FI103227B - Summausverkko ja virityskanta - Google Patents

Description

103227

Summausverkko ja virityskanta Tämän keksinnön kohteena on menetelmä tukiaseman sum-mausverkon virittämiseksi, johon summausverkkoon kuuluu 5 virityskanta, joka käsittää pitkänomaisen keskijohtimen ja keski johdinta ympäröivän olennaisesti putkimaisen johtimen, joka on sovitettu samankeskeisesti keski johtimen kanssa, ja jossa menetelmässä tukiaseman summausverkko viritetään virityskannan avulla. Keksinnön kohteena on lisäksi sum-10 mausverkko radiolähettimien syöttämien radiotaajuisten signaalien yhdistämiseksi ja syöttämiseksi yhteiselle antennivälineelle, johon summausverkkoon kuuluu johtimia, liitäntäkappaleita sekä virityskanta, joka käsittää liittimen virityskannan kytkemiseksi summausverkkoon, pit-15 känomaisen keski johtimen, jonka ensimmäinen pää on kytketty liittimen ensimmäiseen napaan, ja keskijohdinta ympäröivän olennaisesti putkimaisen johtimen joka on sovitettu samankeskeisesti keskijohtimen kanssa, ja jonka ensimmäinen pää on kytketty liittimen toiseen napaan. Keksinnön kohteena on 2 0 vielä edelleen virityskanta tukiaseman summausverkon virit tämiseksi, joka virityskanta käsittää: liittimen viritys-kannan kytkemiseksi summausverkkoon, pitkänomaisen keskijohtimen, jonka ensimmäinen pää on kytketty liittimen ensimmäiseen napaan, ja keskijohdinta ympäröivän olennai-25 sesti putkimaisen johtimen joka on sovitettu samankeskeisesti keskijohtimen kanssa, ja jonka ensimmäinen pää on kytketty liittimen toiseen napaan.

Keksintö liittyy erityisesti solukkoradiojär jestelmän tukiaseman kompainerisuodattimien summausverkkoon. Kompai-30 nerisuodatin on kapeakaistainen suodatin, joka on resonans-' ‘ sissa (vireessä) juuri siihen kytketyn lähettimen kantoaal lon taajuudella. Esimerkiksi solukkoradiojärjestelmän tukiasemassa summataan kompainereiden lähdöistä saatavat signaalit yhteen lähetinantennin summaus verkolla, joka yleensä 35 muodostuu tukiaseman antennille johtavasta koaksiaalikaape- 2 103227 lista, johon kompainerisuodattimet on liitetty T-haarojen välityksellä.

Jotta mahdollisimman suuri osuus tukiaseman lähetti- ’ mien lähetystehosta siirtyisi antennille (eikä heijastuisi 5 takaisin lähettimille) tulee summausverkko virittää tukiaseman lähettimien käyttämien taajuuskanavien suhteen. Summausverkko on optimaalisesti viritetty (resonanssissa) kun sen kaapeleiden sähköinen pituus vastaa lähetettävän signaalin kantoaallon aallonpituuden puolikkaan monikertaa.

10 Tarkasti ottaen on summausverkko näin ollen vireessä vain yhdellä taajuudella, mutta siirryttäessä optimitaajuudelta sivuun epäsovitus ei alussa kasva kovinkaan jyrkästi. Käytännössä summausverkko on yleensä optimoitu tukiaseman taajuuskaistan keskivaiheille, jolloin myös tukiaseman taa-15 juuskaistan reunojen läheisyydessä toimivien lähettimien lähetystehot saadaan siirtymään tukiaseman antenniin ilman mainittavia häviöitä.

Summausverkon käyttökelpoinen taajuuskaista, jonka leveys tyypillisesti voi olla noin 2-10% * fo (jossa fo on 20 kaistan keskitaajuus) on kuitenkin käytännössä liian kapea jotta tukiaseman lähettimien tajuuskanavia voitaisiin muuttaa kovinkaan paljon ilman että summausverkon viritykseen tarvitsisi puuttua. Näin ollen on ilmennyt tarvetta summausverkon virityksen yksinkertaiseen ja nopeaan muutta-.25 miseen.

