FI103168B - Järjestely ja menetelmä soittamiseksi - Google Patents

Description

103168

JÄRJESTELY JA MENETELMÄ SOITTAMISEKSI

Keksinnön kohteena on järjestely ja menetelmä soittamiseksi.

Vaatimus tukea sekä tuottaa erilaisia palveluja on vienyt tietoliikemeverkoissa 5 kehitystä ns. älyverkon IN (Intelligent Network) suuntaan. Älyverkko voidaan määritellä arkkitehtuurina, jota voidaan soveltaa useimpiin tietoliikenneverkkoihin riippumatta verkkoteknologiasta. Sen tavoitteena on lisäarvoa antavien telepalvelujen luonti, ohjaus ja hallinta. Älyverkon yksi erityispiirre on tarjota käytettävästä palvelusta riippumattomia modulaarisia toimintoja, joita voidaan liittää toisiinsa komponentteina luota-10 essa uusia palveluja, jolloin uusien palveluiden määrittely ja suunnittelu on helpompaa. ^ Toinen erityispiirre on palveluiden tarjonnan televerkkoriippumattomuus. Palvelut ovat erillään alinna olevasta fyysisestä verkkorakenteesta, jolloin ne voivat olla hajautettuna.

CCITT(lnternational Telegraph and Telephone Consultative Committee) 15 on määritellyt älyverkon käsitemallia (InteDigent Network Conseptual Model, INCM) suosituksessa CS-1 (Capability Set 1). Malli koostuu neljästä tasosta, joista kukin edustaa abstraktia näkemystä älyverkon tarjoamista mahdollisuuksista. Mallin toiseksi ylin taso on globaali toiminnan taso (Global Functional Plane) ja siihen sisälyy näkemys älyverkosta palveluriippumattomina rakenneosina SIB (Service Independent Buil-20 ding Block, SIB), joista kootaan palvelulogiikan avulla haluttuja palvelun ominaisuuksia ja palveluja. Tälle tasolle kuuluu myös koko verkon kattava peruspuheen käsittely BCP ., (Basic Call Process) sekä BCP:n ja SIB:ien väliset alustus- ja käännöspisteet POI ja POR (Point of Initiation, Point of Return).

Älyverkon fyysinen arkkitehtuuri on esitetty kuvassa 1. Palvelun kytkentä-25 piste SSP (Service Switching Point) tarjoaa käyttäjälle pääsytien verkkoon ja hoitaa kaikki tarvittavat valintatoiminnot. Se pystyy havaitsemaan älyverkon palvelupyynnöt.

.. Toiminnallisesti SSP sisältää puhelunhallinta- ja palvelunvalintatoiminnot. Palvelun oh jauspiste SCP (Service Control Point) sisältää palvelulogiikan ohjelmat, joita käytetään tuottamaan älyverkon palveluita. Palveludatapiste SDP (Service Data Point) sisältää 30 datan, jota SCP:n palveUogiikan ohjelmat käyttävät tuottaakseen yksilöityjä palveluja. SCP ja/tai SMP voivat käyttää SDP:n pak/eluja suoraan tai INAP-protokollaa(älyverkon sovelluskäytäntö, joka on OSI(Open Systems lnterconnection)-mallin mukainen kerrokseen 7 kuuluva protokolla eli sovellustason yhteyskäytäntö älyverkon eri solmupis- 2 103168 teiden (SSP/SCP) välistä sanomansiirtoa varten) käytävän signaaliverkon välityksellä. Älykkään oheislaitteen IP (Intelligent Peripheral) taijoamia lisäpalveluja ovat esim. ääniviestit, synteettiset äänen- ja puheentunnistuslaitteet ja äänen generointi. Palvelun kytkentä- ja ohjauspiste SSCP (Service Switching and Control Point) koostuu SCP:stä 5 ja SSP:stä yhdessä solmussa. Palvelun hallintapiste SMP (Service Management System) suorittaa palvelun hallinnan, tarjonnan ja suorituksen kontrollointia ja se voi kytkeytyä kaikkiin muihin fyysisiin olioihin. Toimintaesimerkkeinä ovat tietokannan hallinta, verkon valvonta ja testaus, verkon liikenteen hallinta ja verkkotiedon keräys. Palvelun luontiympäristön pistettä SCEP (Service Creation Environment Point) käytetään mää-10 riitelemään, kehittelemään ja testaamaan älyverkon palveluja ja syöttämään palvelu SMP:lle. Adjunct AD vastaa toiminnallisesti palvelun ohjauspistettä SCP mutta on kytketty suoraan SSP:hen. Palvelusolmu SN (Service Node) voi ohjata älyverkon palveluita ja suorittaa tiedonsiirtoa käyttäjien kanssa. Se kommunikoi suoraan yhden tai useamman SSP:n kanssa. SMAP (Service Management Access Point) on fyysinen 15 olio, joka tarjoaa tietyille käyttäjille yhteyden SMPihen. Toiminnallisesti SSP vastaa palvelunkytkentätoimintoa SSF (Service Switching Function), joka liittää puhelunkont-rollitoiminnon CCF (Call Control Function) ja palvelukontrollitoiminnon SCF:n. Se sallii SCF.n ohjata CCF:ää. Kun tilaaja, jonka puheluita halutaan kontrolloida, ottaa puhelun, ohjataan älyverkkoon tilaajan A-numero ja myös B-numero ainakin silloin, jos sille teh-20 dään numeron muunnos älyverkossa (vrt. kuva 2). Jos puhelu on älyverkkopalvelua käyttävä puhelu, esim. viihdepalveluun soitettu puhelu, palauttaa SCP keäoikselle rei-. titysohjeen ja veloitusinfonmaation (charging information). Kun piiielu on reititetty B-ti- laajalle ja puheyhteys kytketään, generoidaan pulsseja pulssigeneraattorissa. Toisissa järjestelmissä laskee puhelinkeskus puhelun aikana generoitujen pulssien ja veloi-25 tusinformaation perusteella puhelun hinnan jälkeenpäin. Toisissa järjestelmissä palve-lunohjauspisteeseen SCP välitetään puhelun kestäessä generoituja laskentapulsseja .. palvelukontrollitoiminnon SCF (Service Control Function) lähettämän monitorointi- pyynnön määräämällä tavalla. Monitorointpyyntöihin vastaa palvelunkytkentätoiminto SSF (Service Switching Function). SCP laskee reaaliajassa pulssien ja veloitusinfor-30 maation perusteella puhelun hintaa sitä mukaa kun puhelu etenee. SCP on hakenut A-tilaajan tilaajatietueen tietokannasta tilaajatiedot ja mikäli siellä on puhelun hintaan liittyvä tieto esim. tieto siitä kuinka paljon puhelu saa enintään maksaa tai onko saldoa jäljellä, puhelu katkaistaan tai menetellään muulla mahdollisella hallitulla tavalla.

