FI102435B - Koaksiaaliliittimien pidin - Google Patents

Description

1 102435

Koaksiaaliliittimien pidin Keksinnön ala Tämä keksintö koskee pidintä, jolla useiden erillisten koaksiaalikaa-5 peleiden standardin mukaisin koaksiaaliliittimin varustetut päät liitetään vas-taliittimiinsä.

Keksinnön tausta

Tietoliikennejärjestelmän fyysiset komponentit rakennetaan käyttäen erityisiä kehikkoja (subrack), joihin sijoitetaan piirikortit, liittimet, pistoyksiköt, 10 tehonsyöttöyksiköt, tuulettimet yms. laitteet. Sijoittaminen voidaan tehdä ennen lopullista asennuspaikkaa jo tehtaalla, jolloin kalustettu kehikko muodostaa valmiin tietoliikennemoduulin, joka voidaan koestaa ja testata. Kehikko on konstruoitu siten, että sen etuosan kummassakin sivussa on etuosan pinnan tason suunnassa laipat ja laipoissa on reiät. Kehikon leveys ilman 15 laippoja on vakioitu, joten standardileveys ja mitat mahdollistavat eri valmistajien laitteiden sijoittamisen samaan kehikkoon.

Kehikkoja varten rakennetaan erityisiä telineitä (rack), joihin kehikot kiinnitetään. Pelkistettynä teline käsittää kaksi pystysuuntaista asennuskis-koa, joissa on reikiä ja joiden etäisyys toisistaan on standardoitu. Käytännös-20 sä teline on osa laitekaappia, johon kehikkoja voidaan sijoittaa useita päällekkäin.

Kuviossa 1 esitetyssä laitekaapissa 1 on viitenumeroilla 2, 3, 4 ja 5 esitetty erilaisia kehikkoja asennettuna laitekaapin sivuissa oleviin asennus-kiskoihin 7 ja 8. Kehikko voidaan tukea ainoastaa sivulaipoistaan laitekaap-25 piin tai voidaan käyttää erityisiä hyllyjä, joiden päälle kehikko laitetaan. Laite-kaapin pohjalle voidaan sijoittaa erityisen painava komponentti kuten akut 6.

Tällaiseen laitekaappiin sijoitetaan pistoyksiköt eli korttiyksiköt BU (Board Unit) kuvio 2. Pistoyksikköjä varten konstruoidussa kehikossa on takaosassa pystysuuntainen taustalevy tai piirilevy 10, johon on muodostettu ’· 30 ne sähköiset piirit ja sisäiset väylät, joiden avulla korttiyksiköt liittyvät siihen tietoliikennelaitteeseen, johon kehikko kuuluu. Taustalevyssä 10 on jokaisen korttipaikan kohdalla liitin BPC (Back Panel Connector), johon kortit kytkeytyvät omien takaliittimiensä BC avulla. Takaliittimien BC ja taustalevyliittimien BPC kautta kortit kytkeytyvät esim. multiplekseriyksikön sisäiseen väylään, 35 joka on muodostettu kehikon taustalevy Ile. Korttiyksikön etureunassa voi olla etulevy, ei esitetty kuviossa 2, josta yksikkö voidaan kiinnittää mekaanisesti 2 102435 kehikkoon ja johon voidaan kiinnittää myös liittimiä. Etulevy toimii lisäksi EMC-suojana (Electro Magnetic Compatibility) kortin ja ympäristön välillä.

Pistoyksikköjä käytetään esim. multipleksereissä, jossa korttiin tuodaan suurinopeuksista esim. 2 Mbit/s signaalia siirtävä kaapeli. Signaalista 5 erotetaan kortissa pieninopeuksiset 64 kbit/s kanavat, käsitellään niitä ja muiden korttien kanavia muissa yksiköissä ja multipleksataan 32 kpl PCM-kanavaa jälleen kortilta lähteväksi 2 Mbit/s signaaliksi.

