FI103549B - Datasiirtomenetelmä ja -laitteisto - Google Patents

Description

, 103549

Datansixrtomenetelsiä ja -laitteisto

Keksinnön kohteena on datansiirto tietoliikennejärjestelmässä, erityisesti tapauksessa, jossa liikenne-5 kanavan maksimidatanopeus on yhtä suuri kuin yksi käyttä-jädatanopeus pääterajapinnassa.

Matkaviestinjärjestelmillä tarkoitetaan yleisesti erilaisia tietoliikennejärjestelmiä, jotka mahdollistavat henkilökohtaisen langattoman tiedonsiirron tilaajien 10 liikkuessa järjestelmän alueella. Tyypillinen matkaviestinjärjestelmä on maanpinnalle rakennettu yleinen matkaviestinverkko PLMN (Public Land Mobile Network). PLMN käsittää matkaviestinverkon palvelualueelle sijoitettuja kiinteitä radioasemia (tukiasemia), joiden radiopeitto-15 alueet (solut) muodostavat yhtenäisen solukkoverkon. Tukiasema tarjoaa solussa radiorajapinnan (ilmarajapinnan), jonka kautta matkaviestin voi kommunikoida PLMN:n kanssa.

Toinen matkaviestinjärjestelmien osa-alue ovat sa-telliittipohjaiset matkaviestinpalvelut. Satelliittijär-20 jestelmässä radiopeitto aikaansaadaan, maanpinnalle sijoitettujen tukiasemien sijasta, satelliiteilla, jotka ovat maata kiertävällä radalla ja välittävät radiosignaaleja matkaviestinten (tai käyttäjäpäätteiden UT) ja maa-• asemien LES (Land Earth Station) välillä.

25 Tilaajien liikkuvuus edellyttää satelliittimatka- viestinjärjestelmissä samantyyppisiä ratkaisuja kuin PLMN-verkoissa, ts. matkaviestintilaajien tilaajatietojen hallintaa, autentikointia, sijainninhallintaa, handover-eita, jne. Lisäksi niiden tulisi tukea samantyyppisiä - ' 30 palveluita kuin PLMN:t.

Eräs tapa toteuttaa nämä vaatimukset satelliitti-matkaviestinjärjestelmissä on käyttää valmiita PLMN-verk-kojen ratkaisuja. Periaatteessa tämä lähestymistapa on hyvin suoraviivainen, koska pelkistetysti satelliittijär-35 jestelmää voidaan rinnastaa matkaviestinjärjestelmän tu- 2 103549 kiasemajärjestelmään, jolla on erilainen radiorajapinta. Toisin sanoen on mahdollista käyttää perinteistä PLMN-verkon infrastruktuuria, jossa tukiasemajärjestelmä(t) on satelliittijärjestelmä. Tällöin sama verkkoinfrastruktuu-5 ri voisi periaatteessa jopa sisältää sekä perinteisiä PLMN-tukiasemajärjestelmiä että satelliitti-"tukiasema-j ärj estelmiä".

PLMN-infrastruktuurin ja satelliittijärjestelmän yhteensovittamisessa on kuitenkin monia käytännön ongel-10 mia. Eräs hakijan havaitsema ongelma liittyy siihen, että PLMN-verkon liikennekanava ja satelliittijärjestelmän "radiorajapinnan" liikennekanava eroavat merkittävästi toisistaan. Tarkastellaan esimerkkiä, jossa PLMN-verkko on yleiseurooppalainen digitaalinen matkaviestinjärjes-15 telmä GSM (Global System for Mobile Communication) ja satelliittimatkaviestinjärjestelmä on Inmarsat-P, jota ollaan juuri kehittämässä.

GSM-järjestelmän liikennekanava tukee nykyisin datansiirtoa käyttäjänopeuksilla 2400, 4800, 7200 ja 9600 20 bit/s. Liikennekanavalla siirretään molempiin suuntiin käyttäjädatan lisäksi päätelaiterajapinnan statusinfor-maatiota (V.24 liitännän ohjaussignaaleja). Transparentissa HSCSD-datapalvelussa on lisäksi tarpeen siirtää alikanavien välistä synkronointi-informaatiota. Liikenne-25 kanavalla käytetään kanavakoodausta, jolla pyritään vähentämään siirtovirheiden vaikutusta. Kanavakoodaus ja yllä mainittu lisäinformaatio nostavat bittinopeuden radiorajapinnassa suuremmaksi kuin varsinainen käyttä-jänopeus. Käyttäjänopeuksia 2400, 4800 ja 9600 bit/s vas-30 taavat radiorajapinnan nopeudet ovat 3600, 6000 ja 12000 bit/s.

Satelliittijärjestelmässä Inmarsat-P vaatimuksena on, että yhdessä liikennekanavassa voidaan siirtää standardit datanopeudet aina 4800 bit/s asti (esim. 1200, 35 2400, 4800 bit/s) ja että standardit datanopeudet, jotka 103549 3 ovat suurempia kuin 4800 bit/s (esim. 9600,14400, 19200 bit/s, jne), voidaan siirtää käyttäen useita rinnakkaisia liikennekanavia, kuten GSM-järjestelmän HSCSD-palvelussa.

Inmarsat-P-satelliittijärjestelmässä yhden liiken-5 nekanavan datanopeus radiorajapinnassa on enintään 4800 bit/s, mikä on sama kuin käyttäjädatanopeus 4800 bit/s pääterajapinnassa. Kahta liikennekanavaa käyttävässä datapalvelussa datanopeus radiorajapinnassa on sama kuin käyttäjädatanopeus 9600 bit/s pääterajapinnassa. Ongelma 10 syntyy kuitenkin siitä, että käyttäjädatan lisäksi myös yllä kuvattu pääterajapinnan statusinformaatio sekä mahdollinen alikanavien välinen synkronointi-informaatio tulisi siirtää radiorajapinnan yli. Tämän vuoksi satelliittijärjestelmän radiorajapinnassa käyttämä protokolla-15 datayksikkö, ts. kehysrakenne, täytyy määritellä kuljettamaan yllä mainittu ohjaus- ja synkronointi-informaatio radiorajapinnan yli. Eräs tapa voisi olla käyttää suoraan GSM-järjestelmän ratkaisua, ts. V.110-pohjaista kehysrakennetta, myös satelliittijärjestelmän radiorajapinnassa. 20 Tämä olisi kuitenkin hyvin raskas ratkaisu, joka merkittävästi pienentäisi käytettävissä olevia käyttäjäda-tanopeuksia. Yksi liikennekanava ei voisi tukea käyttäjä-datanopeutta 4800 bit/s, koska V.110-kehysrakenne ja pääterajapinnan status-informaatio nostavat todellisen da-25 tanopeuden (radiorajapintanopeuden) suuremmaksi kuin 4800 bit/s. Tämän vuoksi suurin standardi käyttäjädatanopeus yhdellä liikennekanavalla olisi 2400 bit/s. Samasta syystä kahden liikennekanavan datapalvelu ei voisi tukea käyttäjänopeutta 9600 bit/s, vaan suurin standardi käyt-30 täjädatanopeus olisi 4800 bit/s (tai joissakin järjestelmissä 7200 bit/s). Vastaava käytettävissä olevien data-nopeuksien pieneneminen esiintyisi myös datapalveluissa, jotka käyttävät useampia kuin kahta liikennekanavaa. Tällainen ratkaisu, jossa overhead-informaatio aiheuttaa 35 merkittävän kapasiteetin menetyksen, ei olisi tyydyttävä « 103549 ratkaisu.

