FI101030B - Menetelmä tiedonsiirtoyhteyden muodostamiseksi tietojenkäsittelylaitte elta matkaviestinverkkoon analogisten ja/tai digitaalisten signaalien siirtämistä varten - Google Patents

Description

101030

Menetelmä tiedonsiirtoyhteyden muodostamiseksi tietojenkäsittelylait-teelta matkaviestinverkkoon analogisten ja/tai digitaalisten signaalien siirtämistä varten 5 Keksintö kohdistuu menetelmään tiedonsiirtoyhteyden muodostamiseksi tietojenkäsittelylaitteelta matkaviestinverkkoon analogisten ja/tai digitaalisten signaalien siirtämistä varten, jolloin tietojenkäsittelylaite liitetään matkaviestinverkkoon tietojenkäsittelylaitteeseen paikallisessa tiedonsiirtoyhteydessä olevalla telepäätelaitteella, jossa on käytettä-10 vissä ainakin ensimmäinen toimintamoodi ensimmäiseen matkaviestinverkkoon liittymistä varten ja toinen toimintamoodi toiseen matkaviestinverkkoon liittymistä varten.

Tietojenkäsittelylaitteiden, kuten henkilökohtaisten tietokoneiden (PC) 15 määrä kasvaa edelleen hyvin nopeasti. Yhä useammissa työtehtävissä käytetään tietojen käsittelylaitetta helpottamaan ja nopeuttamaan työtehtävien suoritusta. Viime aikoina on myös ns. kannettavien tietojenkäsittelylaitteiden ominaisuuksia kehitetty siten, että suorituskyvyltään ne vastaavat pöydälle sijoitettavien tietojenkäsittelylaitteiden suoritusky-20 kyä, mutta kannettavien tietojenkäsittelylaitteiden koko on kuitenkin pöydälle sijoitettavien laitteiden kokoon nähden huomattavasti pienempi. Tämä on osaltaan vaikuttanut kannettavien tietojenkäsittelylaitteiden käytön lisääntymiseen erityisesti matkustettaessa. Lisääntyneestä tietojenkäsittelylaitteiden käytöstä on ollut seurauksena myös se, että tieto-25 jen välitystarve tietojenkäsittelylaitteiden kesken on myös kasvanut voimakkaasti. Usein tietojenkäsittelylaitteet, joiden välillä tietoa on siirrettävä, sijaitsevat maantieteellisesti kaukana toisistaan, jolloin on käytettävä edullisesti televerkkoa tietojen välittämiseen. Tällöin tietojen-käsittelylaitteessa tarvitaan liitäntälaite (modeemi), jolla tietojenkäsittely-30 laite liitetään televerkkoon yhdistettyyn telepäätelaitteeseen. Langallisissa televerkoissa liitäntälaite voi toimia myös telepäätelaitteena, jolloin se voidaan kytkeä suoraan televerkkoon.

Langalliset televerkot ovat pääasiassa analogisia tai digitaalisia tele-35 verkkoja. Myös matkaviestinverkot voidaan jakaa analogisiin ja digitaalisiin matkaviestinverkkoihin. Koska erityyppiset televerkot ovat teknisiltä ominaisuuksiltaan erilaisia, on tämä huomioitava yhdistettäessä tietojenkäsittelylaitteeseen liitäntälaite. Yleensä jokaiselle televerkkotyypille 2 101030 on valittava juuri siihen televerkkoon suunniteltu liitäntälaite. Erityisesti kannettavien tietojenkäsittelylaitteiden yhteydessä on usein tarve käyttää tietojenkäsittelylaitetta eri paikoissa, jolloin ei välttämättä ole tietoa siitä, millainen matkaviestinverkko kussakin paikassa on. Tämän epä-5 kohdan välttämiseksi tulisi siis kannettavan tietojenkäsittelylaitteen mukana olla riittävä määrä erityyppisiä liitäntälaitteita, jolloin tietojenkäsittelylaitteen liittäminen matkaviestinverkkoon olisi mahdollista.

Nykyisin on kehitetty matkaviestimiä, jotka ovat liitettävissä sekä ana-10 logiseen että digitaaliseen matkaviestinverkkoon. Tällaisen matkaviestimen käyttöalue saadaan näin laajemmaksi. Tällöinkin tietojenkäsittely-laitteen liittämisessä matkaviestinverkkoon saattaa syntyä ongelmia, koska siirryttäessä matkaviestinverkon alueelta toiselle saattaa matkaviestinverkon tyyppi muuttua, jolloin myös tietojenkäsittelylaitteen yhtey-15 teen liitetty liitäntäkortti tulisi vaihtaa oikeantyyppiseksi. Tämä saattaa vaatia turhia kokeiluja, koska käyttäjän tiedossa ei välttämättä ole se. minkä tyyppisen matkaviestinverkon alueella käyttäjä on.

US-patentissa 5,249,218 on esitetty liitäntälaite, jonka avulla tietojen-20 käsittelylaite voidaan liittää sekä langalliseen televerkkoon että matkaviestinverkkoon. Liitäntälaite yhdistetään telepäätelaitteeseen sopivalla liittimellä ja kaapelilla. Liitäntälaite tunnistaa telepäätelaitteen tyypin liittimen kautta tulevien signaalien avulla, mikäli liitäntälaitteen muistiin on tallennettu tiedot kyseisen telepäätelaitteen tunnistussignaaleista. Tä-25 män jälkeen liitäntälaitteeseen ladataan telepäätelaitteen tyyppiin sopiva ajuriohjelma, jolla tiedonsiirtoyhteys voidaan muodostaa tietojenkä-sittelylaitteelta televerkkoon. US-patentissa esitetyn liitäntälaitteen heikkoutena on kuitenkin mm. se, että siinä ei ole huomioitu sellaisia matkaviestinlaitteita, joita voidaan käyttää erityyppisissä matkaviestin-30 verkoissa, kuten analogisessa ja digitaalisessa matkaviestinverkossa. Tällöin tiedonsiirtoyhteyden muodostaminen ei välttämättä onnistu.

Kansainvälisessä patenttihakemuksessa WO-95/14359 on esitetty tietoliikennejärjestelmä, jossa käytetään kaksitoimista matkaviestintä tie-35 donsiirrossa. Julkaisussa esitetty ratkaisu perustuu siihen, että tiedonsiirrossa käytetään digitaalista toimintamoodia, jos matkaviestin on kytketty digitaaliseen matkaviestinverkkoon ja vastaavasti tiedonsiirrossa 101030 käytetään analogista toimintamoodia, jos matkaviestin on kytketty analogiseen matkaviestinverkkoon. Analogisessa toimintamoodissa tieto-jenkäsittelylaitteen muodostama tieto muunnetaan analogiseksi modeemilla. Sen sijaan digitaalisessa toimintamoodissa tieto siirretään 5 suoraan matkaviestimeen digitaalisessa muodossa. Eräänä ongelmana tässä ratkaisussa on se, että matkaviestin saattaa olla kytketty sellaiseen matkaviestinverkkoon, jossa sillä hetkellä on paljon häiriöitä, kuten kohinaa, vaikka käytettävissä olisi parempilaatuinenkin matkaviestinverkko. Vielä eräänä epäkohtana WO-julkaisussa on se, että käytet-10 tävissä on vain yksi analoginen ja yksi digitaalinen toimintamoodi.

Edellä mainittujen epäkohtien poistamiseksi ja alalla vallitsevan tekniikan tason kohottamiseksi on tämän keksinnön tavoitteena saada aikaan uusi menetelmä tiedonsiirtoyhteyden muodostamiseksi tietojen-15 käsittelylaitteelta matkaviestinverkkoon analogisten ja/tai digitaalisten signaalien siirtämistä varten.