Tulevat ja lähtevät koaksiaalikaapelit voidaan kytkeä pistoyksikköön ainakin kahdella tavalla. Eräs tapa on sijoittaa kortin etureunaan etuliitin FC 10 (Front Connector) kuten standardin mukainen RF-kulmaliitin, johon koaksi-kaapelin päässä oleva holkkimainen DIN 41626/2 standardin mukainen RF-liitin kytketään. Jälkimmäinen liitin on yleisesti tunnettu nimellä SMB-liitin ja liitos toteuttaa 2 Mbit/s liitännän. Kulmaliittimiä voidaan sijoittaa kortin etu-reunaan useita rinnakkain riviin kuten kuviossa 2 on esitetty, jolloin jokaiseen 15 liittimeen voidaan kytkeä yksi koaksiaalikaapeli. On olemassa jopa kaksiker roksisia kulmaliittimiä, joten voidaan muodostaa kaksi päällekkäistä liitinriviä. Tämä mahdollistaa tietenkin kortille kytkettävien kaapeleiden lukumäärään kasvattamisen. Etuliittiminä voidaan käyttää myös muita kuin koaksiaaliliitti-miä, kuten on hahmoteltu viitenumeroilla 21 ja 22. Näitä liittimiä voidaan 20 käyttää esim. valokaapelien liittämiseen.

Toinen tapa koaksiaalikaapelien liittämiseksi pistoyksikköön on tehdä takalevy korkeammaksi kuin kehikko ja sijoittaa RF-liittimet takalevyn kehikosta ulkonevaan osaa. Tällöin koaksiaalikaapelit viedään kahden kehikon välistä kehikon takaosaan ja kaapeleiden päissä olevat SMB-liittimet työn-25 netään takalevyn liittimiin.

Kolmas tapa on jättää kehikon toiseen laitaan tyhjä tila, johon ei sijoiteta lainkaan pistoyksiköitä. Taustalevy ulottuu kuitenkin tähän tilaan ja kaikki tarvittavat liittimet sijoitetaan tähän kohtaan taustalevyä. Toinen vaihtoehto on sijoittaa tähän tilaan erityinen liitinpaneeli ja asentaa liittimet siihen. 30 Näillä tunnetuilla koaksiaalikaapeleiden liittämistavoilla on eräitä haittoja, jotka korostuvat pistoyksiköiden pakkaustiheyden noustessa. Tietoliikennelaitteiden suorituskyky kasvaa jatkuvasti ja laitteiden fyysinen koko pienenee. Koska yhdelle pistoyksikölle on vietävä ja sieltä tuotava yhä enemmän signaaleja, on ongelmaksi väistämättä tullut suuret liitinmäärät 35 pienellä alueella sekä liittimien hallinta.

3 102435 Käytettäessä pistoyksikön etureunassa etuliittiminä standardin mukaisia RF-kulmaliittimiä tullaan tilanteeseen, jossa liittimien lukumäärä ei riitä vaikka liittimiä on koko etureunan leveydeltä ja vieläpä kahdessa ei kerroksessa. Kun on useita kymmeniä erillisiä kulmaliittimiä, joihin kuhunkin työn-5 netään erikseen SMB- liittimellä päätetty kaapeli, on vikaantuneen pistoyksikön vaihto aikaa vievä toimenpide, koska jokainen kaapeli on ensinnäkin irrotettava erikseen ja korttiyksikön vaihdon jälkeen jälleen kytkettävä erikseen kulmaliittimeen. Tämä on vielä hankalampaa, mikäli liittimet on taustalevys-sä. Jokainen kaapeli on nimittäin vietävä erikseen käsin kehikkojen välistä 10 takalevylle ja yhdistettävä siellä takalevyn liittimeen. Työskentelytila on ahdas. Sama hankaluus on myös silloin, jos käytetään erillistä upotettua liitin-panelia kehikon laidassa.

