FI100567B

FI100567B - Verkkosovitin ja datansiirtomenetelmä matkaviestinverkossa

Info

Publication number: FI100567B
Application number: FI960090A
Authority: FI
Inventors: Juha Raesaenen
Original assignee: Nokia Telecommunications Oy
Priority date: 1996-01-08
Filing date: 1996-01-08
Publication date: 1997-12-31
Also published as: US6201976B1; EP0953266A1; FI960090A0; FI960090A; WO1997025824A1; AU1380197A

Description

100567

Verkkosovitin ja datansiirtomenetelmä matkaviestinverkossa

Keksinnön kohteena ovat yleisesti matkaviestin-5 järjestelmät ja erityisesti erilaisia nopeuksia ja verkkopalveluja käyttävät transparentit datapuhelut.

Nykyaikaiset matkaviestinjärjestelmät tarjoavat tilaajille tavanomaisen puheensiirron lisäksi erilaisia datansiirto-ominaisuuksia. Matkaviestinjärjestelmien 10 palvelut voidaan yleisesti jakaa telepalveluihin (Tele Service) ja verkkopalveluihin (Bearer Service). Verkkopalvelu on tietoliikennepalvelu, joka muodostaa signaalien siirron käyttäjä-verkkoliitäntöjen välillä. Esimerkiksi modeemipalvelut ovat verkkopalveluja. Telepalve-15 lussa verkko tarjoaa myös päätelaitteen palveluja. Tärkeitä telepalveluja puolestaan ovat puhe-, telekopio- ja videotexpalvelut.

Verkkopalvelut on yleensä jaettu jonkin ominaisuuden mukaan ryhmiin, esim. asynkroniset verkkopalvelut 20 ja synkroniset verkkopalvelut. Asynkronisessa verkkopalvelussa lähettävä ja vastaanottava datapääte säilyttävät tahdistuksensa vain kunkin yksittäisen merkin ajan, joka siirretään. Synkronisessa verkkopalvelussa lähettävä ja vastaanottava datapääte ovat synkronoituneina toisiinsa '·♦· 25 koko datasiirron ajan. Jokaisen tällaisen ryhmän sisällä *..·* on joukko verkkopalveluja, kuten transparenttipalvelu ja ei-transparenttipalvelu. Transparentissa palvelussa :/· : siirrettävä data on struktuoimaton ja siirtovirheet kor jataan vain kanavakoodauksella. Ei-transparentissa pal-30 velussa lähetettävä data on struktuoitu palveludatayksi-köihin ja siirtovirheet korjataan käyttäen (kanavakoodauksen lisäksi) automaattisia uudelleenlähetyspyyntöjä. Lisäksi jokainen käyttäjädatanopeus on nykyisin itsenäinen verkkopalvelu. Näin erilaisten verkkopalveluiden 35 määrä kasvaa hyvin suureksi. Esimerkiksi yleiseurooppa- 100567 2 laisessa digitaalisessa matkaviestinjärjestelmässä GSM (Global System for Mobile Communication) on nykyisin yhden kanavan datapalveluilla erilaisia asynkronisia verkkopalveluja 6 kappaletta nopeuksille 300, 1200, 1200/75, 5 2400, 4800, 9600 bit/s.

Nykyiset transparentit palvelut GSM-järjestelmässä perustuvat yhtenäiseen päästä-päähän liikennekana-vaan, ts. datanopeus on sama jokaisella liikennekanavan osuudella (leg) ja pääterajapinnoissa. Tämän vaatimuksen 10 mukaisesti GSM-verkkopalveluiden ja kiinteän verkon, kuten ISDN, verkkopalveluiden on käytettävä samaa da-tanopeutta. Esimerkiksi, jos GSM- ja ISDN-verkkojen välille muodostetaan transparentti digitaalinen datapuhelu (esim. UDI = rajoittamaton digitaalinen informaatio), 15 käyttäjänopeuden tulee olla sama, esim. 9600 bit/s, molemmissa verkoissa tai puhelu epäonnistuu.

