FI103758B - Menetelmä ja järjestely verenpaineen mittaukseen - Google Patents

Menetelmä ja järjestely verenpaineen mittaukseen Download PDF

Info

Publication number
FI103758B
FI103758B FI973678A FI973678A FI103758B FI 103758 B FI103758 B FI 103758B FI 973678 A FI973678 A FI 973678A FI 973678 A FI973678 A FI 973678A FI 103758 B FI103758 B FI 103758B
Authority
FI
Finland
Prior art keywords
pressure
measuring
measurement
pulse
effective
Prior art date
Application number
FI973678A
Other languages
English (en)
Swedish (sv)
Other versions
FI103758B1 (fi
FI973678A0 (fi
FI973678A (fi
Inventor
Seppo Nissilae
Antti Ruha
Hannu Sorvoja
Mika Niemimaeki
Mika Sorvisto
Original Assignee
Polar Electro Oy
Priority date (The priority date is an assumption and is not a legal conclusion. Google has not performed a legal analysis and makes no representation as to the accuracy of the date listed.)
Filing date
Publication date
Application filed by Polar Electro Oy filed Critical Polar Electro Oy
Priority to FI973678A priority Critical patent/FI103758B/fi
Publication of FI973678A0 publication Critical patent/FI973678A0/fi
Priority to US09/508,355 priority patent/US6554773B1/en
Priority to DE69839641T priority patent/DE69839641D1/de
Priority to EP98943926A priority patent/EP1011434B1/en
Priority to PCT/FI1998/000718 priority patent/WO1999013767A1/en
Publication of FI973678A publication Critical patent/FI973678A/fi
Application granted granted Critical
Publication of FI103758B1 publication Critical patent/FI103758B1/fi
Publication of FI103758B publication Critical patent/FI103758B/fi

Links

Classifications

    • AHUMAN NECESSITIES
    • A61MEDICAL OR VETERINARY SCIENCE; HYGIENE
    • A61BDIAGNOSIS; SURGERY; IDENTIFICATION
    • A61B5/00Measuring for diagnostic purposes; Identification of persons
    • A61B5/02Detecting, measuring or recording pulse, heart rate, blood pressure or blood flow; Combined pulse/heart-rate/blood pressure determination; Evaluating a cardiovascular condition not otherwise provided for, e.g. using combinations of techniques provided for in this group with electrocardiography or electroauscultation; Heart catheters for measuring blood pressure
    • A61B5/021Measuring pressure in heart or blood vessels
    • A61B5/022Measuring pressure in heart or blood vessels by applying pressure to close blood vessels, e.g. against the skin; Ophthalmodynamometers
    • A61B5/02225Measuring pressure in heart or blood vessels by applying pressure to close blood vessels, e.g. against the skin; Ophthalmodynamometers using the oscillometric method
    • AHUMAN NECESSITIES
    • A61MEDICAL OR VETERINARY SCIENCE; HYGIENE
    • A61BDIAGNOSIS; SURGERY; IDENTIFICATION
    • A61B5/00Measuring for diagnostic purposes; Identification of persons
    • A61B5/0002Remote monitoring of patients using telemetry, e.g. transmission of vital signals via a communication network
    • AHUMAN NECESSITIES
    • A61MEDICAL OR VETERINARY SCIENCE; HYGIENE
    • A61BDIAGNOSIS; SURGERY; IDENTIFICATION
    • A61B5/00Measuring for diagnostic purposes; Identification of persons
    • A61B5/02Detecting, measuring or recording pulse, heart rate, blood pressure or blood flow; Combined pulse/heart-rate/blood pressure determination; Evaluating a cardiovascular condition not otherwise provided for, e.g. using combinations of techniques provided for in this group with electrocardiography or electroauscultation; Heart catheters for measuring blood pressure
    • A61B5/021Measuring pressure in heart or blood vessels
    • A61B5/022Measuring pressure in heart or blood vessels by applying pressure to close blood vessels, e.g. against the skin; Ophthalmodynamometers
    • AHUMAN NECESSITIES
    • A61MEDICAL OR VETERINARY SCIENCE; HYGIENE
    • A61BDIAGNOSIS; SURGERY; IDENTIFICATION
    • A61B5/00Measuring for diagnostic purposes; Identification of persons
    • A61B5/0002Remote monitoring of patients using telemetry, e.g. transmission of vital signals via a communication network
    • A61B5/0015Remote monitoring of patients using telemetry, e.g. transmission of vital signals via a communication network characterised by features of the telemetry system
    • A61B5/0017Remote monitoring of patients using telemetry, e.g. transmission of vital signals via a communication network characterised by features of the telemetry system transmitting optical signals

Landscapes

  • Health & Medical Sciences (AREA)
  • Life Sciences & Earth Sciences (AREA)
  • Vascular Medicine (AREA)
  • Cardiology (AREA)
  • Engineering & Computer Science (AREA)
  • Biomedical Technology (AREA)
  • Animal Behavior & Ethology (AREA)
  • Biophysics (AREA)
  • Pathology (AREA)
  • Veterinary Medicine (AREA)
  • Public Health (AREA)
  • Heart & Thoracic Surgery (AREA)
  • Medical Informatics (AREA)
  • Molecular Biology (AREA)
  • Surgery (AREA)
  • Physics & Mathematics (AREA)
  • General Health & Medical Sciences (AREA)
  • Ophthalmology & Optometry (AREA)
  • Physiology (AREA)
  • Computer Networks & Wireless Communication (AREA)
  • Measuring Pulse, Heart Rate, Blood Pressure Or Blood Flow (AREA)