Tämän keksinnön tavoitteena on järjestely, jossa koaksiaalikaapelit voidaan kiinnittää ja irrottaa pistoyksikössä olevista vastaliittimistä kerralla 15 yhtenä ryhmänä. Näin voitaisiin pistoyksikkö vaihtaa irrottamatta kaapeleita yksi kerrallaan. Järjestelyn tavoitteena on myös yksittäisen kaapelin helppo irrotettavuus ja kiinnitettävyys, jolloin yksittäisten liitännän lisääminen ja poisto on helppoa.

Asetetut tavoitteet saavutetaan koaksiaaliliittimien pitimellä, joka on 20 määritelty itsenäisessä patenttivaatimuksessa.

Keksinnön lyhyt yhteenveto

Liitinpidin muodostuu kolmesta osasta: poikkileikkaukseltaan suorakaiteen muotoisesta rungosta, urassa kulkevasta laippaosasta ja jousesta.

25 Rungossa on koaksiaaliliittimien vastaanottamiseksi joukko rungon läpi ensimmäiseltä pinnalta toiselle vastakkaiselle pinnalle ulottuvia yhdensuuntaisia reikiä. Lisäksi rungossa on ura, joka kulkee rungon sisällä ensimmäisen ja toisen pinnan välissä siten, että se osittain kulkee jokaisen reiän sisätilan kautta. Edullisesti ura on T-profiilinen liuku-ura, jonka rungon pin-30 taan aukeava uraosa kulkee reikien vieressä mutta jonka etäisyydellä rungon pinnasta kulkeva poikittaisura kulkee osittain reikien kautta.

Uraan on sovitettu liikkuva laippaosa, jonka reikiin päin oleva sivupinta on muodostettu aaltomaiseksi siten, että laippaosan ollessa ensimmäisessä asennossaan jokaisen reiän sisätilaan työntyy aallon harjaosa ja laip-35 paosan ollessa toisessa asennossaan jokaisen reiän kohdalla on aallon 4 102435 pohja jättäen näin reiän sisätilan vapaaksi. Laippaosa on edullisesti osa T-profiilia tai i-profiilia.

Pitimessä on lisäksi jousi, jonka toinen pää on kiinnitetty runkoon ja jonka vastakkainen pää vaikuttaa laippaosaan pitäen sen ensimmäisessä 5 asennossa mutta sallien laippaosan ulkoisen voiman vaikutuksesta siirtyä ensimmäisestä asennosta toiseen asentoon ja palauttaen laippaosan jälleen ensimmäiseen asentoon ulkoisen voiman vaikutuksen lakattua.

Kuvioluettelo 10 Keksintöä selostetaan lähemmin oheisten kaaviollisten kuvioiden avulla, joissa kuvio 1 esittää laitekaappia, johon on asennettu kehikkoja, kuvio 2 esittää pistoyksikköä, kuvio 3 a esittää keksinnön mukaista liitinpidintä hajotuskuvana, 15 kuvio 3 b esittää kokoonpantua liitinpidintä, kuvio 4 a on perspektiivikuva rungosta kuvio 4 b esittää rungon poikkileikkausta kuvio 4 c esittää rungon päätyä, kuvio 5 a on perspektiivikuva kahvasta, 20 kuvio 5 b on sivukuvanto kahvasta, kuvio 5 c on kahva päältä katsottuna ja kuvio 6 kuvaa jousta.

Edullisen suoritusmuodon kuvaus 25 Kuviossa 3a on esitetty liitinpitimen pääosat: runko 31, kahvaosa 32 ja jousi 33. Kun kahvaosa on liu’utettu rungon sisään ja jousi, joka samalla lukitsee kahvaosan runkoon, on kiinnitetty paikoilleen, on lopputulos kuvion 3 b mukainen.

