FI102440B - Monihaarainen taajuushyppelevä vastaanotin - Google Patents

Description

102440

Monihaarainen taajuushyppelevä vastaanotin

Keksinnön kohteena on esimerkiksi solukkoradiojärjestelmän tukiasemissa käytettävä monihaarainen taajuushyppelevä vastaanotin.

Kuviossa 1 on esitetty lohkokaaviona tapa, jolla monihaaraisessa 5 radioasemassa yhteiseen antenniin A on kytketty useita vastaanottimia. Tarkasteluun vaikuttaa lisäksi se, että kyseessä on taajuushyppelevä järjestelmä, jolloin järjestelmän komponentit eivät voi olla hyvin selektiivisiä kiinteällä taajuudella. Tällaista vastaanotinta voidaan kutsua myös "monikanavaiseksi". Tämän merkityksen lisäksi termi "kanava" voi tarkoittaa asiayhteydestä riippuen mm. 10 radioyhteyden nimellistaajuutta tai taajuuden ja aikavälin yhdistelmää. Sekaannusten välttämiseksi tämän hakemuksen puitteissa termi "kanava" tarkoittaa radioyhteyden nimellistaajuutta tai taajuuden ja aikavälin yhdistelmää, jolloin rinnakkaisten vastaanotinten yhteydessä puhutaan "vastaanotinhaaroista".

Vastaanotetun signaalin kulkusuunnassa antennia A seuraa laaja-15 kaistainen kaistanpäästösuodin BPF1 (Band-Pass Filter). Se siis päästää läpi järjestelmän koko taajuusalueen. Kaistanpäästösuotimen BPF1 tehtävä on vaimentaa peilitaajuuksia ja muita spektrin ei-toivottuja komponentteja. Seuraa-va aste on pienikohinainen vahvistin LNA (Low Noise Amplifier), jota seuraa jakovahvistin DA (Distribution Amplifier). Jakovahvistimesta DA signaali johde-20 taan kaikille aseman vastaanottimille siten, että jokaisen vastaanottimen etupäässä on toinen kaistanpäästösuodin BPF2, sekoitin MIX ja välitaajuusaste IF (Intermediate Frequency). Vastaanotinhaarojen lukumäärä kuvioissa 1 - 5 on esimerkin vuoksi viisi, mutta niitä voi kohtuuden rajoissa olla enemmän tai vähemmän.

25 Jakovahvistimen DA kytkentä vastaanottimiin ei ole mahdollista yk sinkertaisesti kytkemällä suotimien BPF2 otot rinnan, koska taajuushyppelyn vuoksi suotimia BPF2 ei voida tehdä riittävän selektiivisiksi. Tällaisesta rinnan-kytkennästä aiheutuisi erilaisia sovitusongelmia. Sen sijaan signaali johdetaan kaistanpäästösuotimille BPF2 tehojakajien ketjun PD (Power Divider) kautta.

30 On tunnettua, että ilman taajuushyppelyä toteutetuissa vastaanotti- missä kuvion 1 mukaiset laajakaistaiset kaistanpäästösuotimet BPF2 voidaan korvata kapeakastaisilla suotimilla. Tällöin voidaan tietyin edellytyksin kytkeä suotimien BPF2 otot yhteen ja yhdistää ne suoraan pienikohinaiseen vahvistimeen LNA ilman jakovahvistinta DA ja jakajaketjua PD.

35 Koska jakaja puolittaa tehon, sen teoreettinen vaimennus on 3 dB, mutta käytännössä vaimennus on n. 3,5 dB. Viiden vastaanotinhaaran tapauksessa kolmen haaran vaimennus on 7 db ja kahden 10,5 dB.

2 102440

Pienikohinainen vahvistin LNA ja jakovahvistin DA aiheuttavat kohinaa sekoittimen peilitaajuuksilla. Sen vuoksi niiden jälkeen tarvitaan kaistan-päästösuotimet BPF2, joiden toinen tehtävä on vaimentaa sekoittimien paikal-lisoskillaattorien signaalien tunkeutumista yhdestä vastaanottimesta toiseen.