Keksintö perustuu siihen ajatukseen, että tutkitaan, mihin matkaviestinverkkoihin yhteys on muodostettavissa telepäätelaitteelta, minkä jäl-20 keen jokin yhteyden muodostamisessa käytettävissä olevista matkaviestinverkoista valitaan ja asetetaan telepäätelaite valittua matkaviestinverkkoa vastaavaan toimintamoodiin. Tämän jälkeen asetetaan tiedonsiirtoyhteys tietojen käsittelylaitteelta matkaviestinverkkoon telepäätelaitteeseen valitun toimintamoodin mukaiseksi, jolloin tietojenkäsittely-25 laitteelta matkaviestinverkkoon muodostuu tiedonsiirtoyhteys. Toimintamoodin valinnan suorittaa ensisijaisesti telepäätelaite, mutta tarvittaessa voi myös käyttäjä tai tietojenkäsittelylaitteessa käytettävä sovellus suorittaa valinnan.

30 Keksinnön mukaiselle menetelmälle on tunnusomaista se, että tutkitaan, mihin matkaviestinverkkoihin on yhteys muodostettavissa telepäätelaitteella, valitaan jokin yhteyden muodostamisessa käytettävissä olevis-35 ta matkaviestinverkoista, asetetaan telepäätelaite valittua matkaviestinverkkoa vastaavaan toimintamoodiin, ja asetetaan tiedonsiirtoyhteys valitun toimintamoodin mukaiseksi.

4 101030

Keksinnöllä saavutetaan huomattavia etuja. Keksinnön mukaista menetelmää käytettäessä voidaan tiedonsiirtoyhteyden muodostaminen automatisoida, jolloin käyttäjän ei tarvitse huolehtia sopivan liitäntäkortin 5 valinnasta ja asennuksesta. Keksinnön mukainen liitäntäyksikkö voidaan toteuttaa edullisesti myös yhdeksi integroiduksi yksiköksi, jolloin tietojenkäsittelylaitteen yhteydessä kuljetettavien, erillisten liitäntäkorttien määrä voidaan minimoida.

10 Keksinnön kolmannen suoritusmuodon mukaisella, useammasta liitäntäkortista koostuvalla liitäntäyksiköllä saavutetaan mm. se etu, että keksinnön toteuttamiseksi voidaan käyttää mahdollisesti jo olemassa olevia liitäntäkortteja, jolloin edullisesti valintalogiikalla voidaan suorittaa tiedonsiirtoyhteydessä käytettävän liitäntäkortin valinta.

15

Keksintöä selostetaan seuraavassa lähemmin viitaten oheisiin piirustuksiin, joissa kuva 1 esittää keksinnön ensimmäisen ja toisen suoritusmuodon mu-20 kaisen laitteiston kokoonpanoa pelkistettynä kaaviona, kuva 2 esittää keksinnön ensimmäisen suoritusmuodon mukaista laitteistoa pelkistettynä lohkokaaviona, 25 kuva 3 esittää keksinnön ensimmäisen suoritusmuodon mukaisen laitteiston toimintaa lohkokaaviona, kuva 4 esittää keksinnön toisen suoritusmuodon mukaista laitteistoa pelkistettynä lohkokaaviona, 30 kuva 5 esittää keksinnön toisen suoritusmuodon mukaisen laitteiston toimintaa lohkokaaviona, kuva 6 esittää keksinnön kolmannen suoritusmuodon mukaista laitteis-35 toa yksinkertaistettuna kaaviona, kuva 7 esittää keksinnön kolmannen suoritusmuodon mukaisen liitäntäyksikön lohkokaaviota, ja 5 101030 kuva 8 esittää yhteyden muodostusta pelkistettynä vuokaaviona.

kuva 9a esittää yhteyden muodostusta nuolikaaviona käytettäessä 5 analogista toimintamoodia, ja kuva 9b esittää yhteyden muodostusta nuolikaaviona käytettäessä digitaalista toimintamoodia.

10 Kuvassa 1 on esitetty keksinnön mukaisen menetelmän ensimmäinen suoritusmuoto, jossa tietojenkäsittelylaitteena 1 on kannettava tietokone. Tietojenkäsittelylaite 1 on yhdistetty telepäätelaitteeseen 2 liitäntäyksiköllä 3 sekä siihen liittyvällä liitäntäkaapelilla 4. Telepäätelaite 2 on tässä suoritusmuodossa matkaviestin, jossa on tiedonsiirtoyhteyden 15 muodostamiseksi kaksi toimintamoodia, jolloin ensimmäistä toiminta-moodia voidaan käyttää ensimmäiseen televerkkoon 33 liityttäessä ja toista toimintamoodia voidaan käyttää toiseen televerkkoon 34 liityttäessä. Ensimmäinen toimintamoodi on analoginen toimintamoodi analogiseen matkaviestinverkkoon liittymistä varten ja toinen toiminta-20 moodi on digitaalinen toimintamoodi digitaaliseen matkaviestinverkkoon liittymistä varten. Keksintöä ei ole kuitenkaan rajoitettu pelkästään kaksitoimisiin telepäätelaitteisiin, vaan sitä voidaan edullisesti soveltaa myös telepäätelaitteisiin, joissa on useampia toimintamoodeja. Keksintöä voidaan soveltaa myös telepäätelaitteisiin, joissa käytetään kahta 25 tai useampaa digitaalista toimintamoodia, kuten GSM (Group Speciale Mobile), PDC (Personal Digital Communication), DECT (Digital European Cordless Telecommunications), PHS (Personal Handy Phone), Wireless ATM (Asynchronous Transfer Mode) tai PCS+AMPS (Advanced Mobile Phone Service). Eräitä muita mahdollisia toiminta-30 moodeja ovat TDMA (Time Division Multiple Access), CDMA (Code Division Multiple Access) ja FDMA (Frequency Division Multiple Access)-tekniikkaan perustuviin matkaviestinverkkoihin soveltuvat toiminta-moodit.

35 Kuvan 1 suoritusmuodossa käytetään liitäntäyksikkönä 3 ns. PCMCIA -korttia (Personal Computer Memory Card International Association), koska tämäntyyppinen kortti on liitettävissä lähes kaikkiin kannettaviin 6 101030 tietokoneisiin. Liitäntäkaapelin 4 yhteydessä käytetään edullisesti telepäätelaitteeseen 2 sopivaa liitintä, jonka rakenne voi vaihdella eri tyyppisillä telepäätelaitteilla 2. Paikallisen tiedonsiirtoyhteyden muodostamisessa voidaan käyttää myös sinänsä tunnettuja langattomia tiedonsiir-5 tomenetelmiä, kuten infrapuna, induktiivinen tai radioyhteys.

Keksinnön mukaisessa ensimmäisessä suoritusmuodossa telepäätelaitteen 2 ensimmäistä toimintamoodia voidaan käyttää sekä ääni- että datayhteyksiin, ja toista toimintamoodia voidaan käyttää sekä asynkro-10 nisessa dataliikenteessä että telekopioiden lähetyksessä. Matkaviestinverkko 33, 34 ilmoittaa telepäätelaitteelle 2 yhteyden muodostamisessa käytettävissä olevista toimintamoodeista.

Yhteyden muodostamiseksi telepäätelaite 2 lähettää palvelupyynnön 15 matkaviestinverkkoon 33, 34. Palvelupyyntö voi edullisesti olla jokin seuraavista: I. analoginen audioyhteys, II. digitaalinen audioyhteys, 20 III. ensisijaisesti analoginen audioyhteys, toissijaisesti digitaali nen audioyhteys, IV. ensisijaisesti digitaalinen audioyhteys, toissijaisesti analogi nen audioyhteys, ja V. digitaalinen datayhteys, kuten asynkroninen data ja/tai fax.