3 103168 IN-verkon yhteydessä määritelty peruspuheen käsittelymalli BCSM (Basic Call State Model) on kuvaus puhelunhallintafunktion toiminnoista, joita tarvitaan käyttäjien välisen yhteysreitin pystyttämiseen ja ylläpitämiseen. Se tunnistaa ne pisteet (detection point) soitto- ja yhteysprosessissa, joissa IN palvelulogiikkaoliot voivat olla 5 vuorovaikutussuhteessa peruspuhelu- ja yhteyshallintaominaisuuksien kanssa. Se tarjoaa rungon niiden perussoitto- ja yhteystapahtumien kuvaamiseen, jotka voivat johtaa IN palvelulogiikkaolion aktivoimiseen sekä niiden pisteiden kuvaamiseen, joissa kontrollin siirto voi tapahtua.

Kuva 2 esittää erästä tunnettua peruspalvelua älyverkossa nimittäin nume-10 ronmuunnospalvelua. Vain oleelliset fyysiset oliot on esitetty kuvassa. Tilaaja näppäi-_ lee esim. numeron 800+ABCD (ABCD on jokin numerosarja). Keskuksen puhelunoh- jausfunktio tunnistaa 800-prefiksistä, että kyseessä on älyverkkopuhelu, jolloin pyydetään älyverkkopalvelua älyverkon kytkentäpisteen SSP:n kautta. Se lähettää yhteiskanavamerkinantoa käyttäen ohjauspisteelle SCP kyselyn, johon sisältyy numero 15 800+ABCD. SCP:ssä oleva ao. palveluohjelma katsoo SDP-tiedostosta, mikä tavalli sen puhelinverkon numero vastaa numeroa 800+ABCD. Tässä esimerkissä se on numero 291 7041. SCP palauttaa tämän nimeron SSP:lle, joka edelleen antaa sen keskuksen puhelunohjaukselle, joka sitten reitittää puhelun tähän numeroon. Antaessaan SSP:lle numeron SCP antaa myös puhelua koskevan veiortusinformaation. Kun 20 keskus generoi puhelun kestäessä pulsseja, suoritetaan myöhemmin jälkikäsittelynä puhelun veloitus näiden pulssien ja SCP:n antaman veloitusinformaation perusteella.

., C-numerolla tarkoitetaan tunnetusti sitä numeronmuunnoksessa saatua numeroa, jon ka älyverkon palvelu on saanut tietokannasta. Tällöin A-numero on kutsuvan tilaajan numero, B-numero on kutsuvan tilaajan näppäilemä numero, joka sisältää B-tilaajan 25 henkilökohtaisen tunnisteen ja C-numero on sitten tietokannasta haettu se todellinen numero, mihin puhelu on reititettävä.