5 Alassekoitus tapahtuu korkean signaalitason sekoittimissa MIX, joita ohjataan taajuushyppelevillä paikallisoskillaattoreilla, joita ei ole erikseen näytetty. Sekoittimien MIX jälkeen toivotut signaalit ovat tietyllä kiinteällä taajuudella, jolloin niitä voidaan käsitellä edelleen.

Yllä kuvatun tekniikan tason mukaisen ratkaisun ongelmina ovat mm. 10 jakovahvistimelle DA asetettavat monet korkeat vaatimukset ja kytkennän joustamattomuus. Jakovahvistimen DA on tuotettava suuri antoteho (GSM-ympäristössä n. 1 W). Sen on oltava pienikohinainen ja hyvin lineaarinen inter-modulaatiosärön välttämiseksi.

Toinen tekniikan tason mukaisen ratkaisun ongelma on jakajaketjun 15 aiheuttama kytkennän joustamattomuus. Jakajaketju PD muodostuu tehojaka-jista, jotka saavat aikaan tarvittavat impedanssisovitukset. Jos vastaanottimia on N, jakajia tarvitaan yhteensä N-1 ja ainakin osalla signaaliteistä niitä on peräkkäin log2N pyöristettynä ylöspäin seuraavaan kokonaislukuun. Esim. 5-8 vastaanotinta tarvitsevat korkeintaan 3 peräkkäistä jakajaa, mutta yhdeksän-20 nelle tulisi jo neljän jakajan ketju.

Kolmannen ongelman tunnetun tekniikan mukaisissa vastaanottimissa muodostavat kaistanpäästösuotimet BPF2, joiden tulee päästää koko haluttu taajuuskaista, mutta vaimentaa mahdollisimman paljon kaistan ulkopuolisia taajuuksia. Sen vuoksi niissä tarvitaan useita resonaattoreita ja valmistusvai-25 heessa ne on viritettävä, yleensä käsin. Lisäksi kaistanpäästösuotimet ovat suurikokoisia ja häviöllisiä.

Keksinnön tavoitteena on sellainen monihaarainen taajuushyppelevä vastaanotin, jolla yllä mainitut ongelmat on ratkaistu. Tavoite saavutetaan menetelmällä ja laitteistolla, joille on tunnusomaista se mitä sanotaan itsenäisten 30 patenttivaatimusten tunnusmerkkiosissa.

Keksinnön mukaisen vastaanottimen etuna on ensiksikin se, että ja-kovahvistimeen DA liittyvät lukuisat ongelmat saadaan eliminoitua. Lisäksi keksinnön mukainen vastaanotin on joustavampi ja luotettavampi kuin yllä kuvattu tekniikan tason mukainen vastaanotin.

35 Keksintöä esitellään nyt lähemmin erilaisten esimerkinomaisten suo ritusmuotojen yhteydessä, jolloin: 3 102440

Kuvio 1 esittää tekniikan tason mukaista monihaaraista taajuushyp-pelevää vastaanotinta;

Kuvio 2 esittää keksinnön yksinkertaista suoritusmuotoa;

Kuvio 3 esittää keksinnön toista suoritusmuotoa, jossa LNA-5 vahvistimet on hajautettu kullekin vahvistinhaaralle;

Kuviot 4 - 6 esittävät tietokonesimulaatioina aikaansaatuja kaistan-päästösuotimien taajuusvasteita;

Kuviot 7 ja 8 havainnollistavat kaistanpäästösuotimille asetettavia vaatimuksia; 10 Kuvio 9 esittää keksinnön edelleen kehitetyn suoritusmuodon, jossa suotimien keskitaajuuden riippuvuus lämpötilasta on mitattu etukäteen.

