FI104291B - Tutkalaitteisto - Google Patents

Description

, 104291 01

Tutkalaitteisto - Radaranordning • 05 Keksinnön kohteena on laitteisto tutkamaalien erottelemi seksi ja mittaamiseksi kulmasuunnassa sen tyyppiselle tutkalle, joka lähettää useita rinnakkaisia tai toistuvia taajuuksia tutkan pyyhkiessä tutkamaalin yli.

10 Sotilaskäyttöön tarkoitettujen tutkien on oltava erittäin tarkkoja tutkamaalin kulmasijainnin mittausta varten. Esimerkkejä tällaisista tutkista ovat lähinnä tulenjohtoon käytettävät tutkat. Nämä tutkat voivat olla seurantatutkan tyyppisiä, jolloin tutka vangitsee ja seuraa maalia sen 15 osoittamisen jälkeen, tai yhdistetyn etsintä- ja seurantatutkan tyyppisiä, nk "track while scan" -tutkan tyyppisiä, jolloin tutka pyyhkii kulma-alueen yli (usein kierroksen ympäri) samalla kun tutkan signaalinkäsittelylait-teisto havaitsee, tallentaa sekä erottelee maalit ja nii-20 den sijainnin ja päivittää arvot joka kerta antennin pyyhkäistessä maaleja.

Toisentyyppisten tutkien tulee olla hyvin tarkkoja maalia mitattaessa, kuten esim. ohjusmaalin seuranta- ja etsintä-. 25 /osoitustutkat. Viimeksi mainittuja käytetään esimerkiksi suurien alueiden etsimisen yhteydessä löydettyjen maalien osoittamiseksi edellä mainituille seurantatutkille. Täten niiden ei tarvitse olla yhtä tarkkoja kuin viimeksi mainittujen, mutta tarkkuusvaatimukset ova kylläkin kasva-30 massa. Mieluiten tarkkuuden olisi olla niin hyvä, ettei seurantatutkan tarvitse etsiä maalia, vaan se voi vangita * sen suoraan. On esitetty sellaisiakin toivomuksia, että tarkkuuden tulee olla niin hyvä, että ohjuksia voi ampua suoraan osoitustutkan tiedon perusteella. Lentokoneet ja 35 ohjukset liikkuvat niin nopeasti, että aikaa jää niukasti ilmaista ensin maali seurantatutkalla, jonka tulee erotella maali ja ryhtyä seurantaan ennen, kun tulenjohto- 2 104291 01 tiedot voidaan saada ohjuksille, tykeille jne.

Siksi onkin toivottavaa parantaa sotilastutkien suorituskykyä, mitä tulee niiden kykyyn erotella ja mitata maalit 05 kulmasuunnassa.

Aikaisemmin on ollut tunnettua, että seurantatutkien kul-mamittauksen yhteydessä käytetään monopulssitekniikkaa ja nk. "conical scan" -tekniikkaa. Näitä tekniikkoja käyte-10 tään pääasiassa lentäviä maaleja vastaan ja tekniikkaa on selitetty tutkakirjallisuudessa, esimerkiksi Skolnikin kirjoittamassa.

Tekniikka edellyttää, että periaatteessa mittausalueella 15 on yksi maali, jotta tällainen maali voitaisiin mitata hyvällä tarkkuudella. Näin ei kuitenkaan aina ole asian laita ja tämäntyyppisiä tutkia vastaan on sitä paitsi kehitetty vastakeinoja. Vastakeinoilla voi esimerkiksi tuottaa valemaaleja suikaleiden muodossa tai toistohäi-20 rintälähetystä seurantatutkan harhauttamiseksi irti.