Ennestään tunnetaan ratkaisu tukiaseman summausverkon virittämiseksi, jossa summausverkkoon on liitetty viritys-kanta. Kyseinen virityskanta (stubi) kiinnitetään summausverkon viimeiseen T-haaraan, jolloin se kiinnittyy muutoin 30 avoimeksi jäävään liittimeen. Virityskanta käsittää oi-kosulkuruuvin, joka oikosulkee koaksiaalikaapelin ulkojoh-timen ja keskijohtimen. Oikosulkuruuvin fyysistä paikkaa voidaan siirtää tietyn asetusalueen sisällä. Oikosulku-i ruuvin paikka määrittää virityskannan, ja näin ollen koak- 3 5 siaalikaapelista sekä liittimistä muodostuvan summausverkon 3 103227 sähköisen pituuden, eli sen taajuuden jolle summausverkko on viritetty.

Edellä mainitun tunnetun virityskannan merkittävin heikkous on sen säädön hankaluus. Virityskantaa on nimit-5 täin säädettävä manuaalisesti siten, että oikosulkuruuvi ensin irrotetaan ja tämän jälkeen kiinnitetään uuteen paikkaan. Kyseinen toimenpide vaatii huoltomiehen käyntiä paikan päällä, mikä vuorostaan vie paljon aikaa ja nostaa kustannuksia. Erityisesti uusien automaattiviritteisten 10 kompainersuodattimien käyttöön otto on asettanut uusia vaatimuksia summausverkon virittämiselle, koska taajuusmuu-toksen tekeminen automaattisesti (kauko-ohjatusti) olisi muutoin mahdollista.

Ennestään tunnetaan lisäksi virityskanta, jossa 15 summausverkon koaksiaalikaapelin keskijohtimen jatke on sovitettu työntymään sisään maadoitettuun metalliputkeen tai vastaavaan. Metalliputki, joka sähkömoottorin välityksellä on siirrettävissä keskijohtimen jatkeen aksiaalis-suunnassa on kyseisessä ratkaisussa varustettu liukukontak-20 teillä, jotka ulkonevat metalliputken sisäpinnasta kohti keskijohtimen jatketta siten, että ne koskettavat kyseistä jatketta. Kyseinen kosketuskohta muodostaa näin ollen keskijohtimen maadoituspisteen. Kun metalliputkea tällöin siirretään sähkömoottorin avulla keskijohtimen jatkeen 25 aksiaalissuunnassa liukuvat liukukontaktit pitkin keskijohtimen jatkeen pintaa siten, että mainittu maadoituspiste siirtyy, jolloin summausverkon koaksiaalikaapelin sähköinen pituus muuttuu ja summausverkko saadaan viritettyä halutulle taajuudelle.

30 Tämän tunnetun ratkaisun merkittävin heikkous on, - että se edellyttää mekaanisten liukukontaktien käyttöä, jolloin se on altis häiriöille muun muassa kulumisen ja korroosion vuoksi. Tämä ratkaisu ei myöskään sovellu käytettäväksi korkeilla taajuuksilla, eli käytännössä kyseistä 35 ratkaisua voidaan käyttää vain noin 1 GHz:n taajuudelle asti.