Seuraavassa kuvataan rungon rakennetta kuvioiden 3a, 4 a - 4 c 30 avulla. Runko on poikkileikkaukseltaan olennaisesti suorakaiteen muotoinen pitkänomainen eristävää ainetta oleva kappale. Se voidaan valmistaa ruisku-puristamalla. Rungon läpi kulkee reikiä, joista selvyyden vuoksi vain yhtä on merkitty viitenumerolla 34. Reiät ovat symmetrisesti kahdessa rivissä ja kuvion 4 a mukaisessa kappaleessa reikiä on 11 kpl peräkkäin, jolloin liittimeen 35 voidaan liittää 22 kpl kaapeleita. Peräkkäisten reikien lukumäärä voi tietysti olla suurempi tai pienempi aina tarpeen mukaan. Selvimmin reiät näkyvät 5 102435 kuviosta 4a, josta näkyy liittimen otsapinta, joka tulee liittimen vastaliitintä vasten. Vastaliitin on kuvattu yksityiskohtaisesti hakijan samaan aikaan tämän hakemuksen kanssa jättämässä suomalaisessa patenttihakemuksessa no: XXXXX.

5 Reikien läpimitta on niin suuri, että standardin mukainen, kuviossa 3 a kaapelin 39 päässä oleva, viitenumerolla 310 kuvattu koaksiaaliliitinholkki SMB on helposti työnnettävissä pidätinkorvakkeiden 37, 38 suunasta reikään mutta kuitenkin niin pieni, että liittimen 310 takaosassa oleva rengasolake 312 ei mahdu reikään. Tämä olake toimii siten rajoittimena estäen liittimen 10 työntämisen syvemmälle. Kuviossa 4 b on hahmoteltu liittimen 310 asema sen ollessa työnnetty rungon 31 reikään. Reiän halkaisija on likimain SMB-liitinholkin lähinnä kärkeä olevan rengaslaipan 313 halkaisija.

Rungon pituussuunnassa kulkee T-ura 35, jonka pohja 314 ulottuu syvyyteen, joka on liittimen 310 rengaslaipan 311 tasossa, kuvio 4 b ja 4 c. 15 Ura suora osa, joka ulottuu rungon pinnasta sisäänpäin, kulkee reikärivien välissä rungon 31 päästä päähän siten, että se on avoin siitä päästä, johon jousi 33 kiinnitetään, mutta vastakkaisesta päästä se päättyy hieman ennen rungon päätypintaa. Uran suoran osan pohjalla olevan poikittaisuran eli T-osan leveys on sellainen, että se osittain kulkee kummankin reikärivin reikien 20 sisäosan kautta. Tätä on hahmoteltu kuviossa 4 c. Poikittaisura ulottuu myös rungon päästä lähelle toista päätä.

T-uran 35 mitoituksessa on oleellista, että kun SMB-liitinholkki on työnnetty reikään, niin että rengasolake 312 on tullut rungon pintaa vasten estäen työntämisen syvemmälle, on liitinholkin kapea osa 311 täsmälleen 25 uran 35 T-osan kohdalla. T-osan korkeus vastaa likimain liitinholkin kapean osan 311 pituutta.

Rungon 31 siihen päähän, josta T-ura 35 alkaa, on tehty syvennys 36 jousen 33 toisen pään 315 vastaanottamiseksi.

Rungon päätyihin voidaan haluttaessa muodostaa joustavat pinteet ·, 30 37 ja 38, jotka toimivat lukituseliminä sijoitettaessa keksinnön mukainen lii- tinpidike esim. pistoyksikön etulevyyn tehtyyn aukkoon, jolloin pinteet lukitsevat rungon aukon reunoihin.

Seuraavaksi kuvataan kuvioihin 5a, 5b ja 5c viitaten kahvaosaa 32. Kahvaosa käsittää levymäisen osan 51, jonka pituus L on suunnilleen run-35 gon pituus, täsmällisemmin sanottuna pituus L on sama kuin runkoon tehdyn T-uran 35 pituus. Levymäisen osan paksuus on hieman pienempi kuin run- 6 102435 gossa olevan T-uran 35 leveys niin, että osa 51 mahtuu helposti liukumaan urassa. Levymäisen osan reunassa on laippaosa 52, jonka leveys laippa-osan normaalin suunnassa ja korkeus laippaosan pinnan suunnassa on hieman pienempi kuin runkoon tehdyn T-uran 35 poikittaisen uran leveys ja 5 korkeus niin, että laippaosa 52 mahtuu vaivattomasti liukumaan poikittaisessa urassa.