Keksinnön mukaisen monihaaraisen taajuushyppelevän vastaanottimen lohkokaavio ilmenee kuviosta 2. Kuvion 1 esittämään tekniikan tason mu-15 kaiseen ratkaisuun nähden on keksinnön mukaisessa vastaanottimessa jako-vahvistin DA ja jakajaketju PD jätetty pois, suotimien BPF2 otot on kytketty rinnan ja niitä ohjataan suoraan pienkohinaisella vahvistimella LNA. Lisäksi suotimet BPF2 on toteutettu niin, että niiden keskitaajuutta voidaan säätää ulkoisella signaalilla, edullisesti jännitteellä. Järjestelmää ohjaa ohjain CPU.

20 Yksinkertaisessa suoritusmuodossa suotimien BPF2 ohjaus tapah tuu siten, että niiden keskitaajuus ohjaussignaalin funktiona on mitattu ennalta. Tämä tieto on tallennettu viritysmuistiin TVM (Tuning Voltage Memory). Viritys-muistin TVM osoittaminen selostetaan myöhemmin. Viritysmuistin TVM anto, esimerkiksi binääriluku kytketään D/A-muuntimen DAC (Digital to Analog Con-25 verter) ottoon. Ellei muuntimessa DAC ole sisäistä pitopiiriä, sellainen on asennettava viritysmuistin TVM ja muuntimen DAC välille. Muuntimen DAC otto johdetaan suotimien BPF2 ohjausottoon signaalina VBPF.

Alan ammattilaiselle on ilmeistä, että erityisesti viritysmuistin TVM ja D/A-muuntimien DAC välinen yhteys kuviossa 2 (sekä myöhemmin selostetta-30 vissa kuvioissa 3 ja 9) on kuvattu enemmän syy-seuraus -suhteina kuin erillisinä laitteina. Erityisesti on ymmärrettävä, että jokaiselle D/A-muuntimelle DAC ei tarvitse varata erillistä muistilaitetta vaan viritysmuistit TVM voivat myös olla osia siitä muistista, johon radioaseman muukin parametritieto on tallennettu.

Yksinkertaisessa suoritusmuodossa viritysmuistin TVM oton eli 35 osoitteen ADDR keksinnön kannalta oleellinen osa sisältää kanavan C nimellis-taajuuden digitaalisen esityksen. Vastaavan muistipaikan sisältö eli viritysmuistin TVM anto sisältää sen ennalta mitatun ja tallennetun ohjaussignaalin VBPF

4 102440 digitaalisen esityksen, jolla suodinta BPF2 on ohjattava, jotta suotimen BPF2 keskitaajuus olisi sama kuin kyseisen kanavan C nimellistaajuus.

Kuvion 3 esittämässä keksinnön kehitetyssä suoritusmuodossa on suotimet BPF2 kytketty suoraan antenniin A, jolloin yhteinen pienikohinainen 5 vahvistin LNA ja ensimmäinen suodin BPF1 on jätetty pois. Tämä edellyttää, että suotimet BPF2 ovat riittävän häviöttömiä. Tässä tapauksessa on kuhunkin vahvistinhaaraan suotimen BPF2 ja sekoittimen MIX väliin lisätty pienikohinainen vahvistin LNA2. Tämän järjestelyn hyöty on se, että on usein helpompi toteuttaa riittävän hyvälaatuisesti joukko vahvistimia, joissa kulkee yksi signaali, 10 kuin yksi vahvistin, jossa kulkee monta signaalia yhtaikaa. Kuten tunnetaan, N:n korreloimattoman, yhtä vahvan signaalin huipputeho on N2 kertaa yhden signaalin huipputeho. N:n erillisen vahvistimen yhteenlaskettu huipputeho on siten vain 1/N siitä huipputehosta, joka vaadittaisiin yhteiseltä vahvistimelta, jossa kulkisi N signaalia yhtaikaa. Lisäksi N:n erillisen vahvistimen muodostama 15 kokonaisuus on luotettavampi kuin yksi yhteinen vahvistin. Jos useasta rinnak kaisesta haarasta yksi haara pettää, muut haarat voivat jatkaa toimintaansa.