Toinen esimerkki älyverkkopalvelusta on ns. AAB-palvelu (Automatic Alternative Billing). Se mahdollistaa, että käyttäjä voi soittaa puhelun mistä tahansa piheli-mesta, jolloin puhelu veloitetaan käyttäjän tililtä, joka on opffaattorin ylläpitämä ja ve-30 loitus tapahtuu jälkilaskutuksena. Palvelun tarjoaja osoittaa palvelun käyttäjälle tunnus koodin (Account Code) sekä henkilökohtaisen tunnusnumeron PIN (Personal Identification Number). Palvelu käynnistyy, kun käyttäjä valitsee pääsykoodin, jota seuraa numero, johon käyttäjä haluaa soittaa. SSP tunnistaa pääsykoodin ja siirtää ohjauksen 4 103168 SCP:lle. SCP pyytää käyttäjää antamaan tunnuskoodin sekä PIN numeron. Käyttäjän antama koodi ja PIN-numero tarkistetaan tekemällä tietokantakysely, jonka jälkeen puhelu kytketään. Keskuksen generoimien puhelun keston antavien pulssien ja SCP:n antaman veloitusinformaation mukaan muodostetaan puhelun lasku jälkikäsittelynä.

5 Nykyisissä puhelinjärjestelmissä on ominaista ensinnäkin se, että käytetään erilaisia tiiaajatietokantoja ja toiseksi se, että puhelu- ja tilaajakohtainen laskenta tapahtuu jälkikäsittelynä. Kiinteässä verkossa käytetään tunnetusti keskuksen tilaajatie-tokantaa ja matkapuhelinverkossa kuten GSM-verkossa kotirekisteriä HLR (Home Location Register), jonne pysyvät tilaajatiedot on tallennettu. Edellä sanotussa AAB-pal-10 velussa käytetään älyverkon tietokantaa joka sisältää tunnuskoodin ja PIN-numeron.

Kaikille näille tilaajatietokannoille on yhteistä, että ne luo ja päk/ittää kyseisen verkon operaattori. Tietokantaan voidaan tunnetusti asettaa erilaisia tilaajakohtai-sia parametreja. Niinpä esimerkiksi verkko-operaattori voi asettaa tilaajatietueeseen parametrin, joka estää tilaajan soittamasta esim. ulkomaanpuheluja tai pääsemästä 15 älyverkon avulla toteutettaviin tiettykin palveluihin kuten viihdepalveluihin. Estettyjen puheluiden hintataso on yleensä korkea. Etenkin älyverkon avulla toteutetut käyttäjälle kalliit viihdepalvelut ovat osoittautuneet ongelmallisiksi ja niinpä niihin on voitu asettaa tietty aikaraja, jonka täyttyessä puhelu katkeaa.

Nykyisten verkkojen tilaajatiedon hallinnassa on edellä esitetyn perusteella 20 eräitä ongelmia. Ainoa tapa on estää kokonaan pääsy tietyillä prefikseillä alkaviin numeroihin wo 96/156 33 kuvaa miten puhelun kestäessä saadaan reaaliaikaista : tietoa esim hinta- ja tilastotietoa, tilaajan puhelusta, joten ns. ongelmatilaajan puhe luita voidaan kontrolloida puhelun aikana. Älyverkoissa toteutettu viihdepalvelulle asetettu aikarajoitus on puhelukohtainen ja koskee siis kaikkia viihdepuhelinnumeroon 25 soitettuja puheluja, joten se ei estä siä, etteikö sama tilaaja voisi yhä uudelleen ja uudelleen soittaa samaan palveluun, sillä tilaaja- ja puhelinliittymäkohtainen valvonta ei ole tähän asti ollut mahdollista.

On olemassa ostettavia puhelinkortteja, joissa on tietty määrä puhe-linaikaa. Ne ovat herkkiä väärinkäytöksille. Niillä päästään soittamaan, jos vain sal-30 doa on jäljellä. Näissä ei ole kuitenkaan sitä ominaisuutta, jolla niillä voitaisiin soittaa vain tiettyyn numeroavaruuteen. Kortin haltijan pitää näppäillä kaikki haluamansa vastaanottajan numerot. Erityisesti turistit, jotka ovat vieraassa maassa, ovat usein sen ongelman edessä, millä numerolla päästään soittamaan esim. kotimaahan.

5 103168

Magneettiraitainen älykortti voidaan murtaa eli siihen voidaan ohjelmoida puheluai-kaa operaattorin tietämättä. Puhelinkortin myynti- ja jakelu voivat käyttää väärin vapaasti näkyvää pin ja salasanaa tai magneettijuovassa olevaa numeroa. Pahvikortti murtuu ja ko. Pin(=personal identity number)- ja salasanatiedot tuhoutuvat. Korttipu-5 helinkioskit vaativat erikoislaitteiston magneettijuovan lukemiseksi ja ovat kalliita verrattuna IN-kioskiin, jossa tarvitaan vain luuri ja näppäimistö.

