25 31, 32 ovat eri kappaleita kuin seinämärakenne 21, niin silloin voidaan samoja päätykappaleita mahdollisesti käyttää erikorkuisten seinämärakenteiden kanssa.

Keksinnössä kotelorakenteen pääty on metallimateriaalia, ja että täten on päätyyn 31 päädyn 31 materiaalista iskupursotetut resonaattorit 51-54 ja kytkennänsäätöelimet 71-73 ja/tai taajuudensäätöelimet 81-83 myöskin samaa 30 metallimateriaalia. Toteutusmuoto yksinkertaa ja yhtenäistää keksintöä ja paran-" ·: taa sähköisiä ominaisuuksia.

Seuraavaksi tarkastellaan kuvioiden 4-6 eroavuutta kuvioista 1-3. Kuviot 1-3 siis esittävät tilannetta pursotuksen jälkeen ennen pursotuksen jälkeen suoritettavien lisätoimenpiteiden jälkeen. Keksinnön eräässä edullisessa toteu-35 tusmuodossa resonaattori on iskupursotuksen jälkeen taivutettu koukkumainen eli koukkumaiseksi taivutettu resonaattori, joka on taivutettu takaisin kohti päätyä 31, johon se on iskupursotettu kyseisen päädyn 31 materiaalista. Tällöin siis 104591 .

10 kytkennänsäätöelimien 71-73 luonteva paikka on samassa päädyssä 31. Kouk-kumainen resonaattori mahdollistaa riittävän pitkän sähköisen pituuden aikaansaamisen lyhemmällä fyysisellä pituudella. Tarkemmin sanoen resonaattorit 51-54 ovat sellaisia, että keksinnön eräässä edullisessa toteutusmuodossa iskupur-5 sotettu ja taivutettu resonaattori esimerkiksi 51 käsittää kotelorakenteen päädystä ulkonemaan lähtevän alkuosan 51a, sen jälkeen ensimmäisen kääntymäkoh-dan 51b, jossa resonaattori 51 kääntyy olennaisesti poikittain alkuosaan 51a nähden, sen jälkeen ensimmäisen väliosan 51c, joka on olennaisesti poikittain alkuosaan 51a nähden, sen jälkeen toisen kääntymäkohdan 51d, jossa reso-10 naattori 51 kääntyy takaisin kohti päätyä, toisen kääntymäkohdan jälkeen toisen väliosan 51e, joka suuntautuu takaisin kohti päätyä, ja seuraavaksi kolmannen kääntymäkohdan 51f, jossa resonaattori 51 jälleen kääntyy poikittain alkuosaan 51a nähden nyt kohti alkuosaa, ja seuraavaksi eli edullisimmin viimeisenä jatko-osan 51g, joka suuntautuu poikittain kohti alkuosaa 51a. Kyseisenlaisella raken-15 teella mahdollistetaan taajuudensäätö suoritettavaksi resonaattorin 51 vapaan pään eli kapasitiivisen pään eli jatko-osan 51 g ja toisaalta kotelon päädyn 31 välisesti, jolloin siis taajuudensäätöelin voidaan iskupursottaa päätyyn 31 eli samaan päätyyn kuin resonaattorit 51-54 ja kytkennänsäätöelimet 71-73.

Kun edelleen verrataan kuvioita 4-6 (ja 7-9) kuvioihin 1-3, niin reso-20 nanssipiirien 11-14 välisistä kytkennänsäätöelimistä puhuttaessa voidaan todeta, että edullisessa toteutusmuodossa on keksintö sellainen, että päätyyn 31 is-kupursotettu kytkennänsäätöelin kuten kytkennänsäätöelin käsittää iskupurso-tettuun kytkennänsäätöelimeen esimerkiksi säätöelimeen 73 muodostetun aukon 273, ja että aukotettu kytkennänsäätöelin 73 on täten silmukanmuotoinen 25 käsittäen kotelorakenteen päädyssä olevan alkukohdan ja kotelorakenteen päädyssä olevan loppumiskohdan. Silmukan muodostavalla kytkennänsäätöelimellä saadaan riittävän selvä vaikutus resonanssipiirien esimerkiksi 11 ja 12 välisen kytkentään eli resonaattorien 51 ja 52 välisen kytkentään. Keksinnön eräässä edullisessa toteutusmuodossa on keksintö sellainen, että kytkennänsäätöelimet 30 71-73 ovat resonaattorien välisellä linjalla, jolloin vaikutus on selvin. Kaikki kyt- kennänsäätöelimet 71-73 ovat aukotettuja.