Tyypillisesti samalla matkaviestintilaajalla voi olla oikeus erilaisiin tele- ja verkkopalveluihin. Hänellä voi olla esimerkiksi käytössään puhepalvelu, te-20 lekopiopalvelu sekä erityyppisiä verkkopalveluita hyö dyntäviä datapalveluita. Matkaviestimelle tuleva tai siltä lähtevä puhelu voi siten vaatia mitä tahansa näistä tele- ja verkkopalveluista, tai niiden yhdistelmää, minkä vuoksi oikea palvelu on osoitettava matkaviestin-’··· 25 verkolle. Matkaviestimeltä lähtevissä puheluissa puhe- *.··* lunmuodostussignalointi sisältää palvelutiedon, jonka perusteella matkaviestinverkko voi valita oikean palve- • · ·’ lun. Myös ISDN (Integrated Services Digital Network) -verkosta tulevissa puheluissa signalointi sisältää vas-30 taavan palvelutiedon. Mikäli puhelu kuitenkin tulee yleisestä puhelinverkosta (PSTN) tai kulkee sen kautta, palvelutietoa ei saavu matkaviestinverkolle. Ratkaisu tähän ongelmaan on moninumerojärjestelmä (Multi Numbering Scheme), jossa matkaviestintilaajalla on yhtä monta 35 luettelonumeroa kuin erilaisia palveluita, joihin hän 100567 3 haluaa vastaanottaa tulevia puheluita.

Moninumerojärjestelmän ongelma on verkkopalveluiden suuri määrä. Tämän ongelman lieventämiseksi hakijan rinnakkaisessa suomalaisessa patenttihakemuksessa 954545 5 on ehdotettu ns. yleisiä verkkopalveluita: esim. yksi asynkroninen verkkopalvelu, yksi synkroninen verkkopalvelu, yksi PAD-Äccess-verkkopalvelu, ja yksi Packet Access verkkopalvelu. Tämä on aikaansaatu tuomalla matkaviestinverkon ja kiinteän verkon väliseen yhteistoimin-10 taan seuraavat toimenpiteet: datanopeuden neuvottelu matkaviestimen ja matkaviestinkeskuksen välillä, datanopeuden tarkkailu matkaviestinkeskuksen ja kiinteän verkon välisessä liikennekanavaosuudessa, matkaviestinverkon liikennekanavan tilan modifiointi, sekä alikanavien 15 lukumäärän pienentäminen suurinopeuksissa HSCSD-datapal- veluissa (High Speed Circuit Switched Data), jotka käyttävät multi slot -tekniikkaa.

Tarkemmin sanottuna tässä proseduurissa matkaviestin MS ja matkaviestinkeskuksen MSC Verkkosovitin 20 IWF ensin sopivat keskinäisen maksimidatanopeuden, jota käytetään. Tämän jälkeen MSC IWF tutkii mitä datanopeut-ta kiinteän verkon liikennekanava käyttää.

Jos kiinteän verkon datanopeus on alhaisempi kuin MS:n ja IWF:n neuvottelema datanopeus, ylimääräinen ra-25 diokanavakapasiteetti vapautetaan ja (transparentissa • · · ·...’ tapauksessa) matkaviestinverkon liikennekanava modifioi- ·,·,’· daan käyttämään tehokkainta kanavakoodausta, joka on :*: : mahdollinen tässä tapauksessa. Sitten kiinteän verkon datanopeus sovitetaan matkaviestinverkon liikennekanava-30 nopeuteen käyttäen matkaviestinverkon nopeussovituspro- seduureja, niin että taataan vakio päästä-päähän data-:·. nopeus.