Keksinnön tarkoituksena on poistaa edellä mainitut epäkohdat. Keksinnölle on tunnusomaista se, mitä on esitetty patenttivaatimusten tunnusmerkkiosassa.

Keksintö mahdollistaa erityisesti tietylle alueelle tai tiettyyn numeroryhmään 10 tai jopa tiettyyn numeroon ohjattavat puhelut mistä tahansa digitaalisesta puhelinliittymästä. Yleensä soittajan paikka on rajoitettu operaattorin toiminta-alueelle. Keksinnöllä annetaan mahdollisuus laajempaan vapaaseen kilpailuun eri teleyritysten välillä, minkä johdosta kuluttajan asema paranee. Keksinnöllä annetaan erityisesti mahdollisuus yksinkertaisesti tietystä vieraasta maasta ottaa yhteys tiettyyn maahan 15 tai teleliikennenalueelle, verkkokryhmään. Kun käyttäjä käyttää keksinnön mukaista korttia, käyttäjä voi olla varma, että hän on ensimmäinen kortin käyttäjä.

Keksintö kuvataan seuraavassa viitaten oheiseen piirustukseen, jossa kuva 1 esittää älyverkon fyysistä arkkitehtuuria, 20 kuva 2 kuvaa numeronmuunnospalvelua älyverkossa, kuva 3 kuvaa älyverkon toimintaa keksinnön mukaisessa järjestelmässä, •, kuva 4 kuvaa vuokaaviona keksinnön mukaisen toiminnon liittämistä soittajan laskennan tarkkailuun ja kuva 5 esittää vuokaaviona tapahtumia soitettaessa.

25

Kuvassa 3 televerkosta tuleva puhelu tulee SSP:n tulopintaan. Televerkkoon on soitettu esim. kortilla esitettyyn numeroon 0800 XXXX. Kortti on esimaksettu. Kortin päälle voi olla kirjoitettu kortin tunnus (PIN, henkilökohtainen tunnistusnumero) ja sen salasana, joka on peitetty raaputuspinnalla (kuten ässäarvassa), niin että käyttäjä voi 30 olla varma siitä, että kortti on käyttökelpoinen eikä sitä ole aiemmin käytetty. Kun käyttäjän antama numero on siirtynyt SSP:hen tai vastaavaan ja SCP:hen ja älyverkon tietokantaan, älyverkko pyytää käyttäjältä halutut tiedot esim. tunnusluku ja salasana. Kun nämä täsmäävät ja käyttäjällä on vielä jäljellä yhteysaikaa, hän voi jatkaa. Kortti 6 103168 voi olla joko yhteen alueeseen tai palveluun sidottu eli kortilla pääsee soittamaan vain esim. tietylle teleliikennealueelle tai verkkoryhmään tai palvelunumeroon ilman erillistä prefixiä tai lyhemmällä prefixillä kuin tavallisesti, kun käyttäjä soittaisi vastaavasta pu helimesta. Kuvassa 3 on esitetty sellainen palvelu, jossa samalla kortilla 5 (tunnusluvulla) on pääsy useaan eri palveluun tai teleliikennealueelle (maahan), verkkoryhmään (kaupungit) tai palveluihin (säätiedotus, aika jne.) tai vaikka matkapuhelinverkkoon. Kun käyttäjä on saanut tiedon, että hänen tunnistusnumeroaan käyttäen voi soittaa, hän voi valita esim. “91”, “92” tai “93”. Hän voi saada äänitiedotteen niistä mahdollisuuksista, jotka tähän numeroon liittyvät ja ohjeen, miten jatkaa soittamista 10 IP:tä hyödyntäen. Kun käyttäjä «in valinnut esim. “91 ’ ja painaa näppäintä “1 ” hän voi alkaa soittaa esim. suuntanumero - puhelinnumero ilman maan suuntanumeroa.