Samanlainen ongelma voi esiintyä myös liitettäessä PLMN-verkkoihin muun tyyppisiä radiorajapintoja, kuten johdottomia puhelinjärjestelmiä.

5 Samanlainen ongelma voi esiintyä myös muissa yh teyksissä, joissa radiorajapintanopeus halutaan käyttää mahdollisimman tehokkaasti hyväksi. Esimerkiksi GSM-järjestelmään on harkittu uutta 14400 kbit/s liikennekana-vaa. Jotta 14400 kbit/s käyttäjädatan lisäksi myös pääte-10 rajapinnan statukset ja mahdollinen muu ohjausinformaatio voitaisiin siirtää radiotien yli, nykyisillä periaatteilla toteutettuna radiorajapintanopeus olisi suurempi kuin 14400 kbit/s, noin 18 kbit/s. Suurempi radiorajapinta-nopeus vaatii olemassa olevien radioverkkojen uudelleen-15 mitoitusta sekä kasvattaa välinopeutta (TRAU) siten, että HSCSD-palvelussa saataisiin vain kaksi alikanavaa yhteen 64 kbit/s aikaväliin (TRAU-siirtoyhteyden kannalta hyötysuhteen heikennys). Radiorajapintanopeus 14400 kbit/s ei aiheuta näitä ongelmia, mutta silloin todellinen käyt-20 täjädatanopeus olisi todellisuudessa alle 14400 kbit/s, jos uusi liikennekanava toteutetaan samoilla periaatteilla kuin GSM:n nykyiset liikennekanavat. Täten olisi edullista voida toteuttaa 14400 kbit/s käyttäjädatanopeus 14400 kbit/s radiorajapintanopeudella.

25 Esillä olevan keksinnön eräs päämääränä on ratkai su, joka tukee käyttäjädatan sekä pääterajapinnan status-informaation ja mahdollisen muun ohjaus- tai synkronointi-informaation siirtoa transparentin liikennekanavan läpi, jonka datanopeus on yhtä suuri kuin käyttäjädata-30 nopeus pääterajapinnassa.

«

Keksinnön kohteena on patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä ja patenttivaatimuksen 8 mukainen laitteisto .

Esillä olevan keksinnön lähtökohtana on, että pää-35 terajapinnan statusinformaatio sekä mahdollinen muu oh- 103549 5 jaus- tai synkronointi-informaatio pyritään siirtämään siirretään liikennekanavan läpi päästä-päähän-protokol-lien redundanttisissa dataelementeissä, kuten käyttäjäda-tan protokolladatayksiköiden redundanttisissa osissa tai 5 asynkronisten datamerkkien alku- ja loppubittien paikalla. Näin overhead-informaatio ei lisää siirrettävien bittien määrää, joten liikennekanavan datanopeus voi olla sama kuin käyttäjädatanopeus pääterajapinnassa. Suurino-peuksisessa datasiirrossa datayhteys voi käsittää kahden 10 tai useamman liikennekanavan joukon, jolloin liikenne-kanavien joukon kokonaisdatanopeus voi olla sama kuin käyttäjädatanopeus pääterajapinnassa.

Vaikka edellä kuvattu ratkaisu toimiikin yleensä hyvin, se toimintaa voidaan edelleen optimoida tilan-15 teissä, joissa päästä-päähän protokollien käyttäjädata-elementtejä ei ole käytettävissä pääterajapinnassa, mutta esimerkiksi käyttäjärajapinnan statusbitit tulisi siirtää liikennekanavan läpi. Tällaisiin tilanteisiin sisältyvät mm. puhelun muodostus, tauko datansiirrossa ja puhelun 20 purku.

Esillä olevassa keksinnössä tarkkaillaan lähe-tyspäässä, onko käyttäjärajapinnassa päästä-päähän protokollan käyttäjädataelementtejä. Jos päästä-päähän protokollan käyttäjädataelementtien puuttuessa on lähetettävä 25 esim. statusinformaation muutos, katkaistaan bittivirran välittäminen liikennekanavan läpi ja lähetetään sen sijaan erityisiä apukehyksiä, jotka kuljettavat mainitut statusbitit ja muun mahdollisen lisäinformaation. Vastaanottopäässä statusbitit ja muu lisäinformaatio erote-30 taan apukehyksistä ja korvataan apukehykset sopivalla bittivirralla, joka syötetään pääterajapintaan. Samaan aikaan tarkkaillaan pääterajapintaa, ja jos käyttäjädataelementtejä jälleen vastaanotetaan, siirrytään toiminta tilaan, jossa statusbitit ja muu mahdollinen lisäinfor-35 maatio lähetetään käyttäjädataelementtien redundanttisis- 6 103549 sa osissa. Apukehyksen tyyppi voidaan valita kuhunkin sovellukseen sopivaksi, kunhan sekä lähetys- että vastaanottopäässä on tieto, minkä tyyppistä apukehystä käytetään .

5 Keksintöä selitetään seuraavassa ensisijaisten suoritusmuotojen avulla viitaten oheisiin piirroksiin, joissa kuvio 1 on lohkokaavio, joka havainnollistaa GSM-suositusten mukaista konfiguraatiota datansiirtoa varten, 10 kuvio 2 on lohkokaavio, joka havainnollistaa ylei sesti keksinnön taustalla olevaa ongelmaa, joka liittyy liikennekanavaan, jonka datanopeus on sama kuin käyttäjä-datanopeus, kuvio 3 on lohkokaavio, joka kuvaa Inmarsat-P-sa-15 telliittijärjestelmän liittämistä tukiasemajärjestelmänä GSM-pohjäiseen matkaviestinjärjestelmään, kuvio 4 esittää standardin HDLC-kehyksen ja kuvio 5 modifioidun HDLC-kehyksen, kuvio 6 esittää tavanomaisen asynkronisen merkki- 20 jonon, kuviot 7 ja 8 havainnollistavat statustietoja siirtävän protokolladatayksikön muodostamista, kuvio 9 esittää keksinnön erään suoritusmuodon mukaisen apukehyksen, jota voidaan käyttää kuvion 5 HDLC- 25 kehyksen kanssa, kuvio 10 esittää keksinnön toisen suoritusmuodon mukaisen apukehyksen, jota voidaan käyttää kuvion 8 pro-tokollayksikön kanssa.

Esillä olevaa keksintöä voidaan soveltaa datasiir-30 toon minkä tahansa liikennekanavan läpi, jonka datanopeus on yhtä suuri kuin käyttäjädatanopeus pääterajapinnassa. Liikennekanavan toteutus voi perustua mihin tahansa moni-pääsytekniikkaan, kuten aikajakomonipääsy (TDMA) ja koodi j akomonipääsy (CDMA). Keksinnön ilmeisiä sovelluskoh-35 teitä ovat GSM-järjestelmän uusi 14400 bit/s kanavatyyp- 103549 7 pi, CDMA-järjestelmien 9600 bit/s kanavatyyppi sekä In-marsat-P-satelliittijärjestelmän 4800 kbit/s kanavatyyppi.

