FI100981B - Pinnoitekoostumus ja menetelmä rakennusmateriaalien pintojen suojaamis eksi mikro-organismien ei-toivotuilta reaktioilta - Google Patents

Description

100981

Pinnoitekoostumus ja menetelmä rakennusmateriaalien pintojen suojaamiseksi mikro-organismien ei-toivotuilta reaktioilta 5 Esillä oleva keksintö koskee patenttivaatimuksen 1 johdannon mukaista pinnoitekoostu- musta.

Tällainen ainekoostumus sisältää yleensä liuotetta, sideainetta sekä mikro-organismien kasvua ja leviämistä estävää ainetta.

10

Keksintö koskee myös patenttivaatimuksen 8 johdannon mukaista menetelmää rakennusaineiden pintojen suojaamiseksi homeiden, sinistäjä-sienten ja lahottajasienten ja sentapaisten mikro-organismien aiheuttamilta ei-toivotuilta reaktioilta.

15 Home- ja sinistäjäsienet turmelevat puu- ja muita rakennusmateriaaleja aiheuttaen värivi- kaa sekä hajuhaittoja ja terveydellisiä haittoja. Homevaurioita aiheuttavista sienistä voidaan erityisesti mainita Cladosporium-, Altenaria-, Helminthoporus-, Penicillium-, Aspergillus-, Epicoccus- sekä Ä/ttzöpKS-sukuihin kuuluvat homeet. Näistä mikro-organismeista etenkin Penicillium- ja Aspergillus-sakajen homeet aiheuttavat suuria vauri-20 oita rakenteissa ja rakennusten sisätiloissa. Puupinnoilla esiintyvät sinistäjäsienet kuulu vat puolestaan tyypillisesti Ambrosiella-, Aureobasidium-, Ceratocystis-, Cladosporium-ja Phialophora-sukuihm. Esimerkiksi yleisimpiä mänty-sahatavaran sinistäjälajeja ovat . Aureobasidium pullulans ja Cerarocysi/j-sukujen lajit (esim. Ceratocystis pilifera).

Kuusisahatavaran sinistymää aiheuttavat lisäksi mm. C. piceae ja C. coerulescens. Havu-25 puusahatavarassa esiintyy myös Sclerophoma-svmm sienilajeja, kuten Sclerophoma entoxylina. Puumateriaalin lisäksi homeet viihtyvät hyvin kiviaines-ja betonipinnolla, muoveissa ja eristemateriaaleissa.

Edellä esitetyt organismit viihtyvät monessa tapauksessa hyvin myös maalatuilla pin-30 noilla ja turmelevat näiden ulkonäön. Lisäksi ne kasvavat ja leviävät helposti maalikalvo- jen läpi ja aiheuttavat vahinkoja maalatulle rakenteelle. Niinpä lahottajasienistä esim. aidaskääpä, Gloeophyllum saepiarium, ja kellarisieni, Coniophora puteana, aiheuttavat suuria lahovaurioita maalatulle puutavaralle, kuten ulkoverhouslaudoille ja piharaken-teille (esim. aidat). Dacromyces stillatus aiheuttaa ongelmia ulkorakenteissa Norjassa ja 35 2 100981

Ruotsissa, esim. mutta Suomessa on tähän asti havaittu vain muutamia tämän sienen aiheuttamia vaurioita. Edellä mainitut sienet ovat ruskolahottajasieniä, jotka hajottavat puun rakenneosia, selluloosaa ja hemiselluloosaa, hydrolyyttisten ja hapettavien radikaa-lireaktioiden avulla. Puun tuhoutumista karakterisoidaan tavallisesti sen painohäviöinä ja 5 lujuuden alenemisena.

Homeiden ja sinistäjäsienten kasvun ja leviämisen estämiseksi maalatuilla pinnoilla ja maalattujen pintojen läpi, maaleihin ja sentapaisiin pintakäsittelyainekoostumuksiin lisätään fungisidisiä komponentteja. Nykyään käyttyihin fungisideihin liittyy kuitenkin 10 huomattavia epäkohtia. Suurin osa niistä on veteen liukenemattomia, mistä syystä niiden sekoittaminen vesiohenteisiin maaleihin on hankalaa. Lisäksi monet fungisidit ovat nk. yleismyrkkyjä, mistä syystä maalijäämiä ja maalattuja rakennusainekappaleita on käsiteltävä ongelmajätteinä.