Käyttäjän näppäilemään numeroon on liitetty maanumero näppäillyn numeron eteen älyverkossa. Yhteiskanavamerkinantoa käyttäen ohjauspisteelle SCP lähetetään kysely. SCPissä oleva ao. palveluohjelma katsoo SDP-tiedostosta, mikä numero on liitet 15 tävä näppäillyn numeron 121212 eteen. Se voi olla numero 1. SCP palauttaa muunnetun numeron,1121212 SSPille, joka edelleen antaa sen keskuksen puhelunohjaukselle, joka sitten reitittää puhelun tähän numeroon. Antaessaan SSP.IIe numeron SCP antaa myös puhelua koskevan veloitusinformaation. Näin ollen tiedetään, miten paljon tietyllä tunnuksella identifioitavalla käyttäjällä on käytössään puheluaikaa. Tämän jät 20 keen puhelua muodostetaan normaalin puhelinmuodostuskäytännön mukaisesti. Jos soitettava numero ei vastaa, käyttäjä voi soittaa uudestaan tai yksinkertaisesti lopettaa soittamisen. Kun käyttäjä on painanut“91” ja “Γ hänelle voidaan antaa mahdollisuus valita USA:n sisältä joitain alueita, kaupunkeja, joihin SDPillä on tieto alueeseen pääsyn mahdollistavasta numerosta. Näin ollen käyttäjä voi jatkaa alueelle pääsyn tun-25 nisteen etsimistä SDP:stä, jos hän sitä haluaa. Kun haettu tieto on löytynyt hän voi näppäillä alueella olevan liittymän numeron, kuten hän olisi tällä alueella. Kuvassa 3 nauhuria on esitetty numerolla 10, ikkunoita 11,12,13, jotka siis sisältävät taulukkotie ' toa halutusta kohdealueesta, johon pääsyn mahdollistaa palvelunumero ja ao. numerot. Soittajaa vastaa numero 14, välityspalvelun tarjoajaa tai vastaavaa 15. T

30 Jos käyttäjä on näppäillyt “92” hänet voidaan yhdistää ääniviestillä joko tiettyyn kaupunkiin esim. Tampereelle, jos hän painaa “1”. Tämän tiedon mukaan hän sitten näppäilee suoraan haluamansa numeron Tampereelle ilman erillistä suuntanumeroa.

Keksinnöllä saadaan aikaan se, että käyttäjä voi esiintyä kuin ns. lähipuhelun soittaja, 7 103168 ilman että pitää muistaa, mikä on suuntanumero. Kolmas tapaus kuvassa 3 on se, että käyttäjä näppäilee "93", jolloin hänet yhdistetään äänitiedotteisiin esim. painamalla “Γ jokin tietty numero, joka on mahdollinen käyttäjätunnuksella, esim. palvelunumero säätiedotus. Neljäs tapaus on että käyttäjä näppäilee koodin esim.“94" jolloin hänet 5 siirretään virtuaalisesti ennakkoon numerosta riippuvaan ympäristöön. Jos käytäjä on esim. Lontoosta mutta fyysisesti sijaitsee Suomessa hän voi soittaa Lortooseen valitsemalla paikallisen puhelinnumeron niin kuin hän olisi Lontoossa ja IN liittää puheluun kaukotason prefixin sekä maan numeron että suuntanumeron (94 ohjaa haun IN:n taulukkoon, josta valitaan Lontoon etuliitteet Suomesta) Lontooseen. Jos hän taas 10 tahtoo soittaa esim. Ruotsiin hän valitsee ulkomaan prefixin niin kuin ollessaan Lontoossa sekä maan- että suuntanumeron ja puhelinnumeron. IN modifioi tämän nume ron vaihtamalla oikean prefixin eteen jonka jälkeen puhelu voidaan kytkeä noimaalisti. IN:ssä on taulukko, jossa prefixit ovat ja niitä vastaavat numeroihin liitettävät prefixit. Jos tämä käyttäjä taas tahtoo soittaa Suomeen niin hän voi käyttää ulkomaanprefixin 15 niinkuin Lontoossa ja maan numeron sekä suuntanumeron. IN modifioi tämän nume ron poistamalla ulkomaan prefiksin sekä maan suunnan. Jos tämä puhelu on Sue messa paikallispuhelu niin IN poistaa myös suuntanumeron mutta jos puhelu suuntautuu toiseen teleliikennealueeseen niin IN lisää siihen kaukotasoprefixin ja pihelu kytketään normaalisti. On kuitenkin suotavaa että tilaaja voi soittaa paikallispuhelut 20 ilman että hän valitsee koko tämän pitkän numerosarjan käyttämällä toista pal/elunu-meroa tai käyttämällä erityistä koodia palvelunumerot" jälkeen.