Kuviot 4 - 8 havainnollistavat kaistanpäästösuotimille BPF2 asetettavia vaatimuksia. Kuvioissa on oletettu, että suotimissa käytetään yksinkertaisia resonaattoreita. Kaksinkertaisilla resonaattoreilla saavutettaisiin parempi 20 suorituskyky, mutta on vaikeaa saada kahta resonaattoria seuraamaan toisiaan koko kyseeseen tulevalla taajuusalueella. Lisäksi kuvioissa 4 - 8 oletetaan käytettävän GSM-vastaanotinta, jonka kanavien nimellistaajuuksien väli on 400 kHz. Tämä on pienin GSM-määrityksistä johdettava käyttökelpoinen kanavien väli. GSM-suositusten mukainen kanavien väli on 200 kHz, mutta matkaviesti-25 mien ja tukiasemien selektiivisyys ei salli käyttää näin lähekkäin olevia kanavia samalla kuuluvuusalueella. Useimmilla operaattoreilla kanavien väli on 800 kHz. Jos kanavien väli olisi 800 kHz, tultaisiin toimeen suotimilla, joiden hyvyys-luku Q on puolet 400 kHz.in tapauksesta.

Kuviot 4 - 6 esittävät tietokonesimulaatioilla aikaansaatuja suotimien 30 taajuusvasteita erilaisilla hyvyysluvuilla Q. Tietylle kuormittamattomalle Q:lle on olemassa optimaalinen kuormitettu Q, joka minimoi siirtohäviön. Kuormitetulle Q.lle on kuitenkin tietty ylärajansa, muuten suotimien päästökaista muodostuu liian kapeaksi.

400 kHz:in kanavien välillä pienin käyttökelpoinen kuormittamatto-35 man resonaattorin Q on 2000. Tätä arvoa vastaava siirtohäviö on 7 dB. Tätä alhaisempi Q:n arvo aiheuttaisi liikaa vuorovaikutusta vierekkäisten kanavare-sonaattorien välillä. Tämä on nähtävissä kuviosta 4. Uloimpien suotimien 5 102440 (niiden, joilla on pienin ja suurin keskitaajuus) maksimivaste ei ole tarkasti ni-mellistaajuudella, vaikka kuormittamattomat resonaattorit ovat tarkasti nimellis-taajuudellaan. Verrattaessa näin syntyvää 7 dB:n vaimennusta tekniikan tason mukaisen jakajaketjun vaimennukseen (7 tai 10,5 dB) on myös huomattava, 5 että keksinnön mukaisella ratkaisulla eliminoidaan laajakaistaisen suotimen BPF2 siirtohäviö, joka tyypillisesti on 1-2 dB. Lisäksi keksinnön mukaisessa ratkaisussa siirtohäviö on sama kaikille vastaanottimen haaroille, eikä se merkittävästi muutu haaroja lisättäessä.

Kuvio 5 esittää kuviota 4 vastaavaa simulaatiota, mutta siinä käyte-10 tään suodinta, jonka kuormittamaton Q on 10.000. Kuten kuviosta 5 nähdään, tässä tapauksessa selektiivisyys on parempi, ja siirtohäviö on vain 3 dB. Kuviossa 6 kuormittamaton Q on 100.000, jolloin siirtohäviö on vain n. 1 dB, mikä aiheutuu lähinnä signaalin vuotamisesta vierekkäisiin vastaanottimiin. Yleensä kanavat eivät sijaitse näin lähekkäin, minkä vuoksi Q-arvolla 100.000 siirtohäviö 15 on vain yhden dB:n murto-osa.

Simulaatioina aikaansaatu kuvio 7 kuvaa, kuinka signaalin modulointi vääristyy taajuussiirtymän funktiona kaistaleveydeltään 400 kHz olevan yksinkertaisen resonaattorin tapauksessa. Kuvio 8 esittää vastaavasti moduloidun signaalin vaimennusta taajuussiirtymän funktiona. GSM-järjestelmässä käytet-20 tävä GMSK- (Gaussian Minimum Shift Keying) -modulointi tapahtuu teoriassa vakioamplitudilla, mutta taajuuden siirtyminen pois nimellistaajuudelta aiheuttaa vaimennuksen kasvun ja siten vastaavan amplitudivirheen.