Description

103758
Menetelmä ja järjestely verenpaineen mittaukseen Keksinnön ala
Keksinnön kohteena on menetelmä verenpaineen mittaukseen, jossa menetelmässä mittauskohteeseen kuten ihmisen raajaan tai muuhun mittaus-5 kohteeseen puristuskohdassa paineenmuodostajalla kohdistetaan muuttuvaa puristavaa vaikuttavaa painetta, ja samanaikaisesti mitataan toisesta kohdasta muuttuvan vaikuttavan paineen vaikutusta valtimoon, ja joka mainittu toinen kohta on sellainen kohta, joka on kauempana sydämestä eli lähempänä ääreisverenkierron päätekohtaa kuin puristuskohta johon vaikuttavaa painetta koh-10 distetaan, ja jossa menetelmässä suoritetaan diastolisen paineen määritys.
Keksinnön kohteena on myös menetelmä verenpaineen mittaukseen, jossa menetelmässä mittauskohteeseen kuten ihmisen raajaan tai muuhun mittauskohteeseen puristuskohdassa paineenmuodostajalla kohdistetaan muuttuvaa puristavaa vaikuttavaa painetta, ja samanaikaisesti mitataan toisesta koh-15 dasta muuttuvan vaikuttavan paineen vaikutusta valtimoon, ja joka mainittu toinen kohta on sellainen kohta, joka on kauempana sydämestä eli lähempänä ääreisverenkierron päätekohtaa kuin puristuskohta, johon vaikuttavaa painetta kohdistetaan, ja jossa menetelmässä suoritetaan systolisen paineen määritys.
Keksinnön kohteena on myös mittausjärjestely verenpaineen mitta-20 ukseen, joka käsittää paineenmuodostajan, jolla mittauskohteeseen kuten ihmisen raajaan tai muuhun vastaavaan mittauskohteeseen synnytetään puristava vaikuttava paine, ja joka järjestely käsittää mittauselimen vaikuttavan paineen mittaamiseksi, ja joka järjestely lisäksi käsittää tulkintavälineen diastolisen paineen määrittämiseen, ja joka järjestely käsittää mittausanturin, jolla samanai-25 kaisesti toisesta kohdasta mitataan muuttuvan vaikuttavan paineen vaikutusta valtimoon, ja joka mainittu toinen kohta on sellainen kohta, joka on kauempana sydämestä eli lähempänä ääreisverenkierron päätekohtaa kuin puristuskohta, johon vaikuttavaa painetta kohdistetaan.
Keksinnön kohteena on myös mittausjärjestely verenpaineen mitta-- 30 ukseen, joka käsittää paineenmuodostajan, jolla mittauskohteeseen kuten ihmi- sen raajaan tai muuhun vastaavaan mittauskohteeseen synnytetään puristava vaikuttava paine, ja joka järjestely käsittää mittauselimen vaikuttavan paineen mittaamiseksi, ja joka järjestely lisäksi käsittää tulkintavälineen systolisen paineen määrittämiseen, ja joka jäijestely käsittää mittausanturin, jolla samanai-35 kaisesti toisesta kohdasta mitataan muuttuvan vaikuttavan paineen vaikutusta - valtimoon, ja joka mainittu toinen kohta on sellainen kohta, joka on kauempana 2 103758 sydämestä eli lähempänä ääreisverenkierron päätekohtaa kuin puristuskohta, johon vaikuttavaa painetta kohdistetaan.
Keksinnön tausta
Sydämen suorittama pumppaustyö aikaansaa veren virtauksen suo-5 nissa, valtimoissa ja laskimoissa. Pumppaustyö aikaansaa veressä esiintyvän paineen eli verenpaineen. Verenpaineen suuruuteen vaikuttavat erityisesti sydämen syke ja ääreisverenkierron muodostama vastus. Lisäksi merkitystä on psyykkisillä tekijöillä, lääkityksellä, tupakoinnilla, ja muilla tekijöillä kuten henkilön olotilalla, eli esimerkiksi sillä, onko henkilö unessa vai valveilla.
10 Verenpaineesta puhuttaessa käytetään termejä systolinen paine, di astolinen paine ja laskimopaine.
Mittausteknisesti tarkoitetaan systolisella paineella sitä painetta, jolla valtimo menee tukkoon eli syke lakkaa. Fysiologisesti tarkoitetaan systolisella paineella sitä maksimipainetta, jonka sydämen aiheuttama pumppaussykli aihe-15 uttaa.
Mittausteknisesti tarkoitetaan diastolisella paineella sitä painetta, josta syke uudelleen alkaa, kun valtimoa puristavaa painetta alennetaan. Fysiologisesti tarkoitetaan diastolisella paineella valtimon paineen minimiarvoa sydämen kahden pumppaussyklin välissä.
20 Laskimopaineella tarkoitetaan laskimossa esiintyvää keskipainetta.
Laskimopaineen mittauksessa on tietyssä vaiheessa havaittavissa myös systolinen ja diastolinen kohta.
Verenpaineen mittaus jakautuu kahteen pääkategoriaan eli invasiivi-. seen eli kehon sisäiseen mittaukseen ja non-invasiiviseen eli kehon ulkopuolelta 25 tapahtuvaan mittaukseen. Invasiivisen menetelmän haittana on luonnollisesti se, että mittaus suoritetaan ihmisen kehon sisältä käyttäen esimerkiksi katetria, joka on asetettu valtimoon. Invasiivinen menetelmä ja sen mukaiset laiteratkaisut ovat ihmiselle epämukavia ja mittaukset ovat suuritöisiä ja hankalia, sillä niissä vaaditaan leikkaussaliolosuhteita. Erityinen haitta on infektiovaara ja riski siitä, 30 että valtimo saattaa alkaa vuotaa.
Nykyisin tunnetaan lähinnä kaksi tapaa verenpaineen non-invasiiviseen eli kehon ulkopuolelta tapahtuvaan mittaukseen, nimittäin kuuntelumene-telmään perustuva mittaus ja oskillometrinen mittaus. Kuuntelumenetelmässä käytetään stetoskooppia ja elohopeamanometrillä ja painepumpulla varustettua 35 painemansettia, joka laitetaan ihmisen raajan kuten käden ympärille. Kuuntelu-: menetelmä perustuu ns. Korotkoffin äänien havainnointiin stetoskoopilla. Ns.
3 103758
Korotkoffin äänet ovat ääniä, jotka syntyvät kun veri virtaa osittain suljetussa valtimossa. Kuuntelumenetelmässä aluksi painemansetin paine eli vaikuttava paine nostetaan suuremmaksi kuin systolisen paineen arvellaan olevan, jolloin verenkierto mittauskohteena olevassa raajassa kuten kädessä tyrehtyy. Seuraavaksi 5 painemansetin painetta aletaan hitaasti laskemaan ja samanaikaisesti kuunnellaan stetoskoopilla valtimon päältä painemansettiin nähden distaaliselta puolelta. Kun painetta on laskettu riittävän paljon, niin stetoskoopilla voidaan havaita napsahtelevina ääninä Korotkoffin ääniä, jolloin tiedetään, että ko. paine tulkitaan systolisen paineen suuruudeksi. Kun painemansetin painetta edelleen las-10 ketään, niin Korotkoffin äänet lakkaavat kuulumasta, jolloin ollaankin diastolisen paineen kohdalla, jossa painemansetti ei enää sulje valtimoa. Kuuntelumene-telmän heikkous on sen epätarkkuus ja se, että se vaatii käyttäjältään tarkkuutta ja pitkäaikaista kokemusta.
Julkaisusta DE-2605528 tunnetaan eräs kuuntelumenetelmän sovel-15 lus, jossa lisäksi käytetään sormessa olevaa optista pulssianturia, jolla seurataan pulssipaineen eli painepulssin muuttumista. Jos optisen pulssianturin mittaamassa painepulssissa havaitaan muutos, niin se on merkki siitä, että verenpaine on muuttunut edellisestä mittauksesta ja sen vuoksi mittaus on suoritettava uudestaan. Kyseinen menettely ei kuitenkaan mahdollista yksittäisen 20 mittauksen tarkkuuden ja luotettavuuden parantumista, vaan ainoastaan sen, että ko. tiedon perusteella tiedetään, että on tarve suorittaa uusintamittaus.
Lisäksi tunnetaan manuaalinen tunnusteleva menettely, jossa pai-nemansetilla muodostetaan painetta käsivarteen ja sormella tunnustellaan ran-nevaltimon painepulssia eli sydämen aikaansaamaa sykettä. Ko. menettely on 25 kuitenkin epätarkka ja epäluotettava.
Toinen paljon käytetty non-invasiivinen menetelmä on siis oskillomet-rinen mittaus, jossa myöskin käytetään painemansettia, ja samaa periaatetta eli vaikuttavan paineen nostoa aluksi korkeaksi eli yli arvioidun systolisen paineen, ja sitten paineen hidasta laskemista, jonka aikana seurataan eli tarkkaillaan 30 mansetin käsittämällä paineanturilla mansetin painevärähtelysignaalia. Olennainen ero kuuntelumenetelmään verrattuna on siis se, että toisin kuin kuuntelu-menetelmässä, oskillometrisessä menetelmässä valtimon kuuntelun asemesta seurataan paineanturin mittaamaa mansetin sisäistä painevärähtelyä laitteen käsittämän elektronisen seurantayksikön avulla. Kun mansetin paine laskee, niin 35 mansetissa tapahtuvan painevärähtelyn eli mansettipaineen AC-signaalin amplitudi kasvaa tiettyyn paineeseen asti painetta laskettaessa, ja sen jälkeen vä- 4 103758 rähtely vähenee. Kun paine laskee, systolisen paineen kohdalla havaitaan, että mansettipaineessa alkaa esiintyä oskillointia eli AC-muotoista painevärähtelysig-naalia eli amplitudivaihtelua. Ns. keskipaineen kohdalla mansetista paineanturilla mitatun painevärähtelysignaalin oskilloinnin amplitudi on maksimissaan. Sys-5 tolisen paineen määrittäminen oskillometrisellä menetelmällä voidaan tehdä suhteellisen hyvin, mutta diastolinen paine lasketaan epäsuoraan, koska mansetin paineanturin mittaaman painevärähtelysignaalin oskillointi ei häviä vielä diastolisen paineen kohdalla, ja sen vuoksi käytetäänkin epäsuoraa määritystä, jossa diastolisen paineen arvo on keskipaine vähennettynä systolisen paineen 10 ja keskipaineen erotuksen puolikkaalla. Oskillometrisen menetelmän heikkous on sen epätarkkuus ja epätarkkuudesta johtuva epäluotettavuus. Vaikkakin laite-teknisesti oskillometriset laitteet ja menetelmä ovat yksinkertaisia, siitä toisaalta on seurauksena se, että mittauksen kulkua ja luotettavuutta ei voi seurata eikä tarkkailla. Oskillometrisen mittauksen tarkkuutta ja luotettavuutta on pyritty pa-15 rantamaan eri signaalinkäsittelymenetelmin tunnistamalla painepulssin AC-signaalin eri ominaisuuksia mittauksen aikana liittyen systolisen ja diastolisen paineen määritykseen. Esimerkiksi julkaisussa US-4117835 on esitetty menetelmä AC-signaalin derivaatan muutoksen havainnointiin. Mainittujen menetelmien ei kuitenkaan ole kliinisissä mittauksissa todettu vaikuttavan tarkkuuteen.