Vaihtoehtoisesti kortissa tai käyttäjällä on tunnusluku ja salasana, joilla pääsee vain yhteen paikkaan, alueeseen, verkkoryhmään jne. Esim. annettuaan tarvittavat PIN-koodin ja salasanan soittaja saa tiedotteen, jolla ilmoitetaan kohdemaa ja 25 vielä tarkemmin esim. kaupunki ja valintaohje. Kun käyttäjän oikeus käyttää on tarkistettu, käyttäjä näppäilee haluamansa puhelinnumeron joko ääniviestin tai vastaa- • van jälkeen. Näppäilty numero ohjataan älyverkkoon, SDP:hen, jossa on tiedostot w · ‘ siitä, mihin milläkin numerolla 0800-XXXX (X= kokonaisluku 0-9) päästään näppäilyn „ tuloksena. 0800 on palvelun osoittava numero, jolla puhelinkeskus osaa reitittää pu- 30 helun verkon kytkentäpisteeseen, XXXX mikä tahansa mielivaltainen luku, joka yhdessä 0800 numeron tai vastaavan kanssa identifioi kohdepalvelun. 0800-2122 voi vastata etuliitteitä 990-46-8, jolla pääsee Suomesta Tukholmaan, 0800-3133 voi vastata YY-358-31, jolla pääsee ulkomailta Suomeen (YY on kustakin maasta soi- 8 103168 tettaessa ilmoitettava ulkomaan tunnus). Esim. numerolla 0800-1234 päästään tiedostoon, joka muuttaa näppäillyn numeron 212121 numeroksi 931212121 (suuntanumero-tilaajanumero), joka vastaa C-numeroa. Muunnettu numero palautetaan verkon hallintajärjestelmän SCP:n toimesta SSP:hen, joka reitittää puhelun 5 eteenpäin tai antaa ohjeen puhelinkeskukselle ohjata puhelunmuodostus normaaliin tapaan muunnettuun numeroon. Yleensä SDP:stä haetaan etuliite, jonka perään käyttäjä valitsee haluamansa kohdenumeron. B-numeron eteen voidaan lisätä ao. maa- ja/tai verkkoryhmätunnus (suuntanumero). Puheluajan lähestyessä loppua soittajalle annetaan tiedote ajan päättymisestä. Muita tiedotteita lisätään tapaus-10 kohtaisesti samoin kuin kortin uudistamis- tai puheluajan lisäysmahdollisuudesta. Puheluajan lisäostomahdollisuus annetaan siten, että joko puhelinyhtiö, rahalaitos tai muu kortin myyntipiste saa IN-etäoperointimahdollisuuden, jolla ko. kortin tilille voidaan suorittaa lisäaikaa. Mahdollinen lisämaksu voidaan sallia myös tilaajan näppäilyillä, jos ko. kortille määritellään luottoraja. Kortin hinnat voivat vaihdella riippuen 15 kortin kohdenumeroista. Korttien myynti voisi tapahtua mistä tahansa myyntipisteestä, kaupasta, kioskista jne. Korttien sijasta voidaan hyödyntää myös muita tunnuksien jakokanavia. Voidaan esim. suojata tavallinen lankapuhelinliittymä väärinkäytöltä. Sen käyttämiseksi vaaditaan, kun halutaan esim. tietyn maksun ylittäviin puheluihin yhteyksiä tietty tunnus tai salasana ennen kuin puhelinta voi käyttää eli 20 tilaajan liittymästä erityisesti verkkoryhmän ulkopuolelle soitettavat puhelut, ulkomaanpuhelut. Myös tällöin käytetään älyverkon toimintoa, jolla puhelinnumero ’· muunnetaan halutun alueen tai palvelun numeroihin.

Keksinnössä käytetään nykyisen DTMF(Dual Tone Multi-frequency) signa-25 lointi-standardin mukaista näppäinvalinnan toimintaa, jolla IN-toiminta aktivoidaan. Keksintöä ei haluat rajoittaa vain tähän ratkaisuun, vaan myös vastaavia ratkaisuja • äänen tai näppäilyn siirtämiseen voidaan hyödyntää. Keksintö ei ole kuitenkaan IN- * laitteistoriippuvainen.

Kun korttiajatusta sovelletaan kansallisella alueella, esim. tietyllä teleliiken-30 nealueella, voidaan sitä käyttää myös erilaisten palvelu- tai viihdepuhelukorttina.

Näin maksulliset palvelupuhelimet voitaisiin kytkeä siten, että esim. vain tietyllä tunnuksella päästään palveluun. On myös mahdollista rajoittaa tietyn joukon soittoja, kun halutaan vain kortinhaltijan tunnuksella olevan mahdollisuus yhteydenottoon.

9 103168 Näistä esimerkkinä ovat esim. asuntolat, joissa vain kortinhaltija voisi soittaa tietyn alueen tai palvelun puheluita.

Em. tapauksissa HOT-line:llä, joka on Ericssonin tavaramerkki, ja toimintatapa, jolla luurin nostamisen tai puhelimen päälle panemisen jälkeen tietyn ajan ku-5 luttua, puhelin automaattisesti kytkeytyy tiettyyn numeroon, esim. IN-palvelunume-roon. Kun on päässyt IN-palveluun, joka on edellä mainitun kaltainen, keksinnön mukaisia puhelutoimintoja voi jatkaa PIN- ja salasanan syötön jälkeen. Tämä mal> dollistaa esim. puhelimet lomamökeissä ja vastaavissa paikoissa joissa liittymällä ei ole varsinaista omistajaa jolle voidaan osoittaa lasku jälkikäteen. Kaikki normaalipu-10 helut vaativat puhelinkortin jossa maksu on suoritettu ennakkoon tai että kortilla on luottoa. Tästä poikkeuksena on tietysti hätäpuhelut 112 (Suomessa) ja vastaavat jotka aina voidaan suorittaa ilman korttia. Tämä parantaa kuluttajan turvallisuutta koska tämä mahdollistaa puhelimen paikoissa joissa tavallisesti käytetään yhteistä yleisöpuhelinta keskeisesti jollakin alueella.