Jos kiinteän verkon datanopeus on suurempi kuin MS: n ja IWF:n neuvottelema datanopeus, vuonohjaus ja 35 puskurointi huolehtii ei-transparentissa puhelussa, et- 100567 4 tei dataa menetetä. Transparenttien verkkopalvelujen ei oleteta olevan tuettuja tässä tapauksessa, koska liiken-nekanava ei voi tukea päästä-päähän vakiota datanopeut-ta. Kiinteän verkon päätelaite lähettää dataa kiinteän 5 verkon liikennekanavaan nopeudella, joka on suurempi kuin nopeus matkaviestinverkon transparentilla liikenne-kanavaosuudella, ja datan menetys IWF:ssä on väistämätön. Toisessa suunnassa MS lähettää dataa transparentissa liikennekanavassa nopeudella, joka on pienempi kuin 10 datanopeus kiinteän verkon liikennekanavaosuudella, ja datan yhtenäisyys menetetään IWF:ssä. Tästä syystä puhelu puretaan jo puhelunmuodostusvaiheessa, jos havaitaan, että datanopeus kiinteän verkon osuudella on suurempi kuin MS:n ja MSC:n transparentille liikenne-15 kanavalle neuvottelema maksimidatanopeus. Toisin sanoen matkaviestinverkko ei tue transparenttien verkkopalveluiden käyttöä tällaisessa tilanteessa.

Ongelmana on se, että ISDN:ssä ei nykyisin ole käytännössä yleensä minkäänlaista päästä-päähän signa-20 lointitukea, joka siirtäisi datapuheluspesifisiä parametreja. Tässä tilanteessa kutsuva ISDN päätelaite voi käyttää vain parametrien oletusarvoja, mikä nykyisin luultavasti merkitsee datanopeutta 19,2 kbit/s (ja luultavasti 38,4 kbit/s tulevaisuudessa). Kuitenkin esimer-25 kiksi GSM-verkko tukee vain datanopeutta 9,6 kbit/s.

• · · *♦.. Tämä merkitsee, että transparentti puhelu hylätään sen J,·. jälkeen kun IWF on ilmaissut datanopeuden kiinteän ver- :Y kon liikennekanavaosuudella. Jos IWF ei monitoroi kiin- teän verkon liikennekanavaa, puhelu tulee joka tapauk-30 sessa puretuksi jomman kumman pään sovelluksen tai tilaajan toimesta, koska datansiirto epäonnistuu.

Jos päästä-päähän signalointituki on käytettävissä ja kutsuva ISDN-päätelaite signaloi käyttäjänopeuden (esim. 19.2 kbit/s), joka on suurempi kuin matkaviestin-35 verkon tukema datanopeus (esim. 9.6 kbit/s), puhelu pu-

II

100567 5 retaan/ mikäli puhelu päätyy MS:n ja MSC:n välisen neuvottelun seurauksena transparentiksi.

Keksinnön päämääränä on mahdollistaa matkaviestinverkoissa transparentit datapuhelut, joissa kiinteän 5 verkon liikennekanavaosuudella käytetään suurempaa da-tanopeutta kuin matkaviestinverkon liikennekanavaosuus voi tukea.

Tämä saavutetaan datasiirtomenetelmällä digitaalisessa matkaviestinverkossa, jossa menetelmässä muodoste-10 taan matkaviestimen ja toisen osapuolen välille kiinteän tietoliikenneverkon päästä-päähän datayhteys, joka käsittää transparentin liikennekanavaosuuden matkaviestinverkossa, liikennekanavaosuuden kiinteässä tietoliikenneverkossa sekä Verkkosovittimen transparentin liikenne-15 kanavaosuuden ja kiinteän verkon liikennekanavaosuuden välissä. Menetelmälle on keksinnön mukaisesti tunnusomaista, että asetetaan datanopeus transparentille liikenneka-navaosuudelle matkaviestiverkossa, 20 tunnistetaan kiinteän verkon liikennekanavaosuu den datanopeus verkkosovittimessa, havaitaan kiinteän verkon liikennekanavan data-nopeus suuremmaksi kuin mainittu datanopeus transparentilla liikennekanavaosuudella matkaviestinverkossa, .··· 25 puskuroidaan verkkosovittimessa dataa, joka vas- /]·. taanotetaan mainitulla suuremmalla nopeudella kiinteän • · · verkon liikennekanavaosuus, * lähetetään puskuroitua dataa verkkosovittimesta matkaviestinverkon transparenttiin liikennekanavaosuu- 30 teen mainitulla datanopeudella, säädetään datan puskurointia verkkosovittimessa - • · • *·’ käyttämällä datavuonohjausta kiinteän verkon suuntaan, sovelletaan protokollaherkkää nopeussovitusta X verkkosovittimessa datalle, joka lähetetään transparen- 35 tista liikennekanavaosuudesta kiinteän verkon liikenne- 100567 6 kanavaan.