20 Alunperin silmän paineen mittaukseen kehitettyä tonometristä me netelmää on sovellettu myös verenpaineen mittaukseen. Julkaisun US-5033471 mukaisessa menetelmissä toimitaan siten, että välittömästi ihon alla olevaa ja luun päällä olevaa valtimoa puristetaan. Kun anturia varten oleva pinta on tasainen, niin keskimmäisen anturielementin kohdalta voidaan lukea suonen sisäinen 25 paine. Menetelmä on siis suora non-invasiivinen mittaus. Mittaus on periaatteessa ideaalinen ja toimiva, mutta iho aiheuttaa ongelman, koska iho ei toimi ideaalisen kalvon tavoin anturin ja suonen välissä. Tämän vuoksi tonometrisessä menetelmässä tarvitaan kalibrointia, jota kuvaa mm. julkaisu US-5279303.
Keksinnön lyhyt selostus 30 Tämän keksinnön tarkoituksena on tuoda esiin uudentyyppinen me netelmä ja järjestely verenpaineen mittaukseen, joka välttää tunnettuihin ratkaisuihin liittyvät ongelmat.
Tämä tarkoitus saavutetaan keksinnön mukaisella menetelmällä, jolle on tunnusomaista, että puristuskohdassa mittauskohteeseen vaikuttavan ja suu-35 ruudeltaan muuttuvan vaikuttavan paineen mitattu mittausarvo siirretään sellai-• selle tulkintayksikölle, jolle myös syötetään mainitusta toisesta kohdasta mitatta- 5 103758 va muuttuvan vaikuttavan paineen vaikutuksen mittaamiseksi mitattava mittausanturilla mitattava sydämen aikaansaama painepulssi, ja että tulkintayksi-kössä verenpaineenmittauksen diastolinen paine määritetään mittauselimen mittaaman sellaisen vaikuttavan paineen perusteella, joka on vaikuttavana pai-5 neena silloin, kun mainitun mittausanturin mittaamassa painepulssisignaalissa tulkintayksikkö havaitsee riittävän pitkäaikaisen muutoksen.
Tämä tarkoitus saavutetaan keksinnön mukaisella menetelmällä, jolle on tunnusomaista, että puristuskohdassa mittauskohteeseen vaikuttavan ja suuruudeltaan muuttuvan vaikuttavan paineen mitattu mittausarvo siirretään sellai-10 selle tulkintayksikölle, jolle myös syötetään mainitusta toisesta kohdasta mitattava muuttuvan vaikuttavan paineen vaikutuksen mittaamiseksi mitattava mittaus-anturilla mitattava sydämen aikaansaama painepulssi, ja että tutkintayksikössä verenpaineenmittauksen systolinen paine määritetään sellaisen vaikuttavan paineen perusteella, joka on vaikuttavana paineena silloin, kun painepulssia mittaa-15 van mainitun mittausanturin mittaamassa painepulssisignaalissa tulkintayksikkö havaitsee riittävän pitkäaikaisen muutoksen.
Keksinnön mukaiselle mittausjärjestelylle puolestaan on tunnusomaista, että mainittu toisesta kohdasta mittaava muuttuvan vaikuttavan paineen vaikutusta mittaava mittausanturi on sydämen lyönnin aikaansaamaa pai-20 nepulssia mittaava mittausanturi, joka on kytketty sellaiseen mainittuun tutkintayksikköön, johon on kytketty myös vaikuttavan paineen mittausarvon kertova mittaussignaali, ja että tulkintayksikkö on järjestetty suorittamaan diastolisen paineen määritys sellaisen vaikuttavan paineen perusteella, joka on vaikuttavana paineena kun valtimoa mittaavan mittausanturin mittaamassa painepulssisig-25 naalissa tulkintayksikkö havaitsee diastoliselle paineelle ominaisen muutoksen.
Keksinnön mukaiselle mittausjärjestelylle puolestaan on tunnusomaista, että mainittu toisesta kohdasta mittaava muuttuvan vaikuttavan paineen vaikutusta mittaava mittausanturi on sydämen lyönnin aikaansaamaa painepulssia mittaava mittausanturi, joka on kytketty sellaiseen mainittuun tul-30 kintayksikköön, johon on kytketty myös vaikuttavan paineen mittausarvon kertova mittaussignaali, ja että tulkintayksikkö on järjestetty suorittamaan systolisen paineen määritys sellaisen vaikuttavan paineen perusteella, joka on vaikuttavana paineena, kun valtimoa mittaavan mittausanturin mittaamassa painepulssisignaalissa tulkintayksikkö havaitsee systoliselle paineelle ominaisen muutoksen.
35 Keksinnön mukainen menetelmä ja mittausjärjestely perustuu siihen ajatukseen, että käytetään tulkintayksikölle mittaustietonsa välittävää painepuls- 6 103758 siä mittaavaa mittausanturia osoittamaan vaikuttavan paineen mittaussignaalista diastolisen ja/tai systolisen paineen mukaiset kohdat.
Keksinnön mukaisella ratkaisulla saavutetaan useita etuja. Keksinnöllä saavutetaan erittäin hyvä mittaustarkkuus, sillä keksinnön avulla systolinen 5 ja/tai diastolinen paine ovat erittäin tarkasti määriteltävissä, koska niiden havainnointi perustuu painepulssin erilliseen mittaukseen, jota siten käytetään osoittamaan edellä mainittujen paineiden arvot.
Kuvioiden lyhyt selostus
Keksintöä selitetään seuraavassa lähemmin viitaten oheisiin piirus-10 tuksiin, joissa kuvio 1 esittää mittausjärjestelyn ensimmäistä toteutusmuotoa, kuvio 2 esittää mittausjärjestelyn toista toteutusmuotoa, kuvio 3 esittää mittausjärjestelyn kolmatta toteutusmuotoa, kuvio 4 esittää verenpaineen mittausta nousevan vaikuttavan pai-15 neen aikana, kuvio 5 esittää verenpaineen mittausta laskevan vaikuttavan paineen aikana, kuvio 6 esittää erästä toteutusmuotoa vaikuttavan paineen mittaus-tiedon ja painepulssin mittaustiedon siirtämiseksi tutkintayksikölle, 20 kuvio 7 esittää tulkintayksikön käsittämän tulkintaelimen sisäistä ra kennetta.
Keksinnön yksityiskohtainen selostus
Keksinnön kohteena on siis menetelmä ja mittausjärjestely verenpaineen mittaukseen. Aluksi tarkastellaan erityisesti mittausjärjestelyä. Mittausjär-25 jestely käsittää mansettityyppisen tai muunlaisen paineenmuodostajan 1, jolla mittauskohteeseen 3 kuten ihmisen raajaan 3 tai muuhun vastaavaan mittaus-kohteeseen synnytetään puristava vaikuttava paine puristuskohdassa A. Man-settityyppinen paineenmuodostaja 1 saa paineensa järjestelyn käsittämästä pai-nelähteestä 1a painelinjan 1b kautta. Painelähde 1a voi olla esimerkiksi pump-30 pu.
Puristavan vaikuttavan paineen tarkoitus on saada raajassa 3 oleva valtimo sulkeutumaan, kun puristus muodostetaan ja saada valtimo avautumaan, kun puristus vapautetaan. Lisäksi järjestely käsittää vaikuttavan paineen mittauselimen 5, joka mittaa sen paineen suuruutta, joka paineenmuodostajalla • 35 1 muodostetaan puristuksen kohdistamiseksi puristuskohtaan A. Mittauselin 5 7 103758 voi olla esimerkiksi piipaineanturi tai muu DC-paineanturi. Lisäksi järjestely käsittää mittausanturin 7, jolla samanaikaisesti toisesta kohdasta B mitataan muuttuvan vaikuttavan paineen vaikutusta valtimoon. Mittausanturi 7 voi olla esimerkiksi PVDF-anturi (PolyVinyIDiFluoride) tai EMF-anturi (Electro Mechanical Film) 5 Mainittu toinen kohta B on sellainen kohta, joka on kauempana sydämestä eli lähempänä ääreisverenkierron päätekohtaa kuin puristuskohta A, johon vaikuttavaa painetta kohdistetaan. Mittauskohta B on siis verenkierron distaalisella eli periferisellä puolella. Lisäksi mittausjärjestely käsittää tulkintavälineen 9 eli tul-kintayksikön systolisen paineen ja diastolisen paineen määrittämiseen. Tulkinta-10 yksikön 9 ei tarvitse välttämättä olla oma muista erillinen yksikkö, vaan se voi myös olla integroitu muiden välineiden kanssa yhteen.
Mainittu toisesta kohdasta B mittaava mittausanturi 7 on sydämen lyönnin aikaansaamaa painepulssia mittaava paineenmuodostajasta edullisimmin erillään oleva mittausanturi 7, joka on kytketty sellaiseen mainittuun tulkinta-15 yksikköön 9, johon on myös kytketty vaikuttavan paineen mittausarvon kertova mittaussignaali, joka saadaan mittauselimeltä 5. Kuvioissa 1 ja 3 on vaikuttavan paineen siirtoa mittauselimeltä 5 tulkintayksikölle 9 esitetty pelkistetysti viitenumeron 105 mukaisella nuolella. Edullisimmin painepulssin mittaus tehdään sellaisella mittausanturilla 7, joka on ainakin mittausteknistoiminnallisesti erillään 20 paineenmuodostajasta, eli että mittausanturi 7 tekee painepulssin mittauksen eli vaikuttavan paineen vaikutuksen mittauksen itsenäisesti eikä samasta signaali-lähteestä kuin vaikuttavaa painetta mittaava mittauselin 5.
Joissakin toteutusmuodoissa mittausanturi 7 voi olla yhteydessä pai-neenmuodostajaan tai paineenmuodostajan kera oleviin laiteosiin esimerkiksi 25 varren tai johtimen välityksellä, mutta tällöin on paineenmuodostajan syytä olla sellainen, että se ei häiritse mittausanturin toimintaa.
Mittausjärjestely on kuvioiden 1 ja 3 mukaan edullisimmin sellainen, että mainittu tulkintayksikkö 9 on ranneketyyppinen yksikkö 9, joka kuviossa 1 nimenomaan itse käsittää valtimoa mittaavan painepulssin mittausanturin 7. Täl-30 löin mittausjärjestely on hyvin integroitu ja kompakti. Tässä edullisessa toteutus-muodossa on menetelmä sellainen, että vaikuttavan paineen mittausarvon sisältävä mittaussignaali siirretään ranneketyyppiselle mainitulle tulkintayksikölle, joka tulkintayksikkö 9 myös on jäljestetty suorittamaan käsittämänsä (kuviossa 1) tai tulkintayksikköön 9 muutoin yhteydessä olevan (kuviossa 3) mainitun paine-35 pulssin mittausanturin 7 avulla painepulssin mittaus.
8 103758