25

Yhteydenmuodostus on mahdollinen tilanteissa, joissa palvelupyyntö vastaa matkaviestinverkossa 33, 34 käytettävissä olevia toimintamoo-deja. Esimerkiksi telepäätelaitteen lähettäessä matkaviestinverkkoon 33, 34 palvelupyynnön analogisen audioyhteyden muodostusta varten, 30 on yhteydenmuodostus mahdollista vain, mikäli matkaviestinverkossa 33, 34 on käytettävissä ensimmäinen toimintamoodi. Mikäli yhteydenmuodostuksessa on käytetty palvelupyyntöä I tai II, kanavanvaihto digitaalisen ja analogisen kanavan välillä yhteyden aikana ei ole mahdollista.

35 101030

Mikäli telepäätelaite 2 lähettää palvelupyynnön III tai IV, matkaviestinverkko 33, 34 voi muodostaa yhteyden käyttämällä joko analogista tai digitaalista kanavaa. Palvelupyyntöjä III ja IV käytettäessä kanavanvaihto analogisen ja digitaalisen kanavan kesken on mahdollista yhtey-5 den aikana.

Mikäli halutaan muodostaa datayhteys, voidaan käyttää palvelupyyntöjä I ja V. Tällöin telepäätelaitteen 2 matkaviestinverkkoon 33, 34 lähettämä palvelupyyntö valitaan mm. sen mukaan, mitä toimintamoodeja 10 matkaviestinverkossa 33, 34 on käytettävissä sekä mahdollisesti myös käyttäjän tai sovelluksen suorittaman valinnan mukaan, mikäli käyttäjälle tai sovellukselle on annettu mahdollisuus suorittaa toimintamoodin valinta. Valittavissa olevat yhteysvaihtoehdot voivat edullisesti olla seu-raavat: 15 A. vain analoginen data, B. vain digitaalinen data, C. ensisijaisesti analoginen data, toissijaisesti digitaalinen data, ja 20 D. ensisijaisesti digitaalinen data, toissijaisesti analoginen data.

Jos valitaan yhteysvaihtoehto A, telepäätelaite 2 lähettää palvelupyynnön I. Mikäli matkaviestinverkossa 33, 34 ei ole käytettävissä analogista kanavaa, yhteydenmuodostus epäonnistuu.

25

Mikäli valitaan yhteysvaihtoehto B, telepäätelaite 2 lähettää palvelupyynnön V. Mikäli matkaviestinverkossa 33, 34 ei digitaalinen kanava ole käytettävissä, yhteydenmuodostus epäonnistuu.

30 Valittaessa yhteysvaihtoehto C, telepäätelaite 2 lähettää palvelupyynnön I, mikäli matkaviestinverkossa 33,34 on analoginen kanava käytettävissä. Jos matkaviestinverkossa 33,34 ei ole käytettävissä analogista kanavaa, telepäätelaite 2 lähettää palvelupyynnön V. Mikäli matkaviestinverkko 33, 34 ei pysty osoittamaan digitaalista eikä analogista kana-35 vaa yhteyttä varten, yhteydenmuodostus epäonnistuu.

Jos valitaan yhteysvaihtoehto D, telepäätelaite 2 lähettää palvelupyynnön V, mikäli matkaviestinverkossa 33, 34 on digitaalinen datakanava 8 101030 käytettävissä. Mikäli digitaalista datakanavaa ei matkaviestinverkossa 33, 34 ole käytettävissä, lähettää telepäätelaite 2 palvelupyynnön I. Jos matkaviestinverkko 33, 34 ei pysty osoittamaan yhteydelle digitaalista datakanavaa eikä analogista kanavaa, yhteydenmuodostus epäonnis-5 tuu.

Datayhteyden aikana kanavanvaihto digitaalisen datakanavan ja analogisen kanavan välillä ei ole mahdollista. Telepäätelaitteena 2 toimivan matkaviestimen liikkuessa datayhteyden aikana sellaiselle alueelle, 10 jossa datayhteydessä käytössä oleva toimintamoodi ei ole mahdollinen, datayhteys katkeaa.

Kuvassa 2 on esitetty eräs keksinnön mukaisella menetelmällä toteutettu laitteisto, jonka pääosat ovat tietojenkäsittelylaite 1, joka tässä suori-15 tusmuodossa on edullisesti kannettava tietokone, sekä telepäätelaitteena 2 toimiva matkaviestin, jossa on kaksi toimintamoodia, joista ensimmäinen toimintamoodi on analoginen toimintamoodi ja toinen toimintamoodi on digitaalinen toimintamoodi. Liitäntäyksikkö 3 on sijoitettu tietojenkäsittelylaitteen 1 yhteyteen ja se on toteutettu edullisesti 20 PCMCIA -kortilla ja voi käsittää myös oman mikro-ohjaimen. Kuvassa 2 on esitetty vain keksinnön mukaisen menetelmän toteuttamisen kannalta keskeisimmät toiminnot lohkokaaviona. Seuraavassa selitetään tarkemmin tiedonsiirtoyhteyden muodostamista kuvan 2 mukaisessa laitteistossa.

25

Tietojenkäsittelylaitteen 1 toiminnassa keskeisenä on suoritinlohko 5, jossa sijaitsee mm. keskusyksikkö MCU. Tietojenkäsittelylaitteeseen 1 voi edullisesti kuulua myös erityisesti signaalinkäsittelyyn suunniteltu digitaalinen signaalinkäsittely-yksikkö DSP. Tietojenkäsittelylaitteen 1 30 toiminnan perustana on tavallisimmin käyttöjärjestelmä, joka ohjaa tietojenkäsittelylaitteeseen 1 asennettujen sovellusten toimintaa. Tietojenkäsittelylaitteen 1 toiminta on alan ammattimiehelle tunnettua, joten sen tarkempi selittäminen tässä yhteydessä on tarpeetonta.

35 Kuvassa 8 on esitetty tiedonsiirtoyhteyden muodostusta pelkistettynä vuokaaviona, jota seuraavassa selitetään tarkemmin viitaten samalla kuvaan 2. Signaalitason kuvaus esitetään myöhemmin kuvien 9a ja 9b selityksen yhteydessä. Laitteisto siirtyy päällekytkemisen jälkeen 9 101030 (lohko 100) odotustilaan (lohko 101). Tiedonsiirtoyhteyden muodostus alkaa edullisesti tietojenkäsittelylaitteessa 1 suorituksessa olevan sovelluksen käynnistämänä. Käynnistys (lohko 102) voi tapahtua joko käyttäjän niin halutessa tai automaattisesti tietyn ehdon toteuduttua, 5 kuten ennalta asetettuna ajanhetkenä. Tiedonsiirtoyhteyden muodostus alkaa edullisesti puhelinnumeron valinnalla (lohko 103), joka suoritetaan esim. sinänsä tunnettujen modeemin ohjauksessa käytettävien AT-komentojen avulla. Suoritinlohkolta 5 puhelinnumeron valintako-mento sekä tieto telepäätelaitteen 2, käyttäjän tai sovelluksen valitse-10 masta yhteysvaihtoehdosta A, B, C, O (lohko 104) välitetään ensimmäistä ohjausväylää 6 pitkin liitäntäyksikölle 3. Liitäntäyksikkö 3 käsittelee komennon (lohko 105) ja välittää sen edelleen systeemiväylää 7 pitkin telepäätelaitteessa 2 sijaitsevaan reitittimeen 8. Reititin 8 tunnistaa komennon puhelinnumeron valintakomennoksi ja välittää sen edel-15 leen telepäätelaitteen suoritinlohkolle 9. Telepäätelaitteen suoritinlohko 9 käsittää mm. suoritinyksikön, lukumuistia ja luku/kirjoitusmuistia, mikä alan ammattimiehelle on tunnettua.