Keksinnön kohteena on myös Verkkosovitin digitaalista matkaviestinjärjestelmää varten, joka Verkkosovitin on tarkoitettu kytkettäväksi päästä-päähän datayh-5 teydelle, joka käsittää transparentin liikennekanava- osuuden matkaviestinverkossa ja liikennekanavaosuuden kiinteässä tietoliikenneverkossa, transparentin liikennekanavaosuuden ja kiinteän verkon liikennekanavaosuuden väliin. Verkkosovittimelle on keksinnön mukaisesti tun-10 nusomaista, että Verkkosovitin on järjestetty tunnistamaan kiinteän verkon liikennekanavan datanopeus; Verkkosovitin on vasteellinen kiinteän verkon liikenne-kanavan datanopeudelle, joka on suurempi kuin transparentin liikennekanavaosuuden datanopeus, siten, että se 15 puskuroi dataa, joka vastaanotetaan mainitulla suurem malla nopeudella kiinteän verkon liikennekanavaosuudes-ta, ja lähettää puskuroitua dataa verkkosovittimesta matkaviestinverkon transparenttiin liikennekanavaosuu-teen mainitulla datanopeudella; Verkkosovitin on järjes-20 tetty säätämään datan puskurointia käyttämällä data- vuonohjausta kiinteän verkon suuntaan; Verkkosovitin käsittää protokollaherkän nopeussovituksen datalle, joka lähetetään transparentista liikennekanavaosuudesta kiinteän verkon liikennekanavaosuuteen.

.···. 25 Esillä olevassa keksinnössä matkaviestinverkko ei perinteiseen tapaan pura transparenttia datapuhelua, joissa kiinteän verkon liikennekanavaosuudella käytetään • · *·’ ’ suurempaa datanopeutta kuin matkaviestinverkon transpa rentilla liikennekanavaosuudella. Sen sijaan matkavies-30 tinverkko käyttää kiinteän verkon suuntaan vuonohjausta estääkseen ylivuodon ja datan menetyksen datapuskurissa, joka on matkaviestinverkon ja kiinteän verkon liikenne-kanavaosuuksien rajapinnalla verkkosovittimessa IWF. Vuonohjauksen aktivointi perustuu puskuroitavan datan 35 määrään, esimerkiksi datapuskurin täyttöasteen monito- 100567 7 rointiin. Kun vuonohjaus on poissa päältä (deaktivoitu), kiinteä verkko lähettää täydellä nopeudella matkaviestinverkkoon päin, matkaviestinverkko puskuroi datan da-tapuskurissa ja lähettää datan eteenpäin matkaviestin-5 verkon transparenttiin liikennekanavaosuuteen alemmalla nopeudella. Näin datapuskuri vähitellen täyttyy kynnysarvoon, joka käynnistää vuonohjauksen. Kun vuonohjaus on päällä (aktivoitu), matkaviestinverkko ei vastaanota kiinteästä verkosta dataa datapuskuriin, mutta lähettää 10 datapuskurista dataa matkaviestinverkon transparenttiin liikennekanavaosuuteen. Näin datapuskuri vähitellen tyhjenee kynnysarvoon, joka jälleen deaktivoi vuonohjauksen.