Laippaosan 52 reunat ovat muotoiltu aaltomaiseksi siten, että siinä on toisiaan seuraten aallon pohjia 53 ja aallon harjoja 54. Aallon haijojen etäisyys toisistaan on sama kuin rungossa olevan reikärivin perättäisten rei-10 kien etäisyys toisistaan. Sama pätee aallon pohjiin. Reunan paksuus aallon pohjan kohdalla on sama tai pienempi kuin rungossa olevan reiän etäisyys vierekkäisen reikärivin vastaavalla kohdalla olevasta reiästä, mutta reunan paksuus aallon harjan kohdalla on hiukan suurempi kuin rungossa olevan reiän etäisyys vierekkäisen reikärivin vastaavalla kohdalla olevasta reiästä.

15 Tuloksena on se, että kahvaosan ollessa työnnettynä rungon T- uraan ulottuu ensimmäisessä asennossa laippaosan reunan jokaisen aallon harja jonkin matkaa aallon harjan kohdalla olevan reiän sisäosaan ja toisessa asennossa, joka vastaa aallon harjan ja pohjan välimatkan pituista kahvan liikettä urassa, on reiän sisäosa täysin vapaa. Tämä järjestely saa ai-20 kaan sen, että kun SMB-liitin on työnnetty rungon reikään, lukitsee kahva ensimmäisessä asennossa ollessaan liittimen reikään, sillä kahvan laippa-osassa olevan aallon haija ulottuu liittimen uraan 311 (kuvio 4 b), mutta toisessa asennossa aallon harjan on muuttunut aallon pohjaksi, joten liitin voidaan vetää pois reiästä ja vastaavasti työntää siihen.

25 Kahvaan voidaan muotoilla lisäksi toinen laippaosa 55. Tähän toi seen laippaosaan voidaan tehdä aukot 57, 58, 59 ja 510, kuvio 5 c, joiden kautta kaapelit viedään rungon reikiin. Näin kaapelit pysyvät yhtenäisenä nippuna liitinpitimen lähellä, joten pitimen käsittely kaapeleineen on helpompaa.

30 Kahvaan voidaan lisäksi muotoilla painikeosa 56, josta kahvaa voi daan työntää sormella rungon urassa jousivoimaa vastaan.

Edellä sanottu jousivoima muodostetaan kuvion 6 mukaisella jousella. Jousi on S-muotoinen ja siinä on varsi 316, jonka leveys W ja paksuus vastaa runkoon tehdyn kolon 36 leveyttä ja paksuutta, jolloin jousen varsi 35 voidaan helposti työntää koloon. Jousen kaariosa 61 tulee kahvan 32 laippa-osaa 51 vasten ja jousen sivuttaisliikkeen estämiseksi laippaosan suhteen 7 102435 on kaariosaan 61 tehty aukko 62, jonka sivuihin laippaosan reuna tukeutuu. Jousen toinen kaariosa 63 on asennettuna kahvan laippaosasta poispäin.

Kuvioiden 3 a ja 3 b perusteella on selvää, miten liitinpidin kootaan rungosta, kahvasta ja jousesta. Ensin kahva työnnetään rungon uraan 35 5 siten, että laippaosa 52 työntyy uran 35 pohjalla olevaan poikittaisuraan. Kun kahva on työnnetty perille asti, sijoitetaan jousi 33 varrestaan 316 rungossa olevaan koloon 36, jolloin kahvan levymäisen osan 51 reuna tulee jousen kaariosassa olevaan aukkoon 62. Liitinpidin on nyt valmis. Tässä asennossa jousivoima pitää kahvan painettuna rungon uran 35 toista päätä vasten. Tätä 10 asentoa on nimitetty aiemmin ensimmäiseksi asennoksi ja tässä asennossa laippaosan 52 reunassa olevat aallon harjat 54 ovat rungon reikien sisäpuolella.