Kuvioon 2 viitaten vaihtoehtoisesti tulkintayksikkö on oma yksikkönsä, joka voi olla toteutettu esimerkiksi mikrotietokoneen/mittalaitteen tai muun vastaavan laitteen avulla, ja tällöin valtimon painepulssisignaalia mittaava mittausanturi 7 on langallisessa yhteydessä 21 tai langattomassa yhteydessä 22 5 mainittuun tulkintayksikköön 9. Esimerkiksi langallinen yhteys 21 olisi mittausanturin 7 ja tulkintayksikön 9, nyt siis esimerkiksi mittauskortilla varustettu tietoko-ne/mittalaite, välinen kaapeli 21. Kuviossa 2 katkoviiva 22 esittää langatonta yhteyttä valtimon painepulssin mittausanturin 7 ja tulkintayksikön 9 välillä. Langaton yhteys 22 voi olla toteutettu edullisimmin magneettisella induktiivisella kyt-10 kennällä 22a, 22b, joka käsittää mittausanturin 7 ohjaaman ja käämin käsittävän lähetinelimen 22a, ja tulkintayksikössä 9 olevan ja toisen käämin käsittävän vas-taanotinelimen 22b.
Myös edellisten versioiden yhdistelmä eli kolmas toteutusmuoto kuvion 3 mukaisesti voi olla mahdollinen, eli tulkintayksikkö 9 voi olla ranneketyyppi-15 nen yksikkö, mutta valtimoa mittaavan painepulssin mittausanturi 7 ei kuviossa 3 ole integroitu tulkintayksikköön 9, vaan kuviossa 3 mittausanturi 7 on langallisessa yhteydessä 31 tai langattomassa yhteydessä 32 tulkintayksikköön 9. Yhteydet 31, 32 voidaan toteuttaa vastaavalla tavalla kuin edellä esitettiin kuvion 2 version osalta, eli kaapelilla 31 tai magneettisena induktiivisena kytkentänä 32.
20 Viitenumerot 32a, 32b esittävät langattoman telemetrisen magneettisen induktiivisen kytkennän lähetinelintä 32a ja vastaanotinelintä 32b.
Keksinnön eräässä edullisessa toteutusmuodossa keksintö on sellainen, että painepulssin mittausanturi 7 on monikanavainen anturi, edullisimmin rivianturi. Tällöin painepulssin mittaus tehdään monikanavamittauksena. Tällöin 25 saavutetaan luotettavampi mittaustulos kuin pelkällä 1-kanavaisella mittausanturilla. Monikanavaisen anturin 7 eri kanavat on 7a-7d pelkistetysti esitetty kuviossa 1,
Edullisessa toteutusmuodossa painepulssin mittaus suoritetaan ran-nevaltimon alueelta, koska sieltä valtimon painepulssi on hyvin esille saatavissa, 30 ja ko. kohta on mittauksen kohteena olevalle henkilölle helppoa.
Kuvioihin 1-6 viitaten, mittausjärjestelyssä on mainittu tulkintayksikkö 9 järjestetty suorittamaan diastolisen paineen PDIAS ja systolisen paineen PSYS määritys sellaisen vaikuttavan paineen perusteella, joka on vaikuttavana paineena, kun valtimoa (valtimon painepulssia) mittausanturin 7 mittaamassa 35 painepulssisignaalissa tulkintayksikössä 9, tarkemmin sanoen sen käsittämässä « 103758 g tutkintaelimessä 9a havaitaan diastoliselle paineelle PDIAS ominainen muutos ja toisaalta systoliselle paineelle PSYS ominainen muutos.
Edellä esitetyn tyyppisellä mittausjärjestelyllä voidaan toteuttaa menetelmä verenpaineen mittaukseen, jossa menetelmässä mittauskohteeseen ku-5 ten ihmisen raajaan 3 tai muuhun mittauskohteeseen 3 puristuskohdassa A kohdistetaan muuttuvaa puristavaa vaikuttavaa painetta, ja samanaikaisesti mitataan toisesta kohdasta B muuttuvan vaikuttavan paineen vaikutusta valtimoon. Menetelmälle on ominaista, että puristuskohdassa A mittauskohteeseen vaikuttavan ja suuruudeltaan muuttuvan vaikuttavan paineen mitattu mittausarvo mit-10 tauselimeltä 5 siirretään sellaiselle tutkintayksikölle 9, jolle myös syötetään mainitusta toisesta kohdasta B mittausanturilla 7 mitattava sydämen aikaansaaman painepulssin suuruus, edullisimmin amplitudi. Mittausanturi 7, kuten on jo mainittu, eduillisimmin on paineenmuodostajasta 1 eli mansetista 1 erillään oleva anturi 7, jolloin edullisessa toteutusmuodossa painepulssin mittaus mittausantu-15 hila 7 suoritetaan vähintään niin kaukaa paineenmuodostajasta 1 kuin minne paineenmuodostajan painevärähtelyn ulottuma-alue ulottuu. Tällöin mansetin 1 paineenvaihtelut eivät pääse häiritsemään painepulssin mittausta. Menetelmälle on ominaista, että tulkintayksikössä 9 verenpaineenmittauksen diastolinen paine PDIAS määritetään sellaisen vaikuttavan paineen perusteella, joka on vaikut-20 tavana paineena silloin, kun mainitun mittausanturin 7 mittaaman painepuls-sisignaalin suuruudessa edullisimmin sen amplitudin suuruudessa tulkintayksik-kö 9 havaitsee riittävän pitkäaikaisen muutoksen. Systolisen paineen PSYS osalta menetelmälle on ominaista, että tulkintayksikössä 9 verenpaineenmittauksen systolinen paine määritetään toisen sellaisen vaikuttavan paineen pe-25 rusteella, joka on vaikuttavana paineena silloin, kun painepulssia mittaavan mainitun mittausanturin 7 mittaaman painepulssisignaalin suuruudessa eli esimerkiksi sen amplitudin suuruudessa tulkintayksikkö 9 havaitsee riittävän pitkäaikaisen toisentyyppisen muutoksen.
Tässä hakemuksessa esitettävät toteutusmuodot ovat pääasiallisesti 30 sellaisia, joissa painepulssin mittaus edullisimmin tapahtuu amplitudimittaukse-na, ja luonnollisesti tällöin myöskin painepulssin suuruuden seuranta tällöin näissä toteutusmuodoissa pohjautuu amplitudin arvon seuraamiseen. Mittausanturi 7 voi kuitenkin amplitudin asemesta mitata painepulssin taajuutta tai vaihetta, joiden kautta myös saadaan selvitettyä painepulssin suuruus ja näin 35 amplitudikin. Myös esimerkiksi sellainen on mahdollista, että mittaus kohdistuu amplitudin mittaukseen, mutta amplituditieto muutetaan taajuus- tai vaiheinfor- 10 103758 maatioksi. Näin ollen tämä keksintö ei rajoitu pelkästään suoraan amplitudin mittaukseen ja amplitudin avulla tapahtuvaan vertailuun.
Menetelmässä käytettävän muuttuvan vaikuttavan paineen mittauksen, jossa siis käytetään mittauselintä 5, ja painepulssin kuten painepulssin 5 amplitudin mittauksen, jossa siis käytetään mittausanturia 7, perusteella muodostetaan painepulssin suuruus kuten amplituditieto vaikuttavan paineen funktiona, jonka mainitun funktion perusteella systolinen paine PSYS ja /tai diastolinen paine PDIAS määritellään tulkintayksikössä 9. Paineenmuodostajasta 1 eli mansetista 1 edullisimmin fyysisesti täysin erillinen mittausanturi 7 toimii siis tul-10 kintayksikön 9 indikaattorina kertoen tulkintayksikölle 9, milloin mansetin 1 vaikuttavan paineen suuruus tarkoittaa diastolisen paineen PDIAS suuruutta ja milloin systolisen paineen PSYS suuruutta.
Tavanomaisista, eli laskevan vaikuttavan paineen aikana tapahtuvaa määritystä käyttävistä menetelmistä ja järjestelyistä poiketen, eräässä edullises-15 sa toteutusmuodossa on menetelmä kuvion 4 mukaisesti sellainen, että mainittu muuttuva vaikuttava paine on nouseva vaikuttava paine. Tällöin verenpaineen mittaus suoritetaan silloin, kun vaikuttavaa painetta nostetaan. Nousevan paineen aikana tapahtuva mittaus on mittauksen kohteelle miellyttävämpää, koska vaikuttavaa painetta ei tarvitse nostaa liian korkeaksi. Tällöin tilanne on se, että 20 nousevan vaikuttavan paineen aikana tehdyssä mittauksessa diastolisen paineen PDIAS määrittäminen suoritetaan sen suuruisen vaikuttavan paineen perusteella, jonka suuruinen vaikuttava paine vallitsee silloin, kun mittausanturin 7 mittaaman painepulssin mittauksessa kuten esimerkiksi sen amplitudin mittauksessa tulkintayksikössä 9 havaitaan, että painepulssin suuruus eli esim. ampli-25 tudi alkaa alenemaan. Vastaavasti systolisen paineen PSYS määrittäminen suoritetaan sen suuruisen vaikuttavan paineen perusteella, jonka suuruinen vaikuttava paine vallitsee silloin, kun mittausanturin 7 mittaaman painepulssin mittauksessa kuten esimerkiksi painepulssin amplitudin mittauksessa tulkintayksikössä 9, 9a havaitaan, että painepulssin amplitudin aleneminen päättyy.
30 Tarkemmin sanottuna ja edelleen kuvioon 4 viitaten, on menetelmä edullisimmin sellainen, että nousevan vaikuttavan paineen aikana tehdyssä mittauksessa diastolisen paineen PDIAS määrittäminen suoritetaan sen suuruisen vaikuttavan paineen perusteella, jonka suuruinen vaikuttava paine vallitsee silloin, kun painepulssin mittauksessa kuten esimerkiksi painepulssin amplitudin 35 mittauksessa havaitaan, että painepulssin olennaisesti vakiosuuruinen arvo kuten vakiosuuruinen amplitudi alkaa olennaisesti suoraan lineaarisella tavalla 11 103758 alenemaan. Kuviossa 4 ko. vakioamplitudista aluetta esittää viitemerkinnällä SA esitetty alue, ja lineaarista aluetta esittää viitemerkinnällä L esitetty alue. Vastaavasti systolisen paineen PSYS määrittäminen suoritetaan sen suuruisen vaikuttavan paineen perusteella, jonka suuruinen vaikuttava paine vallitsee silloin, kun 5 painepulssin amplitudin mittauksessa havaitaan, että olennaisesti suoraan lineaarisesti laskevan painepulssin amplitudin aleneminen päättyy ja saavuttaa olennaisesti nollaa vastaavaan minimiarvonsa AMIN. Tällaisten kohtien havaitseminen mittausanturilla 7 ja tulkintayksiköllä 9 on helpompaa ja lisäksi saadaan aikaan tarkempi mittaus.
10 Vaihtoehtoisesti kyseessä voi olla toinen edullinen toteutusmuoto ku vion 5 mukaisesti, jossa tämä mainittu muuttuva vaikuttava paine on laskeva vaikuttava paine, ja verenpaineen mittaus suoritetaan silloin, kun vaikuttavaa painetta lasketaan. Tällöin menetelmä on edullisimmin sellainen, että laskevan vaikuttavan paineen aikana tehdyssä mittauksessa systolisen paineen PSYS 15 määrittäminen suoritetaan sen suuruisen vaikuttavan paineen perusteella, jonka suuruinen vaikuttava paine vallitsee silloin, kun painepulssin mittauksessa mittausanturin 7 mittaamassa signaalissa tulkintayksiköllä 9 havaitaan, että paine-pulssin amplitudi alkaa kasvaa. Vastaavasti diastolisen paineen PDIAS määrittäminen suoritetaan sen suuruisen vaikuttavan paineen perusteella, jonka suu-20 ruinen vaikuttava paine vallitsee silloin, kun painepulssin mittauksessa mittausanturin 7 mittaamassa signaalissa tulkintayksiköllä 9 havaitaan, että painepulssin amplitudin kasvaminen päättyy.