Esillä olevassa keksinnössä ideaalinen päästä-15 päähän transparentti liikennekanava jaetaan kahteen eri-nopeuksiseen osuuteen, mikä on esimerkiksi nykyisten GSM-suositusten opetusten vastaista. Keksinnön mukainen datapuskurointi ja vuonohjaus kuitenkin huolehtivat siitä, että käytännössä matkaviestinverkon transparentilla 20 liikennekanavaosuudella on vakio datanopeus ja se voidaan toteuttaa suositusten mukaisena. Myös kiinteän verkon osuus "näyttää" siltä kuin se käyttäisi samaa vakionopeutta, koska kiinteän verkon osuudella todellinen datanopeus on keskimäärin sama kuin matkaviestinverkos-.···. 25 sa, vaikka nimellinen datanopeus on suurempi. Näin kek- sintö mahdollistaa nykyisten transparenttien palveluiden • · tukemisen matkaviestinverkoissa myös datapuheluille, • · joissa kiinteä verkko käyttää suurempaa datanopeutta. Kiinteässä verkoissa tarvittava vuonohjaus on jo olemas-30 sa esim. V.110- ja V.120-protokollissa. Keksintö vaatii vain puskuroinnin ja vuonohjauksen aktivoinnin toteutta-t *· misen matkaviestinverkossa transparenteissa palveluissa.

Vuonohjauksen toteutus voi olla sama, jota jo käytetään ei-transparenteissa palveluissa. Toisin kuin ei-transpa-35 rentissa tapauksessa, keksinnössä ei kuitenkaan käytetä 100567 8 uudelleenlähettäviä protokollia, kuten radiolinkkiproto-kollaa, kummassakaan verkossa.

Toisessa siirtosuunnassa, ts. matkaviestinverkosta kiinteään verkkoon, matkaviestinverkko soveltaa pro-5 tokollaherkkää nopeussovitusta säilyttääkseen datan yh tenäisyyden ja täyttääkseen asianmukaisesti suuremman siirtokapasiteetin suurempinopeuksisella kiinteän verkon osuudella. Asynkronisen verkkopalvelun tapauksessa tätä tarkoittaa merkkien välisten "rakojen" täyttämistä yli-10 määräisillä loppubiteillä. Synkronisen verkkopalvelun tapauksessa tämä tarkoittaa L2 (layer 2) protokollake-hysten välisten "rakojen" täyttämistä protokollaspesifi-sellä täyteinformaatiolla. Esimerkiksi HDLC:n (High level data link control) kehysten välinen täyte voi muo-15 dostua HDLC-lipuista.

Keksintöä selitetään seuraavassa ensisijaisten suoritusmuotojen avulla viitaten oheisiin piirroksiin, joissa kuvio 1 havainnollistaa osaa eräästä matkavies-20 tinjärjestelmästä, jossa esillä olevaa keksintöä voidaan soveltaa, kuvio 2 on periaatteellinen lohkokaavio matka-viestinkeskuksesta, johon on liitetty verkkosovitin-laitteisto IWF, .···. 25 kuvio 3 on signalointikaavio, joka havainnollisti taa matkaviestimeltä lähtevää puhelua, • ♦ Π kuvio 4 on signalointikaavio, joka havainnollis- • ♦ taa matkaviestimelle päättyvää puhelua, kuvio 5 on toiminnallinen lohkokaavio, joka ha-30 vainnollistaa keksinnön mukaista IWF:ää ja päästä-päähän yhteyttä, t *· kuvio 6 on vuokaavio, joka havainnollistaa kek sinnön mukaista vuonohjausta.

Esillä olevaa keksintöä voidaan käyttää kaikissa 35 digitaalisissa matkaviestinjärjestelmissä, jotka tukevat li 100567 9 useita erityyppisiä ja erinopeuksisia datapalveluita.