Tiedonsiirtoyhteyden muodostamiseksi (lohko 106) telepäätelaite 2 20 tutkii, mitkä matkaviestinverkot 33, 34 ovat käytettävissä yhteyden muodostamisessa sekä niitä vastaavat toimintamoodit. Mikäli käytettävissä on vain ensimmäinen matkaviestinverkko 33, kuten analoginen matkaviestinverkko, tiedonsiirtoyhteys muodostetaan siinä tapauksessa, että telepäätelaite 2, käyttäjä tai sovellus on valinnut ensimmäi-25 sen toimintamoodin mukaisen datalähetyksen A, ensisijaisesti ensimmäisen toimintamoodin mukaisen datalähetyksen, toissijaisesti toisen toimintamoodin mukaisen datalähetyksen C, tai ensisijaisesti toisen toimintamoodin mukaisen datalähetyksen, toissijaisesti ensimmäisen toimintamoodin mukaisen datalähetyksen D. Vastaavasti, mikäli käytet-30 tävissä on vain toinen matkaviestinverkko 34, kuten digitaalinen matkaviestinverkko, tiedonsiirtoyhteys muodostetaan, mikäli telepäätelaite 2, käyttäjä tai sovellusohjelma on valinnut toisen toimintamoodin mukaisen datalähetyksen B, ensisijaisesti toisen toimintamoodin mukaisen datalähetyksen, toissijaisesti ensimmäisen toimintamoodin mukaisen 35 datalähetyksen D, tai ensisijaisesti ensimmäisen toimintamoodin mukaisen datalähetyksen, toissijaisesti toisen toimintamoodin mukaisen datalähetyksen C.

10 101030

Mikäli yhteyden muodostamisessa on käytettävissä sekä ensimmäinen matkaviestinverkko että toinen matkaviestinverkko, muodostetaan tiedonsiirtoyhteys ensisijaisesti valitun toimintamoodin mukaan (lohko 107). Mikäli tiedonsiirtoyhteys ei onnistu ensisijaisesti valitun 5 toimintamoodin mukaan, yritetään yhteyden muodostusta toissijaisesti valitun toimintamoodin mukaan (lohko 108).

Kun telepäätelaite 2, käyttäjä tai sovellus on valinnut tiedonsiirtoyhteydessä käytettävän toimintamoodin, välittää telepäätelaitteen suoritin-10 lohko 9 tiedon valitusta toimintamoodista liitäntäyksikölle 3, sekä asettaa telepäätelaitteen 2 tiedonsiirtoyhteyden valittua toimintamoodia vastaavaksi sopivimmin kytkinten sw1, sw2, sw3 avulla. Liitäntäyksikkö 3 välittää tiedon valitusta toimintamoodista edelleen tietojenkäsittelylait-teen 1 suoritinlohkoon 5. Tämän tiedon perusteella suoritinlohko 5 15 aloittaa tiedonsiirron käyttämällä valittuun toimintamoodiin soveltuvaa tiedonsiirtomenetelmää.

Kuvassa 3 on esitetty keksinnön ensimmäisen suoritusmuodon mukaisen laitteiston toiminnallista lohkokaaviota tietojenkäsittelylaitteen 1 se-20 kä liitäntäyksikön 3 osalta. Sovelluslohko 10 on esimerkiksi tavanomainen pääte-emulointiohjelma, jonka avulla käyttäjä voi ohjata tiedonsiirtoa. Sovelluslohkolta 10 välitetään siirrettävä data sekä tiedonsiirtotoi-mintaa ohjaavat komennot, kuten AT-komennot komentojen ohjausloh-koon 11. Mikäli käytössä on toinen toimintamoodi, välitetään siirrettävä 25 data sekä AT-komennot edelleen ensimmäiseen liitäntälohkoon 12, jonka kautta siirretään dataa sekä komentoja liitäntäyksiköllä 3 olevaan toiseen liitäntälohkoon 13. Ensimmäistä toimintamoodia käytettäessä ohjauskomennot siirretään komentojen ohjauslohkolta 11 suoraan ensimmäiseen liitäntälohkoon 12, mutta siirrettävä data johdetaan komen-30 tojen ohjauslohkolta 11 ensimmäiselle protokollalohkolle 14. Ensimmäinen protokollalohko 14 muodostaa siirrettävästä datasta jonkin ennalta * valitun tiedonsiirtoprotokollan mukaisia tietokehyksiä. Tällaisia protokol lia ovat mm. V.42 ja V.42bis. Tietokehykset siirretään modulointiloh-koon 15, jossa tietokehyksillä moduloidaan kantoaaltoa sinänsä tunne-35 tulla pulssikoodimoduloinnilla (PCM). Moduloitu signaali johdetaan edelleen ensimmäiseen liitäntälohkoon 12 liitäntäyksikölle 3 siirtämistä varten.

101030

Toiselta liityntälohkolta 13 siirretään komennot komentojen käsittelyloh-koon 16, joka tulkitsee komennot ja suorittaa niitä vastaavat toimenpiteet, kuten yhteydenmuodostuspyynnön välittämisen telepäätelaitteelle 2 ja edelleen matkaviestinverkkoon 33, 34. Komentojen käsittelylohko 5 16 ohjaa myös toisen protokollalohkon 17 toimintaa, kun käytetään toista toimintamoodia. Tällöin lähetettävä data välitetään toiselta liityntälohkolta 13 toiseen protokollalohkoon 17, jossa lähetettävän datan määrää pyritään pienentämään kompressoimalla ja parantamaan tiedonsiirron luotettavuutta lisäämällä lähetettävään dataan virheenkor-10 jaustietoa.

Digitaalisessa muodossa lähetettävä data johdetaan toiselta protokolla-lohkolta 17 ensimmäiselle systeemiväylän liityntälohkolle 18, jonka kautta data johdetaan systeemiväylälle 7 telepäätelaitteeseen 2 siirtä-15 mistä varten. Mikäli tiedonsiirrossa käytetään ensimmäistä toiminta-moodia, johdetaan lähetettävä data toiselta liitäntälohkolta 13 joko ensimmäiseen muunnoslohkoon 19 tai ensimmäiseen systeemiväylän lii-tyntälohkoon 18. Kuvan 3 mukaisessa laitteistossa lähetettävä data on tässä vaiheessa pulssikoodimoduloitua. Ensimmäisessä muunnosloh-20 kossa 19 pulssikoodimoduloitu signaali muunnetaan analogiseksi ja siirretään telepäätelaitteelle 2 audiolinjan 20 kautta. Tällöin signaali muutetaan takaisin pulssikoodimoduloiduksi signaaliksi telepäätelaitteessa 2 olevassa toisessa muunnoslohkossa 21 ja johdetaan edelleen ensimmäiselle kytkimelle sw1 (kuva 2). Pulssikoodimoduloitu signaali 25 voidaan johtaa myös ensimmäisen systeemiväylän liityntälohkon 18 kautta systeemiväylälle 7 ja edelleen reitittimelle 8. Reitittimeltä 8 pulssikoodimoduloitu signaali johdetaan ensimmäiselle kytkimelle sw1. Tämän jälkeen pulssikoodimoduloitu signaali johdetaan kolmanteen muunnoslohkoon 22, jossa pulssikoodimoduloitu signaali muutetaan 30 analogiseksi audiosignaaliksi. Analoginen audiosignaali viedään kolmannen kytkimen sw3 kautta modulaattori/demodulaattorilohkoon 23.

Kun tiedonsiirrossa käytetään toista toimintamoodia, systeemiväylän 7 ja reitittimen 8 kautta tuleva digitaalinen data johdetaan toiselle kytki-35 melle sw2 ja edelleen kanavakoodaimelle 24. Kanavakoodaimelta 24 kanavakoodatut bitit johdetaan kolmannelle kytkimelle sw3 ja edelleen modulaattori/demodulaattorilohkoon 23 matkaviestinverkkoon 33, 34 lähettämistä varten.