15 Kuvassa 4 on esitetty, miten keksinnön mukainen ratkaisu voidaan liittää osaksi puhelun maksun tarkkailua. Kun puhelu otetaan em. mainittuun numeroon, kutsu yhdistetään SCP:hen, jossa käyttäjän oikeus käyttää palvelua tarkistetaan. Käyttäjälle voidaan ilmoittaa jäljellä olevasta saldosta. Jos jäljellä olevaa saldoa on jä-jellä, kutsua jatketaan, jos ei annetaan ilmoitus, miten menetellä. Kun palvelu on käy 20 tössä, käyttäjä valitsee haluamansa numeron, joka muutetaan keskuksen ohjattavaan muotoon halutulle alueelle. Jos vastaaja on varattu tai ei tavoitettavissa, puhelu lope '· tetaan tai annetaan uusi mahdollisuus soittoon. Kun puheluun on vastattu, käyttäjän saldoa valvotaan, ja saldon loppuessa, keskeytetään puhelu ja ilmoitetaan lisäajan la-tausmahdollisuudesta. Palvelujen ohjauspisteessä SCP oleva tilaajatietojen halintalo-25 giikka muodostetaan välittömästi käyttäjän tietokantaan. Puhelinkeskuksen generoimia laskentapulsseja välitetään puhelun kestäessä palvelukontrollitoiminnon SCF lähettämän monitorointipyynnön määräämällä tavalla palvelujen älyverkkoon, joka laskenta-pulssien ja ohjauspisteen SCP antaman puhelun veloitusinformaation perusteella las-„ kee puhelun kestäessä puhelun hintaa, jolloin puhelun hetkellinen hinta on reaali- 30 ajassa tiedossa.

Keksinnön mukainen menetelmä ja järjestely mahdollistaa lukuisia sovelluksia. Sitä voidaan käyttää esimaksettijen puhelujen kontrollissa, joihin puheluihin voidaan liittää rajoittavia määräyksiä tai muita palveluita. Puhelukohtaisesti voidaan rajoittaa 10 103168 yhden puhelun kestoa riippuen sen kustannuksista ja tilaajakohtainen puhelunvalvonta on helposti toteutettavissa. Voidaan esim. rajoittaa kokonaispuhelujen määrää, jotka tilaaja voi soittaa. Tilaaja voidaan rekisteröidä automaattisesti televerkon puolelta tilaa-jatietokantaan ja rekisteröinti voidaan suorittaa tilaajan huomaamatta. Tälöin voidaan 5 esim. GSM-visitor-tilaajien liikennettä kontrolloida eivätkä he siten pääse aheuttamaan luottotappioita operaattorille. Niin sanottujen ongelmatilaajien puheluita voidaan helposti kontrolloida ja saada niistä reaaliaikaista tietoa, joten voidaan ryhtyä ajoissa tarvittaviin toimenpiteisiin ko. tiaajan suhteen.

Kuvassa 5 on esitetty keksinnön mukainen ratkaisu vuokaaviona puhelun ete-10 nemisen mukaan. Palvelu aktivoidaan tiettyyn numeroon soitettaessa, aktivoidaan käyttäjälle kotiprofiili, joka vastaa aktivointikoodia, esim. Dallas, Lontoo. Kun käyttäjä on näppäillyt haluamansa kohdenumeron esim. Lontoosta, älyverkko muuntaa näp päillyn numeron etuliitteelliseksi älyverkossa olevan rekisterin mukaan käyttäjän sitä välttämättä huomaamatta. Reititetään ja muodostetaan puhelu ao. kohteeseen.

15 Edellä oleva selitys ja siihen liittyvät kuvat on ainoastaan tarkoitettu havain nollistamaan esillä olevaa keksintöä. Alan ammattimiehille tulevat olemaan ilmeisiä erilaiset keksinnön variaatiot ja muunnelmat ilman että poiketaan oheisissa patenttivaatimuksissa esitetyn keksinnön suojapiiristä ja hengestä.

w

Claims (10)

103168 Patentti vaati m ukset:

1. Menetelmä päätelaitteella soittamiseksi, jossa menetelmässä haluttu ennalta määrätty palvelunumero ilmoitetaan keskukseen, jossa numero tunnistetaan ja 5 yhdistetään kutsu älyverkkoon, ilmoitetaan ennalta määrätty henkilötunnistenumero ja salasana älyverkon ohjeiden mukaan, tarkistetaan käyttöoikeus älyverkossa, t u n-n e t t u siitä, että käyttäjä saa pääsyn tiettyyn ennalta määrättyyn nume-roavaruuteen, valitaan käyttäjän puhelimessa halutussa ennaltamäärätyssä numeroavaruudessa toimiva numero, johon muunnetaan älyverkon ohjauksessa 10 etuliitettä ennaltamäärättyyn numeroavaruuteen pääsyn mahdollistamiseksi, puhelun reitittämiseksi älyverkossa muunnetun etuliitteen ja numeron ilmaisemaan liittymään.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että numeroavaruus on edullisesti maan tai verkkoryhmän rajoittama alue.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että 15 numeroavaruus on palvelunumero.