15 Esillä olevan keksinnön tarkoituksena on poistaa tunnettuun tekniikkaan liittyvät epä kohdat ja saada aikaan aivan uudenlainen pinnoitekoostumus.

Keksintö perustuu siihen yllättävään havaintoon, että lisäämällä vesiohenteiseen tai öljypohjaiseen maaliin kompleksinmuodostajia, kuten aminokarboksylaattiryhmään 20 kuuluvia kelaattoreita, joka kykenee sitomaan siirtymämetalleja, saadaan aikaan erittäin merkittävä mikro-organismien kasvun ja leviämisen estyminen. Tällä ratkaisulla voidaan suojata maalattava rakenne mainittujen mikro-organismien ei-toivotuilta reaktioilta ja samalla tehokkaasti estää itse maalipinnan homehtuminen.

25 Täsmällisemmin sanottuna keksinnön mukaiselle koostumukselle on pääasiallisesti tun nusomaista se, mikä on esitetty patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa.

Keksinnön mukaiselle menetelmälle on puolestaan tunnusomaista se, mikä on esitetty patenttivaatimuksen 8 tunnusmerkkiosassa.

30

Ennestään tunnetaan menetelmä puun suojaamiseksi lahoamiselta, jossa menetelmässä lahottajasienten lahotusmekanismi saadaan keskeytymään kompleksoimalla puussa olevat siirtymämetallit sienille käyttökelvottomaan muotoon (ks. FI-patenttijulkaisu 90951).

3 100981

Esillä olevan keksinnön yhteydessä on nyt yllättäen todettu, että kompleksinmuodostajilla voidaan estää myös home- ja sinistäjäsienten kasvu ja lisääntyminen pintakäsitte-lyainekoostumuksissa ja näillä käsitellyissä materiaaleissa. Viimeksi mainitut mikro-organismit eivät lahota puuta, eivätkä poista puun rakennekomponentteja merkittävässä 5 määrin. Näin ollen kompleksinmuodostajat, kuten aminokarboksylaatit, eivät pääse vaikuttamaan mihinkään lahotusmekanismiin, vaan niiden teho tässä tapauksessa perustuu mahdollisesti niiden kykyyn kompleksoida homeiden kasvun kannalta elintärkeät metallit (hivenaineina toimivat) kasvualustasta ja myös sienten soluseinästä estäen näin soluseinän ja ympäristön normaalin ioninvaihdon.

10

Mikro-organismien "ei-toivotuilla reaktioilla" tarkoitetaan tässä hakemuksessa lähinnä sienten ja homeiden aiheuttamaa puun turmeltumista ja tuhoutumista.

"Kompleksinmuodostaja" (eli "kelaatinmuodostaja") on aine, joka kykenee sitomaan 15 kaksi- tai kolmiarvoisia kationeja, etenkin siirtymämetalli-ioneja, kuten Fe ja Mn, liu kenemattomiksi tai liukeneviksi komplekseiksi.

Kompleksinmuodostajat voidaan jakaa epäorgaanisiin ja orgaanisiin yhdisteisiin. Epäorgaaniset kompleksinmuodostajat ovat erilaisia syklisiä ja lineaarisia fosfaattiyhdisteitä, 20 esim. polyfosfaatteja, kuten natriumtripolyfosfaatti (Na5P3O10, STPP). Tärkeimmät or gaaniset kompleksinmuodostajat ovat aminopolykarboksyylilhapot ja niiden suolat, joissa happo-osana on etikkahappo [näistä esimerkkeinä mainittakoon etyleenidiamiini-tetraetikkahappo (EDTA), nitrilotrietikkahappo (NTA), n-hydroksietyyli-etyleeni-diamiinitrietikkahappo (HEDTA), dietyleenitriamiinipentaetikkahappo (DTPA), ety-25 leenidiamiini-di-(o-hydroksifenyylietikkahappo (EDDHDA), dietanoliglysiini (DEG) ja etanolidiglysiini (EDG)], hydroksihapot (glukonihappo, glukoheptonihappo ja muut so-kerihapot, kuten /3-glukoisosakkariinihappo, α-isosakkariinihappo, viinihappo, omena-happo ja sitruunahappo) ja niiden suolat (Na-suolat, K-suolat, jne.) sekä organofos-faatit, joissa happo-osana on fosforihappo [esimerkkeinä mainittakoon aminotrimety-30 leenifosfonihappo (ATMP), l-hydroksietylideeni-l,l-difosfonihappo (HEDP), etyleeni- diamiinitetrametyleenifosfonihappo (EDTMP), dietyleenitriamiinipentametyleenifosfonihappo (DTPMP)] ja niiden suolat.