Kuvioista 7 ja 8 nähdään, että suotimet voivat poiketa nimellistaa-juudestaan 60 kHz ilman merkittävää vaikutusta. Jopa 100 kHz:in siirtymä olisi .* 25 vielä siedettävissä. On huomattava, että vastaanottimen antoon kytketty (ei näytetty) dekooderi näkee suotimen osana monitievaimennusta ja (ei näytetty) ekvalisaattori eliminoi osan tästä vääristymästä.

Lämpötilakompensoimattoman jänniteohjatun resonaattorin keskitaa-juuden riippuvuus lämpötilasta on tyypillisesti 30 - 100 ppm/°C, eli GSM:n 900 30 Mhz:in taajuusalueella 27 - 90 kHz/°C. Lämpötilariippuvuutta voidaan pienentää kompensointimenetelmillä. Kuitenkin on ilmeistä, että nykyisin valmistettavia resonaattorit joudutaan asentamaan tilaan, jonka lämpötila pidetään vakiona.

Keksinnön eräs kehitetty suoritusmuoto esitetään kuviossa 9. Tässä ratkaisussa suotimien taajuuden riippuvuus lämpötilasta on mitattu ennakolta 35 (lämpömittarilla T) ja tallennettu muistiin periaatteessa samalla tavalla kuin kuvion 2 yhteydessä selostettu suotimien taajuuden riippuvuus ohjausjännitteestä. Tällöin tietenkin tarvitaan lisää muistia. Suuntaa antavana esimerkkinä muistin 6 102440 tarpeesta oletetaan 5 vastaanotinta, 50 taajuutta, 100 lämpötilaa ja 2 tavua kutakin suotimen ohjausjänniteen arvoa kohti. Viritysmuistin kokonaistarpeeksi tulee 50 kilotavua. Edullisimmin tämä muisti on haihtumatonta, uudelleenkirjoitettavaa muistia. Soveltuvia tekniikoita ovat esim. EAROM (Electrically Alterable 5 Read Only Memory), Flash-muisti, akku- tai paristovarmennettu CMOS-muisti ym. Kalibrointitieto voidaan myös kirjoittaa tavalliseen RAM-muistiin, jonka sisältö tallennetaan virtakatkosten varalta kiintolevylle tms.

Eräs tapa viritysmuistin TVM toteuttamiseksi on pitkälti analoginen teollisuusstandardin mukaisen mikrotietokoneen näytönohjaimen muistin järjes-10 telylle. Tietokoneessa näytön muisti on osana prosessorin muistiavaruutta ja näytön muisti on järjestetty kaksiporttiseksi, eli sitä voidaan lukea ja kirjoittaa yhtaikaa. Tietokoneen prosessori päivittää näytön muistin sisällön asynkronisesti esimerkiksi käyttäjän suorittamien toimenpiteiden mukaan. Näytönohjain lukee muistia synkronisesti siinä tahdissa, kun videosignaalia on tuotettava. 15 Värinäytön tapauksessa on tuotettava kolme videosignaalia, yksi kutakin pääväriä varten.

Tässä rinnastuksessa tietokoneen prosessori vastaa radioaseman ohjainta, tietokoneen normaali RAM-muisti vastaa radioaseman RAM-muistia, tietokoneen näytön muisti vastaa keksinnön mukaista TVM-viritysmuistia jne. 20 Oleellinen ero on tietenkin se, että tietokoneen näytöllä on vain kolme pääväriä, minkä vuoksi siinä DAC-piirejäkin on vain kolme, kun taas keksinnön mukaisessa radioasemassa DAC-piirejä tarvitaan joustava määrä, joka on yhtä suuri kuin vastaanottimen haarojen lukumäärä.