4 103227 Tämä keksinnön tarkoitus on ratkaista edellä mainittu ongelma, ja tarjota käyttöön ratkaisu summausverkon virittämisen helpottamiseksi siten, että summausverkko tarvittaessa voidaan säätää kauko-ohjatusti, tai että summausver-5 kon virittäminen haluttaessa voidaan jopa kokonaan automa- » tisoida. Keksinnön tarkoitus on lisäksi saada aikaan lineaarisen säädön mahdollistava ratkaisu summausverkon virittämiseksi, joka soveltuu käyttöön entistä suuremmalla taajuusalueelle, eli myös yli 1 GHz:n taajuuksilla. Keksinnön 10 tarkoitus on vielä edelleen saada aikaan ratkaisu summaus- verkon virittämiseksi, jossa ei tarvita mekaanisesti kulu- i via osia. Nämä ja keksinnön muut tavoitteet saavutetaan keksinnön mukaisella menetelmällä, jolle on tunnusomaista, j että järjestetään virityskantaan pienihäviöisestä dielekt- 15 risestä tai ferrimagneettisesta materiaalista valmistettu siirrettävä osa joka ympäröi ainakin keski johdinta, ja säädetään summausverkon virityskannasta heijastuvan aallon | vaihekulmaa vaiheensiirron aikaansaamiseksi ja summausver kon virittämiseksi siirtämällä mainittua siirrettävää osaa 20 keskijohtimen pituussuunnassa.

Keksinnön tarkoitus on lisäksi saada aikaan summausverkko, jossa keksinnön mukaista menetelmää voidaan toteuttaa. Keksinnön mukaiselle summausverkolle on tunnusomaista, i että virityskanta käsittää pienihäviöisestä dielektrisestä 25 materiaalista tai ferrimagneettisesta materiaalista valmis tetun siirrettävän osan, joka ympäröi ainakin keskijohdin- i i ta, ja joka on siirrettävissä keski johtimen pituussuunnassa virityskannasta heijastuvan aallon vaihekulman säätämiseksi tukiaseman summausverkon virittämiseksi.

30 Keksinnön tarkoitus on vielä edelleen saada aikaan virityskanta, jolla keksinnön mukaista menetelmää voidaan soveltaa, ja joka soveltuu käytettäväksi keksinnön mukaisessa summausverkossa. Keksinnön mukaiselle virityskan-nalle on tunnusomaista, että virityskanta käsittää pienihä-35 viöisestä dielektrisestä materiaalista tai ferrimagneetti- 5 103227 sesta materiaalista valmistetun siirrettävän osan, joka ympäröi ainakin keskijohdinta, ja joka on siirrettävissä keskijohtimen pituussuunnassa virityskannasta heijastuvan aallon vaihekulman säätämiseksi.

5 Keksintö perustuu siihen ajatukseen, että summausver- kon virityskannasta heijastuvan aallon vaihekulmaa säätämällä ilma-eristeisen koaksiaalirakenteen avulla, jossa keski johtimen ympärillä on ferrimagneettisesta materiaalista tai dielektrisestä materiaalista kuten esimerkiksi kera-10 miikasta tai teflonista valmistettu siirrettävä osa, jolloin aikaan entistä tarkempi, luotettavampi ja yksinkertaisempi ratkaisu summausverkon virittämiseksi.

Siirrettävää osaa liikuttamalla, esimerkiksi koaksiaalirakenteen ulkovaipassa olevan pitkänomaisen raon kaut-15 ta, muuttuu virityskannasta heijastuvan aallon vaihekulma. Virityskannan toinen pääty voi olla oikosuljettu tai vaihtoehtoisesti avoin, ja sen toiseen päähän on edullisesti järjestetty koaksiaaliliitin. Virityskannan toisen pään ollessa oikosuljettu (tai avoin) , heijastuu summausverkosta 20 virityskantaan tuleva RF-signaali takaisin, jolloin rakenteeseen muodostuu seisova-aalto. Muodostuneessa seisovassa aallossa sähkö- ja magneettikentän energiajakauma muuttuu pitkin koaksiaalirakennetta mentäessä paikan funktiona siten, että magneettikentän maksimi ja samalla sähkökentän 25 minimi on oikosulkupisteessä. Siirryttäessä poispäin oi-kosulkupisteestä muuttuu kenttien energiajakauma siten, että tultaessa aallonpituuden neljänneksen päähän oikosul-kupisteestä on sähkökentän energia maksimissaan ja magneettikenttä minimissään. Avoimen päädyn tapauksessa sähköken-30 tän maksimi on kytkentäelimen avoimessa päässä ja magneet-' ·. tikentän maksimi löytyy vastaavasti λ/4 :n etäisyydeltä.