Keksinnön ensisijaiset suoritusmuodot tullaan ku-5 vaarnaan käyttäen esimerkkinä GSM-pohjaisen matkaviestin-järjestelmän ja siihen "tukiasemajärjestelmänä" liitetyn satelliittijärjestelmän Inmarsat-P välistä yhteistoimintaa. Keksintöä ei ole kuitenkaan tarkoitus rajoittaa näihin järjestelmiin.

10 GSM-matkaviestinjärjestelmän rakenne ja toiminta ovat alan ammattimiehen hyvin tuntemia ja määritelty ET-Sln (European Telecommunications Standards Institute) GSM-spesifikaatioissa. Lisäksi viitataan kirjaan "GSM-System for Mobile Communication", M. Mouly ja M. Pautet, 15 Palaiseau, France, 1992; ISBN:2-9507190-0-7. GSM-pohjai-siin matkaviestinjärjestelmiin kuuluvat DCS1800 (Digital Communication System) sekä USA:n digitaalinen solukkojärjestelmä PCS (Personal Communication System).

GSM-suositusten mukaista konfiguraatiota datasiir-20 toa varten on havainnollistettu kuviossa 1. GSM-matka-viestinjärjestelmän perusrakenne on esitetty kuviossa 1. GSM-rakenne käsittää kaksi osaa: tukiasemajärjestelmä BSS ja verkkoalijärjestelmä (NSS). BSS ja matkaviestimet MS kommunikoivat radioyhteyksien kautta. Tukiasemajärjestel-25 mässä BSS kutakin solua palvelee tukiasema BTS (ei esitetty) . Joukko tukiasemia on kytketty tukiasemaohjaimeen BSC (ei esitetty), jonka toimintona on ohjata radiotaajuuksia ja kanavia, joita BTS käyttää. BSS:t on kytketty matkaviestinkeskukseen MSC. Tietyt MSC:t on kytketty mui-30 hin tietoliikenneverkkoihin, kuten yleinen puhelinverkko PSTN ja ISDN.

GSM-järjestelmässä datayhteys muodostetaan matkaviestimen MS päätesovittimen TAF (Terminal Adaptation Function) ja matkaviestinverkossa (yleensä MSC:ssä) ole-35 van Verkkosovittimen IWF (Interworking Function) välille.

8 103549 Tämä yhteys on GSM-verkossa datasiirrossa V.110-nopeusso-vitettu, V.24-rajapintoihin sovittuva, UDI-koodattu digitaalinen full-duplex -yhteys. Tässä yhteydessä V.110-yh-teys on alunperin ISDN-teknologiaa (Integrated Services 5 Digital Network) varten kehitetty digitaalinen siirtokanava, joka sovittautuu V.24-rajapintaan ja tarjoaa mahdollisuuden myös V.24-statuksien (ohjaussignaalien) siirtoon. CCITTrn suositus V.110-nopeussovitetulle yhteydelle on esitetty julkaisussa CCITT Blue Book:V.110. CCITT:n 10 suositus V.24-rajapinnalle on esitetty julkaisussa CCITT Blue Book:V.24. Ei-transparenteissa datapalveluissa GSM-yhteydellä käytetään lisäksi radiolinkkiprotokollaa RLP. TAF sovittaa matkaviestimeen MS kytketyn datapäätteen TE mainitulle GSM V.110 datayhteydelle, joka muodostetaan 15 yhtä tai useampaa liikennekanavaa (HSCSD) käyttävän fyysisen yhteyden yli. IWF käsittää nopeussovittimen, joka sovittaa GSM V.110-datayhteyden V.24-rajapintaan sekä datamodeemin tai toisen nopeussovittimen riippuen siitä jatketaanko yhteyttä PSTN:ään vai ISDN:ään. ISDN-verkon 20 protokollat voivat olla esim. V.110 tai V.120. ISDN- tai PSTN-verkossa datayhteys muodostetaan esimerkiksi toiselle datapäätteelle TE. MS:n ja TE:n välistä V.24-rajapin-taa kutsutaan tässä pääterajapinnaksi. Vastaava päätera-japinta on myös IWF:ssä samoinkuin toisella datapäätteel-25 lä TE ISDN- tai PSTN-verkossa. Päätelaitteiden TE välillä käytetty protokolla voi olla esim. ITU-T suosituksen X.25 mukainen HDLC-protokolla tai telekopiosiirrossa ITU-T T.30 mukainen protokolla.

GSM-järjestelmän liikennekanava tukee datansiirtoa 30 käyttäjänopeuksilla 2400, 4800, 7200 ja 9600 bit/s. Tule vaisuudessa suurinopeuksiset datapalvelut (HSCSD = High speed circuit switched data), joissa käytetään kahta tai useampaa liikennekanavaa radiorajapinnassa (multi-slot access), tukevat myös suurempia käyttäjänopeuksia (14400 35 bit/s, 19600 bit/s,...). V.110-kehyksissä siirretään mo- , 103549 y lempiin suuntiin käyttäjädatan lisäksi myös päätelaitera-japinnan statusinformaatiota (V.24 liitännän ohjaussignaaleja), kuten CT105 (RTS=request to send), CT108 (DTR=data terminal ready), CT106 (CTS=clear to send), 5 CT107 (DSR=data set ready) ja CT109 (CD=Data carrier de tect) . Lisäksi monikanavaisessa transparentissa HSCSD-datapalvelussa on lisäksi tarpeen siirtää alikanavien välistä synkronointi-informaatiota. Liikennekanavalla käytetään kanavakoodausta, jolla pyritään vähentämään 10 siirtovirheiden vaikutusta. Kanavakoodaus ja yllä mainittu lisäinformaatio nostavat bittinopeuden radiorajapinnassa suuremmaksi kuin varsinainen käyttäjänopeus. Käyt-täjänopeuksia 2400, 4800 ja 9600 bit/s vastaavat radiorajapinnan nopeudet ovat 3600, 6000 ja 12000 bit/s.

15 V.110 yhteydellä datansiirtoon käytettävä kehysra kennetta on kuvattu tarkemmin esim. GSM-suosituksissa ja FI-patenttihakemuksissa 955496 ja 955497.

On huomattava, että V.110-kehyksen statusbitit ovat vain esimerkki pääterajapinnan statusinformaatiosta 20 ja muusta informaatiosta, joka normaalisti täytyisi siirtää V.110-kehyksissä tai muissa kehyksissä liikennekana-van läpi. Keksinnön kannalta ei kuitenkaan ole olennaista mitä käyttäjädatan lisäksi siirrettävä statusinformaatio tai mahdollinen muu ohjaus- ja synkronointi-informaatio 25 tarkalleen ottaen on. Keksintö soveltuu yleisemmin kaiken tällaisen overhead-informaation siirtämiseen.

GSM-järjestelmän liikennekanavassa on siten varattuna ylimääräistä kapasiteettia tarvittavan status- ja synkronointi-informaation siirtämiseen käyttäjädatan li-30 säksi. Ongelmia syntyy, kun radiorajapinnassa liikenne- i kanavan datanopeus ja radiorajapintanopeus on sama kuin käyttäjädatanopeus pääterajapinnassa, esim. 14400 tai 4800 bit/s, kuten kuvion 2 lohkokaavio havainnollistaa yleisellä tasolla. Liikennekanavalla ei ole ylimääräistä 35 kapasiteettia, jolla voitaisiin siirtää muuta informaa- 103549 10 tiota 4800 bit/s datan lisäksi. Käytännössä käyttäjädata-nopeus esim. 4800 bit/s liikennekanavalla jouduttaisiin laskemaan 2400 bit/s.