4 100981

Orgaanisten kompleksinmuodostajien lisäksi voidaan käyttää sideroforeja. Nämä yhdisteet ovat mikro-organismien tuottamia kompleksinmuodostajia, jotka sitovat kasvualustan metalli-ioneja, etenkin siirtymämetalleja (esim. Fe, Mn) organismien käyttöön. Luonnossa mikro-organismit kilpailevat rajoitetuista hivenainevaroista sideroforien 5 avulla.

Alla olevissa esimerkeissä on käytetty tehokkaimmaksi osoittautunutta kompleksinmuodostajaa: etyleenidiamiinitetra-asetaatti (EDTAc), joka monien muiden edullisten kompleksinmuodostajien lailla on vesiliuokoinen.

10 "Rakennusaineella" tarkoitetaan sekä kuitu- että mineraalipohjaisia materiaaleja.

"Puutavara" tarkoittaa puolestaan sekä kaadettua puuta (esim. tukkipuu), sahatavaraa että käytössä olevaa (esim. rakenteissa käytettävää) puutavaraa. "Puutavara" pitää myös 15 sisällään erilaiset vanerit ja kuitulevyt (esim. lastulevyt). Puulajeista tulevat kyseeseen sekä lehti- että havupuu. Erityisen edullisesti keksinnön avulla suojataan havu-puusahatavara, tyypillisesti mänty, lahottajasieniltä, sinistäjäsieniltä ja homesieniltä.

Termi "pintakäsittelyainekoostumukset" kattaa tämän keksinnön puitteissa sekä pintojen 20 pohjustukseen käytettävät aineet (seuraavassa "pohjustusaineet") että varsinaiset pintakä- sittelyaineet, kuten maalit.

Keksinnön mukaisia pohjustusaineita ovat nk. puunsuoja-aineet ja pohjamaalit. Puunsuoja-aineet sisältävät liuotetta, pienehköjä määriä sideainetta sekä noin 0,01 - 10 25 paino-% fungisidisesti vaikuttavaa aineosaa, joka pohjustusaineesta imeytyy käsiteltyyn pintaan. Pohjamaaleissa on edellisten komponenttien lisäksi mahdollisesti jonkin verran pigmenttejä, täyteaineita sekä apu- ja lisäaineita. Pohjustusaineiden tehtävänä on suojata käsiteltävää pintaa homeelta sekä sinistäjä- ja lahottajasieniltä. Tästä syystä fungisidien määrät niissä ovat tavallisesti varsin korkeat.

30

Pintakäsittelyaineet, kuten tavalliset maalit, levitetään useimmiten pohjustetulle pinnalle. Ne sisältävät enemmän sideainetta kuin pohjustusaineet ja muodostavat tyypillisesti pinnan päälle yhtenäisen kalvon. Keksinnön mukaan mikro-organismien kasvua ja 5 100981 leviämistä estävän kompleksinmuodostajan määrä on näissäkin 0,01 - 10,0 % koostuk-sen painosta.

Keksinnön mukaiset pintakäsittelyaineet voivat olla joko vesiohenteisia tai liuotepohjai-5 siä. Vesiohenteisissa maaleissa vesi toimii ohenteena, johon muut aineosat on dispergoi- tu siihen pinta-aktiivisten aineiden avulla. Näiden maalien sideaineet koostuvat esimerkiksi synteettisistä latekseista, kuten etyleenisesti tyydyttämättömien monomeerien polymeereistä tai kopolymeereista. Esimerkkeinä mainittakoon butadieeni-styreeni-kopolymeerit, joissa mahdollisesti vielä on kolmas komonomeeri, joka sisältää karbok-10 syyliryhmän (esim. akryylihappo, itakonihappo tai maleiinihappo), sekä polyvinyy- liasetaatti, jossa on karboksyyliryhmiä sisältäviä komonomeereja. Edellisten kanssa voidaan edelleen käyttää muitakin sideaineita, kuten tärkkelystä tai kaseiinia, polyvinyy-lialkoholia ja matalan molekyylipainon omaavia polymeerejä, joissa on karboksyylihap-poryhmiä. Viimeksi mainittuja ovat polykarbonaatit, jotka samalla toimivat dispergointi-15 aineina.