Edellä selostetusta energia jakaumasta johtuen määräy-, tyy koaksiaalirakenteessa siirrettävän osan vaikutus hei- jastuskertoimen Sll vaihekulmaan sen sijaintipaikan mu-35 kaisesti, eli paikan funktiona. Keksinnön mukaisella rat- 6 103227 kaisulla saavutetaan nääin ollen yksinkertaisempi ja line-aarisempi menetelmä summausverkon virittämiseksi. Siirrettävän kappaleen pitkä aksiaalinen säätöliike mahdollistaa tarkan säädön esimerkiksi sähkömekaanisen toimilaitteen 5 avulla kauko-ohjatusti tai vaihtoehtoisesti säätö voidaan täysin automatisoida. Lisäksi säätöelimen säätökäyrän jyrkkyyteen ja kulmakertoimeen voidaan helposti vaikuttaa siirrettävän kappaleen mitoituksella ja materiaalinvalin-nalla. Keksinnön mukainen ratkaisu soveltuu lisäksi käytet-10 täväksi entistä suuremmalle taajuusalueelle, eli sitä voidaan hyödyntää myös noin 1-10 GHz taajuusalueella toimivissa järjestelmissä. Keksintö soveltuu näin ollen hyödynnettäväksi esimerkiksi DCS 1800 tai DCS 1900 (Digital Cellular System) matkapuhelinjärjestelmissä, jossa käyte-15 tään noin 1800 MHz ja vastaavasti noin 1900 MHz alueella ] olevia taajuuskanavia.

Keksinnön mukaisen summausverkon ja virityskannan edulliset suoritusmuodot ilmenevät oheisista epäitsenäisistä patenttivaatimuksista 3 ja 5 - 8.

! 20 Keksintöä selostetaan seuraavassa lähemmin esimerki nomaisesti viitaten oheisiin kuvioihin, joista kuvio 1 havainnollistaa keksinnön mukaisen summaus- i verkon ensimmäistä edullista suoritusmuotoa, i kuvio 2 havainnollistaa keksinnön mukaisen viritys-. 25 kannan ensimmäistä edullista suoritusmuotoa, ja kuvio 3 havainnollistaa keksinnön mukaisen viritys-kannan toista edullista suoritusmuotoa.

Kuvio 1 havainnollistaa keksinnön mukaisen summausverkon ensimmäistä edullista suoritusmuotoa. Kuvion 1 30 summausverkko voi olla esimerkiksi solukkoradiojärjestelmän, kuten NMT- (Nordisk Mobil Telefon), DCS- (Digital Cellular System) tai GSM-järjestelmän (Groupe Special Mobile) tukiaseman summausverkko. ,

Kuviossa 1 esitetty summausverkko muodostuu koaksiaa-35 likaapeleista 6 sekä T-haaroista 5. Ylimmästä T-haarasta 7 103227 lähtevä koaksiaalikaapeli on yhdistetty tukiaseman antenniin ANT, ja alimman T-haaran liitäntään on sovitettu virityskanta 1 (stubi).

Kuviossa 1 näkyvässä tukiasemassa on neljä radiolähe-5 tintä TX. Lähettimien TX syöttämät radiotaajuiset signaalit ohjataan kapeakaistaisten kompainerisuodattimien 4 kautta summausverkkoon T-haarojen 5 kautta. Jotta mahdollisimman suuri osa lähettimien tehosta siirtyisi antenniin ANT heijastumatta takaisin epäsovituskohdista, tulee summausverkon 10 kaapeleiden 6 sähköinen pituus olla lähetettävän signaalin kantoaallon aallonpituuden puolikas, eli η*λ/2 (n=l,2,3...). Vastaavasti suodattimien lähdöistä kaapeleille 6 johtavien kaapeleiden 3 pituus tulee olla η*λ/4 (n=l,3,5...). Summausverkko on näin ollen täysin vireessä 15 (resonanssissa) vain yhdellä taajuudella, mutta epäsovitus ei yleensä kasva kovinkaan jyrkästi alussa optimitaajuudel-ta sivuun siirryttäessä.