Kuviossa 3 on esitetty GSM-pohjainen matkaviestin-5 järjestelmä, jossa tukiasemajärjestelmänä on Inmarsat-satelliittijärjestelmä. Selkeyden vuoksi on esitetty vain yksi maa-asema LES (Land Earth Station), yksi satelliitti SAT sekä yksi matkaviestin MS (tai käyttäjäpääte UT) . Maa-asema LES on kytketty GSM-verkon MSCrhen samalla ta-10 voin kuin tukiasemajärjestelmä BSS kuviossa 1. Myös GSM-protokollat MSC:n ja LES:in välillä ovat samat kuin kuviossa 1 MSC:n ja BSS:n välillä (GSM V.110). Samoin myös pääterajapinta ja sen protokollat (HDLC, T.30) samoin kuin kiinteän verkon protokollat (ISDN V.110/V.120 tai 15 PSTN 3.1 kHz audio) ovat samat kuin kuviossa 1. Erona on se, että kuviossa 3 GSM V.llO-yhteys ei olekaan käytössä koko välillä MSC-MS vaan radiorajapinnassa LES-MS on käytössä Inmarsat-protokollat ja liikennekanavat.

Radiorajapinnan muodostaa kaksisuuntainen satel-20 liittiradioyhteys matkaviestimen MS ja maa-aseman LES välillä. Satelliittijärjestelmän yksiköiden SAT, LES ja MS tarkka rakenne tai toiminta sen paremmin kuin radiorajapinnan tarkat spesifikaatiotkaan eivät ole esillä olevan keksinnön kannalta oleellisia. Keksintö ei vaadi muu-25 toksia itse satelliittijärjestelmään, jonka tarkat tiedot ovat saatavissa Inmarsat - spesifikaatioista. Keksinnön kannalta on oleellinen vain radiorajapinnan yli muodostetun liikennekanavan kapasiteetti. Inmarsat-P-järjestelmän liikennekanavan maksimidatanopeus on 4800 bit/s, mikä : 30 aiheuttaa kuvion 2 yhteydessä yleisesti kuvatun ongelman: pääterajapinnan statuksia ei voida välittää liikenne-kanavan läpi, kun käyttäjädatanopeus on 4800 bit/s.

Esillä olevan keksinnön lähtökohtana on, että pääteraj apinnan statusinformaatio sekä mahdollinen muu oh-35 jaus- tai synkronointi-informaatio pyritään siirtämään 103549 11 liikennekanavan läpi päästä-päähän-protokollien redun-danttisissä dataelementeissä, kuten käyttäjädatan proto-kolladatayksiköiden redundanttisissa osissa tai asynkronisten datamerkkien alku- ja loppubittien paikalla.

5 Hakijan suomalaisissa patenttihakemuksissa 955496 ja 955497, jotka sisällytetään tähän viitteinä on kuvattu yllä mainittua periaatetta hyödyntävä synkroninen ja vastaavasti asynkroninen datasiirtomenetelmä, joiden yhteydessä esillä olevaa keksintöä voidaan soveltaa.

10 FI-hakemuksessa 955496 pääterajapinnan statusin- formaatio sekä mahdollinen muu ohjaus- tai synkronointi-informaatio siirretään liikennekanavan läpi kulloinkin käytetyn siirtoprotokollan/protokollien protokolladata-yksiköiden redundanttisissa osissa. Vastaanottopäässä 15 statusinformaatio ja mahdollinen muu informaatio erotetaan protokolladatayksiköistä ja palautetaan protokolla-datayksiköille alkuperäinen redundanssi. Tämä synkroninen siirto perustuu siihen, että monien siirtoprotokollien kehysrakenteissa esiintyy redundantteja bittejä, kun nii-20 tä käytetään PLMN-ympäristössä, esim. GSM-verkossa, tai niissä esiintyvän toiston tai muun vastaavan syyn seurauksena .

Esimerkiksi PLMN-verkkojen verkkopalvelut (bearer services) käyttävät pisteestä-pisteeseen yhteyttä, ts.

25 käytetään piirikytkettyä yhteyttä kahden pisteen välillä. Useimmat siirtoprotokollat on tarkoitettu myös pisteestä-moneen pisteeseen yhteyksille, jolloin niiden kehysrakenteessa on osoitekenttä. Tämä osoitekenttä on redundantti-nen pisteestä-pisteeseen yhteydellä. Pääterajapinnan sta-. 30 tusinformaatio sekä mahdollinen muu ohjaus- tai synkro nointi-informaatio siirretään tällaisessa osoitekentässä. Tällaisia protokollia ovat esim. HDLC (High Level Data Link) -pohjaiset protokollat GSM-suosituksen 03.45 mukainen synkroninen tele-35 kopioprotokolla käyttää HDLC-kehystä, jossa on redundant- 103549 12 tinen osoitekenttä Binary coded signalling -vaiheessa ja virhekorjatussa telekopiodatansiirtovaiheessa. Siinä on myös muita vaiheita, joissa lähetetään GSM-spesifisiä kehyksiä. Nämä kehykset sisältävät redundanssia saman in-5 formaation toiston muodossa.

Jos telekopiopalvelu käyttää ITU-T T.30 mukaista normaalia telekopiodatamoodia NFD (normal facsimile data) , data sisältää End-of-Line-ketjuja (EOL), teleko-piokoodattua dataa ja mahdollisesti täytedataa rivin mi-10 nimipituuden varmistamiseksi. Tätä täytettä voidaan pitää siirron kannalta redundanttisena.

Seuraavassa kuvataan kuvioihin 4-5 viitaten esimerkkinä kuinka HDLC-pohjäisen protokollan osoitekenttää, joka on redundantti pisteestä-pisteeseen -ympäristössä 15 (kuten GSM), voidaan käyttää hyväksi esillä olevassa keksinnössä. Muita protokollia on kuvattu tarkemmin FI-patenttihakemuksessa 955496.

HDLC on ITU-T X.25-linkkikerroksen protokolla, jonka standardi kehysrakenne on kuvattu kuviossa 6. Tämä 20 on siten kuviossa 4 esitetty pääterajapinnan PDU, jossa redundantti osa on ADDRESS-kenttä. Kuvio 5 esittää radiorajapinnan HDLC PDU:n, jossa redundantissa ADDRESS-kentässä siirretään keksinnön mukaista overhead-informaatio-, ta. Tarkemmin sanottuna 8-bittisen ADDRESS-kentän kolmea

25 bittiä (esim. bitit 2,3,4) käytetään siirtämään pääterajapinnan statusinformaatio (CT105, 108 suunnassa MS-MSC

sekä CT106, 107 ja 109 suunnassa MSC-MS) sekä kolmea bittiä (esimerkiksi bitit 5-7) siirtämään alikanavien välisen synkronoinnin bitit HSCSD-palvelussa.