Kun tarkastellaan käyttövalmiin täysin koteloidun suodattimen rakennetta kuvioissa 7-9, niin poikkeamaa kuvioihin 4-6 on se, että kytkennänsäätöeli-miin 71-73 ja taajuudensäätöelimiin 81-83 on kohdistettu toimenpiteitä, joilla re-35 sonanssipiirien välisten kytkentöjen voimakkuudet on asetettu halutuiksi ja kunkin resonanssipiirin resonanssitaajuudet on asetettu. Säätö- eli asetuselimiin 71-73 ja 81-83 kohdistuneet toimenpiteet voivat olla esimerkiksi taivutusta, hiontaa 104591 11 tai muuta työstämistä, jolla muutetaan säätöelimen paikkaa hieman, jolloin päästään haluttuun lopputulokseen suodattimen taajuuskaistan osalta.

Kuvioista 1-9 havaitaan, että pääty 31, jossa iskupursotetut resonaattorit 51-54 ja kytkennänsäätöelimet 71-73 ja/tai taajuudensäätöelimet 81-83 on 5 kotelorakenteen kansi tai vaihtoehtoisesti pohja riippuen asian määrittelystä. Kuviossa 10 tilanne on se, että ylempään päätyyn, jota siis voitaisiin nimittää esimerkiksi kanneksi, on pursotettu taajuudensäätöelimet 181-182, ja alempaan päätyyn, jota voitaisiin nimittää esimerkiksi pohjaksi, on pursotettu resonaattorit 151,152 ja kytkennänsäätöelimet kuten 73 ja lisäksi kotelorakenteen seinämära-10 kenne 22, 22a, 22b.

Pudotuksella edullisessa toteutusmuodossa saavutetaan se hyvin edullinen rakenne, jossa resonaattorit 51-54 ja kytkennänsäätöelimet 71-73 ja/tai taajuudensäätöelimet 81-83 ovat kotelorakenteen 21 päädyn 31 muodostamiseen käytettävästä samasta peruskappaleesta eli aihiosta pursotettua sa-15 maa yhtenäistä kappaletta.

Keksintöä voidaan koko suodattimen lisäksi tarkastella myös suodattimen kotelorakenteen eräänä osana, erityisesti kotelorakenteen päätynä. Tällöin kotelorakenteen pääty 31 joko yksinään, kuten kuvioissa 1-9 ja 11, tai kotelorakenteen pääty 31 kotelorakenteen 21 seinämärakenteen 22 kanssa kiinteäk-20 si yhtenäiseksi integroituna, kuten kuviossa 10 käsittää päädyn 31 materiaalista iskupudotettuna rakenteena kaksi tai useampia seuraavista ryhmistä: iskupursotetut resonaattorit 51-54, iskupudotetut kytkennänsäätöelimet, iskupursotetut taajuudensäätöelimet. Mainitut vähintään kaksi ryhmää voivat olla joko eri päädyissä 31, 32 mutta mieluimmin samassa päädyssä eli päädyssä 31 kuvioi-·. 25 den 1-9 mukaisesti. Esimerkiksi kuvioissa 1-9 peräti kolme ryhmää, eli reso naattorit, kytkennänsäätöelimet, ja taajuudensäätöelimet ovat samassa päädyssä. Kuviossa 10 vastaavasti peräti kolme ryhmää eli resonaattorit 151, 152, kytkennänsäätöelimet kuten 173 ja kotelorakenteen seinämärakenne 22, 22a, 22b on samassa päädyssä 31. Kuviossa 11 on kaksi ryhmää kussakin päädyssä eli 30 resonaattorit 151, 152 ja kytkennänsäätöelimet kuten 173 ovat päädyssä 31 ja taajuudensäätöelimet 181, 182 ja kotelorakenteen seinämärakenne on toisessa päädyssä 32.