Tarkemmin sanottuna ja edelleen kuvioon 5 viitaten, tällöin edullisimmin menetelmä on sellainen, että laskevan vaikuttavan paineen aikana tehdyssä 25 mittauksessa systolisen paineen PSYS määrittäminen suoritetaan sen suuruisen vaikuttavan paineen perusteella, jonka suuruinen vaikuttava paine vallitsee silloin, kun mittausanturin 7 suorittamassa painepulssin mittauksessa tulkintayksiköllä 9 havaitaan, että painepulssin amplitudi alkaa olennaisesti nollaa vastaavasta minimiamplitudisesta arvostaan AMIN kasvamaan. Vastaavasti diastolisen 30 paineen PDIAS määrittäminen suoritetaan sen suuruisen vaikuttavan paineen perusteella, jonka suuruinen vaikuttava paine vallitsee silloin, kun mittausanturin 7 suorittamassa painepulssin mittauksessa tulkintayksiköllä 9 havaitaan, että painepulssin amplitudin kasvaminen päättyy ja saavuttaa vakiosuuruisen kuten vakioamplitudisen arvon SA.
12 103758 Tällaisten mainitunlaisten täsmällisen muotoisten kohtien tai alueiden havaitseminen tutkintayksiköllä 9 on helpompaa ja lisäksi saadaan aikaan tarkempi mittaus.
Kuvio 6 esittää erästä toteutusmuotoa paineenmuodostajan yhtey-5 dessä olevan vaikuttavan paineen mittauselimen 5 mittaaman vaikuttavan paineen mittaustiedon siirtämiseksi tulkintayksikölle 9. Kuvio 6 lisäksi esittää erästä toteutusmuotoa painepulssia mittaavan mittausanturin 7 mittaaman signaalin käsittelemiseksi ja siirtämiseksi tulkintayksikölle.
Kuvioon 6 viitaten, keksinnön eräässä edullisessa toteutusmuodossa 10 mittausjärjestely on sellainen, että vaikuttavan paineen mitatun mittaussignaalin siirtämiseksi mittauselimeltä 5 tulkintayksikölle 9 järjestely käsittää langattoman telemetrisen magneettisen induktiivisen kytkennän 101, 102, joka käsittää vaikuttavan paineen mittauselimeltä 5 syöttötiedon saavan lähetinelimen 101 ja tul-kintayksikössä 9 vastaanotinelimen 102. Lähetinelin 101 käsittää käämin 101a, 15 johon mittauselimen 5 mittaama signaali syötetään. Vastaanotinelin 102 käsittää toisen käämin 102a. Tällöin menetelmä toimii siten, että vaikuttavan paineen mitatun mittausarvon siirto tulkintayksikölle 9 suoritetaan langattomana telemet-risenä siirtona magneettisen induktiivisen kytkennän 101, 102 avulla käämien 101a, 102a kesken. Kuvioissa 1 ja 3 pelkistetysti nuolella 105 esitetty siirtoyhte-20 ys 105 vaikuttavan paineen mittauselimen 5 mittaaman signaalin siirtämiseksi tulkintayksikölle 9 voi olla toteutettu langallisena tai samalla tavoin langattomana kuten rakenneosien 101, 102 avulla kuvioissa 2 ja 6 toteutettu induktiivisen kytkennän avulla tehty siirto.
Eräässä edullisessa toteutusmuodossa kuvion 6 mukaisesti mittaus-25 järjestely käsittää vahvistimen 110 ja suodattimen 111 mittausanturin 7 mittaaman painepulssisignaalin vahvistamiseksi ja suodattamiseksi, ja A/D-muuntimen 112 suodatuksen jälkeisen A/D-muunnoksen suorittamiseksi. Vahvistin 110 voi olla esimerkiksi jännite- tai varausvahvistin. Suodatin 11 puolestaan on edullisimmin kaistanpäästösuodatin, jonka päästökaista on edullisimmin välillä 1-10 30 Hz.
: Edullisimmin menetelmä on sellainen, että mittausanturin 7 mit taamaa painepulssisignaalia vahvistetaan vahvistimella 110 ja suodatetaan suodattimena 111, jonka jälkeen suoritetaan A/D-muunnos muuntimella 112. Vahvistuksen ja suodatuksen avulla päästää eroon mahdollisista häiriöistä ja 35 vääristymistä, ja saadaan signaali tarpeeksi voimakkaaksi. A/D-muunnos puolestaan muuntaa mittaussignaalin sellaiseen muotoon, että tulkintayksikkö 9 voi 13 103758 sen ymmärtää ja käsitellä. Kuvioissa 2, 5 ja 7 on esitetty tulkintayksikön 9 käsittämä tulkintaelin 9a, joka voi olla esimerkiksi mikroprosessori. Vastaavantyyppinen osa on myös muidenkin kuvioiden esittämissä versioissa.
Kuvio 7 itse asiassa esittää tulkintayksikön 9 käsittämän tulkintaeli-5 men 9a sisäistä rakennetta. Kuviossa 7 tulkintaelin 9a käsittää vaikuttavan paineen mittaussignaalin tunnistusosan 901, painepulssisignaalin tunnistusosan 902, edellisiin kytketyn signaalintarkistusosan 903, edelliseen kytketyn suoran-sovitusosan 904, ja edelliseen kytketyn SYS/DIAS-määritysosan 905. SYS/DIAS-määritysosa 905 määrittää systolisen ja vastaavasti diastolisen pai-10 neen arvot sen mukaan, mitä suoransovitusalgoritmi suorasovitusosassa 903 sinne tulevan vaikuttavanpaineen mittaussignaalin ja painepulssisignaalin perusteella kertoo. Suoransovitusalgoritmilla pyritään pistemäinen mittaus muodostamaan jatkuva-arvoiseksi.
Lisäksi edullisessa toteutusmuodossa tulkintayksikkö 9a käsittää tai 15 ainakin on yhteydessä muistiin 906 ja näyttöön 907. Viimeksimainitut osat eli muisti 906 ja näyttö 907 voivat olla tutkintaelimeen 9a nähden ulkoisia osia kuuluen kuitenkin tutkintayksikköön 9.
Käytännöllisin on ratkaisu, jossa edullisen toteutusmuodon mukai-sesto mittausjärjestely on järjestetty suorittamaan sekä diastolisen että systoli-20 sen paineen määritys. Tällöin sekä diastolisen että systolisen paineen määritys suoritetaan yhteisillä määritysvälineillä 5, 7, 9, 901-907. Kyseinen tapa tekee mittausjärjestelystä ja menetelmästä käyttökelpoisemman.
Keksinnön eräässä edullisessa toteutusmuodossa mittausjärjestely käsittää vahvistimen 210 ja suodattimen 211 mittauselimeltä 5 saatavan vaikut-:· 25 tavan paineen mittaussignaalin suodattamiseksi sykkeen aiheuttaman oskilloi- van AC-osuuden poissuodattamiseksi. Mittauselin 5 suorittaa esimerkiksi paine-jännite -muunnoksen, ja vahvistin 210 tällöin on jännitevahvistin. Suodatin 211 puolestaan on alipäästösuodatin, jonka ylärajataajuus on edullisimmin n. 1-5 Hz.
Eräässä toteutusmuodossa lisäksi järjestely käsittää A/D-muuntimen 30 212 suodatetun vaikuttavan paineen signaalin A/D-muuntamiseksi. Mikäli käy-: tetään induktiivista kytkentää 101,102 vaikuttavaa painetta mittaavan mittauseli- men 5 mittaaman signaalin siirtämiseksi tulkintayksikölle 9, silloin järjestely lisäksi käsittää modulaattorin 213 tai muun signaalimuokkainosan 213, joka muokkaa A/D-muunnettua signaalia esimerkiksi taajuusmoduloiduksi signaaliksi 35 tai muuksi sellaiseksi signaaliksi, joka voidaan syöttää induktiivisen kytkennän käsittämälle lähetinyksikölle 101. Signaalimuokkainosa 213 voi olla esimerkiksi 14 103758 pulssinleveysmodulaattori tai taajuusmodulaattori. Lohkot 212 ja 213 yhdessä muodostavat signaalimuokkaimen 215, jonka tehtävänä on muokata signaali lä-hetyskelpoiseen muotoon lähetinelintä 101 varten. Mainittakoon, että yhteys 101-102 voisi olla vaihtoehtoisesti esimerkiksi optinen.
5 Mainitut osat 210-213 ja 101 ovat edullisimmin samaa kokonaisuutta kuin missä mittauselin 5 ja paineenmuodostaja 1 ovat. Menetelmässä on siis edullisimmin sellainen vaihe, jossa vaikuttavan paineen mittaussignaalia suodattimena 211 suodatetaan sykkeen aiheuttaman oskilloivan AC-osuuden pois-suodattamiseksi. Kyseisessä edullisessa toteutusmuodossa tällöin systolisen 10 paineen PSYS ja diastolisen paineen PDIAS määrityksessä käytetään vaikuttavan paineen mittaussignaalin suodatuksella esiin saatua mittaussignaalin suodatettua vaikuttavaa painetta, jonka sisältämä informaatio siirretään tulkinta-yksikölle 9. Edullisimmin siten, että ennen vaikuttavan paineen mittaussignaalin suodatusta suoritetaan vaikuttavan paineen mittaussignaalin vahvistaminen 15 vahvistimella 210, ja suodatuksen jälkeen suoritetaan A/D-muunnos A/D-muun-timella 212. Näin ollen edullisessa toteutusmuodossa ratkaisu on sellainen, että systolisen paineen PSYS ja diastolisen paineen PDIAS määrityksessä käytetään A/D-muunnoksen jälkeistä vaikuttavan paineen signaalia, josta tulkinta-yksikkö 9 laskee esille verenpaineen arvot mittauselimen 5 mittaussignaalista 20 käyttäen osoittimena valtimoa mittaavan mittausanturin 7 signaalia. Paineen-muodostajan 1 eli mansetin 1 yhteydessä olevan mittauselimen 5 mittaaman vaikuttavan paineen suodatuksesta saatu osuus siis on se vaikuttava paine, josta valtimon painepulssin mittausanturi 7 "osoittaa" verenpaineen arvot. AC-osuuden poissuodatuksella ja siten siis suodatetun vaikuttavan paineen käytöllä :· 25 saavutetaan häiriöttömämpi vaikuttavan paineen mittaustulos, koska vaikutta vaan paineeseen AC-oskillointia aiheuttavan sydämen sykkeen vaikutus mansettiin saadaan suodatuksella eliminoitua.
Edellä useissa eri yhteyksissä esitetty magneettinen induktiivinen kytkentä perustuu suuruudeltaan muuttuvan virran syöttämiseen lähetinelimen 30 käämiin, joka synnyttää suuruudeltaan muuttuvan magneettikentän, joka vastaanotetaan toisella käämillä eli vastaanotinelimen käämillä. Magneettinen induktiivinen kytkentä on kannettavissa pienikokoisissa laitteissa käyttökelpoinen pienen tehonkulutuksensa vuoksi. Erityisen käyttökelpoinen induktiivinen kytkentä on kuvioiden 1 ja 3 mukaisissa ranneketyyppisissä versioissa.
• 15 103758
Edellä esitetyt keksinnön edulliset toteutusmuodot ja muut yksityiskohtaisemmin esitetyt menetelmän ja mittausjärjestelyn piirteet korostavat pe-ruskeksinnöllä esille tulevia etuja.
Vaikka keksintöä on edellä selostettu viitaten oheisten piirustusten 5 mukaiseen esimerkkiin, on selvää, ettei keksintö ole rajoittunut siihen, vaan sitä voidaan muunnella monin tavoin oheisten patenttivaatimusten esittämän keksinnöllisen ajatuksen puitteissa.