12 101030

Telepäätelaitteen suoritinlohko ohjaa ja konfiguroi modulaat-tori/demodulaattorilohkoa 23 valitun toimintamoodin mukaisesti. Modu-laattori/demodulaattorilohko 23 moduloi telepäätelaitteesta 2 lähetettä-5 vät signaalit matkaviestinverkkoon 33, 34 sopivaan muotoon. Vastaavasti matkaviestinverkosta 33, 34 vastaanotettavat signaalit demoduloidaan modulaattori/demodulaattorilohkossa 23.

Kuvassa 4 on esitetty keksinnön toisen suoritusmuodon mukaisen lait-10 teiston pääosat ja kuvassa 5 on esitetty keksinnön toisen suoritusmuodon mukaisen laitteiston toiminnallista lohkokaaviota. Erona ensimmäiseen suoritusmuotoon on lähinnä se, että toisessa toimintamoodissa lähetettävän datan käsittely suoritetaan pääosin telepäätelaitteessa 2.

15 Ensimmäistä toimintamoodia käytettäessä kuvan 4 mukaisen laitteiston toiminta vastaa kuvan 2 laitteiston toimintaa.

Seuraavassa selitetään tarkemmin toisen toimintamoodin mukaista toimintaa kuvien 4 ja 5 mukaisessa laitteistossa.

20

Sovelluslohkolta 10 välitetään siirrettävä data sekä tiedonsiirtotoimintaa ohjaavat komennot, kuten AT-komennot komentojen ohjauslohkoon 11. Mikäli käytössä on toinen toimintamoodi, välitetään siirrettävä data sekä ohjauskomennot edelleen ensimmäiseen liitäntälohkoon 11, jonka 25 kautta siirretään dataa sekä komentoja liitäntäyksiköllä 3 olevaan toiseen liitäntälohkoon 13.

Toiselta liityntälohkolta 13 siirretään komennot systeemiväylän liityntä-lohkon 18, systeemiväylän 7 ja telepäätelaitteen systeemiväylän liityntä-30 lohkon 32 kautta komentojen käsittelylohkoon 16, joka tulkitsee komennot ja suorittaa niitä vastaavat toimenpiteet, kuten yhteydenmuodostus-pyynnön välittämisen matkaviestinverkkoon 33, 34. Komentojen käsitte-lylohko 16 ohjaa myös toisen protokollalohkon 17 toimintaa, kun käytetään toista toimintamoodia. Tällöin lähetettävä data välitetään telepää-35 telaitteen systeemiväylän liityntälohkolta 32 toiseen protokollalohkoon 17, jossa lähetettävän datan määrää pyritään pienentämään kompressoimalla ja parantamaan tiedonsiirron luotettavuutta lisäämällä lähetettävään dataan virheenkorjaustietoa.

101030 13

Digitaalisessa muodossa lähetettävä data johdetaan sopivimmin telepäätelaitteen suoritinlohkossa 9 sijaitsevalta toiselta protokollalohkolta 17 edullisesti toiselle kytkimelle sw2 (kuva 4) ja edelleen kanavakoo-5 daimelle 24. Kanavakoodaimelta 24 kanavakoodatut bitit johdetaan kolmannelle kytkimelle sw3 ja edelleen modulaattori/demodulaattoriloh-koon 23 matkaviestinverkkoon 33,34 lähettämistä varten.

Modulaattori/demodulaattorilohko 23 moduloi telepäätelaitteesta 2 lähe-10 tettävät signaalit matkaviestinverkkoon 33, 34 sopivaan muotoon.

Vastaavasti matkaviestinverkosta 33, 34 vastaanotettavat signaalit demoduloidaan modulaattori/demodulaattorilohkossa 23.

Kuvan 3 esimerkissä ensimmäisessä toimintamoodissa lähetettävän 15 datan muuntaminen toimintamoodia vastaavaan muotoon suoritetaan tietojenkäsittelylaitteessa 1 ja toisessa toimintamoodissa lähetettävä data muutetaan liitäntäyksikössä 3, jolloin ensimmäinen protokollalohko 14 ja modulointilohko 15 on sijoitettu tietojenkäsittelylaitteeseen 1 ja toinen protokollalohko 17 sijoitettu liitäntäyksikköön 3, mikä on esitetty 20 myös taulukossa 1 X-merkeillä. Kuvan 5 esimerkissä ensimmäisessä toimintamoodissa lähetettävän datan muuntaminen toimintamoodia vastaavaan muotoon suoritetaan tietojenkäsittelylaitteessa 1 ja toisessa toimintamoodissa lähetettävä data muutetaan telepäätelaitteessa 2, jolloin ensimmäinen protokollalohko 14 ja modulointilohko 15 on sijoi-25 tettu tietojenkäsittelylaitteeseen 1 ja toinen protokollalohko 17 sijoitettu telepäätelaitteeseen 2, mikä on esitetty myös taulukossa 3 X-merkeillä.

Keksinnön puitteissa voidaan lohkot kuitenkin sijoittaa myös muulla tavoin, mitä on esitetty seuraavissa taulukoissa 1—10. Taulukon vaakari-veille on nimetty datan muuntamisessa käytettävät keskeisimmät loh-30 kot: ensimmäinen protokollalohko 14, modulointilohko 15 ja toinen protokollalohko 17 sekä pystysarakkeisiin lohkojen eri sijoitusvaihtoehdot.

X-kirjain kuvaa lohkojen sijoitusta.