Liuotepohjaisissa maaleissa sideaineet koostuvat aineista, jotka polymeroituvat liuotteen haihtuessa, eli maalin kuivuessa. Tämäntyyppisiä aineita ovat öljyt (pellava- ja mäntyöljyt) sekä alkydit (esteröidyt luonnonöljyt). Tavallisimpia liuotteita ovat mineraalitärpä-20 tit.

Keksinnön mukaiset pintakäsittelyaineet voidaan jakaa kolmeen ryhmään sen mukaan, sisältävätkö ne pigementtejä ja täyteaineita. Niinpä kirkkaat pintakäsittelyaineet eivät sisällä kumpaakaan komponenttia, kun taas kuultavat sisältävät pigmenttejä mutta eivät 25 täyteaineita. Peittävät aineet sisältävät sekä pigmenttejä että täyteaineita.

Pohjustusaineissa ja pintakäsittelyaineissa käytettävistä täyteaineista mainittakoon talkki, savi, kalsiumkarbonaatti, kalsiumsulfaatti, aluminiumsilikaatit ja alumiinihydroksidi, alumiinimagnesiumsilikaatit sekä bariumsulfaatti.

30 Tämän keksinnön puitteissa käytetään nimitystä "liuote" sekä vesiohenteisten koostu-: musten että liuotepohjaisten koostumusten nestekomponenteista, eli vedestä tai vastaa vasti liuotteista. Kuten yllä mainittiin vesi ei toimi liuotteena vaan pikemminkin disper- 6 100981 goinnin väliaineena vesiohenteisissa koostumuksissa.

Keksinnön mukaan kompleksinmuodostaja lisätään vesiohenteiseen maaliin tai disper-goidaan öljypohjaiseen maaliin. Kompleksinmuodostajat voivat sitoa maalin pigmenttien 5 ja muiden ainesosien sisältämät metalli-ionit. Kompleksien muodostuminen näkyy maalin viskositeetin kasvuna. Menetelmän eräässä sovellutuksessa pyritään sitomaan maalissa olevat metallit, jotka toimivat home- ja sinistäjäsienten hivenaineina. Toisaalta sidotaan sienten soluseinän metallivälitteiset aineenvaihduntareaktiot ja sienten tuottamien entsyymien toiminta. Lahottajasienten kasvu ja leviäminen estetään maalissa olevan 10 tehoaineen kohdistuessa suoraan sienten lahotusmekanismeihin ja toisaalta myös kasva van rihmaston soluseinään. Kompleksinmuodostaja sitoo maalissa olevat metalli-ionit estäen home- ja sinistäjäsienten kulkeutumisen ja leviämisen maalissa. Samalla kompleksinmuodostaja toimii maalin paksuntimena.

15 Kompleksinmuodostajan (- muodostajien) konsentraatio liuoksessa voi vaihdella laajalti.

Tavallisesti se on noin 0,01 - 10,0 %, edullisesti noin 0,1 - 5,0 % liuoksen painosta. Kompleksinmuodostajien Huoneena on edullisesti vesi ja liuos voi sisältää muita sinänsä tunnettuja apuaineita, jotka edistävät liuoksen dispergoitumista öljypohjaiseen maaliin. Biologisesti meritien apuaineiden lisäksi keksinnön mukainen puunsuoja-aine voi sisäl- 20 tää myös tunnettuja biologisesti tunnettuja yhdisteitä, kuten (esim. 0,01 - 5 paino-% jotain tunnettua fungisidiä jne.). Keksinnön mukaan pintakäsittelyainekoostumusten "pääasiallisena" fungisidinä on kuitenkin kompleksinmuodostaja, mikä merkitsee sitä, että sen määrä on ainakin yli puolet fungisidin kokonaismäärästä.

25 Erään edullisen sovellutusmuodon mukaan keksinnön mukainen pintakäsittelyainekoos- tumus sisältää painosta laskettuna 10 - 99 % liuotetta, 1 - 85 % sideainetta sekä 0,1-5 % kompleksinmuodostajaa. Näiden lisäksi koostumuksessa voi olla noin 1-20 paino-% pigmenttiä ja 1-30 paino-% täyteaineita.