Kuviossa 1 esitetyt kompainerisuodattimet 4 ovat viritettäviä, eli niiden taajuutta voidaan sinänsä tunne-20 tulla tavalla säätää vastaamaan lähettimien TX käyttämiä taajuuskanavia. Lähettimien TX taajuuskanavien säätö/muutos johtaa kuitenkin siihen, että summausverkko tulee virittää uudelleen uusia taajuuskanavia vastaavaksi. Kyseinen viritys toteutetaan keksinnön mukaisella virityskannalla 1.

: -25 Kuvion 1 virityskannalle 1 saadaan aikaan ohjaussig naali esimerkiksi siten, että tukiasemaohjain tai vastaava ohjausyksikkö syöttää virityskannalle 1 ohjaussignaalin, joka ilmaisee tukiaseman taajuuskanavien keskitaajuuden. Mikäli tukiasemassa on välineitä epäsovituskohdista heijas-30 tuneen tehon mittaamiseksi, voidaan virityskannalle syöttää - ohjaussignaali, joka perustuu reunimmaisia taajuuskanavia käyttävien lähettimien TX epäsovituskohdista heijastunee-, seen tehoon. Tällaisia mittausvälineitä tunnetaan ennestään esimerkiksi automaattisesti viritettävien kompainerisuodat-35 timien yhteydestä, minkä vuoksi niitä ei käsitellä lähemmin 8 103227 tässä yhteydessä.

Kuvio 2 havainnollistaa keksinnön mukaisen viritys-kannan ensimmäistä edullista suoritusmuotoa. Kuviossa 2 esitetty virityskanta 1 on rakenteeltaan avoin, eli viri-5 tyskannan keskijohdinta 7 ei ole kytketty putkimaiseen ulkojohtimeen 8. Kuviossa 2 virityskanta on esitetty osittain leikattuna, jolloin siitä nähdään virityskannassa oleva pienihäviöisestä eristemateriaalista (esimerkiksi teflonista) valmistettu osa 10, joka pitää virityskannan 10 keskijohtimen 7 vapaan pään paikallaan ulkojohtimen 8 \ suhteen.

i * Virityskanta 1 liitetään tukiaseman summausverkkoon koaksiaaliliittimen 9 välityksellä, jolloin keskijohtimen 7, joka on kytketty koaksiaaliliittimen ensimmäiseen na-15 paan, ja summausverkon koaksiaalikaapelin keskijohtimen välille muodostuu kontakti. Vastaavasti virityskannan putkimaisen ulkojohtimen 8, joka on kytketty koaksiaaliliittimen 9 toiseen napaan, ja tukiaseman summausverkon koaksiaalikaapelin ulkojohtimen välille muodostuu kontakti. 20 Keskijohtimen 7 ja putkimaisen johtimen 8 väliseen rengasmaiseen ilmatilaan 12 on sovitettu pienihäviöiestä dielektrisestä materiaalista valmistettu siirrettävä osa I 11, joka on siirrettävissä keskijohtimen 7 pituussuunnassa tilassa 12. Pienihäviöisellä dielektrisellä materiaalilla ; 25 tarkoitetaan sellaista materiaalia, jonka suhteellinen ) permittiivisyys er>l (ja samalla suhteellinen permeabili-teetti μΓ=1) kuten esimerkiksi tefloni tai keramiikka. Tällöin siirrettävän osan vaikutus virityskannan heijastus-kertoimen vaihekulmaan on suurimmillaan sähkökentän maksi-30 mikohdassa ja pienimmillään magneettikentän maksimikohdas-! sa. Mikäli siirrettävän kappaleen 11 materiaali kuvion 2 tapauksesta poiketen on sellaista että sen er=l ja μτ>1, on vaikutus päinvastainen, eli maksirniefekti on magneettikentän maksimin kohdalla.