: 30 MS lähettää radiorajapinnan PDU:n satelliitin kautta maa-asemalle LES. Maa-asema LES erottaa vastaanottamastaan radiorajapinnan PDU:sta pääterajapinnan sta-tusinformaation sekä mahdollisen alikanavien välisen synkronointi - informaation. PDU:n alkuperäinen redundant-35 tisuus voidaan palauttaa a) palauttamalla alkuperäinen 13 103549 redundanttinen informaatio, mikäli se on tunnettu, b) jättämällä MS/TAF:ien lisäämä informaatio tai c) sijoittamalla muuta mielivaltaista informaatiota redundantti-siin osiin REDUNDANT. Sitten LES sijoittaa PDU:n ja kek-5 sinnön mukaisen overhead-informaation V.110-kehykseen. Tarkemmin sanottuna LES sijoittaa PDU:n sisällön V.110-kehyksen databitteihin D1-D48, pääterajapinnan statusra-japinnan statusbitteihin S1-S9 sekä mahdollisen ala-kanavien välisen synkronointi-informaation esim. SI, S3 10 ja X bitteihin. V.llO-kehys lähetetään eteenpäin MSCrlle.

Vastakkaisessa siirtosuunnassa MSC-MS proseduuri on käänteinen ja sitä on kuvattu tarkemmin FI-patenttihakemuksessa 955496.

FI-patenttihakemuksessa 955497 pääterajapinnan 15 statusinformaation sekä muun mahdollisen ohjaus- tai synkronointi-informaation siirto perustuu synkroninen-asynkroninen muunnokseen, jota tarvitaan lähetyspäässä, kun asynkronisia merkkejä siirretään synkronisen liiken-nekanavan läpi, tarvitaan asynkroninen-synkroninen muun-20 nos lähetyspäässä. Tämä muunnos määrittelee nopeussovi-tuksen, alinopeuskäsittelyn ja ylinopeuskäsittelyn. Ali-nopeuskäsittely tarkoittaa, että ylimääräisiä loppubitte-jä (STOP) lisätään asynkronisten merkkien väliin ennen lähetystä. Ylinopeuskäsittely tarkoittaa, että STOP-bit-25 tejä poistetaan silloin tällöin asynkronisten merkkien välistä ennen lähetystä. Tällainen muunnos on määritelty esim. ITU-T suosituksessa V.14, joka asettaa myös rajat alinopeudelle ja ylinopeudelle.

Tätä muunnosta voidaan käyttää pääterajapinnan 30 overhead-informaation siirtämiseen ketjuttamalla asynkronisia merkkejä pidemmäksi "protokollayksiköksi" ja poistamalla ketjutettujen merkkien välistä alkubitit (START) ja loppubitit (STOP). Poistettujen alku- ja loppubittien vapauttama kapasiteetti käytetään statusinformaation 35 siirtoon. Tähän uuteen protokolladatayksikköön PDU sovel- 14 103549 letaan standardeja alinopeus- ja ylinopeuskäsittelyjä sekä nopeussovitusta. Protokolladatayksiköt lähetetään synkronisen liikennekanavan yli vastaanottimelle. Vastaanotin synkronoituu START-bitteihin ja suorittaa lähet-5 timen operaatioihin nähden käänteiset operaatiot. Toisin sanoen vastaanotin erottaa protokolladatayksiköstä asynkroniset datamerkit, pääterajapinnan statusinformaation sekä mahdollisen muun ohjaus- ja synkronointi-informaation .

10 Seuraavassa kuvataan kuvioihin 6-8 viitaten, kuin ka V.24 pääterajapinnan statusinformaation sekä muun mahdollisen ohjaus- ja synkronointi-informaation siirto voidaan toteuttaa tätä asynkroninen-synkroninen muunnosta hyväksikäyttäen.

15 Tarkastellaan ensin uplink-siirtosuuntaa matka viestimeltä MS maa-asemalle LES. Aluksi MS vastaanottaa pääterajapinnasta kuvion 6 mukaisia asynkronia merkkejä sekä statussignaalit. MS poistaa asynkronisten merkkien 1-N välistä niin monta alkubittiä (START) ja loppubittiä 20 (STOP) kuin käytetyn asynkroninen-synkroninen-muunnoksen spesifikaatiot sallivat. Tällä menettelyllä vapautetaan bittipaikkoja (lasketaan hyötysignaalin datanopeutta) overhead-informaation lisäämistä varten. Sitten MS ketjuttaa asynkroniset merkit 1-N, joilta START- ja STOP-25 bitit puuttuvat, kuvion 7 mukaisesti. Tämän jälkeen pääteraj apinnan statusinformaatio sekä mahdollinen muu ohjaus- tai synkronointi-informaatio, ns. OVERHEAD INFO, ketjutetaan näiden ketjutettujen datamerkkien kanssa. Overhead-informaation bittien määrä on sellainen, että se : 30 voidaan siirtää poistettujen START- ja STOP-bittien va pauttamalla siirtokapasiteetilla. Ketjutetuille asynkronisille datamerkeille sekä statusinformaatiolle sekä mahdolliselle muulle ohjaus- ja synkronointi-informaatiolle annetaan yhteinen START-bitti ja yhteinen STOP-bitti, 35 jolloin muodostuu kuvion 8 mukainen uusi protokollada- is 103549 tayksikkö PDU. Tähän PDU:hun sovelletaan standardeja alinopeus- ja ylinopeuskäsittelyjä samalla tavoin kuin yksittäiseen datamerkkiin. Toisin sanoen kuvion 8 mukaisten protokolladatayksiköiden PDU välistä voidaan poistaa 5 STOP-bittejä tai sinne voidaan lisätä ylimääräisiä STOP-bittejä. Samoin tähän uuteen protokolladatayksikköön PDU sovelletaan standardia nopeussovitusta, ts. protokolladatayksiköiden väliin voidaan lisätä STOP-bittejä. MS lähettää käsitellyt protokolladatayksiköt PDU satelliitti-10 järjestelmän synkronisen liikennekanavan tai liikenne-kanavien joukon läpi (satelliitin SAT kautta) maa-asemalle LES.

Maa-asema LES synkronoituu START-bitteihin ja suorittaa matkaviestimen operaatioihin nähden käänteiset 15 operaatiot. Toisin sanoen maa-asema LES erottaa keksinnön mukaisesta protokolladatayksiköstä PDU asynkroniset data-merkit sekä OVERHEAD-informaation (pääterajapinnan sta-tusinformaation sekä mahdollisen muun ohjaus- ja synkronointi-informaation) . Tämän jälkeen LES lisää START- ja 20 STOP-bitit datamerkkeihin ja sovittaa datamerkit samoinkuin statusinformaation ja mahdollisen muun ohjaus- tai synkronointi-informaation V.110-kehykseen. Tarkemmin sanottuna datamerkit sijoitetaan databitteihin D1-D48 ja , status- ja muu informaatio S ja X bitteihin. MS lähettää 25 V.110-kehyksen matkaviestinkeskukselle MSC käyttäen GSM- protokollia ja liikennekanavia.

Vastakkaisessa siirtosuunnassa MSC-MS (downlink-suunta) proseduuri on käänteinen ja sitä on kuvattu tarkemmin FI-patenttihakemuksessa 955497.

: 30 Jos kyseessä on monikanavaista yhteyttä käyttävä suurinopeuksinen siirto, mainittu muu ohjaus- tai synkronointi-informaatio sisältää kanavien välistä synkronoin-titietoa. Tällöin MSC käyttää tätä informaatiota palauttaakseen eri kanavista vastaanotettujen databittien jär-35 jestyksen. Suurinopeuksisessa datasiirrossa datayhteys 16 103549 voi käsittää kahden tai useamman liikennekanavan joukon, jolloin liikennekanavien joukon kokonaisdatanopeus voi olla sama kuin käyttäjädatanopeus pääterajapinnassa.