30 Erityisen edullisen sovellutusmuodon mukaan keksinnön mukainen pintakäsittelyaine- koostumus sisältää liuotteena vettä, sideaineena butadieeni-styreeni-kopolymeeripohjais-ta lateksia ja kompleksinmuodostajana EDTA:ta tai tämän alkalimetallisuolaa (kuten natriumsuolaa).

7 100981

Keksinnön mukaista ratkaisua voidaan käyttää maalattujen puu- ja muiden pintojen suojaamiseksi kaikkien yllämainittujen mikro-organismien ei-toivotuilta reaktioilta. Keksintöä käytetään edullisesti ulkoverhousmateriaalien, ikkunapuitteiden, aitarakenteiden yms. suojaukseen.

5

Keksintöön liittyy huomattavia etuja. Keksinnön mukainen pintakäsittelyainekoostumus, kuten maali, estää home- ja sinistäjäsienten kasvun maalikalvossa, maalikalvon pinnalla ja maalikalvon läpi maalausalustan pinnalle. Menetelmän mukainen maalikalvo estää myös lahottajasienten pääsyn maalikalvon läpi puuainekseen. Keksinnössä käytettävä 10 fungisidinen komponentti on vesiliukoinen ja tässä mielessä ympäristöystävällinen. Se ei myöskään sisällä nk. yleismyrkkyjä, vaan on päinvastoin varsin spesifinen mikro-organismeille, jotka aiheuttavat biologisia vaurioita maalikalvoille tai sen alla olevalle pinnalle. Keksinnön mukaisessa menetelmässä hyödynnetään tehokkaasti kemiallisten kompleksinmuodostajien ja mikro-organismien tuottamien sideroforien kykyä sitoa 15 kasvualustan transitiometallit ja muut bioaktiiviset komponentit sienten kasvun ja leviä misen estämiseksi.

Keksinnön erityisenä etuna on se, että maalipinta estää kompleksinmuodostajan huuhtoutumisen maalausalustalta.

20

Keksintöä ryhdytään seuraavassa lähemmin tarkastelemaan muutaman sovellutusesimerkin avulla.

Esimerkki 1 25 Maalipinnan homehtumisen ja sinistymisen estyminen.

A. Kokeen suoritus

Tutkittaviksi maaleiksi valittiin kaksi vesiohenteista maalia: sisäkäyttöön tarkoitettu 30 Remontti-Ässä ja ulkokäyttöön soveltuva Ultra. Maaliin sekoitettiin tutkittavaa kelaatto- ria 10 % (paino-%) pienessä vesimäärässä. Esimerkin kompleksinmuodostajana on ety-leenidiamiinitetra-asetaatti (EDTA). Kompleksinmuodostajan lisäyksen jälkeen maalin viskositeetti määritettiin käyttämällä Brookfield-mittaria.

8 100981

Maalausalustoiksi valittiin luontaisesti heikosti kestävät männyn pintapuukappaleet. Koekappaleet (50 x 30 x 15 mm) maalattiin kauttaaltaan kahteen keitaan. Kokeen vertailuna ovat maalaamattomat männyn pintapuukappaleet ja kompleksinmuodostajaa sisältämättömät maalatut kappaleet.

5

Koekappaleiden homeen- ja sinistymänkesto tutkittiin tasaannutushuoneessa, jossa suhteellinen kosteus on 90 %. Näytteet inkuboitiin suspensiolla joka sisälsi kolme homesientä (Aspergillus versicolor (El), Gladosporium sphaerospermum (R7), Penicillium sp. (1017)) ja kolme sinistäjäsientä (Aureobasidium pullulans (Tl), Sclerophoma ento-10 xylina (Z17), Ceratocystis pilifera (Zll)).

Home- ja sinistäjätestiin valittiin kuusi rinnakkaista koekappaletta kustakin käsittelystä (Remontti-Ässä + EDTA, Ultra + EDTA, Remontti-Ässä, Ultra ja maalaamattomat kappaleet). Koekappaleiden pintojen kunto tarkastettiin visuaalisesti ja tarvittaessa mik-15 roskooppisesti kahden viikon välein. Koekappaleiden homehtuminen ja sinistyminen on arvioitu asteikon 0-4 mukaisesti.