i 14 101030

Tietojenkäsittely· Liitäntä- Telepääte- _laite 1_yksikkö 3 laite 2

Ensimmäinen protokollaiohko 14__X___

Modulointilohko 15__X___

Toinen protokollaiohko 17___X__

Taulukko 1

Tietojenkäsittely- Liitäntä- Telepääte- _laite 1_yksikkö 3 laite 2

Ensimmäinen protokollaiohko 14___X__

Modulointilohko 15___X__

Toinen protokollaiohko 17 X

Taulukko 2 5 ____

Tietojenkäsittely- Liitäntä- Telepääte- _laite 1_yksikkö 3 laite 2

Ensimmäinen protokollaiohko 14__X___

Modulointilohko 15__X___

Toinen protokollaiohko 17 X

Taulukko 3

Tietojenkäsittely- Liitäntä- Telepääte- _laite 1_yksikkö 3__laite 2

Ensimmäinen protokollaiohko 14__X___

Modulointilohko 15___X__

Toinen protokollaiohko 17 X

Taulukko 4

Tietojenkäsittely- Liitäntä- Telepääte- _laite 1_yksikkö 3 laite 2

Ensimmäinen protokollaiohko 14__X___

Modulointilohko 15___X__

Toinen protokollaiohko 17___X__ 10 Taulukko 5 15 101030

Tietojenkäsittely- Liitintä- Telepiite- _laite 1_yksikkö 3 laite 2

Ensimmäinen protokollalohko 14__X___

Modulolntilohko 15____χ

Toinen protokoilalohko 17 χ

Taulukko 6

Tietojenkäsittely· Liitäntä- Telepääte- _ laite 1_yksikkö 3 laite 2

Ensimmäinen protokoilalohko 14___X__

Modulolntilohko 15____χ

Toinen protokoilalohko 17_ χ

Taulukko 7

Tietojenkäsittely- Liitäntä- Telepääte- _laite 1_yksikkö 3 laite 2

Ensimmäinen protokoilalohko 14____χ

Modulolntilohko 15____χ

Toinen protokollalohko 17___χ 5 Taulukko 8

Tietojenkäsittely- Liitäntä- Telepääte- _laite 1_yksikkö 3 laite 2

Ensimmäinen protokollalohko 14__X___

Modulolntilohko 1S__X___

Toinen protokollalohko 17 X

Taulukko 9

Tietojenkäsittely- Liitäntä- Telepääte* _laite 1_yksikkö 3 laite 2

Ensimmäinen protokollalohko 14___X__

Modulointilohko 15___X__

Toinen protokollalohko 17___X__

Taulukko 10 10 16 101030

Kuvissa 6 ja 7 on esitetty keksinnön kolmas edullinen suoritusmuoto, jossa liitäntäyksikkö 3 on toteutettu useilla erillisillä liitäntäkorteilla, joista kukin liitäntäkortti on suunniteltu tiettyä toimintamoodia varten, kuten modeemikortti 25 analogista toimintamoodia varten sekä data-5 kortti 26 digitaalista toimintamoodia varten. Myös tässä suoritusmuodossa telepäätelaite 2 tutkii, mitä toimintamoodeja voidaan matkaviestinverkossa 33, 34 käyttää ja välittää tiedon käytettävistä toimintamoo-deista liitäntäyksikölle 3. Liitäntäyksikössä 3 on valintalogiikka, joka asettaa valittua toimintamoodia vastaavan liitäntäkortin toimintaan, jol-10 loin tämä liitäntäkortti suorittaa lähetettävän datan muuntamisen toimintamoodia vastaavaan muotoon.

Valintalogiikka on edullisesti muodostettu ensimmäisestä valitsimesta 28, toisesta valitsimesta 29 ja niitä ohjaavasta valitsiniohkosta 27. Va-15 litsimet 28, 29 voidaan toteuttaa esimerkiksi puolijohdekytkinpiireillä, jolloin valitsimien 28, 29 kestävyys saadaan paremmaksi ja tehonkulutus pienemmäksi kuin mekaanisia kytkimiä kuten releitä käytettäessä. Valitsinlohko 27 vastaanottaa sekä tietojenkäsittelylaitteelta 1 että telepäätelaitteelta 2 tulevia ohjauskomentoja ja suorittaa valintatoimenpi-20 teet näiden komentojen mukaisesti. Valitsinlohko 27 voi koostua sinänsä tunnetusta mikro-ohjaimesta ja sen toiminnassa välttämättömistä oheispiireistä, mikä on alan ammattimiehelle tunnettua.

Analogista toimintamoodia käytettäessä valitsinlohko 27 asettaa mo-25 deemikortin 25 toimintaan asettamalla ensimmäisen ja toisen valitsimen 28, 29 asentoon, jossa muodostuu tiedonsiirtoyhteys tietojenkäsittely-laitteelta 1 modeemikortin 25 kautta telepäätelaitteelle 2. Digitaalisessa toimintamoodissa valitsinlohko 27 asettaa ensimmäisen ja toisen valitsimen 28, 29 asentoon, jossa muodostuu tiedonsiirtoyhteys tietojenkä-30 sittelylaitteelta 1 datakortin 26 kautta telepäätelaitteelle 2. Keksinnön kolmannessa suoritusmuodossa ei tietojenkäsittelylaitteen 1 kannalta ole merkitystä sillä, missä toimintamoodissa telepäätelaite 2 on, koska liitäntäyksikön liitäntäkortit 25, 26 voivat käsitellä tietojenkäsittelylaitteelta 1 tulevaa dataa ja muuttaa sen asetettua toimintamoodia vastaa-35 vaan muotoon.

Kuvien 6 ja 7 mukaisessa liitäntäyksikössä 3 on edellä mainitun valinta-logiikan lisäksi myös tietojenkäsittelylaitteen sovitinlohko 30, jossa 17 101030 suoritetaan tietojenkäsittelylaitteen 1 ja liitäntäyksikön 3 välisen signaloinnin sovitus liitäntäyksikölle 3 sopivaksi. Esimerkiksi RS-232C -standardin mukaisessa signaloinnissa käytetään tavallisesti ±12V:n signaaleita ja TTL-kytkennöissä on käytössä OV ja 5V. Tällaisiin sovituksiin on 5 kehitetty lukuisia puolijohdepiirejä, joilla sovitus on helppo toteuttaa.

Liitäntäyksikössä 3 on telepäätelaitteen sovitinlohko 31, jossa suoritetaan liitäntäyksikön 3 ja telepäätelaitteen 2 välisen signaloinnin sovitus, kuten jännitetasojen muuttaminen.

10

Myös keksinnön kolmannessa suoritusmuodossa voidaan tietojenkäsit-telylaitteelta 1 ilmoittaa telepäätelaitteelle 2, mitä toimintamoodia ensisijaisesti halutaan käyttää. Tämä voi tapahtua edullisesti AT-komennoilla, kuten myös keksinnön ensimmäisessä suoritusmuodossa on esitetty.

15

Kuvassa 6 ja tarkemmin kuvassa 7 esitetty liitäntäyksikkö 3 voidaan toteuttaa erillisenä yksikkönä, jolloin siinä on liittimet sekä tietojenkäsittelylaitteen 1 liittämistä varten esim. RS-232C standardin mukaisesti sekä liittimet liitäntäyksikön 3 liittämiseksi telepäätelaitteeseen 2. Keksinnön 20 kolmas suoritusmuoto voidaan toteuttaa myös siten, että sijoitetaan liitäntäkortit, kuten modeemikortti 25 ja datakortti 26 tietojenkäsittelylaitteen 1 yhteyteen sopivimmin tietojenkäsittelylaitteen 1 sisäiseen lisälai-teväylään, joka voi olla toteutettu esimerkiksi PCMCIA-korttistandardin mukaisesti. Tällöin ensimmäinen valitsin 28 sekä mahdollisesti myös 25 valitsinlohko 27 on edullista toteuttaa tietojenkäsittelylaitteen 1 ohjelmistossa, jolloin liitäntäyksikössä 3 tarvitaan liitäntäkorttien 25, 26 lisäksi sovitinlohkot 30, 31, toinen valitsin 29 sekä sitä ohjaava valitsin-lohko 27 tiedonsiirtoyhteyden asettamiseksi valitun toimintamoodin mukaiseksi.

30

Vaikka keksinnön kolmannen suoritusmuodon mukaisessa liitäntäyksikössä 3 on esitetty vain kaksi liitäntäkorttia 25, 26, voidaan esillä olevan keksinnön puitteissa käyttää myös useampia liitäntäkortteja yhdistettynä liitäntäyksikköön 3. Esimerkiksi voidaan käyttää erillistä teleko-35 pio-korttia, jolla voidaan muodostaa yhteys myös telekopioiden lähettämistä ja vastaanottamista varten.

101030

Keksinnön mukainen liitäntäyksikkö 3 voidaan edullisesti toteuttaa myös siten, että ainakin osa toimintamoodeista valitaan ohjelmallisesti, jolloin esimerkiksi liitäntäyksikön suoritinyksikön ohjelmistossa on eri toimintamoodeja vastaavat toiminnalliset lohkot, joista otetaan käyttöön 5 yhteyden ajaksi valittua toimintamoodia vastaavat lohkot.

Kuvan 6 esimerkissä on esitetty myös kaksi matkaviestinverkkoa. Ensimmäisessä matkaviestinverkossa 33 voidaan käyttää ensimmäistä toimintamoodia ja toisessa matkaviestinverkossa 34 voidaan käyttää 10 toista toimintamoodia tiedonsiirrossa. Ensimmäinen matkaviestinverkko 33 käsittää ensimmäisen tukiaseman BS, joka on yhteydessä langalliseen televerkkoon PSTN. Langalliseen televerkkoon PSTN on kytketty myös toinen tietojenkäsittelylaite DTE modeemin DCE välityksellä. Toinen matkaviestinverkko 34 käsittää toisen tukiaseman BTS, joka on 15 yhteydessä langalliseen televerkkoon PSTN modeemin DCE välityksellä. Langalliseen televerkkoon PSTN on kytketty myös toinen tietojenkäsittelylaite DTE modeemin DCE välityksellä.