Edellä olevissa esimerkeissä statusinformaatiota 5 siirrettiin liikennekanavaosuudella, joka on satelliittimaa-aseman LES ja matkaviestimen MS välillä. Samoja menettelyjä voidaan käyttää myös koko liikennekanavalla MS/TAF:n ja MSC/IWF:n välillä kuvion 2 mukaisesti. Tämä soveltuu erityisesti GSM 14400 bit/s liikennekanavalle. 10 Alla olevassa selityksessä keksintöä kuvataan käyttäen esimerkkinä kuvion 1 mukaista konfiguraatiota.

Edellä kuvatun tyyppiset ratkaisut eivät kuitenkaan toimi parhaalla mahdollisella tavalla, tilanteissa, joissa päästä-päähän protokollien käyttäjädataelementtejä 15 ei ole käytettävissä pääterajapinnassa, mutta esimerkiksi käyttäjärajapinnan statusbitit tulisi siirtää liikennekanavan läpi.

Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi seuraavat: 1) Statusbittejä ei voida lähettää TAFrin ja IWF:n 20 liikennekanavan pystyttämisen aikana, koska statusbittien oletetaan siirrettävän redundanttisissä käyttäjäprotokol-laelementeissä ja puhelunmuodostusvaiheessa ei välttämättä siirretä mitään käyttäjäprotokollayksiöitä. Esimerkiksi asynkroninen modeemipuhelu, jossa on tarkoituksena lä-25 hettää dataa PSTN:ään: i) puhelu muodostetaan, ii) IWF:n modeemi kättelee PSTN-modeemin kanssa, iii) modeemistatukset CT107 ja CT109 pitäisi lähettää MS:n TAF:lle, jotta MS voisi lähettää dataa, ; 30 iv) PSTN:stä ei tule lainkaan käyttäjädataa, jol loin asynkronisen lähetyksen periaatteiden mukaisesti lähetetään vain STOP-bittejä (jatkuva ykkönen). Täten CT107 tai CT109 statuksia ei voida lähettää MS:lie, minkä vuoksi MS ei voi lähettää dataa puuttuvien statuksien vuoksi. 35 2) Jos statusbitit lähetetään puhelunmuodostusvai- 17 103549 heessa ensimmäisen kerran ensimmäisten käyttäjäprotokol-layksiköiden sisällä, dataa voidaan menettää johtuen MS TAF:n statusbitin integrointiajasta (joka on määritelty GSM-suosituksessa 07.01. Sama voi tapahtua palauduttaessa 5 kiinteän verkon osalla tapahtuneesta häiriöstä (IWF-mo-deemin ja PSTN/ISDN-modeemin välillä), mikäli häiriöstä johtuvaa statuksen muutosta ei voida koskaan signaloida MS TAF:lie.

3) Puhelun aikana tilanteissa, joissa ei ole lä-10 hetettävänä mitään käyttäjädataa, ei myöskään välttämättä ole protokollayksiköitä, jossa statusmuutokset voitaisiin siirtää. Esimerkiksi asynkroninen UDI-puhelu: i) puhelu muodostetaan ja datansiirto käynnistyy MS:Itä IDSN:ään. ISDN-päätelaitteella TE ei ole dataa 15 lähetettävänä (mikä tarkoittaa, että STOP-bittejä lähetetään V.110-kehyksissä MSC IWF:n suuntaan). Jos ISDN TE haluaa MS:n pysäyttävän lähetyksen hetkeksi (vastaanotti-messa aktivoidaan vuonohjaus esimerkiksi vastaanottopus-kurin täyttymisen vuoksi), IWF ei voi välittää ISDN 20 V.110-kehyksestä X-bitin sisältämää vuonohjausstatusta MS TAF:n suuntaan, koska ei ole olemassa käyttäjäprotokol-layksiköitä, joihin X-bitti voitaisiin sijoittaa.

4) Puhelun katkaisua ei voida signaloida status-biteillä, koska ei ole minkäänlaisia käyttäjäprotokolla- 25 yksiköitä, joihin statusbitit sijoitettaisiin lähetystä varten (protokollapinorakenteissa ylemmät kerrokset kytkeytyvät ensinnä pois). Suorassa ja dedikoidussa pääsyssä, jossa ei ole muuta signalointia kuin in-band -signalointi IWF:n ja laitteen, johon pääsy tehdään, välillä, 30 viimeksi mainitun suorittamaa puhelun purkua ei voida signaloida statuksen muutoksena MS TAF:lie ja puhelu roikkuu kunnes valvonta-aika kuluu loppuun (epänormaali puhelun katkaisu). V.110 UDI-tapauksessa ITU-T V.110:n mukainen normaali katkaisu ei ole mahdollista, koska sta-35 tuksen vaihto MS TAF:n ja ISDN-päätelaitteen välillä ei 1β 103549 ole mahdollinen puuttuvien käyttäjäprotokollayksiköiden vuoksi.

5) Datansiirto häiriintyy yhteyden kiinteän verkon osalla esiintyvien häiriön vuoksi (IWF-modeemin ja 5 PSTN/ISDN-modeemin välillä), mikä tarkoittaa, että käyt-täjäprotokolladatayksiöitä ei lähetetä kiinteästä verkosta MS-TAF:lle. IWF ei voi lähettää CT109-statuksen muutosta MS TAF:lle informoidakseen sitä modeemiyhteyden statuksesta, koska ei ole olemassa käyttäjäprotokollayk-10 siköitä, joihin statusbitti sijoitettaisiin.

Keksinnön ensisijaisessa suoritusmuodossa yleisenä ratkaisuna tähän ongelmaan on, että TAF ja IWF monitoroivat käyttäjäprotokollayksiköiden puuttumista. Jos TAF ja/tai IWF on saanut statuksen muutoksen lähetettäväksi 15 käyttäjäprotokollayksiköiden puuttuessa, TAF ja/tai IWF lopettaa merkityksettömän bittivirran välittämisen ja lähettää apukehyksiä, jotka kuljettavat statusbitin tai -bitit. Samaan aikaan TAF ja/tai IWF monitoroi pääteraja-pintaa (käyttäjärajapintaa) mahdollisen käyttäjäprotokol-20 lakehyksen varalta, palatakseen normaaliin käyttäjäproto- kollaan perustuvaan toimintaan. Vastaanottava osapuoli -IWF tai TAF - erottaa statusbitit apukehyksistä ja korvaa apukehykset (käyttäjäprotokollan kannalta merkityksettö- . mällä - tai tarvittaessa merkityksellisellä) täytteellä.

« 25 Sekä TAF että IWF tietävät, minkä tyyppisiä lisä- kehyksiä käytetään sille datapalvelulle, jolle puhelu muodostetaan. Lisäkehys voi olla esimerkiksi käyttäjäprotokollan tyhjä tai merkityksetön protokollayksikkö (kehys) tai Protokollayksikkö (kehys), joka on määritelty 30 siirtoverkon suosituksilla (esim. V.llO-kehys GSMissä), tai modifioitu protokollayksikkö (esim. modifioitu ja sovitettu V.llO-kehys 14.4 kbit/s - GSM-liikennekanavassa) tai uusi kehystyyppi, joka on omistettu tähän tarkoitukseen.