Monissa sotilaskäyttöön tarkoitetuissa tutkissa on toimintoja tutkamaalien tarkkaa mittausta varten. On menetelmiä maalin sijainnin mittaamiseksi etäisyytenä ja kul-25 mana, joka pystyy antamaan paremman tarkkuuden kuin mittaus, joka vastaa tutkan pulssin pituuden suhdetta tutkan antennikeilaan. Jos lähellä on useita maaleja, mittaus saattaa käydä vaikeammaksi. Jos kaksi maalia sijaitsee etäämmällä toisistaan kuin mitta, joka vastaa tutkapulssin 30 ulottuvuutta tilassa, pulssikaikuvastausten välille tulee väli, joka mahdollistaa maalien erottamisen kahdeksi . erilliseksi maaliksi. Jos maalit sijaitsevat lähempänä toisiaan, pulssikaikuvastaukset valuvat kuitenkin yhteen, ja näin saadaan yhtenäinen kaikuvastaus molemmista 35 maaleista. Tutkavastaanotin, jossa on tutkan pulssin pituuteen sopeutettu suodin, antaa tutkapulsseja, joiden nousu- ja laskuajat ovat samaa suuruusluokkaa kuin pulssin 3 104291 01 3 dB-pituus. Siksi on tapana sanoa, että tutka pystyy erottelemaan maaleja, jotka sijaitsevat kaksinkertaisen pulssipituuden etäisyydellä toisistaan. Pulssipituudella tarkoitetaan silloin etäisyyttä pulssin 3 dB-pisteiden 05 välillä. Jos maalit sijaitsevat tätä lähempänä toisiaan, keskellä on alue, jolla molemmat maalit vaikuttavat toisiinsa. Riippuen maalin suuruudesta, maalien keskinäisestä vaikutuksesta ja signaalin käsittelystä tutkassa, maalit on erotettavissa toisistaan, vaikka ne sijaitsevatkin lä-10 hempänä toisiaan kuin kaksi pulssipituutta. Toisinaan on mahdollista erottaa maalit, joiden etäisyys toisistaan on yhteen pulssi pituuteen saakka. Vastaava päättely koskee kulmamaalien erottamista, jolloin antennikeilan leveys näyttelee vastaavaa osaa kuin pulssipituus etäisyyden 15 kohdalla.

Vertailua voi tehdä myös eri nopeudella liikkuvien maalien välillä. Ne voidaan erottaa dopplersuotimella, jolloin suodinkaistan leveys näyttelee vastaavaa osaa kuin puls-20 sipituus ja antennikeilan leveys.

Jotta kaksi maalia olisi selvästi erotettavissa toisistaan, toivotaan hyvää kontrastia, mikä vastaa sitä, että halutaan suunnnilleen yksi pulssipituus maalien pulssi-25 vastauksien (3 dB-pisteiden) väliin ja dopplersuodin nii-: den dopplersuotimien väliin, joissa vastaavat maalit ovat.

Luopumalla kontrastivaatimuksesta hyväksymällä, ettei aina saada täysin hyvää tulosta, voidaan selvittää myös maale-30 ja, jotka ovat tavallista lähempänä toisiaan.

Joissakin sovelluksissa saattaa olla erittäin arvokasta erotella kaksi toisiaan lähellä sijaitsevaa maalia. Esimerkki tällaisesta sovelluksesta saattaa olla rannikko-35 patteri, jonka on taisteltava kahta rinnakkain liikkuvaa alusta vastaan, alusten sivuttaisvälin ollessa 400 m. Jos antennikeila tässä tapauksessa on 1°, erottelu "kontrastia 4 104291 01 käyttäen" merkitsee, että maalien tulee olla 2° välisen eron päässä toisistaan, jotta tutka voisi antaa ampuma-tiedot kahta eri maalia varten.

05 Alukset voidaan tällä ehdolla erottaa vasta, kun ne ovat 13 km etäisyydellä tutkasta. 25 km etäisyydellä tutkasta maalien välinen kulma on vain yhden keilan levyinen, minkä vuoksi maalit voivat sulautua yhteen samaksi maaliksi, painopisteen muodostuessa jonnekin maalien väliin. Tähän 10 tietoon perustuen patteri yrittää silloin sijoittaa tulen 400 m levyiseen alusten välitilaan, sen sijaan että se kohdistuisi vastaaviin aluksiin. Jos kysymyksessä olisi vain yksi alus, tutka voisi ilmoittaa kulmatietoja tarkkuudella, joka on murto-osa antennikeilan leveydestä. Jos 15 toisiaan lähellä on kaksi tai useampia aluksia, ne voidaan kokea yhdeksi maaliksi ja silloin ampumatiedot käyvät karkean virheellisiksi.

Yksi tämän keksinnön tavoitteista on saada aikaan tutkan 20 kulmaselvityksen parannus, esimerkiksi rannikkotykistöä varten.