Seuraavassa esitetään vielä eräs yhteydenmuodostusesimerkki kuvis-20 sa 3 ja 4 esitetyssä keksinnön ensimmäisen suoritusmuodon mukaisessa laitteistossa. Alkutilanteessa sovelluslohko 10 lähettää kutsun alustuskomennon (ATD) komentojen ohjauslohkolle 11, joka välittää sen edelleen ensimmäisen liityntälohkon 12 ja toisen liityntälohkon 13 kautta komentojen käsittelylohkolle 16, joka tutkii lähetetyn komennon 25 ja suorittaa sitä vastaavat toimenpiteet. Kutsun alustuskomennon tapauksessa komentojen käsittelylohko 16 lähettää yhteydenmuodostus-pyynnön telepäätelaitteelle 2 ensimmäisen systeemiväylän liityntälohkon 18 kautta. Yhteydenmuodostuspyyntö sisältää myös palvelupyynnön, kuten analogiayhteys tai digitaalinen yhteys. Mikäli matkaviestin-30 verkossa 33, 34 on käytettävissä haluttu toimintamoodi ja yhteys saadaan muodostettua telepäätelaitteen 2 ja matkaviestinverkon 33, 34 välille, ilmoittaa telepäätelaite 2 muodostuneesta yhteydestä komentojen käsittelylohkolle 16. Jos käytetään digitaalista toimintamoodia, komentojen käsittelylohko 16 ohjaa toista protokollalohkoa 17, joka suorit-35 taa mm. lähetettävän datan kompressoinnin ja vastaanotettavan datan kompressoinnin purkamisen. Kun toinen protokollalohko 17 on toimintavalmiina, ilmoittaa komentojen käsittelylohko 16 yhteyden muodostumisesta sovelluslohkolle 10, jolloin tietojensiirto voi alkaa. Siirrettävän 19 101030 datan kulkureitti on toisessa toimintamoodissa sovelluslohkolta 10 komentojen ohjauslohkon 11, ensimmäisen liityntälohkon 12, toisen liityn-tälohkon 13 kautta toiselle protokollalohkolle 17 ja edelleen ensimmäiselle systeemiväylän liityntälohkolle 18. Tästä eteenpäin data siirretään 5 systeemiväylää 7 pitkin telepäätelaitteelle 2, jossa data siirretään, kuten aikaisemmin on esitetty telepäätelaitteen 2 toimintaa kuvattaessa, kuvan 2 selityksen yhteydessä.

Ensimmäisessä toimintamoodissa lähetettävä data siirtyy sovellusloh-10 koita 10 komentojen ohjauslohkon 11, ensimmäisen protokollalohkon 14, modulointilohkon 15, ensimmäisen liityntälohkon 12, toisen liityntälohkon 13 kautta joko ensimmäiselle muunnoslohkolle 19 ja edelleen audiolinjalle 20, tai ensimmäisen systeemiväylän liityntälohkon 18 kautta systeemiväylälle 7. Myös analogista toimintamoodia vastaava 15 lähetettävän datan kulku telepäätelaitteessa 2 on esitetty aikaisemmin kuvan 2 selityksen yhteydessä.

Kun sovelluslohkolta 10 lähetetään yhteydenkatkaisupyyntö, suorittaa komentojen käsittelylohko yhteyden katkaisun lähettämällä telepääte-20 laitteelle 2 yhteyden katkaisupyynnön. Kun yhteys on katkaistu, ilmoittaa komentojen käsittelylohko 16 tästä sovelluslohkolle 10, minkä jälkeen laitteiston toiminta palautuu odotustilaansa odottamaan tietojen-käsittelylaitteelta 1 mahdollisesti tulevia komentoja tai komennoiksi tulkittavia muita herätteitä (kuva 8).

25

Yhteyden muodostus on esitetty myös nuolikaaviona kuvissa 9a analogisen toimintamoodin tapauksessa ja 9b digitaalisen toimintamoodin tapauksessa. Telepäätelaite 2 (Radio Unit MCU) vastaanottaa tiedon edullisesti niistä matkaviestinverkoista 33, 34 (Network), joihin telepää-30 telaitteesta on yhteys muodostettavissa ja niitä vastaavista toiminta-moodeista. Tämän jälkeen sovellus (Application SW) lähettää tiedon ensisijaisesta toimintamoodista sekä puhelinnumeron valintakomennon yhteyden muodostuspyynnön komentojen käsittelylohkolle 16 (AT Command Handling). Komentojen käsittelylohko 16 kysyy reitittimen 8 35 välityksellä telepäätelaitteelta 2, mitä toimintamoodeja voidaan käyttää. Komentojen käsittelylohko 16 lähettää tämän jälkeen valittua toiminta-moodia (analoginen/digitaalinen) vastaavan yhteyden muodostuspyynnön reitittimen 8 välityksellä telepäätelaitteelle 2, joka luo yhteyden 20 101030 valittua toimintamoodia vastaavaan televerkkoon 33, 34. Kun yhteys on luotu, välittää telepäätelaite 2 tästä tiedon reitittimen 8 välityksellä komentojen käsittelylohkolle 16. Tämän jälkeen toimitaan valitun toimin-tamoodin mukaisesti.

5

Mikäli on valittu ensimmäinen toimintamoodi, mikä tässä esimerkissä on analoginen toimintamoodi, komentojen käsittelylohkolta 16 välitetään tieto yhteyden muodostuksesta komentojen ohjauslohkolle 11 (Call Control), joka lähettää ensimmäiselle protokollalohkolle 14 (Analog 10 Mode Protocols) alustuskomennon. Ensimmäinen protokollalohko 14, modulaattori/demodulaattorilohko 23 ja ensimmäinen televerkko 33 suorittavat protokollan alustuksen, minkä jälkeen ensimmäinen protokollalohko 14 lähettää tiedon alustusten suorittamisesta komentojen ohjauslohkolle 11, jolta lähetetään tieto yhteyden muodostuksesta so-15 vellukselle 10, minkä jälkeen tiedonsiirto tietojenkäsittelylaitteelta 1 ensimmäiseen matkaviestinverkkoon 33 voidaan aloittaa.

Mikäli on valittu toinen toimintamoodi, mikä tässä esimerkissä on digitaalinen toimintamoodi, komentojen käsittelylohko 16 lähettää toiselle 20 protokollalohkolle 17 (Digital Mode Protocols) alustuskomennon. Toinen protokollalohko 17, modulaattori/demodulaattorilohko 23 ja toinen televerkko 34 suorittavat protokollan alustuksen, minkä jälkeen toinen protokollalohko 17 lähettää tiedon alustusten suorittamisesta komentojen käsittelylohkolle 16, jolta lähetetään tieto yhteyden muodostuksesta 25 komentojen ohjauslohkon 11 kautta sovellukselle 10, minkä jälkeen tiedonsiirto tietojenkäsittelylaitteelta 1 toiseen matkaviestinverkkoon 34 voidaan aloittaa.

Keksintöä ei ole rajoitettu pelkästään edellä esitettyihin suoritusmuo-30 töihin, vaan sitä voidaan muunnella oheisten patenttivaatimusten puitteissa.