Myös sellainen versio on mahdollinen, että kaikki neljä ryhmää olisivat samassa päädyssä, jolloin kuvioon 10 tulisi sellainen muutos, että päädyssä 35 32 olevat taajuudensäätöelimet olisikin pursotuettu päätyyn 31 päädyn 31 materiaalista.

• 104591 .

12

Edellä olevaan, erityisesti kuvioon 10 viitaten voidaan siis todeta, että keksinnön eräässä edullisessa toteutusmuodossa kotelorakenteen osa, erityisesti kotelorakenteen pääty 31 on sellainen, että kotelorakenteen pääty lisäksi käsittää päädyn materiaalista iskupursotettuna rakenteena kotelorakenteen 21 5 seinämärakenteen 22 seinämät 22a, 22b.

Keksintöä voidaan myös tarkastella suodattimen valmistusmenetelmänä. Tällöin on kyseessä erityisesti monipiirisen suodattimen valmistusmenetelmä, jossa valmistetaan seinämärakenteen 22, 22a, 22b, ensimmäisen päädyn 31 ja toisen päädyn 32, ja ainakin yhden osaston käsittävän osastorakenteen 10 käsittävä kotelorakenne 21 ja kotelorakenteen 21 osastorakenteeseen useita re-sonanssipiirien 11-14 resonaattoreita 51-54. Lisäksi suodattimeen muodostetaan kytkennänsäätöelimiä 71-73 resonanssipiirien 11-14 välisten kytkentöjen säätämiseksi. Lisäksi suodattimeen muodostetaan taajuudensäätöelimiä 81-83 resonanssipiirien taajuussäädön suorittamiseksi.

15 Edellä mainitunlaiselle menetelmälle on olennaista, että resonaattorit 51-54 iskupursotetaan eli kylmäpursotetaan kotelorakenteen päätyyn päädyn materiaalista.

Kuten jo suodattimen osalta aiemmin on mainittu kuvioihin 1-9 ja 11 viitaten, niin edullisessa toteutusmuodossa menetelmässä resonaattorit 51-54 20 iskupursotetaan kotelorakenteen 21 sellaiseen päätyyn 31, joka on kotelorakenteen seinämärakenteeseen nähden eri kappaletta, mutta iskupursotuksen jälkeen liitetään seinämärakenteen 22, 22a, 22b kanssa yhteen kotelorakenteen osastorakenteen sulkemiseksi seinämärakenteen kyseiseltä puolelta, jolle kotelorakenteen pääty on asetettu. Tällöin saadaan pursotettuja rakenteita käsittävä ' 25 pääty 31 ja seinämärakenne pysymään eri kappaleina, josta on etua joissakin sovelluksissa.

Kuten jo suodattimen osalta aiemmin on mainittu kuvioon 10 viitaten niin toisessa edullisessa toteutusmuodossa menetelmässä resonaattorit iskupursotetaan kotelorakenteen sellaiseen päätyyn 31, josta myös kotelorakenteen 30 seinämärakenne 22, 22a, 22b iskupursotetaan, jolloin pursotusintegrointi yhä !. kasvaa.

Jotta integrointi pudotuksessa olisi laajaa, niin resonaattorien 51-54 lisäksi myös resonanssipiirien kytkennänsäätöelimet 71-73 iskupursotetaan kotelorakenteen päätyyn kotelorakenteen päädyn materiaalista, joko samaan pää-35 tyyn 31 kuin resonaattorit tai toiseen päätyyn, eli päätyyn 32, joskin samaan päätyyn iskupursotus on parempi vaihtoehto. Edullisessa toteutusmuodossa on menetelmä sellainen, että taajuudensäätöelimet iskupursotetaan koteloraken- 7, 13 104591 teen päätyyn kotelorakenteen päädyn materiaalista, joko samaan päätyyn 31 kuin resonaattorit kuten kuvioissa 1-9 tai toiseen päätyyn 32 kuten kuvioissa 10- 11.

Kuvioihin 1-9 viitaten keksinnön eräässä edullisessa toteutusmuo-5 dossa resonaattorit, kytkennänsäätöelimet että myös taajuudensäätöelimet isku-pursotetaan samaan päätyyn. Tämä versio sopii erityisen hyvin kuvioiden 1-9 mukaisille koukkumaisille resonaattoreille.