35 Kuviossa 9 on esitetty esimerkki mahdollisesta li- 19 103549 säkehyksestä synkronisessa tapauksessa, jossa käytetään HDLC-pohjaista käyttäjädataprotokollaa. Tämän tapauksen normaalitilanteissa käytetään kuvion 5 mukaista radiorajapinnan HDLC PDU:ta. Kuvion 9 lisäkehys alkaa lipulla 5 (opening flag) ja sisältää redundantissa osoitekentässä saman overhead-informaation kuin kuvion 5 PDU:ssa normaalissa käyttäjädatansiirrossa. SA, SB ja X edustavat pää-terajapinnan statusbittejä ja C edustavat mahdollisia muita ohjausbittejä. Overhead-infokenttä on keksinnön en-10 sisijäisessä suoritusmuodossa jaettu nollilla kahteen osaan, jotta saataisiin synkronisointi yksinkertaisemmaksi ja vältettäisiin HDLC-protokollaan kuuluva nollien lisäys. Keksinnön ensisijaisessa suoritusmuodossa apukehys ei sisällä muita kenttiä. Toisin sanoen kuvion 5 muut 15 kentät control, information, frame check sequence ja closing flag jätetään pois. Tällöin vastaanotin voi helposti erottaa lisäkehykset todellisista käyttäjäprotokollayksi-köistä, koska apukehys on liian lyhyt ollakseen käyttäjä-protokollayksikkö. Toisaalta synkronointi on vastaanotti-20 messa helppo, koska se perustuu tavanomaiseen HDLC-lippuun (bittikuvio 01111110).

Kuviossa 10 on esitetty esimerkki mahdollisesta lisäkehyksestä transparentissa asynkronisessa tapauksessa, jossa siirretään asynkronisia merkkejä. Tällöinhän ‘ 25 normaalin datansiirron aikana muodostettiin kuvion 8 mu kaisia "monimerkkisiä" protokollayksiköitä ketjuttamalla tavanomaisia asynkronisia merkkejä. Kuviossa 10 esitetty lisäkehys käsittää alku- ja loppubitit START ja STOP sekä OVERHEAD INFO -kentän samalla tavoin kuin kuvion 8 proto-. 30 kolladatayksikössä. Tässä tapauksessa käyttäjädatakenttää ei täytetäkään käyttäjädatabiteillä (koska sellaisia ei ole olemassa) vaan sopivilla täytebiteillä FILL BITS. Keksinnön ensisijaisessa suoritusmuodossa täytebitit ovat STOP-bittejä (ykkösiä).

35 Seuraavassa kuvataan keksinnön mukaisten lisäke- 103549 20 hysten käyttöä muutamissa puhelutHanteissa GSM-ympäris-tössä.

Puhelunmuodostus, 3.1 kHz modeemipalvelut

Aluksi 14,4 kbit/s liikennekanava synkronoituu 5 käyttäen lisäkehyksiä statuksien siirtoon liikennekanavan läpi. IWF alkaa lähettää modeemistatusbittejä {CT107 ja CT109) TAF:lie apukehyksessä. IWF tarkkailee modeemilta sisääntulevaa datalinjaa havaitakseen mahdollisen käyttä-jäprotokollakehyksen ja siirtyäkseen normaalikäyttäjäpro-10 tokollaan perustuvaan toimintaan. IWF tunnistaa käyttäjä-protokollan, esim. HDLC-kehyksen tai asynkronisen merkin modeemilta tulevassa bittivirrassa. IWF jatkaa datansiirtoa FI-patenttihakemuksissa 955496 ja 955497 kuvatulla normaalilla tavalla.

15 Puhelunmuodostus UDI/V.110 14,4 bit/s liikennekanavaa synkronoituu käyttäen apukehyksiä. IWF ja TAF lähettävät radiorajapintaan apu-kehyksiä, joissa statukset on asetettu tilaan OFF, kunnes ne synkronoituvat ISDN-kehyksiin. IWF synkronoituu si-20 sääntulevaa ISDN V.110-kehykseen ja alkaa lähettää ISDN V.110 statusbittejä (SA, SB ja X) TAF:lie apukehyksissä. TAF synkronoituu sisääntulevaan ISDN V.110-kehykseen ja alkaa lähettää ISDN V. 110-statusbittejä (SA, SB ja X) IWF:lie apukehyksissä. IWF ja TAF tarkkailevat ISDN:stä 25 sisääntulevaa datalinjaa havaitakseen mahdollisen käyttä-jäprotokollakehyksen ja siirtyäkseen normaaliin käyttäjä-protokollaan perustuvaan toimintaan. IWF ja/tai TAF tunnistavat käyttäjäprotokollan, esim. HDLC-kehyksen tai asynkronisen merkin modeemilta tulevassa bittivirrassa. 30 IWF ja TAF jatkavat datansiirtoa normaalilla tavalla, kuten on kuvattu FI-patenttihakemuksissa 955496 ja 955497.

Käyttäjäprotokollayksikköjä ei ole käytettävissä

Oletetaan, että on meneillään asynkroninen datan-35 siirto MS:Itä ISDN:ään käyttäen V.110 UDI-palvelua. ISDN- 21 103549 päätelaitteella TE ei ole dataa lähetettävänä (mikä tarkoittaa, että V.110-kehyksissä lähetetään STOP-bittejä MSC IWF:n suuntaan). IWF tunnistaa, että ISDN TE:Itä ei tule lainkaan dataa ja lähettää MS TAF:in suuntaan apuke-5 hyksiä, joissa on sisääntulevien ISDN V.110-kehyksien statukset. ISDN TE haluaa, että MS keskeyttää hetkeksi lähetyksen (vuonohjaus) ja osoittaa tämän muuttamalla V.110 X-bitin statusta. IWF välittää X-bitin vuonohjaus-statuksen (ISDN V.110-kehyksestä) MS TAF:in suuntaan apu-10 kehyksissä. MS TAF tunnistaa muuttuneen statuksen ja toimii sen mukaisesti.

Puhelun purku

Oletetaan, että datapuhelu puretaan kiinteän verkon sovelluksen toimesta. Kiinteän verkon sovellus voi 15 olla ulkopuolinen laite, joka on kytketty MSC IW-.ään suoralla ja/tai dedikoidulla linjalla, tai ISDN-päätelaite tai PSTN/ISDN-modeemi. Sovellus aluksi lopettaa datan lähettämisen ja purkaa ylemmät protokollakerrokset sekä asettaa tämän jälkeen MSC IWF:n suuntaan CT-statukset ti-20 laan OFF. IWF tunnistaa, että ulkopuolisesta lähteestä ei ole enää tulossa lisää dataa tai käyttäjäprotokollayksi-köitä ja lähettää MS TAF:lie apukehyksiä, joihin on sijoitettu sisääntulevat pääterajapintastatukset. Näin statusmuutos, joka kertoo purkupyynnön, välitetään MS 25 TAF:lie. MS TAF tunnistaa statuksen muutoksen ja toimii tämän mukaisesti, esimerkiksi lähettää purkustatusvasteen apukehyksessä IWF:lle (joka välittää sen edelleen purun pyytäneelle sovellukselle) ja/tai signaloi purkupyynnön MSC:lie.