Claims (51)

1. Menetelmä verenpaineen mittaukseen, jossa menetelmässä mit-tauskohteeseen kuten ihmisen raajaan tai muuhun mittauskohteeseen puristus-kohdassa (A) paineenmuodostajalla (1) kohdistetaan muuttuvaa puristavaa vai-5 kutiavaa painetta, ja samanaikaisesti mitataan toisesta kohdasta (B) muuttuvan vaikuttavan paineen vaikutusta valtimoon, ja joka mainittu toinen kohta (B) on sellainen kohta, joka on kauempana sydämestä eli lähempänä ääreisverenkierron päätekohtaa kuin puristuskohta (A) johon vaikuttavaa painetta kohdistetaan, ja jossa menetelmässä suoritetaan diastolisen paineen määritys, 10 tunnettu siitä, että puristuskohdassa (A) mittauskohteeseen vai kuttavan ja suuruudeltaan muuttuvan vaikuttavan paineen mitattu mittausarvo siirretään sellaiselle tutkintayksikölle (9), jolle myös syötetään mainitusta toisesta kohdasta (B) mitattava muuttuvan vaikuttavan paineen vaikutuksen mittaamiseksi mitattava mittausanturilla (7) mitattava sydämen aikaansaama painepulssi, 15 ja että tutkintayksikössä (9) verenpaineenmittauksen diastolinen paine (PDIAS) määritetään mittauselimen (5) mittaaman sellaisen vaikuttavan paineen perusteella, joka on vaikuttavana paineena silloin, kun mainitun mittausanturin (7) mittaamassa painepulssisignaalissa tutkintayksikkö (9) havaitsee riittävän pitkäaikaisen muutoksen.
2. Menetelmä verenpaineen mittaukseen, jossa menetelmässä mit tauskohteeseen kuten ihmisen raajaan tai muuhun mittauskohteeseen puristus-kohdassa (A) paineenmuodostajalla (1) kohdistetaan muuttuvaa puristavaa vaikuttavaa painetta, ja samanaikaisesti mitataan toisesta kohdasta (B) muuttuvan ·, vaikuttavan paineen vaikutusta valtimoon, ja joka mainittu toinen kohta (B) on 25 sellainen kohta, joka on kauempana sydämestä eli lähempänä ääreisverenkierron päätekohtaa kuin puristuskohta (A), johon vaikuttavaa painetta kohdistetaan, ja jossa menetelmässä suoritetaan systolisen paineen määritys, tunnettu siitä, että puristuskohdassa (A) mittauskohteeseen vaikuttavan ja suuruudeltaan muuttuvan vaikuttavan paineen mitattu mittausarvo 30 siirretään sellaiselle tulkintayksikölle (9), jolle myös syötetään mainitusta toisesta kohdasta (B) mitattava muuttuvan vaikuttavan paineen vaikutuksen mittaamiseksi mitattava mittausanturilla (7) mitattava sydämen aikaansaama painepulssi, ja että tulkintayksikössä verenpaineenmittauksen systolinen paine (PSYS) määritetään sellaisen vaikuttavan paineen perusteella, joka on vaikuttavana painee-35 na silloin, kun painepulssia mittaavan mainitun mittausanturin (7) mittaamassa * 17 103758 painepulssisignaalissa tutkintayksikkö havaitsee riittävän pitkäaikaisen muutoksen.
3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, t u n n e 11 u siitä, että menetelmässä käytettävän muuttuvan vaikuttavan paineen mittauksen 5 ja painepulssin mittauksen perusteella muodostetaan painepulssin mittaustieto vaikuttavan paineen funktiona, jonka mainitun funktion perusteella systolinen paine ja/tai diastolinen paine määritellään tulkintayksikössä.
4. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu muuttuva vaikuttava paine on nouseva vaikuttava paine, ja 10 että verenpaineen mittaus suoritetaan silloin, kun vaikuttavaa painetta nostetaan.
5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että nousevan vaikuttavan paineen aikana tehdyssä mittauksessa diastolisen paineen määrittäminen suoritetaan sen suuruisen vaikuttavan paineen perus- 15 teella, jonka suuruinen vaikuttava paine vallitsee silloin, kun painepulssin mittauksessa havaitaan että painepulssin suuruus alkaa aleta.
6. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että nousevan vaikuttavan paineen aikana tehdyssä mittauksessa systolisen paineen määrittäminen suoritetaan sen suuruisen vaikuttavan paineen perus- 20 teella, jonka suuruinen vaikuttava paine vallitsee silloin, kun painepulssin mittauksessa havaitaan, että painepulssin suuruuden aleneminen päättyy.
7. Patenttivaatimuksen 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että nousevan vaikuttavan paineen aikana tehdyssä mittauksessa diastolisen paineen määrittäminen suoritetaan sen suuruisen vaikuttavan paineen pe- 25 rusteella, jonka suuruinen vaikuttava paine vallitsee silloin, kun painepulssin mittauksessa havaitaan, että painepulssin olennaisesti vakiosuuruinen arvo alkaa olennaisesti suoraan lineaarisella tavalla aleta.
8. Patenttivaatimuksen 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että systolisen paineen määrittäminen suoritetaan sen suuruisen vaikuttavan 30 paineen perusteella, jonka suuruinen vaikuttava paine vallitsee silloin, kun pai-·: nepulssin mittauksessa havaitaan, että olennaisesti suoraan lineaarisesti laske van painepulssin suuruuden aleneminen päättyy ja saavuttaa olennaisesti nollaa vastaavaan minimiarvonsa.
9. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu 35 siitä, että mainittu muuttuva vaikuttava paine on laskeva vaikuttava paine, ja että verenpaineen mittaus suoritetaan silloin, kun vaikuttavaa painetta lasketaan. 18 103758
10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että laskevan vaikuttavan paineen aikana tehdyssä mittauksessa systolisen paineen määrittäminen suoritetaan sen suuruisen vaikuttavan paineen perusteella, jonka suuruinen vaikuttava paine vallitsee silloin, kun painepulssin mittauksessa 5 havaitaan, että painepulssin suuruus alkaa kasvaa.
11. Patenttivaatimuksen 9 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että laskevan vaikuttavan paineen aikana tehdyssä mittauksessa diastolisen paineen määrittäminen suoritetaan sen suuruisen vaikuttavan paineen perusteella, jonka suuruinen vaikuttava paine vallitsee silloin, kun painepulssin mitta- 10 uksessa havaitaan, että painepulssin suuruuden kasvaminen päättyy.
12. Patenttivaatimuksen 10 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että laskevan vaikuttavan paineen aikana tehdyssä mittauksessa systolisen paineen määrittäminen suoritetaan sen suuruisen vaikuttavan paineen perusteella, jonka suuruinen vaikuttava paine vallitsee silloin, kun painepulssin mittauksessa 15 havaitaan, että painepulssin suuruus alkaa olennaisesti nollaa vastaavasta mi-nimisuuruisesta arvostaan kasvamaan.
13. Patenttivaatimuksen 11 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että diastolisen paineen määrittäminen suoritetaan sen suuruisen vaikuttavan paineen perusteella, jonka suuruinen vaikuttava paine vallitsee silloin, kun pai- 20 nepulssin mittauksessa havaitaan, että painepulssin suuruuden kasvaminen päättyy ja saavuttaa vakiosuuruisen arvon.
14. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että painepulssin mittaus suoritetaan rannevaltimon alueelta.
15. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu 25 siitä, että painepulssin mittaus tehdään monikanavamittauksena.
16. Patenttivaatimuksen 15 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että painepulssin mittaus tehdään rivianturilla.
16 103758
17. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vaikuttavan paineen mittausarvon sisältävä mittaussignaali siirretään 30 ranneketyyppiselle mainitulle tulkintayksikölle, joka tulkintayksikkö on myös jär-.· jestetty suorittamaan käsittämänsä tai tulkintayksikköön muutoin yhteydessä olevan mainitun painepulssin mittausanturin avulla painepulssin mittaus.
18. Patenttivaatimuksen 1,2 tai 17 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että vaikuttavan paineen mitatun mittausarvon siirto tulkintayksikölle 35 suoritetaan langattomana telemetrisenä siirtona magneettisen induktiivisen kytkennän avulla. 19 103758
19. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mittausanturin (7) mittaamaa painepulssisignaalia vahvistetaan ja suodatetaan, jonka jälkeen suoritetaan A/D-muunnos.
20. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu 5 siitä, että vaikuttavan paineen mittaussignaalia suodatetaan sykkeen aiheuttaman oskilloivan AC-osuuden poissuodattamiseksi suodatetun vaikuttavan paineen mittaussignaalin muodostamiseksi.
21. Patenttivaatimuksen 20 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että systolisen paineen ja/tai diastolisen paineen määrityksessä käytetään suo- 10 datettua vaikuttavan paineen mittaussignaalia.
22. Patenttivaatimuksen 20 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ennen vaikuttavan paineen mittaussignaalin suodatusta suoritetaan vaikuttavan paineen mittaussignaalin vahvistaminen, ja suodatuksen jälkeen suoritetaan signaalimuunnos vaikuttavan paineen suodatetun mittaussignaalin muok- 15 kaamiseksi lähetyskelpoiseen muotoon, ja että mainitussa signaalimuunnokses-sa edullisimmin suoritetaan A/D-muunnos ja sen jälkeinen modulointi.