Kuviossa 10-11 on resonaattorit ja kytkennänsäätöelimet pursotettu samaan päätyyn 31, ja taajuudensäätöelimet 181, 182 on pursotettu toiseen 10 päätyyn 32.

Kuten jo suodattimen osalta on mainittu, niin menetelmän edullisessa toteutusmuodossa on menetelmä sellainen, että päätyyn 31 iskupursotetut resonaattorit taivutetaan 51-54 iskupuristuksen eli iskupursotuksen eli kylmäpurso-tuksen jälkeen siten, että päädystä 31 ulkonevat resonaattorit käännetään takai-15 sin kohti päätyä 31. Tällöin saadaan yhdistettyä tehokas ja integroidun rakenteen tuottava pursotustekniikka tai toisaalta taivutuksen avulla päästään resonaattoreissa lyhyeen fyysiseen pituuteen.

Kytkennänsäätöelimien valmistusmenetelmästä todetaan, että edullisessa toteutusmuodossa on menetelmä sellainen, että päätyyn 31 iskupursote-20 tut kytkennänsäätöelimet 71-73 aukotetaan, esimerkiksi työstämällä, poraamalla tai muutoin. Tällöin edullisessa toteutusmuodossa kytkennänsäätöelimet aukotetaan silmukan muotoisiksi.

Menetelmässä pursotuksen kohteena oleva pääty 31 ja/tai pääty 32 on metallimateriaalia, ja iskupursotus suoritetaan tätä päädyn 31, vastaavasti 32 25 muodostamiseen käytettävää metallikappaletta pursottamalla. Materiaali on edullisimmin alumiinia tai kuparia.

Lopuksi viitataan kuvioon 12, joka esittää periaatekaaviota työkalu-järjestelystä 200, jolla kotelorakenteen päätyä iskupursotetaan. Kuviossa 12 työkalujärjestely käsittää muottialustan 201 ja pursotusiskutyökalun 202. Tällöin 30 keksinnön eräässä edullisessa toteutusmuodossa menetelmä on sellainen, että * resonaattorit 51-54, ja kytkennänsäätöelimet 71-73 ja/tai taajuudensäätöelimet 81-84 ja/tai seinämärakenne 22, 22a, 22b pursotetaan samalla työkalujärjeste-lyllä 200, 202. Edullisimmin vielä siten, että resonaattorit 51-54 ja kytkennänsäätöelimet ja/tai taajuudensäätöelimet ja/tai seinämärakenne pursotetaan sa-35 massa työvaiheessa samalla iskuliikkeellä, jolloin menetelmä on nopea ja tehokas.

* 104591 - 14

Kuvioon 12 viitaten eräässä edullisessa toteutusmuodossa pursotus suoritetaan siten, että alustalla olevaan edullisimmin metallimateriaalia olevaan ja päädyn muodostamiseen käytettävään päädyn 31 peruskappaleeseen 311 eli aihioon 311 aiheutetaan työkalujärjestelyllä 200, 202 voimakas puristus, jolloin 5 peruskappaleen 311 materiaalia puristuksen avulla siirretään pursottamalla työ-kalujärjestelyn yhteydessä oleviin tiloihin 401-405, jotka tilat määrittelevät resonaattorien ja kytkentäelimien ja/tai taajuudensäätöelimien ja/tai seinämärakenteen pursotustilan. Kuviossa 12 on kyse sellaisesta iskutyökalusta ja muotista, jolla päätyyn 31 eli siis päädyn aihiosta 311 muodostetaan pursottamalla reso-10 naattorit, kytkennänsäätöelimet ja taajuudensäätöelimet.

Pudotuksessa pääty 31 eli aihio 311 luonnollisesti ohenee, koska sen materiaalista pursotetaan muita rakenteita. Jos myös seinämärakenne pur-sotetaan päädystä 31 päädyn aihiosta, niin silloin aihion sopiva lähtöpaksuun on esim. 15 mm, ja valmiin päädyn paksuus on alentunut arvoon noin 3 mm.

15 Mikäli seinämärakennetta 22 ei pudoteta päädyn 31 aihiosta 311, niin silloin muutos lopulliseen päätyyn verrattuna ei ole niin suuri kuin edellä.