Claims (26)

1. Menetelmä tiedonsiirtoyhteyden muodostamiseksi tietojenkäsittely-5 laitteelta (1) matkaviestinverkkoon (TN, 33, 34) analogisten ja/tai digitaalisten signaalien siirtämistä varten, jolloin tietojenkäsittelylaite (1) liitetään matkaviestinverkkoon (TN, 33, 34) tietojenkäsittelylaitteeseen (1) paikallisessa tiedonsiirtoyhteydessä olevalla telepäätelaitteella (2), jossa on käytettävissä ainakin ensimmäinen toimintamoodi ensimmäi- 10 seen matkaviestinverkkoon (33) liittymistä varten ja toinen toiminta-moodi toiseen matkaviestinverkkoon (34) liittymistä varten, tunnettu siitä, että tutkitaan, mihin matkaviestinverkkoihin (TN, 33, 34) on yh-15 teys muodostettavissa telepäätelaitteella (2), valitaan jokin yhteyden muodostamisessa käytettävissä olevista matkaviestinverkoista (TN, 33, 34), asetetaan telepäätelaite (2) valittua matkaviestinverkkoa (TN, 33, 34) vastaavaan toimintamoodiin, ja 20 - asetetaan tiedonsiirtoyhteys valitun toimintamoodin mukai seksi.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tietojenkäsittelylaite (1) liitetään telepäätelaitteeseen (2) liitäntäyksiköllä 25 (3).

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ensimmäinen toimintamoodi on analoginen toimintamoodi ja toinen toimintamoodi on digitaalinen toimintamoodi. 30

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että datan lähettäminen analogisessa toimintamoodissa käsittää ainakin seuraavat vaiheet: muodostetaan lähetettävästä datasta jonkin ennalta valitun 35 protokollan mukaisia tietokehyksiä, ja moduloidaan tietokehyksillä kantoaaltoa moduloidun signaalin muodostamiseksi, 101030 ja, että datan lähettäminen digitaalisessa toimintamoodissa käsittää ainakin lähetettävän datan kompressoinnin jollakin ennalta valitulla kom-pressointimenetelmällä.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tietokehysten muodostus lähetettävästä datasta suoritetaan tietojenkäsittelylaitteessa (1), kantoaallon modulointi suoritetaan tietojenkäsittelylaitteessa O), ja 10. lähetettävän datan kompressointi suoritetaan liitäntäyksi kössä (3).

6. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tietokehysten muodostus lähetettävästä datasta suoritetaan 15 liitäntäyksikössä (3), kantoaallon modulointi suoritetaan liitäntäyksikössä (3), ja lähetettävän datan kompressointi suoritetaan telepäätelaitteessa (2).

7. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tietokehysten muodostus lähetettävästä datasta suoritetaan tietojenkäsittelylaitteessa (1), kantoaallon modulointi suoritetaan tietojenkäsittelylaitteessa (1). ja 25. lähetettävän datan kompressointi suoritetaan telepäätelait teessa (2).

8. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tietokehysten muodostus lähetettävästä datasta suoritetaan 30 tietojenkäsittelylaitteessa (1), kantoaallon modulointi suoritetaan liitäntäyksikössä (3), ja lähetettävän datan kompressointi suoritetaan telepäätelaitteessa (2).

9. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tietokehysten muodostus lähetettävästä datasta suoritetaan tietojenkäsittelylaitteessa (2), kantoaallon modulointi suoritetaan liitäntäyksikössä (3), ja 23 101030 lähetettävän datan kompressointi suoritetaan liitäntäyksikössä (3).

10. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että 5. tietokehysten muodostus lähetettävästä datasta suoritetaan telepäätelaitteessa (2), kantoaallon modulointi suoritetaan telepäätelaitteessa (2), ja lähetettävän datan kompressointi suoritetaan telepäätelaitteessa (2). 10

11. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tietokehysten muodostus lähetettävästä datasta suoritetaan tietojenkäsittelylaitteessa (1), kantoaallon modulointi suoritetaan tietojenkäsittelylaitteessa 15 (D.ja lähetettävän datan kompressointi suoritetaan tietojenkäsittelylaitteessa (1).

12. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että 20. tietokehysten muodostus lähetettävästä datasta suoritetaan liitäntäyksikössä (3), kantoaallon modulointi suoritetaan liitäntäyksikössä (3), ja lähetettävän datan kompressointi suoritetaan liitäntäyksikössä (3). 25

13. Jonkin patenttivaatimuksen 4—12 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kantoaallon modulointi on pulssikoodimodulointia (PCM).

14. Laite tiedonsiirtoyhteyden muodostamiseksi tietojenkäsittelylait-30 teelta (1) matkaviestinverkkoon (TN, 33, 34) analogisten ja/tai digitaalisten signaalien siirtämistä varten, joka laite käsittää ainakin telepäätelaitteen (2), jossa on käytettävissä ainakin ensimmäinen toimintamoodi ensimmäiseen matkaviestinverkkoon 35 (33) liittymistä varten ja toinen toimintamoodi toiseen mat kaviestinverkkoon (34) liittymistä varten, tietojenkäsittelylaitteen (1), joka on paikallisessa tiedonsiirtoyhteydessä telepäätelaitteeseen (2), 24 101030 välineet (3,4) paikallisen tiedonsiirtoyhteyden muodostamiseksi tietojenkäsittelylaitteen (1) ja telepäätelaitteen (2) välille, 5 tunnettu siitä, että laite käsittää lisäksi välineet (2,9) yhteyden muodostamisessa käytettävissä olevien matkaviestinverkkojen (TN, 33, 34) tutkimiseksi, välineet (9,10) jonkin yhteyden muodostamisessa käytettä-10 vissä olevan matkaviestinverkon (TN, 33, 34) valitsemisek si, välineet (9) telepäätelaitteen (2) asettamiseksi valittua matkaviestinverkkoa (TN, 33, 34) vastaavaan toimintamoodiin, ja 15. välineet (sw1, sw2, sw3) tiedonsiirtoyhteyden asettamiseksi valitun toimintamoodin mukaiseksi.

15. Patenttivaatimuksen 14 mukainen laite, tunnettu siitä, että ensimmäinen toimintamoodi on analoginen toimintamoodi ja toinen toimin- 20 tamoodi on digitaalinen toimintamoodi.

16. Patenttivaatimuksen 14 mukainen laite, tunnettu siitä, että laite käsittää lisäksi välineet (14) tietokehysten muodostamiseksi.

17. Patenttivaatimuksen 14 mukainen laite, tunnettu siitä, että laite käsittää lisäksi välineet (15) tietokehysten moduloimiseksi.

18. Patenttivaatimuksen 14 mukainen laite, tunnettu siitä, että laite käsittää lisäksi välineet (17) lähetettävän datan kompressoimiseksi. 30

19. Patenttivaatimuksen 14 mukainen laite, tunnettu siitä, että laite käsittää lisäksi välineet paikallisen tiedonsiirtoyhteyden muodostamiseksi langattomasti.

20. Patenttivaatimuksen 19 mukainen laite, tunnettu siitä, että langa ton tiedonsiirtoyhteys on infrapunatiedonsiirtoyhteys. 25 101030

21. Patenttivaatimuksen 19 mukainen laite, tunnettu siitä, että langaton tiedonsiirtoyhteys on sähkömagneettinen tiedonsiirtoyhteys.

21 101030 Patenttivaatimukset;

22. Patenttivaatimuksen 14 mukainen laite, tunnettu siitä, että tieto-5 jenkäsittelylaite (1) on järjestetty liitettäväksi telepäätelaitteeseen (2) liitäntäyksiköllä (3).

23. Patenttivaatimuksen 22 mukainen laite, tunnettu siitä, että liitäntäyksikkö (3) käsittää yhden liitäntäkortin (PCMCIA). 10

24. Patenttivaatimuksen 22 mukainen laite, tunnettu siitä, että liitäntäyksikkö (3) käsittää ainakin kaksi liitäntäkorttia (25, 26).

25. Patenttivaatimuksen 14 mukainen laite, tunnettu siitä, että väli-15 neet (9,10) jonkin yhteyden muodostamisessa käytettävissä olevan matkaviestinverkon (33,34) valitsemiseksi käsittävät valitsinlohkon (27), ensimmäisen valitsimen (28), toisen valitsimen (29) ja kaksi tai useampia liitäntäkortteja (25, 26).

26 101030