Yksi rannikkotykistösovelluksissa nykyisin käytettävä tutkatyyppi on nk. hyppytaajuustutka. Koska hyppytaajuus-25 tutka vaihtaa lähetystaajuutta pulssista toiseen, mahdollisten häiriölähettimien on levitettävä tehonsa suurehkolle taajuusalueelle, jolloin häiriöteho on alhaisempi tutkan varsinaisella vastaanottokaistalla eikä sen vuoksi riitä harhauttamaan tutkaa toiminnasta häiriön kohdistu-30 essa tutkan antennin sivukeiloihin. Alusmaalit ovat myös niin suuria, ettei MTI:tä tarvita, jotta maalit esiintyisivät sotkuisessa ympäristössä. Se hyvään MTI-suoritusky-kyyn kohdistuva vaatimus, joka saa ilmatorjuntatutkat tarvitsemaan useiden pulssien lähettämistä peräkkäin sa-35 maila taajuudella, ei siis liity tähän ja aiheuttaa sen, että pikataajuustutkaa pidetään sopimattomana, koska sen häiritsemällä harhauttaminen on helppoa.

5 104291 01 Hyppytaajuustutkalla on vielä sekin etu, että se parantaa tutkan suorituskykyä nk. kimaltelua vastaan. Kimaltelua syntyy siksi, että tutkamaalit, esimerkiksi alukset, on tehty hyvin suuresta määrästä tutkaheijasteisia osia, 05 joiden kaikuheijastukset vaikuttavat toisiinsa ja saavat aikaan tutkamaalista tulevan kokonaisheijastuman muuttumisen suuresti suuruudeltaan ja sen painopisteen siirtymisen maalin yli ja viereen, riippuen aluksen asentokulmasta tai taajuudesta, jolla tutka lähettää. Muodostamalla 10 keskimääräisiä arvoja useista mittauksista eri taajuuksilla saadaan aikaan vaihtelujen tasaaminen. Tutkamaali muuttuu kohtuullisen suureksi ja sen keskisijainti osuu kohtuullisen hyvin maalin vastaavan kohdalle. Kimaltelu aiheuttaa vähän vikakulmia. Tämä vaikutus ei kuitenkaan 15 ole suotuisa, jos halutaan parantaa erottelua. Kahteen maaliin kohdistuvan hyppytaajuusmittauksen keskiarvon muodostamisella on tasottava vaikutus, joka saa kaksi toisiaan lähellä sijaitsevaa maalia liukumaan yhteen ja ilmoittamaan tutkapainopisteeksi kahden maalin välisen 20 alueen.

Esimerkki toisentyyppisestä tutkasta, jonka perustoiminot ovat sopivat ja johon tätä keksintöä voi soveltaa, on SE-patenttihakemuksessa 89.02983-9 selitetty tutka.

25

Rannikkotykistösovelluksessa käyttäjät tuntevat hyvin « kiinteän tutkakuvan. Tiedetään, mikä on maata ja saaria eikä näitä levittäytyviä maaleja tarvitse eritellä enää lähemmin. Käyttäjät haluavat kuitenkin erottaa saarten ja 30 kapeiden salmien lähettyvillä olevat alukset sekä tietysti kaksi tai useampia aluksia toisistaan. Saattueesta tai maihinnousulaivastosta halutaan erotella tutkassa näkyvät : erilaiset alukset siten, että kohti tuleviin maaleihin voi kohdistaa tehokkaan torjunnan.

Tutkalla voi saada aikaan erottelun sekä etäisyyden että kulman suhteen, ts. kaksi mittaa aluksesta pintaetsintä- 35 c 104291 01 tutkaa varten. Lisäksi tutkan dopplertoiminnolla voi erotella nopeudet, ts. kaksi etäisyydeltään ja kulmaltaan samassa erotteluosassa sijaitsevaa maalia voi erotella kahdeksi maaliksi, jos niiden nopeudet poikkeavat toisis-05 taan.

Nykyisin rannnikkotykistötutkan maalin kulmaerottelun koetaan olevan rajallisen tutkan suorituskyvyn kannalta. Etäisyyden erottelun suuruusluokka on 60 m (pulssipituus 10 ps), kun taas kulmaerottelun suuruusluokka on 600 m (keilan leveys 1° ja etäisyys 20 km). Etäisyyden erottelu 60 m vastaa aluksen pituutta, kun taas 600 m kulmaerottelu on huomattavasti suurempi kuin aluksen noin 10 metrin leveys. Kulmaerottelua voi parantaa lisäämällä antennin leveyttä 15 ja vähentämällä siten keilan leveyttä. X-kaistatutkalla saadaan aikaan noin 1° keilan leveys antennista, jonka leveys on 2,5 m. Tätä paljon suuremmat antennit ovat vaikeita käsitellä ja kalliita liikkuville joukoille. Tästä johtuen erottelun vaihtoehtoiset lisäämistavat tulevat 20 kiinnostaviksi.