23. Patenttivaatimuksen 1 ja 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että menetelmässä suoritetaan sekä diastolisen että systolisen paineen määritys, ja että painepulssia mittaavalla mittausanturilla havainnoitava paine- 20 pulssin mainittu riittävän pitkäkestoinen muutos on diastoliselle paineelle toisentyyppinen kuin systoliselle paineelle.
24. Patenttivaatimuksen 1 ja 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että painepulssin mittaus mittausanturilla (7) suoritetaan vähintään niin kaukaa paineenmuodostajasta kuin minne paineenmuodostajan painevärähte- 25 lyn ulottuma-alue ulottuu.
25. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että painepulssin mittaus tehdään mittausanturilla, joka on ainakin mittaus-teknistoiminnallisesti irti paineenmuodostajasta.
26. Patenttivaatimuksen 1, 2 tai 25 mukainen menetelmä, tunnet- 30 tu siitä, että painepulssin mittaus tehdään mittausanturilla, joka on fyysisesti irti ,· paineenmuodostajasta.
27. Patenttivaatimuksen 24 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että paineenmuodostajana käytetään paineistettavaa painemansettia.
28. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu 35 siitä, että mittausanturi mittaa painepulssin amplitudia, taajuutta tai vaihetta. 20 103758
29. Mittausjärjestely verenpaineen mittaukseen, joka käsittää pai-neenmuodostajan (1), jolla mittauskohteeseen kuten ihmisen raajaan (3) tai muuhun vastaavaan mittauskohteeseen synnytetään puristava vaikuttava paine, ja joka järjestely käsittää mittauselimen (5) vaikuttavan paineen mittaamiseksi, ja 5 joka järjestely lisäksi käsittää tulkintavälineen (9, 9a) diastolisen paineen (PDIAS) määrittämiseen, ja joka järjestely käsittää mittausanturin (7), jolla samanaikaisesti toisesta kohdasta (B) mitataan muuttuvan vaikuttavan paineen vaikutusta valtimoon, ja joka mainittu toinen kohta (B) on sellainen kohta, joka on kauempana sydämestä eli lähempänä ääreisverenkierron päätekohtaa kuin 10 puristuskohta (A), johon vaikuttavaa painetta kohdistetaan, tunnettu siitä, että mainittu toisesta kohdasta (B) mittaava muuttuvan vaikuttavan paineen vaikutusta mittaava mittausanturi (7) on sydämen lyönnin aikaansaamaa painepulssia mittaava mittausanturi (7), joka on kytketty sellaiseen mainittuun tulkintayksikköön (9), johon on kytketty myös vaikut-15 tavan paineen mittausarvon kertova mittaussignaali, ja että tutkintayksikkö on järjestetty suorittamaan diastolisen paineen määritys sellaisen vaikuttavan paineen perusteella, joka on vaikuttavana paineena kun valtimoa mittaavan mittausanturin (7) mittaamassa painepulssisignaalissa tulkintayksikkö (9) havaitsee diastoliselle paineelle ominaisen muutoksen.
30. Mittausjärjestely verenpaineen mittaukseen, joka käsittää pai- neenmuodostajan (1), jolla mittauskohteeseen kuten ihmisen raajaan (3) tai muuhun vastaavaan mittauskohteeseen synnytetään puristava vaikuttava paine, ja joka järjestely käsittää mittauselimen (5) vaikuttavan paineen mittaamiseksi, ja joka järjestely lisäksi käsittää tulkintavälineen (9, 9a) systolisen paineen (PSYS) 25 määrittämiseen, ja joka järjestely käsittää mittausanturin (7), jolla samanaikaisesti toisesta kohdasta (B) mitataan muuttuvan vaikuttavan paineen vaikutusta valtimoon, ja joka mainittu toinen kohta (B) on sellainen kohta, joka on kauempana sydämestä eli lähempänä ääreisverenkierron päätekohtaa kuin puristuskohta (A), johon vaikuttavaa painetta kohdistetaan, 30 tunnettu siitä, että mainittu toisesta kohdasta (B) mittaava muuttuvan vaikuttavan paineen vaikutusta mittaava mittausanturi (7) on sydämen lyönnin aikaansaamaa painepulssia mittaava mittausanturi (7), joka on kytketty sellaiseen mainittuun tulkintayksikköön (9), johon on kytketty myös vaikuttavan paineen mittausarvon kertova mittaussignaali, ja että tulkintayksikkö on 35 järjestetty suorittamaan systolisen paineen määritys sellaisen vaikuttavan paineen perusteella, joka on vaikuttavana paineena, kun valtimoa mittaavan mitta- 21 103758 usanturin (7) mittaamassa painepulssisignaalissa tulkintayksikkö (9) havaitsee systoliselle paineelle ominaisen muutoksen.
31. Patenttivaatimuksen 29 tai 30 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että mainittu tulkintayksikkö (9) on ranneketyyppinen tai muunlainen yk- 5 sikkö, joka käsittää mainitun, valtimoa mittaavan painepulssin mittausanturin (7).
32. Patenttivaatimuksen 29 tai 30 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että mainittu tulkintayksikkö (9) on ranneketyyppinen tai muunlainen yksikkö, joka on langattomassa yhteydessä (22, 32) tai langallisessa yhteydessä (21, 31) mainittuun valtimoa mittaavaan painepulssin mittausanturiin (7).
33. Patenttivaatimuksen 29 tai 30 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että painepulssin mittausanturi (7) on monikanavainen anturi.
34. Patenttivaatimuksen 30 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että painepulssin mittausanturi (7) on monikanavainen rivianturi.
35. Patenttivaatimuksen 29 tai 30 mukainen järjestely, tunnettu 15 siitä, että vaikuttavan paineen mitatun mittausarvon siirtämiseksi tulkintayksikölle (9) järjestely käsittää vaikuttavan paineen mittauselimeltä (5) syöttötiedon saavan langattoman lähetinelimen (101) ja tulkintayksikössä (9) langattoman vas-taanotinelimen (102).
36. Patenttivaatimuksen 29, 30 tai 35 mukainen järjestely, tunnet-20 t u siitä, että vaikuttavan paineen mitatun mittausarvon siirtämiseksi tulkintayksikölle (9) järjestely käsittää langattoman telemetrisen magneettisen induktiivisen kytkennän (101, 102, 105), joka käsittää vaikuttavan paineen mittaus-elimeltä (5) syöttötiedon saavan lähetinelimen (101) ja tulkintayksikössä (9) vas-taanotinelimen (102).
37. Patenttivaatimuksen 29 tai 30 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että järjestely käsittää vahvistimen (110) ja suodattimen (111) mittausanturin (7) mittaaman painepulssisignaalin vahvistamiseksi ja suodattamiseksi, ja A/D-muuntimen (112) suodatuksen jälkeisen A/D-muunnoksen suorittamiseksi.
38. Patenttivaatimuksen 29 tai 30 mukainen järjestely, tunnettu 30 siitä, että järjestely käsittää suodattimen (211) vaikuttavan paineen mittaussignaalin suodattamiseksi oskilloivan AC-osuuden poissuodattamiseksi suodatetun vaikuttavan paineen mittaussignaalin muodostamiseksi.
39. Patenttivaatimuksen 38 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että ennen AC-osuuden poissuodattavaa suodatinta (211) järjestely käsittää 35 vahvistimen (210) vaikuttavan paineen mittaussignaalin vahvistamiseksi. 22 103758
40. Patenttivaatimuksen 38 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että AC-osuuden poissuodattava suodatin (211) on alipäästösuodatin.
41. Patenttivaatimuksen 40 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että alipäästösuodattimen (211) ylärajataajuus on välillä 1-5 Hz.
42. Patenttivaatimuksen 35 ja 38 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että järjestely käsittää signaalimuokkaimen (215) vaikuttavan paineen suodatetun signaalin muokkaamiseksi lähetinelimelle sopivaan muotoon ennen signaalin kytkemistä lähetinelimelle (101).
43. Patenttivaatimuksen 42 mukainen järjestely, tunnettu siitä, 10 että signaalimuokkain (215) käsittää signaalimuokkainosan (213).
44. Patenttivaatimuksen 43 mukainen järjestely, t u n n e 11 u siitä, että signaalimuokkainosa (213) on modulaattori kuten pulssileveysmodulaattori, taajuusmodulaattori tai muu modulaattori.
45. Patenttivaatimuksen 43 mukainen järjestely, tunnettu siitä, 15 että signaalimuokkain (215) käsittää signaalimuokkainosaa (213) edeltävän A/D- muuntimen (212) vaikuttavan paineen suodatetun mittaussignaalin A/D-muuntamiseksi.
46. Patenttivaatimuksen 29 ja 30 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että mittausjärjestely on järjestetty suorittamaan sekä diastolisen että sys- 20 tolisen paineen määritys.
47. Patenttivaatimuksen 43 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että diastolisen ja systolisen paineen määritys suoritetaan yhteisillä määritysvä-lineillä (5, 7, 9, 901-907).
48. Patenttivaatimuksen 29 tai 30 mukainen järjestely, tunnettu 25 siitä, että paineenmuodostajana käytetään paineistettavaa painemansettia.
49. Patenttivaatimuksen 29 tai 30 mukainen, tunnettu siitä, että painepulssin mittaus mittausanturilla (7) suoritetaan vähintään niin kaukaa pai-neenmuodostajasta kuin minne paineenmuodostajan painevärähtelyn ulottuma-alue ulottuu.
50. Patenttivaatimuksen 29 tai 30 mukainen järjestely tunnettu siitä, että painepulssin mittaus tehdään mittausanturilla, joka on ainakin mittaus-teknistoiminnallisesti erillään paineenmuodostajasta.
51. Patenttivaatimuksen 29 tai 30 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että painepulssin mittaus tehdään mittausanturilla, joka on fyysisesti irti 35 paineenmuodostajasta. « 23 103758
FI973678A 1997-09-12 1997-09-12 Menetelmä ja järjestely verenpaineen mittaukseen FI103758B (fi)