0 puhdas 20 1 vähän kasvustoa 2 kohtalaista kasvustoa (n. 25 % koekappaleen pinta-alasta kasvuston peitossa) 3 runsasta kasvustoa (n. 50 % koekappaleen pinta-alasta kasvuston peitossa) 25 4 erittäin runsasta kasvustoa (> 50 % koekappa leen pinta-alasta kasvuston peitossa) B. Tulokset 30 Kompleksinmuodostajan vaikutus vesiohenteisen maalin viskositeettiin.

Maalin viskositeetti määritettiin Brookfield-viskositeettimittarilla ennen EDTA-lisäystä ja EDTA-lisäyksen jälkeen. Kompleksinmuodostajan eli kelaattorin pitoisuus on 10 p-% ja se nostaa maalin viskositeettia. Tämä näkyy erityisen selvästi ulkokäyttöön soveltu-35 vassa Ultrassa. Koska kompleksinmuodostaja vaikuttaa maalin viskositeeettiin, voidaan kompleksinmuodostajia käyttää fungisidien lisäksi myös maalien paksuntimina.

9 100981

Taulukko 1. Maalin viskositeetti Brookfield-mittarilla määritettynä.

Maali Viskositeetti (mPas1) 5 Remontti-Ässä__22 300_

Remontti-Ässä + EDTA__24 950_

Ultra__7 450_

Ultra + EDTA 23 950 10

Kompleksinmuodostajien tehokkuus maalikalvon ja maalausalustan homehtumista ja sinistymistä vastaan; inkubointiaika 6 viikkoa.

Taulukko 2. Homehtuminen tasaannutushuoneessa 15 Käsittely Kasvusto 0-4

Remontti-Ässä 4

Remontti-Ässä + EDTA 1

Ultra 0

Ultra + EDTA 0

Kompleksinmuodostaja esti home- ja sinistäjäsienten kasvun lateksipohjaisella maali-kalvolla ja sen alla olevassa maalausalustassa (männyn pintapuu).

25 Esimerkki 3

Tehoaineen jakautuma maalin ja maalausalustan välillä.

Väijäyskokeet 30 Maalatut männyn pintapuukoekappaleet (50 x 30 x 15 mm) halkaistiin keskeltä. Hal kaisupinta siveltiin kromatsyylireagensilla (0,5 % Chromatzyl-S) ja halkaisupinnan 10 100981 väriä tarkasteltiin visuaalisesti. Kromatsyylireagenssi reagoi kompleksinmuodostajaa sisältävän puumateriaalin kanssa eri tavoin kuin natiivin puumateriaalin kanssa. Tämä ero näkyy värinmuutoksena. Kokeen kontrollina oli kappaleet, jotka maalattiin kompleksinmuodostajaa sisältämättömällä maalilla.

5

Tarkasteltaessa värjättyä halkaisupintaa, havaittiin kompleksinmuodostajan tunkeutuneen puuhun muutaman solukerroksen syvyydelle (parhaimmillaan n. 0,5 - 1 mm syvyydelle). Värjäysmenetelmän mukaan on ilmeistä, että suuri osa tehoaineesta jää maaliin, jolloin se tehokkaasti estää maalipinnan homehtumisen.

10

Tehoaineen jakautuman määrittäminen radioaktiivisen EDTA.n avulla

Maaliin sekoitettava EDTA sisälsi tunnetun osan C14-EDTA:ta. Koekappaleen pinnalta raaputettiin maalia, jonka paino punnittiin tarkasti. Maalin EDTA-pitoisuus määritettiin 15 C14-EDTA:n antaman tuikemäärän avulla (tuikelaskija). Myös puusta otettiin maalikal- von alta näyte, jonka EDTA-pitoisuus määritettiin vastaavalla tavalla. Tulokset suhteutettiin koko koekappaleeseen ja EDTA:n imeytyminen maalista puuainekseen arvioitiin.

Edellä esitetty menetelmä vahvisti yllä mainitun visuaalisen havainnon, jonka perusteel-20 la EDTA tunkeutuu maalista puuhun ainakin muutaman solukerroksen syvyydelle.