Yksi tapa parantaa maalien kulmaerottelua on verrata niiden nopeutta dopplererottelyn avulla. X-kaistatutka, jonka prf=4 kHz, keilan leveys noin 1° ja antennin kierrosluku 25 20 r/min, pystyy tarjoamaan 60 Hz dopplersuodinkaistataa- : juuden, mikä vastaa 1 m/s tai noin 2 solmun nopeuseroa.

Tämä saattaa olla riittävä erottamaan alukset, jotka etenevät saattueena alhaisilla nopeuseroilla. Dopplererotte-lussa käytettävä koherentti integraatio saattaa kuitenkin 30 olla apukeino kulmaerottelun parantamiseksi myös alhaisten nopeuserojen vallitessa.

Toinen tapa parantaa kulmaerottelua on tarkastella etäi-syyserottelua. Lisäämällä etäisyyserottelua lisätään sa-35 maila mahdollisuutta erotella kaksi yhtä suurta alusta toisistaan myös kulmasuunnassa. Esimerkiksi 15 m etäi-syyserottelulla lisääntyy todennäköisyys siitä, ettei 7 104291 kaksi alusta täytä samoja etäisyysaukkoja. Tutkamaalihei-lahtelut saavat lisäksi aikaan sen, että samaa etäisyys -aukkoa koskevat kaikuheijastukset esiintyvät erilaisella amplituudilla ja vaiheella kummastakin aluksesta lähties-5 sään. Tämä on vaikutus, joka saattaa olla ongelma tutkalle, joka pyrkii tasaamaan heilahtelut, mutta myös mahdollisuus parantaa tutkan erottelua, mikä käy ilmi seuraa-vasta esityksestä.

10 Entuudestaan tunnetaan myös tapa käyttää nk. monopulssi-tekniikkaa kulman mittaamiseksi. Kulmamittauksen hyvään tarkkuuteen pääsemiseksi vaaditaan kuitenkin useita maaliin kohdistuvia mittausarvoja eri suunnista antennikeilaa varten. Nämä mittausarvot kuvaavat määrättyjä antennikei-15 lan muotojen osia ja sen perusteella maalin sijainti on laskettavissa kulmasuunnassa. Jos maali heilahtelee mittausarvosta toiseen, tämä häiritsee kuitenkin tätä kulma-mittausta. Monopulssimittaus tarkoittaa sitä, että kahdella vinosti asetetulla antennikeilalla voi saada kaksi 20 maalia koskevaa mittausarvoa samanaikaisesti ja mittaus- arvoja vertailemalla saadaan mitta maalin kulmasijainnista eli yksi tutkapulssi ilmoittaa kaksi mittausarvoa, mikä riittää kulmamääritystä varten. Koska nämä kaksi mittaus-arvoa saadaan samanaikaisesti, maalin heilahtelut eivät ·' 25 vaikuta näiden kahden arvon väliseen yhteyteen. Monopuls- sitekniikkaa voi täten käyttää myös hyppytaajuustutkan yhteydessä. Tällöin ei kuitenkaan saada mitään korrelaatiota eri mittausparien välille eikä monopulssimittaus sinänsä tuo mitään automaattista parannusta useiden maa-30 lien erotteluun.

Tähän mennessä käsitellyn perusteella tulisi käydä ilmi, että kaikilla tunnetuilla kulmaerottelun parantamismenet-telyillä on haittapuolensa. Järjestelyä, jolla pystytään 35 saamaan aikaan kulmaerottelun parannus, varsinkin rannik-kotykistötutkan yhteydessä, on selitetty rinnakkaisessa patenttihakemuksessamme nro FI-914365. Tämän keksinnön 8 104291 01 kohteena on vaihtoehto mainitulle järjestelylle. Keksinnön pääasialliset tunnusomaiset piirteet käyvät ilmi patenttivaatimuksen 1 tunnistusosasta.

05 Keksintö perustuu siinä siihen, että tieto antennin kei-lamuodosta otetaan käyttöön.

Keksintöä selitetään seuraavassa yksityiskohtaisesti viittaamalla oheiseen piirrokseen, joka esittää kaavion-10 omaisesti keksinnön ajatusta.