3 0 Lähetyksen keskeytyminen

Oletetaan, että datansiirto on menossa MS TAF:n ja PSTN:n välillä (MSC IWF:n kautta). PSTN-yhteys häiriytyy joksikin aikaa jostakin syystä, ts. datansiirto IWF-mo-deemin ja PSTN-modeemin välillä epäonnistuu. IWF tunnis-35 taa vian (sekä modeemilta sisääntulevien käyttäjäproto- 22 103549 kollakehysten synkronin menettämisen perusteella että -luultavasti hieman myöhemmin - modeemistatuksen CT109 (carrier detect) perusteella. IWF alkaa lähettää MS TAF:n suuntaan apukehyksiä, joissa on modeemistatukset CT107 ja 5 CT109. MS TAF menettää IWF:ltä tulevan käyttäjäprotokol- lan synkronin ja yrittää synkronoitua uudelleen sekä käyttäjäprotokollaan että apukehyksiin. MS TAF onnistuu synkronoitumaan apukehyksiin, huomioi CT109-statuksen muutoksen ja jatkaa toimintaa muuttuneen statuksen mukai-10 sesti.

Kuviot ja niihin liittyvä selitys on tarkoitettu vain havainnollistamaan esillä olevaa keksintöä. Yksityiskohdiltaan keksintö voi vaihdella oheisten patenttivaatimusten hengessä ja puitteessa.

Claims (13)

1. Datansiirtomenetelmä pääterajapinnan käyttäjä-datan ja statusinformaation sekä mahdollisen muun ohjaus- 5 tai synkronointi-informaation siirtämiseksi liikenne- kanavan tai liikennekanavien joukon läpi tietoliikennejärjestelmässä, tunnettu siitä, että tarkkaillaan vastaanotetaanko pääterajapintaan päästä-päähän protokollien käyttäjädataelementtejä, 10 siirretään pääterajapinnan statusinformaatio mai nittujen päästä-päähän-protokollien redundanttisissa dataelementeissä liikennekanavan tai liikennekanavien joukon läpi, kun käyttäjädataelementtejä vastaanotetaan, generoidaan apukehyksiä ja siirretään pääteraja-15 pinnan statusinformaatio apukehyksissä, kun käyttäjädata elementtejä ei vastaanoteta, puretaan pääterajapinnan statusinformaatio mainituista redundanttisista dataelementeistä tai mainituista apukehyksistä vastaanottopäässä ja palautetaan dataele-20 menteille alkuperäinen redundanssi.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että siirretään pääterajapinnan statusinformaatio apu-• kehyksissä ainakin yhdessä seuraavista tapauksista: puhe- 25 lunmuodostusvaiheessa ennen käyttäjädatasiirron alkamis ta, puhelun purkamisen aikana käyttäjädatasiirron päättymisen jälkeen, vuonohjauksen käynnistämän käyttäjädata-siirtotauon aikana ja/tai yhteysvikojen yhteydessä, jotka esiintyvät päästä-päähän yhteydellä mainitun liikenne-30 kanavan ulkopuolella.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että apukehys on päästä-päähän käyttäjäprotokollan mukainen tyhjä tai merkityksetön kehys, siirtoverkolle määritelty kehys, modifioitu kehys 35 tai uudentyyppinen kehys, joka on varattu tähän tarkoi- 103549 tukseen.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että siirretään mainittu statusinformaatio pisteestä-5 moneen pisteeseen-siirtoa tukevan päästä-päähän siirtoprotokollan osoitekentässä tietoliikennejärjestelmässä, joka tukee pisteestä-pisteeseen-siirtoa.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että 10 siirretään mainittu statusinformaatio telekopio- palvelun synkronointikehyksessä tai statuskehyksessä tai telekopiokoodatun rivin lopussa täyteinformaationa.

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että 15 ketjutetaan joukko asynkronisia datamerkkejä, joilta alku- ja loppubitit puuttuvat, sekä mainittu pää-terajapinnan statusinformaatio protokolladatapaketiksi, joka alkaa alkubitillä ja päättyy loppubitillä, suoritetaan protokollapaketille asynkronisesta-20 synkroniseen-muunnoksen mukaiset käsittelyt, lähetetään käsitelty protokolladatapaketti vas-taanottopäähän mainitun synkronisen liikennekanavan tai liikennekanavien joukon kautta.

. 7. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen 25 menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu liiken- nekanava on satelliittijärjestelmän matkaviestinjärjestelmän liikennekanava.

8. Lähetys- ja vastaanottolaitteisto pääterajapin-nan käyttäjädatan ja statusinformaation siirtämiseksi 30 liikennekanavan läpi tietoliikennejärjestelmässä, tunnettu siitä, että lähetyslaitteisto (TAF,IWF,LES) on järjestetty tarkkailemaan vastaanotetaan pääterajapintaan päästä-päähän protokollien käyttäjädataelementtejä, 35 lähetyslaitteisto (TAF,IWF,LES) on järjestetty 103549 siirtämään pääterajapinnan statusinformaatio mainittujen päästä-päähän-protokollien redundanttisissa dataelementeissä liikennekanavan tai liikennekanavien joukon läpi, kun käyttäjädataelementtejä vastaanotetaan, 5 lähetyslaitteisto (TAF,IWF,LES) on järjestetty ge neroimaan apukehyksiä ja siirtämään pääterajapinnan statusinformaatio apukehyksissä, kun käyttäjädataelementtejä ei vastaanoteta, vastaanottolaitteisto (TAF,IWF,LES) on järjestetty 10 purkamaan pääterajapinnan statusinformaatio mainituista redundanttisista dataelementeistä tai mainituista apuke-hyksistä vastaanottopäässä ja palauttamaan dataelementeille alkuperäinen redundanssi.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen lähetys- ja vas- 15 taanottolaitteisto, tunnettu siitä, että lait teisto on matkaviestimen päätesovitin (TAF), matkaviestinverkon Verkkosovitin (IWF) tai satelliittijärjestelmän maa-asema (LES).

10. Patenttivaatimuksen 8 tai 9 mukainen lähetys- 20 ja vastaanottolaitteisto, tunnettu siitä, että liikennekanavan nimellinen käyttäjädatanopeus, radioraja-pintanopeus ja pääterajapinnan käyttäjädatanopeus ovat yhtä suuret, esim. 14400 bit/s tai 4800 bit/s.

. 11. Patenttivaatimuksen 8 mukainen lähetys- ja 25 vastaanottolaitteisto, tunnettu siitä, että laitteisto on järjestetty siirtämään pääterajapinnan statusinformaatio apukehyksissä ainakin yhdessä seu-raavista tapauksista: puhelunmuodostusvaiheessa ennen käyttäjädatasiirron alkamista, puhelun purkamisen aikana 30 käyttäjädatasiirron päättymisen jälkeen, vuonohjauksen käynnistämän käyttäjädatasiirtotauon aikana ja/tai yh-teysvikojen yhteydessä, jotka esiintyvät päästä-päähän yhteydellä mainitun liikennekanavan ulkopuolella.

12. Patenttivaatimuksen 8 mukainen laitteisto, 35 tunnettu siitä, että mainittu redundantti päästä- 103549 päähän protokollan dataelementti käsittää ainakin yhden seuraavista: pisteestä-moneen pisteeseen-siirtoa tukevan päästä-päähän siirtoprotokollan osoitekenttä tietoliikennejärjestelmässä, joka tukee pisteestä-pisteeseen-siir-5 toa, telekopiopalvelun synkronointikehys tai statuskehys tai täyteinformaatio telekopiokoodatun rivin lopussa.

13. Patenttivaatimuksen 8 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että mainittu redundantti päästä-päähän protokollan dataelementti käsittää yhdeksi proto-10 kollayksiköksi ketjutettujen asynkronisten datamerkkien alku- ja loppubitit (START,STOP). 27 103549