Vaihtoehtona sille, että viritysmuistin TVM sisältö määritetään etukä-.· 25 teen kullekin suotimelle BPF2 ja lämpötilalle, voidaan ajatella, että tämän kek sinnön kanssa sovelletaan sopivaa tekniikkaa testisilmukan muodostamiseksi radioaseman lähettimen ja vastaanottimen välille. Eräs sopiva testisilmukka on esitetty saman hakijan suomalaisessa patentissa 92260. Tässä patentissa esitetyn yksinkertaisen testisilmukan käyttäminen rajoittaa tukiaseman kapasiteet-30 tia kalibroinnin ajaksi, sillä tässä tekniikassa varataan eri aikavälit lähetykselle :* ja vastaanotolle. Jotta voitaisiin määrittää, mihin suuntaan kalibrointia on muu tettava, on sekä lähetys- että vastaanottosuuntaan varattava kolme vierekkäistä aikaväliä eli yhteensä kuusi aikaväliä.

Kapasiteetin pieneneminen voidaan välttää soveltamalla saman haki-35 jän suomalaisessa patentissa 92966 esitettyä tekniikkaa, jonka mukaan testi-mittaukset suoritetaan ETSI/GSM suosituksen 05.02 mukaisen TCH/F+ 7 102440 SACCH/TF kanavarakenteen täytekehyksen (IDLE) aikaväleissä ja/tai SDCCH/8 -kanavarakenteen täytekehyksen (IDLE) aikaväleissä.

Vaihtoehtoisesti vastaanottimen virittäminen voidaan suorittaa yhden aikavälin aikana seuraavasti. Lähettimellä lähetetään testissignaalia. Aikavälin 5 alussa suotimen BPF2 keskitaajuus asetetaan ohjaussignaalia säätämällä ni-mellistaajuuden alapuolelle (tai vaihtoehtoisesti yläpuolelle). Aikavälin kuluessa ohjaussignaalia säädetään siihen suuntaan, että suotimen BPF2 keskitaajuus lähestyy nimellistaajuutta ja ohittaa sen. Samanaikaisesti mitataan jatkuvasti signaalin laatua, kuten signaalinvoimakkuutta ja/tai bittivirhesuhdetta ja tallete-10 taan muistiin se ohjaussignaalin arvo, jolla signaalin laatu saavuttaa huippunsa. Esimerkiksi signaalinvoimakkuus yhden aikavälin kuluessa tuottaisi kuvion 8 mukaisen kuvaajan.

Sellainenkin ratkaisu on ajateltavissa, että vastaanottimen virittämiseen ei käytetä erillistä testisignaalia vaan normaalia liikennettä. Vastaanotin 15 voitaisiin virittää siten, että suotimien BPF2 ohjaussignaaleja muutetaan toistuvasti hieman alas- tai ylöspäin ja seurataan tilastollisesti, paraneeko signaalin laatu vai huononeeko se. Muutosten on oltava niin pieniä, että vastaanottimen toiminta ei esty, mutta kuitenkin niin suuria, että niiden vaikutus voidaan mitata.

Esitetty keksinnön ja sen eri suoritusmuotojen selostus kuvioineen 20 on tarkoitettu vain keksinnön periaatteen havainnollistamiseen. Alan ammattilaisille ovat ilmeisiä monet muunnelmat ilman, että patenttivaatimusten hengestä ja suojapiiristä poiketaan. Erityisesti on ymmärrettävä, että ohjattavien suotimien ohjaukseen on käytettävissä lähes rajaton määrä erilaisia variaatioita. Keksintö on esimerkinomaisesti selostettu GSM-järjestelmän tukiaseman yhte-25 ydessä, mutta on selvää, että sitä voidaan soveltaa muihinkin välitystekniikoi-hin.

Claims (18)