Kun kaapelit 39 sijoitetaan pitimeen, työnnetään kahvaa sen pääty-pinnasta 56 jousivoimaa vastaan, jolloin kahva liikkuu pienen matkan rungon 15 urassa ja laippaosan reunassa olevat aallon pohjat tulevat rungon reikien kohdalle. Laipan reuna ts. aallon harjat eivät ole siten reikien sisällä, joten kaapeli voidaan tuoda kahvan toisen laippaosan jonkin aukon 57, 58, 59 tai 510 kautta rungolle. Kaapelin päässä oleva SMB-liitin 310 työnnetään reikään, kunnes liittimen olake 312 tulee rungon pintaa vasten. Kun tarpeellinen 20 määrä kaapeleita on tällä tavalla työnnetty rungon reikiin, vapautetaan jousi 33, joka työntää kahvaa rungon urassa 36 ensimmäiseen asentoon, jossa laipan reunan aallon harjat työntyvät reikiin ja siellä SMB-liittimien rengaskaan 311. Tässä asennossa aallon harjat estävät liittimien vetämisen pois rungon rei’ista ja toimivat vasteena, kun liitin kytketään pistoyksikön 25 etulevyssä olevaan vastaliittimeensä (ei esitetty).

Esitetystä koaksiaaliliittimien pitimestä on helppo poistaa yksittäisiä kaapeleita tai lisätä uusia. Koko kaapelijoukon poistaminen kerralla pistoyk-siköstä ja vastaavasti kytkeminen pistoyksikön on helppoa. Pistoyksikön etulevyyn voidaan muodostaa liittimen mittoihin sopiva syvennys, jonka 30 pohjalla ovat vastaliittimet. Tällöin pitimen rungon sivussa olevat pinteet 37 ja 38 toimivat lukituspinteinä. Tarkemmin on sopivan vastaliittimen rakennetta kuvattu samaan aikaan tämän hakemuksen kanssa jätetyssä hakemuksessa FI-XXXXXX.

Esitettyä liittimien pidintä voidaan käyttää kohteissa, joissa vaaditaan 35 suurta liitinmäärää pienellä alueella sekä joustavaa käyttöä, missä kaikki liittimet voidaan irrottaa kerralla tai haluttaessa vain yksittäinen liitin.

8 102435

Patenttivaatimusten määritteissä pysyen pidin voidaan toteuttaa muillakin tavoilla kuin edellä esitetyllä tavalla. Rungon ura voidaan esimerkiksi tehdä siten, että se käsittää vain T-uran poikittaishaaran rungon sisällä. Tällöin rungon pintaa reikien viereen ei avaudu lainkaan uraa. Kahvaosa re-5 dusoituisi tässä tapauksessa ainoastaan laippaosaksi ts. liuskaksi, jonka sivuissa olisi aallon pohjia ja harjoja. Valmistusteknisesti tällaisen uran tekeminen on tosin hankalaa. Jousi redusoituisi myös tällaisessa tapauksessa esim. liuskajouseksi, jonka toinen pää painaisi uraan työnnettyä liuskaa ja toinen pää olisi painettuna runkoon tehtyyn hahloon.