Keksinnölle on tunnusomaista, että ne mittausarvot, jotka tutkamaalista saadaan, kerrotaan antennin keilamuodosta saaduilla kertoimilla mittausyksikössä 1. Kertoimet on 15 tällöin valittu siten, että mittausyksikössä tehdyn yhdistämisen jälkeen saadaan impulssimainen vastaus pistemäisestä maalista keilan keskipisteessä, katso kuviosta 1.

20 Mittausyksikkönä 1 voi olla korrelaattori, jolloin mittausarvot kytketään peräkkäin yksikköön ja kerrotaan vastaavalla kertoimella ja lasketaan yhteen. Kuten jo aikaisemmin mainittiin, lopputulos on, mikäli mittausarvot tulevat pistemaalista, selvä huippu siinä kulmatilassa, joka 25 vastaa antennikeilan keskipistettä silloin, kun keila * pyyhkäisee maalin yli, katso kuviosta 2.

Mittausyksiön 1 (korrelaattorin) kertoimet voidaan saada mittaamalla antennikeila, esimerkiksi käyttämällä antennin 30 pyyhkäisyä pistemäisen maalin yli. Mittausarvot menevät yhtälöjärjestelmään, jossa kertoimet ratkaistaan sellaisen ratkaisun saamiseksi, joka on lähellä keilan keskiaseman huippuarvoa, mutta joka on kaikille muille arvoille yhtä kuin nolla. Tietokonelaskelmien avulla ratkaisut voi op-35 timoida poikkeamaan pienimmällä tavalla toivotusta ratkaisusta, jolloin voi käyttää esim. nk. pienimmän neliön menetelmää.

9 104291 01 Keksinnön edullisessa toteutusmuodossa haluttu ratkaisu asetetaan kuten impulssi, jonka ulottuvuus on leveämpi kuin yksi kulma-askel, niiden sivukeilojen pienentämiseksi, jotka syntyvät vaadittaessa liian kapeaa impulssivas-05 tausta toivotussa ratkaisussa.

Kertoimia voi lisäksi saada yhtälöistä, joita muotoillaan aikatasolla tai vaihtoehtoisesti kuten suodintekniikka-ratkaisuissa yhtälöistä taajuustasolla.

10

Voidaan käyttää joko pelkästään mittausarvojen amplituudia tai myös sekä amplituudia että vaihetta, jolloin korjaus tehdään maalin dopplersiirtymää varten vaiheesta mittaus-arvojen välillä. Tämä korjaus voidaan tehdä joko korjaa-15 maila mittausarvoja tai korjaamalla keilamuodosta saatuja arvoja.

Dopplerkorjaus tehdään mieluiten rinnakkain eri suurilla vaihekulmilla, jotka vastaavat eri dopplerlokeroita.

20 Dopplerlokerot voivat olla käytössä alusta alkaen tai sitten mittausarvojen dopplersuodatus voi tarjota ensi vaiheessa tietoja siitä, mikä tai mitkä dopplerlokerot ovat kiinnostavia valittaviksi dopplervaiheen korjaamista varten edellä selitetyn kulmanmäärityksen yhteydessä.

• «

Claims (6)

104291

1. Anordning för upplösning och uppmätning av närliggande radarmäl i vinkelled för en radar som sänder pä flera pa-rallella eller repeterade frekvenser medan radarantennen sveper över aktuellt radarmäl och varvid mätvärdena erhäll-na frän radarmälet multipliceras med frän antennens lobform 25 beräknade koefficienter, kännetecknad av att koefficienter-na beräknas genom lösning av ekvationer med villkoret att mätvärdena som erhälles i tidsföljd och i beroende av an-tennlobens form efter multiplikation med koefficienterna och summation över en mätvärdesserie skall bilda ett värde 30 i antennlobens mitt och ha värdet noll för övriga vinkel-·· värden sä att ett enda impulsliknande svar erhälles frän ett punktformat mäl i lobens mittpunkt.

1. Järjestely läheisten tutkamaalien erottelemiseksi ja mittaamiseksi kulmasuunnassa sellaista tutkaa varten, joka 5 lähettää useilla rinnakkaisilla tai toistetuilla taajuuksilla tutka-antennin pyyhkiessä todellisen tutkamaalin yli, ja jossa tutkamaalista saadut mittausarvot kerrotaan antennin keilamuodosta saaduilla kertoimilla, tunnettu siitä, että kertoimet lasketaan ratkaisemalla yhtälöt sillä ehdol-10 la, että mittausarvojen, jotka saadaan ajallisesti perättään ja antennikeilan muodosta riippuvasti, tulee kertoimien kanssa kertomisen jälkeen ja erään mittausarvosarjan yhteenlaskun jälkeen muodostaa arvo antennikeilan keskellä ja omata arvo nolla muilla kulma-arvoilla siten, että yksi yk-15 sittäinen impulssin kaltainen vaste saadaan pistemäisestä maalista keilan keskipisteessä.