4. Patenttivaatimuksen 1-3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että valitaan kohdealue, edullisesti esim. verkkoryhmä, toimitaan verkkoryhmän sisällä verkkoryhmän tilaajan tavoin.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä tilaajatiedon hallitsemiseksi 20 puhelinverkossa, tunnettu siitä, että puhelinkeskukseen liittyy älyverkon IN palvelujen kytkentäpiste SSP, jonka kautta puhelinverkosta on pääsy älyverkon palvelujen ohjauspisteen SCP tarjoamiin palveluihin, palvelujen ohjauspisteeseen SCP liittyvässä palvelujen datapisteessä SDP on hallittavien tilaajien tietokanta, jonka yksittäinen tilaajatietue sisältää ainakin tilaajatunnisteen sekä muuta tilaajaa 25 koskevaa tilaajatietoa, ja jonka tietoja voidaan käyttää tilaajan puheluiden reaaliaikaiseen kontrollointiin, kun palvelujen kytkentäpiste SSP on ohjannut uuden hallittavan tilaajan tekemän kutsun älyverkkoon, jolloin tilaajan näppäilemä numero muutetaan halutun numeroavaruuden numeroksi ja puhelu reititetään ao. avaruuden määräämään numeroon. ή

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että muodostetaan palvelujen ohjauspisteessä SCP oleva tilaajatietojen hallintalogiikka välittömästi tietokantaan, puhelinkeskuksen generoimia laskentapulsseja välitetään puhelun kestäessä palvelukontrollitoiminnon SCF lähettämän monitorointipyynnön määräämällä tavalla palvelujen älyverkkoon, lasketaan älyverkossa laskentapulssien 12 103168 ja ohjauspisteen SCP antaman puhelun veloitusinformaation perusteella puhelun kestäessä puhelun hintaa, jolloin puhelun hetkellinen hinta on reaaliajassa tiedossa.

7. Yhden tai useamman patenttivaatimuksen 1-6 mukainen menetelmä, t u n n e t t u siitä, että palveluun oikeuttava tunnus raaputetaan raaputuspinnan alta 5 näkyviin.

8. Yhden tai useamman patenttivaatimuksen 1-7 mukainen menetelmä, t u n n e 11 u siitä, että käyttäjän päästyä tiettyyn ennalta määrättyyn numeroavaruuteen, valitaan käyttäjän puhelimesta halutussa numeroavaruudessa toimiva numero, johon lisätään älyverkon ohjauksessa etuliite numeroavaruuteen pääsyn mahdollis- 10 tamiseksi, puhelun reitittämiseksi älyverkossa lisätyn etuliitteen ja numeron ilmaisemaan liittymään.

9. Yhden tai useamman patenttivaatimuksen 1-7 mukainen menetelmä, t u n n e 11 u siitä, että käyttäjän päästyä tiettyyn ennalta määrättyyn numeroavaruuteen, valitaan käyttäjän puhelimesta halutussa numeroavaruudessa toimiva numero, josta 15 poistetaan älyverkon ohjauksessa etuliite numeroavaruuteen pääsyn mahdol listamiseksi ja lisätään tai ollaan lisäämättä etuliite, puhelun reitittämiseksi älyverkossa lisätyn etuliitteen ja/tai numeron ilmaisemaan liittymään.

10. Järjestely päätelaitteella soittamiseksi, jossa järjestelyssä haluttu ennalta määrätty palvelunumero on ilmoitettu keskukseen päätelaitteelta, keskuksesta on 20 yhdistetty kutsu älyverkkoon, ennalta määrätty henkilötunnistenumero ja salasana on ilmoitettu älyverkon ohjeiden mukaan, ilmoitetut numerot on tarkistettu, tunnettu siitä, että sen jälkeen käyttäjällä on pääsy tiettyyn ennalta määrättyyn numeroavaruteen, käyttäjä valitsee päätelaitteelta ennalta määrätyssä ja palvelun määräämässä halutussa numeroavaruudessa toimivan numeron, johon on lisätty 25 etuliite palvelun määräämään numeroavaruuteen pääsyn mahdollistamiseksi, puhelun reitittämiseksi etuliitteen ja numeron ilmaisemaan liittymään. t 13 103163