1. Menetelmä radioasemassa, erityisesti solukkoradiojärjestelmän tukiasemassa käytettävän monihaaraisen taajuushyppelevän vastaanotinlait-teiston ohjaamiseksi halutulle taajuudelle, kun vastaanotinlaitteiston kutakin 5 haaraa kohti on jäljestetty ulkoiselle ohjaussignaalille (VBPF) vasteelleen kaistanpäästösuodin (BPF2), jonka ohjaussignaalia (VBPF) ohjataan taajuus-hyppelyn tahdissa, tunnettu siitä, että menetelmässä määritetään kaistan-päästösuotimen (BPF2) ohjaussignaalit (VBPF) kullekin taajuudelle (C) ja kullekin suotimelle (BPF2) ja tämä tieto tallennetaan viritysmuistiin (TVM), josta se 10 noudetaan taajuushyppelyn tahdissa.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että - kaistanpäästösuotimen (BPF2) ohjaussignaalit (VBPF) määritetään kalibroimalla kyseiset ohjaussignaalit (VBPF) kullekin taajuudelle ja kullekin suo- 15 timelle ja tallettamalla ohjaussignaalien (VBPF) digitaaliset esitykset muistiin (TVM); ja - kaistanpäästösuotimen (BPF2) ohjaussignaalien (VBPF) digitaaliset esitykset noudetaan muistista (TVM) taajuushyppelyn tahdissa ja ne muunnetaan kaistanpäästösuotimen (BPF2) ohjaussignaaleiksi, edullisesti D/A- 20 muuntimilla (DAC).

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että menetelmässä: - odotettavissa olevat lämpötilat jaetaan ennalta määrättyihin luokkiin « ja kaistanpäästösuotimien (BPF2) ohjaussignaalien (VBPF) digitaaliset esitykset 25 määritetään etukäteen kutakin lämpötilaa vastaavaa luokkaa varten; ja - kaistanpäästösuotimien (BPF2) ohjaussignaalien (VBPF) digitaaliset esitykset noudetaan muistista (TVM) taajuushyppelyn tahdissa vallitsevaa lämpötilaa vastaavan luokan perusteella.

4. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, 30 että menetelmässä kaistanpäästösuotimien (BPF2) ohjaussignaalien (VBPF) digitaaliset esitykset kalibroidaan ja talletetaan muistiin (TVM) ennalta määrättyinä aikoina.

5. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että menetelmässä kaistanpäästösuotimien (BPF2) ohjaussignaalien (VBPF) di 9 102440 gitaaliset esitykset kalibroidaan ja talletetaan muistiin (TVM) olosuhteiden muuttuessa, jolloin olosuhteisiin kuuluu ainakin yksi lämpötilasta, ilmanpaineesta tai kosteudesta.

6. Patenttivaatimuksen 4 tai 5 mukainen menetelmä, tunnettu 5 siitä, että kaistanpäästösuotimien (BPF2) ohjaussignaalien (VBPF) digitaaliset esitykset kalibroidaan ja talletetaan muistiin (TVM) GSM-järjestelmän TCH/F+SACCH/TF kanavarakenteen täytekehyksen (IDLE) aikaväleissä ja/tai SDCCH/8 kanavarakenteen täytekehyksen (IDLE) aikaväleissä.

7. Jonkin patenttivaatimuksen 2-6 mukainen menetelmä, tun- 10. e 11 u siitä, että ohjaussignaalien (VBPF) kalibroiminen käsittää vaiheet: - kehitetään testisignaali, jonka taajuus vastaa kalibroitavan kanavan (C) nimellistaajuutta; - vastaanotetaan mainittu testisignaali kalibroitavalla kanavalla (C) ja määritetään vastaanotetun testisignaalin laatu; 15. muutetaan muistin (TVM) sisältöä kalibroitavan kanavan (C) osalta, kunnes vastaanotetun signaalin laatu saavuttaa optimiarvonsa.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että testisignaali kehitetään muodostamalla lähetyssignaali, joka poikkeaa kalibroitavan kanavan (C) nimellistaajuudesta duplex-etäisyyden verran ja lähe- 20 tyssignaali muunnetaan duplex-suotimella vastaa nottotaaj uudelle.