35 Putkimaiseen ulkojohtimeen 8 on muotoiltu putken 9 103227 pituussuuntainen rako (ei esitetty kuviossa) , josta ulkonee siirrettävään kappaleeseen 11 kiinnitetty uloke 13, jonka avulla siirrettävää osaa 11 voidaan siirtää putkimaisessa johtimessa 3. Kuviossa 2 esitetyllä rakenteella voidaan 5 täten saavuttaa yksinkertainen ja riittävän lineaarinen heijastuvan aallon vaihekulmasäätö, jonka aksiaalinen säätöliike on helposti yhdistettävissä suodattimen taajuu-densäätöliikkeeseen. Lisäksi säätöelimen säätökäyrän jyrk-kyyteen ja kulmakertoimeen voidaan helposti vaikuttaa 10 siirrettävän osan mitoituksella ja materiaalinvalinnalla.

Kuviossa 2 on etenevää aaltoa a/g° merkitty nuolella a ja heijastuvaa aaltoa b/p° nuolella b. Heijastuskerroin T on tällöin: 15 T= -g- /α° - β°

Siirrettävän osan 9 siirtäminen paikasta toiseen vaikuttaa kytkentäelimen 1 heijastuskertoimeen kuvion 2 alaosassa esitetyllä tavalla. Eli riippuen siirrettävän kappa-20 leen asemasta (jota kuvaa vaaka-akseli) virityskannassa 1 muuttuu heijastuskertoimen vaihekulma (pystyakseli).

Kuvio 3 havainnollistaa keksinnön mukaisen viritys-kannan toista edullista suoritusmuotoa. Kuviossa 3 esitetty virityskanta 1' vastaa muilta osin kuviossa 2 esitettyä 25 virityskantaa l, mutta kuvion 3 tapauksessa virityskannan rakenne on suljettu, eli sen keskijohdin 7 on kytketty ulkojohtimeen 8 oikosulkupisteessä 14. Lisäksi kuviossa 3 esitetyn virityskannan rakenteen sähköinen pituus on 3L/4 kun se kuvion 2 tapauksessa on L/2.

30 On ymmärrettävä, että edellä oleva selitys ja siihen liittyvät kuviot on ainoastaan tarkoitettu havainnollistamaan esillä olevaa keksintöä. Alan ammattimiehille tulevat olemaan ilmeisiä erilaiset keksinnön variaatiot ja muunnelmat ilman että poiketaan oheisissa patenttivaatimuksissa * 35 esitetyn keksinnön suojapiiristä ja hengestä.

Claims (9)

10 103227

1. Menetelmä tukiaseman summausverkon virittämiseksi, johon summausverkkoon kuuluu virityskanta (1, 1'), joka 5 käsittää pitkänomaisen keskijohtimen (7) ja keskijohdinta ympäröivän olennaisesti putkimaisen johtimen (8), joka on sovitettu samankeskeisesti keskijohtimen (7) kanssa, ja jossa menetelmässä tukiaseman summausverkko viritetään virityskannan (1, 1') avulla, tunnettu siitä, että 10 järjestetään virityskantaan (1, 1') pienihäviöisestä dielektrisestä tai ferrimagneettisesta materiaalista valmistettu siirrettävä osa (11), joka ympäröi ainakin keski-johdinta (7), ja säädetään summausverkon virityskannasta (1, 1') hei-15 jastuvan aallon vaihekulmaa vaiheensiirron aikaansaamiseksi ja summausverkon virittämiseksi siirtämällä mainittua siirrettävää (11) osaa keskijohtimen pituussuunnassa (7).