Claims (10)

1. Koaksiaaliliittimien pidin, tunnettu siitä, että pidin käsittää: * rungon (31), jossa on koaksiaaliliittimien (310) vastaanottamiseksi 5 joukko rungon läpi ensimmäiseltä pinnalta toiselle vastakkaiselle pinnalle ulottuvia yhdensuuntaisia reikiä (34) ja jossa on ura (35), joka kulkee rungon sisällä ensimmäisen ja toisen pinnan välissä siten, että se osittain kulkee jokaisen reiän sisätilan kautta, laippaosan (52), joka on sovitettu liikkumaan urassa ja jonka reikiin 10 päin oleva sivupinta on muodostettu aaltomaiseksi siten, että laippaosan ollessa ensimmäisessä asennossaan jokaisen reiän sisätilaan työntyy aallon harjaosa (54) ja liuskan ollessa toisessa asennossaan jokaisen reiän kohdalla on aallon pohja (53) jättäen näin reiän sisätilan vapaaksi, jousen (33), jonka toinen pää (316) on kiinnitetty runkoon (31) ja jon-15 ka vastakkainen pää (61) vaikuttaa laippaosaan pitäen sen ensimmäisessä asennossa mutta sallien laippaosan ulkoisen voiman vaikutuksesta siirtyä ensimmäisestä asennosta toiseen asentoon ja palauttaen laippaosan jälleen ensimmäiseen asentoon ulkoisen voiman vaikutuksen lakattua.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen pidin, tunnettu siitä, että 20 reiät sijaitsevat kahdessa yhdensuuntaisessa rivissä ja että ura (35) kulkee rivien välissä.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen pidin, tunnettu siitä, että ura (35) on profiililtaan T-ura, jonka poikittaishaara osittain kulkee jokaisen reiän sisätilan kautta ja pitkittäishaara avautuu ensimmäiselle pinnalle reikä- 25 rivien väliin.

4. Patenttivaatimuksen 1 tai 3 mukainen pidin, tunnettu siitä, että ura avautuu toisesta päästään rungon sivupintaan.

5. Patenttivaatimuksen 3 mukainen pidin, tunnettu siitä, että laippaosa on osa pituudeltaan ainakin uran pituisen ja poikkileikkaukseltaan

30 T-profiilin omaavan kappaleen poikittaisosa, pitkittäisosan ollessa sovitettu kulkemaan rungossa olevan T-uran pitkittäishaarassa.

6. Patenttivaatimuksen 3 mukainen pidin, tunnettu siitä, että laippaosa on osa pituudeltaan ainakin uran pituisen ja poikkileikkaukseltaan I-profiilin omaavan kappaleen (32) toinen laippa ja vastakkaiseen laippaan 35 (55) on muodostettu aukkoja (57, 58, 59, 510), joiden kautta kaapeleiden päihin kiinnitetyt koaksiaaliliittimet johdetaan rungossa oleviin reikiin, laippoja 10 102435 yhdistävän levymäisen osan (51) ollessa sovitettu kulkemaan rungossa olevan T-uran pitkittäishaarassa.

7. Patenttivaatimuksen 5 tai 6 mukainen pidin, tunnettu siitä, että jousi painaa rungossa olevan T-profiilin omaavan kappaleen poikit- 5 taisosaa tai I-profiilin laippoja yhdistävää levymäistä osaa (51).

8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen pidin, tunnettu siitä, että reikien halkaisija on mitoitettu siten, että työnnettäessä standardin mukainen SMB- koaksiaaliliitin reikään liittimen takaosassa oleva rengasmainen paksunnos (312) toimii rajoittimena estäen työntämisen syvemmälle

9. Patenttivaatimuksen 1 mukainen pidin, tunnettu siitä, että osittain reikien sisätilan kautta kulkevan uran etäisyys liittimen pinnasta on likimain sama kuin standardin mukaisen SMB- koaksiaaliliittimen rengasmaisen uurroksen (311) etäisyys liittimen takaosassa olevan rengasmaisesta paksunnoksesta (312).

9 102435

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen pidin, tunnettu siitä, että laippaosan (52) paksuus on likimain sama kuin standardin mukaisen SMB-koaksiaaliliittimen rengasmainen uurros (311), jolloin laippaosan ollessa ensimmäisessä asennossaan aallon harjaosa on uurroksessa estäen liittimen liikkumisen reiän pituussuunnassa. 102435