Hakijan havaintojen mukaan sopiva paksuus kotelorakenteelle on 0.5 - 2mm. Vastaavasti sopiva paksuus eli halkaisija resonaattoreille on 3-6 mm. Vastaavasti sopiva paksuus säätöelimille on säätöelimet: 0.5 - 2mm. Silloin 20 rakenteet on toisaalta hyvin pudotettavissa mutta toisaalta myös taivutettavissa ja työstettävissä.

Edullisimmin peruskappale eli aihio 311 on metallimateriaalia, jolloin resonaattorit ja muut pudotetut rakenteet ovat metallia. Tällöin resonaattoreita ja muita pudotettuja rakenteita ei tarvitse jatkokäsitellä millään paksuilla pin-25 noituksilla. Perusmetallin sähkönjohtavuuden parantamiseksi voidaan kuitenkin tehdä pinnoitus.

Suodattimessa resonanssipiirejä on mieluiten vähintään 3-4 piiriä, jotta suodattimestä tulisi hyvin toimiva.

Kytkentäelimien 71-73 ja kytkentäaukkojen 61-63 osalta todetaan 30 vielä, että monipiirisessä resonaattorisuodattimissa resonanssipiirit sovitetaan !. ns. kytkeytymisen suorittamisella toisiinsa siten, että resonaattorisuodatin to teuttaa taajuusalueessa halutun kaltaisen taajuusvasteen. Resonanssipiirien kytkeytymisen suorittamisella kukin resonanssipiiri yhdistetään suodattimen kytkentäkaaviossa seuraavana olevaan resonanssipiiriin.

35 Vaikka keksintöä on edellä selostettu viitaten oheisten piirustusten mukaiseen esimerkkiin, on selvää, ettei keksintö ole rajoittunut siihen, vaan 104591 15 sitä voidaan muunnella monin tavoin oheisten patenttivaatimusten esittämän keksinnöllisen ajatuksen puitteissa.

« «

Claims (39)

104591 16

1. Suodatin, erityisesti monipiirinen useita resonanssipiirejä käsittävä suodatin, joka käsittää johtavan kotelorakenteen (2), joka käsittää seinämiä käsittävän seinämärakenteen (3, 3a, 3b, 3d) ja ensimmäisen ja toisen päädyn, jot- 5 ka sulkevat kotelorakenteen muodostaen kotelorakenteeseen seinämärakenteen ja päätyjen rajaamina osastorakenteen, jossa on yksi tai useampi osasto, suodattimen lisäksi käsittäessä resonanssipiirien resonaattoreita, jotka ovat kotelorakenteen (2) osastorakenteessa sen yhdessä tai useammassa osastossa (11-14), ja joka suodatin lisäksi käsittää kytkennänsäätöelimiä suodattimen eri 10 resonanssipiirien välisten sähköisten kytkentöjen säätämiseen, tunnettu siitä, että resonaattorit ainakin päädyn puoleisilta alueiltaan ja kytkennänsäätöelimet ovat päätyyn muodostettuja päädyn materiaalista iskupursotettuja rakenteita.

2. Suodatin, erityisesti monipiirinen useita resonanssipiirejä käsittävä 15 suodatin, joka käsittää johtavan kotelorakenteen (2), joka käsittää seinämiä käsittävän seinämärakenteen (3, 3a, 3b, 3d) ja ensimmäisen ja toisen päädyn, jotka sulkevat kotelorakenteen muodostaen kotelorakenteeseen seinämärakenteen ja päätyjen rajaamina osastorakenteen jossa on yksi tai useampi osasto, suodattimen lisäksi käsittäessä resonanssipiirien resonaattoreita, jotka ovat ko- 20 telorakenteen (2) osastorakenteessa sen yhdessä tai useammassa osastossa (11-14), ja joka suodatin lisäksi käsittää kytkennänsäätöelimiä suodattimen eri resonanssipiirien välisten kytkentöjen säätämiseen ja/tai taajuudensäätöelimiä resonanssipiirien taajuussäätöä varten, tunnettu siitä, että resonaattorit ainakin päädyn puoleisilta alu-25 eiltaan ovat päätyyn muodostettuja päädyn materiaalista iskupursotettuja rakenteita.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen suodatin, tunnettu siitä, että pääty, jonka materiaalista resonaattorit päätyyn on iskupursotettu on sellainen pääty, joka on kotelorakenteen seinämärakenteeseen nähden eri kappale 30 ollen kuitenkin yhteydessä seinämärakenteeseen kotelorakenteen osastora- 9 kenteen sulkemiseksi seinämärakenteen kyseiseltä puolelta, jolle kotelorakenteen pääty on asetettu.

4. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen suodatin, tunnettu siitä, että pääty, jonka materiaalista resonaattorit päätyyn on iskupursotettu on sellai- 35 nen pääty, josta myös kotelorakenteen seinämärakenne on iskupursotettu, ja ' että toinen pääty on sellainen pääty, joka on kotelorakenteen seinämärakentee- 104591. 17 seen nähden eri kappale ollen kuitenkin yhteydessä seinämärakenteeseen ko-telorakenteen osastorakenteen sulkemiseksi myös seinämärakenteen kyseiseltä puolelta, jolle kotelorakenteen toinen pääty on asetettu.

5. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen suodatin, tunnettu siitä, 5 että resonaattorit olennaisesti koko pituudeltaan ovat kotelorakenteen päätyyn muodostettuja päädyn materiaalista iskupursotettuja rakenteita.

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen suodatin, tunnettu siitä, että suodattimen resonanssipiirien resonanssitaajuuksien säätämiseksi suodatin lisäksi käsittää resonanssipiirien taajuudensäätöelimet, ja että myös taajuuden- 10 säätöelimet ovat kotelorakenteen päätyyn muodostettuja päädyn materiaalista iskupursotettuja rakenteita.

7. Patenttivaatimuksen 2 mukainen suodatin, tunnettu siitä, että myös kytkennänsäätöelimet ovat päätyyn muodostettuja päädyn materiaalista iskupursotettuja rakenteita.

8. Patenttivaatimuksen 2 tai 7 mukainen suodatin, tunnettu siitä, että myös taajuudensäätöelimet ovat päätyyn muodostettuja päädyn materiaalista iskupursotettuja rakenteita.

9. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen suodatin, tunnettu siitä, että kytkennänsäätöelimet ovat resonaattorien kanssa kotelorakenteen samaan 20 päätyyn muodostettuja päädyn materiaalista iskupursotettuja rakenteita.

10. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen suodatin, tunnettu siitä, että kytkennänsäätöelimet ovat resonaattorit käsittävään päätyyn nähden kotelorakenteen eri päätyyn muodostettuja kyseisen eri päädyn materiaalista iskupursotettuja rakenteita. . 25 11. Patenttivaatimuksen 2 tai 6 mukainen suodatin, tunnettu sii tä, että taajuudensäätöelimet ovat resonaattorien kanssa kotelorakenteen samaan päätyyn muodostettuja päädyn materiaalista iskupursotettuja rakenteita.

12. Patenttivaatimuksen 2 tai 6 mukainen suodatin, tunnettu siitä, että taajuudensäätöelimet ovat resonaattorit käsittävään päätyyn nähden 30 kotelorakenteen eri päätyyn muodostettuja kyseisen eri päädyn materiaalista is-' kupursotettuja rakenteita.

13. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen suodatin, tunnettu siitä, että suodattimen kotelorakenne käsittää osastorakenteessa useita osastoja, jotka kotelorakenteen seinämärakenne erottaa toisistaan, ja että osastot ovat 35 kotelorakenteen päätyjen välisellä alueella, ja että resonanssipiiri resonaattorinsa lisäksi käsittää osaston. 104591 18

14. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen suodatin, tunnettu siitä, että pääty, johon iskupursotetut rakenteet päädyn materiaalista on muodostettu, on olennaisesti suorassa kulmassa poikittain seinämärakenteen käsittämiin seinämiin nähden.

15. Patenttivaatimuksen 1, 2 tai 3 mukainen suodatin, tunnettu siitä, että kotelorakenteen pääty on tasomainen kappale, josta ulkonevat siihen iskupursotetut rakenteet.