2. Summausverkko radiolähettimien (TX) syöttämien radiotaajuisten signaalien yhdistämiseksi ja syöttämiseksi 20 yhteiselle antennivälineelle (ANT), johon summausverkkoon kuuluu johtimia (3, 6), liitäntäkappaleita (5) sekä virityskanta (1, 1'), joka käsittää liittimen (9) virityskannan kytkemiseksi summausverkkoon, pitkänomaisen keskijohtimen (7) , jonka ensimmäinen pää on kytketty liittimen (9) ensim-. 25 mäiseen napaan, ja keskijohdinta (7) ympäröivän olennai sesti putkimaisen johtimen (8) joka on sovitettu samankeskeisesti keskijohtimen kanssa, ja jonka ensimmäinen pää on kytketty liittimen (9) toiseen napaan, tunnettu siitä, että virityskanta (1, 1') käsittää pienihäviöisestä 30 dielektrisestä materiaalista tai ferrimagneettisesta mate riaalista valmistetun siirrettävän osan (11), joka ympäröi ! ainakin keskijohdinta (7) , ja joka on siirrettävissä keskijohtimen (7) pituussuunnassa virityskannasta (1,1') heijas- . tuvan aallon vaihekulman säätämiseksi tukiaseman summaus-35 verkon virittämiseksi. 11 103227

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen summausverkko, tunnettu siitä, että kunkin radiolähettimen (TX) lähtö on kytketty sitä vastaavan suodattimen (4) tuloon, että kunkin suodattimen (4) lähtö on kytketty haaroituskap- 5 paleen (5) välityksellä summausverkon antennikaapeliin, ja että virityskanta (1, 1') on kytketty mainittuun antenni-kaapeliin.

4. Virityskanta tukiaseman summausverkon virittämiseksi, joka virityskanta (1, 1') käsittää: 10 liittimen (9) virityskannan kytkemiseksi summausverk- koon, pitkänomaisen keskijohtimen (7) , jonka ensimmäinen pää on kytketty liittimen (9) ensimmäiseen napaan, ja keski johdinta (7) ympäröivän olennaisesti putkimaisen 15 johtimen (8) joka on sovitettu samankeskeisesti keskijohti-men kanssa, ja jonka ensimmäinen pää on kytketty liittimen (9) toiseen napaan, tunnettu siitä, että viritys-kanta (1, 1') käsittää pienihäviöisestä dielektrisestä materiaalista tai ferrimagneettisesta materiaalista valmis-20 tetun siirrettävän osan (11), joka ympäröi ainakin keski-johdinta (7), ja joka on siirrettävissä keskijohtimen pituussuunnassa virityskannasta (1, 1') heijastuvan aallon vaihekulman säätämiseksi.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen virityskanta, ; 25 tunnettu siitä, että keskijohtimen (7) liittimestä (9) etäämpänä sijaitseva pää on kytketty putkimaiseen johtimeen (8) oikosuljetun virityskannan (l1) aikaansaamiseksi .

6. Patenttivaatimuksen 4 tai 5 mukainen virityskanta, 30 tunnettu siitä, että mainittu siirrettävä osa (11) * on keraamista tai teflonista valmistettu lieriömäinen umpinainen osa, jonka keskiosan läpi ulottuu reikä.

, 7. Jonkin patenttivaatimuksen 4-6 mukainen viritys- kanta, tunnettu siitä, että siirrettävä osa (11) 3 5 ympäröi keskijohdinta (7) , ja että putkimainen johdin (8) 12 103227 ympäröi siirrettävää osaa (11), jolloin siirrettävä osa (11) on siirrettävissä keskijohdinta (7) pitkin tämän ja olennaisesti putkimaisen osan (8) rajaamassa ilmatilassa (12) .

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen virityskanta, tunnettu siitä, että putkimaisen johtimen (8) vaippa käsittää sen pituusakselin suuntaisen raon, ja että siirrettävä osa (11) käsittää ulokkeen (13) joka ulkonee mainitun raon läpi, jolloin virityskannan (1, 1') siirret-10 tävä osa (11) on siirrettävissä putkimaisen osan raosta ulkonevan ulokkeen (13) välityksellä.

9 13 103227