2. Anordning enligt patentkrav l, kännetecknad av att om 35 inte värdet noll för övriga vinkelvärden kan erhällas sä anpassas lösningar med t.ex hjälp av minsta kvadratmetoden för att finna de koefficienter som ger minsta avvikelse frän den önskade lösningen. 104291

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että jos muilla kulma-arvoilla ei saada arvoa nolla, ‘1 20 sovitetaan ratkaisuja esimerkiksi pienimmän neliön menetel män avulla niiden kertoimien löytämiseksi, jotka antavat tulokseksi pienimmän poikkeaman halutusta ratkaisusta.

3. Anordning enligt patentkrav 2, kännetecknad av att den önskade lösningen ansätts som en impuls med bredare utsträckning än ett vinkelsteg för att minska de sidlober som uppstär vid krav pä alltför smalt impulssvar i den 5 önskade lösningen.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen järjestely, tunnettu 25 siitä, että haluttu ratkaisu otetaan käyttöön impulssina, jolla on leveämpi ulottuvuus kuin yksi kulma-askel, niiden sivukeilojen pienentämiseksi, jotka syntyvät vaadittaessa liian kapeaa impulssivastausta halutussa ratkaisussa.

4. Anordning enligt patentkrav 1 eller 2, kännetecknad av att koefficienterna erhälles ur ekvationer formulerade i tidsplanet alternativt som i filtertekniklösning av ekva- 10 tioner i frekvensplanet.

4. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen järjestely, tun- .. nettu siitä, että kertoimet saadaan yhtälöistä, jotka on muodostettu aikatasolla vaihtoehtoisesti kuten suodintek-niikkaratkaisussa yhtälöistä taajuustasolla.

5. Anordning enligt nägot av patentkraven 1-4,kännetecknad av att endast mätvärdenas amplituder används, dvs. fasvär-dena används inte. 15

5. Patenttivaatimusten 1-4 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että käytetään ainoastaan mittausarvojen amplituu-deja, ts. vaihearvoja ei käytetä. 104291

6. Jonkin patenttivaatimuksista 1-4 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että käytetään sekä mittausarvojen vaihetta että amplitudia ja korjaus tehdään maalin dopplersiirty-mälle vaiheesta mittausarvojen välissä, joko korjaamalla 5 mittausarvoja tai korjaamalla keilamuodosta saatuja arvoja.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että dopplerkorjaus tehdään rinnan eri kokoisten vaihekulmien kanssa, jotka vastaavat eri dopplerlokeroita, 10 jolloin eri nopeuksiset maalit on suodatettu vastaaviin dopplerlokeroihin ja nämä dopplerlokerot voivat olla käytössä alusta alkaen, tai sitten mittausarvoihin kohdistuva dopplersuodatus voi tarjota ensi vaiheessa tietoa siitä mikä tai mitkä dopplerlokerot ovat kiinnostavia valittavak-15 si dopplervaiheen korjausta varten läheisten tutkamaalien kulmasuunnassa erottelemisen ja mittaamisen yhteydessä.

6. Anordning enligt nägot av patentkraven 1-4, kännetecknad av att säväl mätvärdenas fas och amplitud användes och korrigering göres för mäls dopplerförskjutning av fasen mellan mätvärdena antingen genom att korrigera mätvärdena 20 eller korrigera värdena erhällna frän lobformen. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Anordning enligt patentkrav 6, kännetecknad av att 2 dopplerkorrigering görs parallellt med olika Stora fasvink- 3 lar motsvarande olika dopplerfack varvid mäl med olika has- 4 25 tigheter har filtrerats ut tili respektive dopplerfack och 5 kan dessa dopplerfack vara ansatta frän början, eller kan 6 en dopplerfiltrering pä mätvärdena i ett första steg ge 7 information om vilket eller vilka dopplerfack som är 8 intressanta att väljä ut för korrigering av dopplerfas i 9 30 samband med upplösning och uppmätning av närliggande radar- 10 ·· mäl i vinkelled.