Priority Applications (5)

Application Number Priority Date Filing Date Title
FI973678A FI103758B (fi) 1997-09-12 1997-09-12 Menetelmä ja järjestely verenpaineen mittaukseen
US09/508,355 US6554773B1 (en) 1997-09-12 1998-09-14 Method and arrangement for blood pressure measurement
DE69839641T DE69839641D1 (de) 1997-09-12 1998-09-14 Verfahren und vorrichtung zur blutdruckmessung
EP98943926A EP1011434B1 (en) 1997-09-12 1998-09-14 Method and arrangement for blood pressure measurement
PCT/FI1998/000718 WO1999013767A1 (en) 1997-09-12 1998-09-14 Method and arrangement for blood pressure measurement

Applications Claiming Priority (2)

Application Number Priority Date Filing Date Title
FI973678 1997-09-12
FI973678A FI103758B (fi) 1997-09-12 1997-09-12 Menetelmä ja järjestely verenpaineen mittaukseen

Publications (4)

Publication Number Publication Date
FI973678A0 FI973678A0 (fi) 1997-09-12
FI973678A FI973678A (fi) 1999-03-13
FI103758B1 FI103758B1 (fi) 1999-09-30
FI103758B true FI103758B (fi) 1999-09-30

Family

ID=8549522

Family Applications (1)

Application Number Title Priority Date Filing Date
FI973678A FI103758B (fi) 1997-09-12 1997-09-12 Menetelmä ja järjestely verenpaineen mittaukseen

Country Status (5)

Country Link
US (1) US6554773B1 (fi)
EP (1) EP1011434B1 (fi)
DE (1) DE69839641D1 (fi)
FI (1) FI103758B (fi)
WO (1) WO1999013767A1 (fi)

Families Citing this family (33)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
US6984207B1 (en) * 1999-09-14 2006-01-10 Hoana Medical, Inc. Passive physiological monitoring (P2M) system
US7666151B2 (en) 2002-11-20 2010-02-23 Hoana Medical, Inc. Devices and methods for passive patient monitoring
US6974419B1 (en) * 2002-08-01 2005-12-13 Tensys Medical, Inc. Method and apparatus for control of non-invasive parameter measurements
KR20050044899A (ko) 2002-08-01 2005-05-13 텐시스 메디칼 인코포레이티드 비침습적 파라미터 측정의 제어를 위한 방법 및 장치
US6966882B2 (en) 2002-11-25 2005-11-22 Tibion Corporation Active muscle assistance device and method
US7429245B2 (en) * 2003-07-14 2008-09-30 Welch Allyn, Inc. Motion management in a fast blood pressure measurement device
DE10344803A1 (de) * 2003-09-26 2005-04-28 Beurer Gmbh & Co Blutdruck-Messverfahren und Blutdruckmessgerät
GB0419633D0 (en) * 2004-09-03 2004-10-06 King S College London Method and apparatus for the measurement of blood pressure
US7319385B2 (en) * 2004-09-17 2008-01-15 Nokia Corporation Sensor data sharing
US7887492B1 (en) 2004-09-28 2011-02-15 Impact Sports Technologies, Inc. Monitoring device, method and system
US20070106132A1 (en) * 2004-09-28 2007-05-10 Elhag Sammy I Monitoring device, method and system
US20060079794A1 (en) * 2004-09-28 2006-04-13 Impact Sports Technologies, Inc. Monitoring device, method and system
US20060253010A1 (en) * 2004-09-28 2006-11-09 Donald Brady Monitoring device, method and system
US7946994B2 (en) 2004-10-07 2011-05-24 Tensys Medical, Inc. Compact apparatus and methods for non-invasively measuring hemodynamic parameters
JP2008543513A (ja) 2005-06-27 2008-12-04 センス エー/エス 血圧の決定方法と装置
US20070117081A1 (en) * 2005-10-31 2007-05-24 Ford John H System and Method for Delivering Information to Optimize Information Retention
US7811189B2 (en) * 2005-12-30 2010-10-12 Tibion Corporation Deflector assembly
EP2020911A4 (en) 2006-05-13 2011-07-27 Tensys Medical Inc CONTINUOUS POSITIONING DEVICE AND METHOD
US8353854B2 (en) * 2007-02-14 2013-01-15 Tibion Corporation Method and devices for moving a body joint
US8777862B2 (en) 2007-10-12 2014-07-15 Tensys Medical, Inc. Apparatus and methods for non-invasively measuring a patient's arterial blood pressure
US8052629B2 (en) * 2008-02-08 2011-11-08 Tibion Corporation Multi-fit orthotic and mobility assistance apparatus
US20090306548A1 (en) 2008-06-05 2009-12-10 Bhugra Kern S Therapeutic method and device for rehabilitation
US8274244B2 (en) * 2008-08-14 2012-09-25 Tibion Corporation Actuator system and method for extending a joint
US8058823B2 (en) * 2008-08-14 2011-11-15 Tibion Corporation Actuator system with a multi-motor assembly for extending and flexing a joint
US20100279822A1 (en) * 2008-11-01 2010-11-04 Ford John Hajime Systems and methods for optimizing one or more audio tracks to a video stream
EP2369983B8 (en) * 2008-11-18 2020-12-16 Philips Healthcare Informatics, Inc. Methods and apparatus for measurement of cardiovascular quantities
GB2465787B (en) * 2008-11-28 2011-04-06 Royal United Hospital Bath Nhs Trust Method of measuring blood pressure and apparatus for performing the same
US20100204620A1 (en) * 2009-02-09 2010-08-12 Smith Jonathan A Therapy and mobility assistance system
US8639455B2 (en) 2009-02-09 2014-01-28 Alterg, Inc. Foot pad device and method of obtaining weight data
JP2014023715A (ja) * 2012-07-26 2014-02-06 Sharp Corp 測定支援装置、測定支援方法、制御プログラム、および、記録媒体
US20140200465A1 (en) * 2013-01-17 2014-07-17 Kevin M. McIntyre Monitoring Left Ventricle End Diastolic Pressure
US9889058B2 (en) 2013-03-15 2018-02-13 Alterg, Inc. Orthotic device drive system and method
JP6841174B2 (ja) * 2017-06-30 2021-03-10 ヤマハ株式会社 脈波測定装置

Family Cites Families (19)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
DE2605528C3 (de) 1976-02-12 1979-09-27 Robert Bosch Gmbh, 7000 Stuttgart Verfahren zum unblutigen Messen und Überwachen des Blutdrucks
US4117835A (en) 1976-12-08 1978-10-03 Weisman & Allen Method and apparatus for blood pressure measurements
JPH0618550B2 (ja) * 1986-08-11 1994-03-16 コーリン電子株式会社 連続血圧測定装置
JP2664926B2 (ja) 1988-03-23 1997-10-22 コーリン電子株式会社 血圧測定装置
US4938227A (en) * 1989-02-16 1990-07-03 Colin Electronics Co., Ltd. Method and apparatus for measuring blood pressure
JPH0667381B2 (ja) 1989-05-24 1994-08-31 テルモ株式会社 電子血圧計
JP2772987B2 (ja) * 1989-11-08 1998-07-09 オムロン株式会社 電子血圧計
US5485848A (en) 1991-01-31 1996-01-23 Jackson; Sandra R. Portable blood pressure measuring device and method of measuring blood pressure
JPH04367648A (ja) 1991-06-14 1992-12-18 Colleen Denshi Kk 血圧監視装置
JP2938231B2 (ja) * 1991-07-15 1999-08-23 日本コーリン株式会社 オシロメトリック型自動血圧測定装置
DE4226972A1 (de) 1992-08-14 1994-02-17 Vladimir Dr Blazek Verfahren und Meßvorrichtung zur nichtinvasiven Bestimmung der venösen und arteriellen Blutdruckwerte
US5427109A (en) * 1993-01-19 1995-06-27 Hewlett-Packard Company Method and apparatus for automatic non-invasive monitoring of a patient's blood pressure
US5368039A (en) * 1993-07-26 1994-11-29 Moses; John A. Method and apparatus for determining blood pressure
JP3241510B2 (ja) 1993-11-08 2001-12-25 日本コーリン株式会社 連続血圧測定装置
US5590649A (en) * 1994-04-15 1997-01-07 Vital Insite, Inc. Apparatus and method for measuring an induced perturbation to determine blood pressure
US5699807A (en) * 1994-07-26 1997-12-23 Nihon Kohden Corporation Blood pressure measuring system
FI111215B (fi) * 1995-05-31 2003-06-30 Polar Electro Oy Telemetristä tiedonsiirtoa käyttävä menetelmä ja järjestelmä sydänsykkeen mittaukseen
US5860932A (en) * 1996-10-24 1999-01-19 Colin Corporation Blood pressure monitor
US5906581A (en) * 1996-12-19 1999-05-25 Colin Corporation Apparatus for evaluating exercise function of person

Also Published As

Publication number Publication date
US6554773B1 (en) 2003-04-29
FI103758B1 (fi) 1999-09-30
FI973678A0 (fi) 1997-09-12
WO1999013767A1 (en) 1999-03-25
EP1011434A1 (en) 2000-06-28
FI973678A (fi) 1999-03-13
EP1011434B1 (en) 2008-06-25
DE69839641D1 (de) 2008-08-07

Similar Documents

Publication Publication Date Title
FI103758B (fi) Menetelmä ja järjestely verenpaineen mittaukseen
FI103760B (fi) Menetelmä ja järjestely verenpaineen mittauksessa
US6432061B1 (en) Method and arrangement for measuring venous pressure
US8574161B2 (en) Vital sign monitor for cufflessly measuring blood pressure using a pulse transit time corrected for vascular index
US6471646B1 (en) Arterial line emulator
US6120459A (en) Method and device for arterial blood pressure measurement
US7179228B2 (en) Cuffless system for measuring blood pressure
US20090118628A1 (en) System for measuring blood pressure featuring a blood pressure cuff comprising size information
CN112890790B (zh) 一种穿戴式无创血压动态跟踪监测方法
CA2536479A1 (en) Non-invasive blood pressure monitoring device and methods
WO2008007361A2 (en) Wearable, ambulatory, continuous, non-invasive blood pressure measuring method and system
US6520919B1 (en) Inferior-and-superior-limb blood-pressure-index measuring apparatus
US20120029366A1 (en) Blood pressure detection apparatus and blood pressure detection method
WO2020176214A1 (en) Finger cuff device with non-volume clamp, non-plethysmography pressure measurement method for continuous non-invasive blood pressure measurement
KR20200129811A (ko) 혈압 측정 시스템 및 이를 이용한 혈압 측정 방법
KR102570356B1 (ko) 개선된 혈압 측정 시스템
JPH07308295A (ja) 血圧測定装置
KR20220106918A (ko) 혈압측정 시스템 및 이를 이용한 혈압 측정 방법
Wang et al. Development of an arterial applanation tonometer for detecting arterial blood pressure and volume
JP2004081285A (ja) 携帯型血圧測定装置
CN216124435U (zh) 一种用于无创血压动态跟踪监测的穿戴式装置
CN113543701A (zh) 血压测量系统及利用其的血压测量方法
US20230404416A1 (en) A method and a device for calibrating a blood pressure estimation model for determining tonoarteriogram signals
WO2020176207A1 (en) Finger cuff device with non-volume clamp plethsmography method for continuous non-invasive blood pressure measurement
JPH0428369B2 (fi)

Legal Events

Date Code Title Description
MM Patent lapsed