Claims (12)

1. Pinnoitekoostumus, joka sisältää - ainakin 10 paino-% liuotetta, 5. ainakin 1 paino-% sideainetta sekä - ainakin 0,01 paino-% mikro-organismien kasvua ja leviämistä estävää ainetta, tunnettu siitä, että - sanottu mikro-organismien kasvua ja leviämistä estävä aine koostuu ainakin pääasiallisesti kompleksinmuodostajasta, joka kykenee sitomaan siirtymämetalleja ja 10 joka käsittää epäorgaanisen fosfaattiyhdisteen, aminopolykarboksyylihapon tai sen suolaa, hydroksihapon tai sen suolan tai organofosfaatin tai sen suolan tai metallia sitovan proteiinin (sideroforin).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen koostumus tunnettu siitä, että kompleksinmuo- 15 dostaja koostuu EDTA:sta, NTA:sta, DTPArsta ja/tai HEDTA:sta tai näiden suolasta.

3. Jonkin patenttivaatimuksen 1 mukainen koostumus, tunnettu siitä, että se sisältää koostumuksen painosta 0,01 - 10,0 % kompleksinmuodostajaa.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen koostumus, tunnettu siitä, että se sisältää koostumuksen painosta - 10 - 98,9 % liuotetta, - 1 - 85 % sideainetta ja - 0,1-5% kompleksinmuodostajaa. 25

.· 5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen koostumus, tunnettu siitä, että se sisältää edelleen koostumuksen painosta 1 - 20 % pigmenttiä.

6. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen koostumus, tunnettu siitä, että se 30 sisältää koostumuksen painosta 1 - 30 % täyteainetta. 12 100981

7. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen koostumus, tunnettu siitä, että se sisältää kompleksinmuodostajan lisäksi jotain toista sinänsä tunnettua fungisidiä 0,01 -5 paino-%:n määrässä.

8. Menetelmä puutavaran suojaamiseksi homeiden, sinistäjä-sienten ja lahottajasienten ja sentapaisten mikro-organismien aiheuttamilta ei-toivotuilta reaktioilta, jonka menetelmän mukaan - puun pinnalle levitetään ainakin yksi pinnoitekoostumus, joka sisältää mikro-organismien kasvua ja leviämistä estävää ainetta, 10 tunnettu siitä, että pinnoitekoostumus sisältää - sanottuna mikro-organismien kasvua ja leviämistä estävänä aineena kompleksinmuodostajan, joka kykenee sitomaan siirtymämetalleja ja joka käsittää epäorgaanisen fosfaattiyhdisteen, aminopolykarboksyylihapon tai sen suolaa, hydroksi-hapon tai sen suolan tai organofosfaatin tai sen suolan tai metallia sitovan proteii- 15 nin (sideroforin) ja - sideainetta, joka puuhun levitettynä muodostaa puun pintaa ainakin osittain peittävän kerroksen, jonka avulla estetään kompleksinmuodostajan huuhtoutuminen puusta.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että sideaineena käytetään synteettistä lateksia, tärkkelystä, kaseiinia, polyvinyylialkoholia, polykar-bonaattia, pellava- tai mäntyöljyä tai alkydiä.

10. Patenttivaatimuksen 8 tai 9 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ensim-25 mäisen pinnoitekoostumuksen päälle levitetään toinen pinnoitekoostumus, joka sisältää epäorgaanisen fosfaattiyhdisteen, aminopolykarboksyylihapon tai sen suolaa, hydroksi-hapon tai sen suolan tai organofosfaatin tai sen suolan tai metallia sitovan proteiinin (sideroforin), sideainetta, pigmenttejä ja mahdollisesti täyteaineita. Γ.0 11. Menetelmä pinnoitekoostumuksen valmistamiseksi, jonka menetelmän mukaan sekoi tetaan keskenään liuotetta, sideainetta sekä mahdollisesti pigmenttiä ja täyteaineita sellai- 13 100981 sen liuoksen tai dispersion muodostamiseksi, joka sisältää ainakin 10 paino-% liuotetta ja ainakin 1 paino-% sideainetta, tunnettu siitä, että liuokseen tai dispersioon sekoitetaan valmistettavan koostumuksen painosta 0,01 - 10 % epäorgaanista fosfaattiyhdistettä, aminopolykarboksyylihappoa tai sen suolaa, hydroksihappoa tai sen suolan tai organofos-5 faattia tai sen suolan tai metallia sitovaa proteiinia (sideroforia).

11 100981

12. Aminopolykarboksyylihapon tai sen suolan käyttö maalien pääasiallisena fungi-sidisenä aineosana. 14 100981