16. Patenttivaatimuksen 1 tai 7 mukainen suodatin, tunnettu siitä, että päätyyn iskupursotettu kytkennänsäätöelin käsittää iskupursotettuun kyt- 10 kennänsäätöelimeen muodostetun aukon, ja että aukotettu kytkennänsäätöelin on täten silmukanmuotoinen käsittäen kotelorakenteen päädyssä olevan alkukohdan ja kotelorakenteen päädyssä olevan loppumiskohdan.

17. Patenttivaatimuksen 1, 2, 6, 7 tai 8 mukainen suodatin, tunnet-t u siitä, että kotelorakenteen pääty on metallimateriaalia, ja että täten on pää- 15 tyyn päädyn materiaalista iskupursotetut resonaattorit ja kytkennänsäätöelimet ja/tai taajuudensäätöelimet myöskin samaa metallimateriaalia.

18. Patenttivaatimuksen 1,2, 6, 7 tai 8 mukainen suodatin, tunnet-t u siitä, että pääty, jossa iskupursotetut resonaattorit ja kytkennänsäätöelimet ja/tai taajuudensäätöelimet ovat on kotelorakenteen kansi tai pohja.

19. Patenttivaatimuksen 1,2, 6, 7 tai 8 mukainen suodatin, tunnet- t u siitä, että resonaattorit ja kytkennänsäätöelimet ja/tai taajuudensäätöelimet ovat kotelorakenteen päädyn muodostamiseen käytettävästä samasta perus-kappaleesta (15) pursotettua samaa yhtenäistä kappaletta.

20. Patenttivaatimuksen 1 tai 7 mukainen suodatin, tunnettu sii- 25 tä, että kytkennänsäätöelimet ovat resonaattorien välisellä linjalla.

21. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen suodatin, tunnettu siitä, että resonaattori on iskupursotuksen jälkeen taivutettu koukkumainen resonaattori, joka on taivutettu takaisin kohti päätyä, johon se on iskupursotettu päädyn materiaalista

22. Patenttivaatimuksen 21 mukainen suodatin, tunnettu siitä, että iskupursotettu ja taivutettu resonaattori käsittää kotelorakenteen päädystä ulkonemaan lähtevän alkuosan, ensimmäisen kääntymäkohdan, jossa resonaattori kääntyy olennaisesti poikittain alkuosaan nähden, ensimmäisen väliosan joka on olennaisesti poikittain alkuosaan nähden, toisen kääntymäkohdan, jossa 35 resonaattori kääntyy takaisin kohti päätyä, toisen väliosan, joka suuntautuu takaisin kohti päätyä, kolmannen kääntymäkohdan, jossa resonaattori jälleen 104591 19 kääntyy poikittain alkuosaan nähden nyt kohti alkuosaa, ja jatko-osan, joka suuntautuu poikittain kohti alkuosaa.

23. Suodattimen valmistusmenetelmä, erityisesti monipiirisen suodattimen valmistusmenetelmä, jossa valmistetaan seinämärakenteen (3), en-5 simmäisen ja toisen päädyn, ja ainakin yhden osaston käsittävän osastoraken-teen käsittävä kotelorakenne, ja kotelorakenteen osastorakenteeseen useita resonanssipiirien resonaattoreita, ja johon suodattimeen muodostetaan kytken-nänsäätöelimiä resonanssipiirien välisten kytkentöjen säätämiseksi, ja johon suodattimeen muodostetaan taajuudensäätöelimiä resonanssipiirien taajuus- 10 säädön suorittamiseksi, tunnettu siitä, että resonaattorit iskupursotetaan eli kylmäpursotetaan kotelorakenteen päätyyn päädyn materiaalista.

24. Patenttivaatimuksen 23 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että resonaattorit iskupursotetaan kotelorakenteen sellaiseen päätyyn, joka on kotelorakenteen seinämärakenteeseen nähden eri kappaletta, mutta joka isku- 15 pursotuksen jälkeen liitetään seinämärakenteen kanssa yhteen kotelorakenteen osastorakenteen sulkemiseksi seinämärakenteen kyseiseltä puolelta, jolle kotelorakenteen pääty on asetettu.

25. Patenttivaatimuksen 23 tai 24 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että resonaattorit iskupursotetaan kotelorakenteen sellaiseen päätyyn, 20 josta myös kotelorakenteen seinämärakenne iskupursotetaan.