8 102440

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kaistanpäästösuotimen (BPF2) ohjaussignaalien (VBPF) kalibroiminen käsittää lisäksi saman aikavälin kuluessa suoritettavat vaiheet: 25. suotimen (BPF2) keskitaajuus saatetaan ohjaussignaalia (VBPF) säätämällä poikkeamaan kanavan nimellistaajuudesta; - suotimen (BPF2) ohjaussignaalia (VBPF) säädetään siihen suuntaan, että suotimen (BPF2) keskitaajuus lähestyy kanavan nimellistaajuutta ja ohittaa ’ sen; 30. mitataan signaalin laatua ja talletetaan muistiin se suotimen (BPF2) ohjaussignaalin (VBPF) arvo, jolla vastaanotetun signaalin laatu saavuttaa huippunsa. 10 102440

10. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että menetelmässä lisäksi pidetään ainakin kaistanpäästösuotimien (BPF2) lämpötila, edullisesti myös ilmanpaine ja/tai kosteus oleellisti vakiona.

11. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu sii-5 tä, että kaistanpäästösuotimen (BPF2) ohjaussignaalit (VBPF) määritetään seuraavasti: - tehdään toistuvia muutoksia ohjaussignaaliin (VBPF) ja/tai sen muistiin (TVM) tallennettuun digitaaliseen esitykseen; - määritetään tilastollisesti, millä ohjaussignaalin (VBPF) ja/tai sen di-10 gitaalisen esityksen arvolla vastaanotetun signaalin laatu saavuttaa huippunsa; jolloin vastaanotin voidaan kalibroida ilman erillistä testisignaalia.

12. Radioasemassa, erityisesti solukkoradiojärjestelmän tukiasemassa käytettävä monihaarainen taajuushyppelevä vastaanotinlaitteisto, jossa kutakin haaraa kohti on järjestetty kaistanpäästösuodin (BPF2), jonka keski- 15 taajuus on vasteellinen ulkoiselle ohjaussignaalille (VBPF), jota ohjataan taa-juushyppelyn tahdissa, tunnettu siitä, että vastaanotinlaitteisto käsittää lisäksi viritysmuistin (TVM), joka sisältää tietoa ohjaussignaalin (VBPF) vaikutuksesta kaistanpäästösuotimien (BPF2) keskitaajuuteen.

13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen vastaanotinlaitteisto, tun-20 n e tt u siitä, että vastaanotinhaarojen yhteinen antenni on kytketty ilman vahvistusta kaistanpäästösuotimien (BPF2) rinnankytkettyihin ottoihin ja että kussakin haarassa kaistanpäästösuotimien (BPF2) jälkeen on järjestetty pienikohi-nainen vahvistin (LNA2).

14. Patenttivaatimuksen 12 tai 13 mukainen vastaanotinlaitteisto, 25 tunnettu siitä, että ohjaussignaali (VBPF), jolle kaistanpäästösuotimien (BPF2) keskitaajuudet ovat vasteellisia on jännite.

15. Patenttivaatimuksen 12 mukainen vastaanotinlaitteisto, tun-nettu siitä, että se lisäksi sisältää ohjaimen (CPU) sekä siihen kytketyn muistin (TVM), johon ennalta mitatut kaistanpäästösuotimien (BPF2) keskitaa- 30 juudet vasteena ohjaussignaalille (VBPF) on tallennettu, jolloin muistin (TVM) osoite (ADDR) on ennalta määrätyllä tavalla vasteellinen halutulle suotimen (BPF2) keskitaajuudelle. 11 102440

16. Patenttivaatimuksen 15 mukainen vastaanotinlaitteisto, tunnettu siitä, että muisti (TVM) on haihtumatonta muistia.

17. Patenttivaatimuksen 15 mukainen vastaanotinlaitteisto, tunnettu siitä, että muisti (TVM) on uudelleenkirjoitettavaa muistia.

18. Patenttivaatimuksen 15 mukainen vastaanotinlaitteisto, tun nettu siitä, että radioasema sisältää lisäksi lämpötilan mittausvälineen (T), jolta saatu lämpötilainformaatio (VT) on toiminnallisesti kytketty samaan ohjaimeen, joka ohjaa muistia (TVM); ja että muistiin (TVM) on lisäksi tallennettu ennalta mitatut kaistanpäästösuotimien (BPF2) keskitaajuudet vasteena lämpö-10 tilalle; ja että muistin (TVM) osoite (ADDR) on ennalta määrätyllä tavalla vasteelleen mitatulle lämpötilalle. * 12 102440