26. Patenttivaatimuksen 23, 24 tai 25 mukainen menetelmä, t u n-n e 11 u siitä, että resonaattorien lisäksi myös resonanssipiirien kytkennänsää-töelimet iskupursotetaan kotelorakenteen päätyyn kotelorakenteen päädyn materiaalista, joko samaan päätyyn kuin resonaattorit tai toiseen päätyyn.

27. Patenttivaatimuksen 23, 24, 25 tai 26 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että myös taajuudensäätöelimet iskupursotetaan kotelorakenteen päätyyn kotelorakenteen päädyn materiaalista, joko samaan päätyyn kuin resonaattorit tai toiseen päätyyn.

28. Patenttivaatimuksen 26 tai 27 mukainen menetelmä, tunnettu 30 siitä, että sekä resonaattorit, kytkennänsäätöelimet että myös taajuudensäätö-. elimet iskupursotetaan samaan päätyyn.

29. Patenttivaatimuksen 26 tai 27 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että resonaattorit ja kytkennänsäätöelimet pursotetaan samaan päätyyn, ja että taajuudensäätöelimet pursotetaan toiseen päätyyn.

30. Patenttivaatimuksen 23 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että päätyyn iskupursotetut resonaattorit taivutetaan iskupuristuksen jälkeen si-. ten, että päädystä ulkoneva resonaattori käännetään takaisin kohti päätyä. 104591 20

31. Patenttivaatimuksen 24 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että päätyyn iskupursotetut kytkennänsäätöelimet aukotetaan.

32. Patenttivaatimuksen 31 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kytkennänsäätöelimet aukotetaan silmukan muotoisiksi.

33. Patenttivaatimuksen 23 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että pääty on metallimateriaalia, ja että iskupursotus suoritetaan tätä päädyn muodostamiseen käytettävää metallikappaletta pudottamalla.

34. Patenttivaatimuksen 23 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että menetelmässä valmistetaan useita osastoja (11-14) ja useita resonaatto- 10 reita (21-24) käsittävä monipiirinen suurtaajuussuodatin.

35. Patenttivaatimuksen 23, 24, 25, 26 tai 27 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että resonaattorit ja kytkennänsäätöelimet ja/tai taajuuden-säätöelimet ja/tai seinämärakenne pursotetaan samassa työvaiheessa samalla iskuliikkeellä.

36. Patenttivaatimuksen 23, 24, 25, 26 tai 27 mukainen menetelmä tunnettu siitä, että resonaattorit ja kytkennänsäätöelimet ja/tai taajuuden-säätöelimet ja/tai seinämärakenne pudotetaan samalla työkalujärjestelyllä.

37. Patenttivaatimuksen 23 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että pudotus suoritetaan siten, että alustalla olevaan edullisimmin metallimateri- 20 aalia olevaan ja päädyn muodostamiseen käytettävään peruskappaleeseen (15) aiheutetaan työkalujärjestelyllä voimakas puristus, jolloin peruskappaleen (15) materiaalia puristuksen avulla siirretään pudottamalla työkalujärjestelyn yhteydessä oleviin tiloihin, jotka tilat määrittelevät resonaattorien ja kytkentäelimien ja/tai taajuudensäätöelimien ja/tai seinämärakenteen pursotustilan.

38. Suodattimen kotelorakenteen osa, erityisesti kotelorakenteen pääty, tunnettu siitä, että kotelorakenteen pääty joko yksinään tai kotelorakenteen pääty kotelorakenteen seinämärakenteen kanssa kiinteäksi yhtenäiseksi integroituna käsittää päädyn materiaalista iskupursotettuna rakenteena kaksi tai useampia seuraavista ryhmistä: iskupursotetut resonaattorit, iskupursotetut 30 kytkennänsäätöelimet, iskupursotetut taajuudensäätöelimet.

39. Patenttivaatimuksen 38 mukainen kotelorakenteen osa, erityisesti kotelorakenteen pääty, tunnettu siitä, että kotelorakenteen pääty lisäksi käsittää päädyn materiaalista iskupursotettuna rakenteena kotelorakenteen seinämärakenteen seinämät. 9 35 104591 . 21