Erityisen sopiva esillä oleva keksintö on datan-siirtosovelluksissa yleiseurooppalaisessa digitaalisessa matkaviestinjärjestelmässä GSM (Global System for Mobile 5 Communications) sekä muissa GSM-pohjäisissä järjestelmissä, kuten DCS1800 (Digital Communication System), sekä USA:n digitaalinen solukkojärjestelmä PCS (Personal Communication System). Keksintöä tullaan alla kuvaamaan käyttäen esimerkkinä GSM-matkaviestinjärjestelmää. GSM-10 järjestelmän rakenne ja toiminta ovat alan ammattimiehen hyvin tuntemia ja määritelty ETSIn (European Telecommunications Standards Institute) GSM-spesifikaatioissa. Lisäksi viitataan kirjaan "GSM-System for Mobile Communication", M. Mouly ja M. Pautet, Palaiseau, France, 15 1992; ISBN:2-9507190-0-7.

GSM-järjestelmän perusrakenne on esitetty kuviossa 1. GSM-rakenne muodostuu kahdesta osasta: tukiasemajärjestelmä BSS ja verkkoalijärjestelmä (NSS). BSS ja matkaviestimet MS kommunikoivat radioyhteyksien kautta.

20 Tukiasemajärjestelmässä BSS kutakin solua palvelee tu kiasema BTS. Joukko tukiasemia on kytketty tukiasemaohjaimeen BSC, jonka toimintona on ohjata radiotaajuuksia ja kanavia, joita BTS käyttää. BSCt on kytketty matka-viestinkeskukseen MSC. Tietyt MSCt on kytketty muihin .**. 25 tietoliikenneverkkoihin, kuten yleinen puhelinverkko • · · . .· PSTN, ja sisältävät yhdyskäytävätoiminnot näihin verk- • · yj· koihin lähteviä ja niistä tulevia puheluita varten. Nämä * MSCt tunnetaan gateway-MSCeinä (GMSC).

On olemassa kaksi tietokantojen päätyyppiä, jotka 30 liittyvät puheluiden reititykseen. On olemassa kotire kisteri HLR, joka tallentaa kaikkien verkon tilaajien • · • *· tilaajadatan kiinteästi tai puolikiinteästi, mukaanluki en informaation niistä palveluista, joihin tilaajalla voi olla pääsy, sekä tilaajan nykyisestä sijainnista.

35 Toinen rekisterityyppi on vierailijarekisteri VLR. VLR

100567 10 liittyy yleensä yhteen MSChen, mutta se voi kuitenkin palvella useaa MSCtä. Yleinen käytäntö on, että VLR on integroitu MSChen. Tämä integroitu verkkoelementti tunnetaan vierailija-MSCnä (VMSC). Aina kun matkaviestin MS 5 on aktiivinen (rekisteröitynyt ja kykenevä tekemään tai vastaanottamaan puheluita), suurin osa matkaviestintä MS koskevista matkaviestintilaajatiedoista, joita pidetään HLRssä, kopioidaan sen MSCn VLRään, jonka alueella MS on.

10 Edelleen kuvioon 1 viitaten, GSM-järjestelmässä datayhteys muodostetaan matkaviestimen MS verkkopäätteen TAF (Terminal Adaptation Function) 31 ja matkaviestinverkossa olevan Verkkosovittimen IWF (Interworking Function) 41 välille. Tämä yhteys on GSM-verkossa datasiir-15 rossa V.110-nopeussovitettu, V.24-rajapintoihin sovittu-va, UDI-koodattu digitaalinen full-duplex-yhteys. Tässä yhteydessä V.llO-yhteys on alunperin ISDN-teknologiaa (Integrated Services Digital Network) varten kehitetty digitaalinen siirtokanava, joka sovittautuu V.24-raja-20 pintaan ja tarjoaa mahdollisuuden myös V.24-statuksien (ohjaussignaalien) siirtoon. CCITT:n suositus V.110-no-peussovitetulle yhteydelle on esitetty julkaisussa CCITT Blue Book: V.110. CCITT:n suositus V.24-rajapinnalle on esitetty julkaisussa CCITT Blue Book:V.24. Päätesovitin 25 TAF sovittaa matkaviestimeen MS kytketyn datapäätteen DT mainitulle V.110 datayhteydelle, joka muodostetaan yhtä * · Γ* tai useampaa liikennekanavaa käyttävän fyysisen yhteyden yli. Verkkosovitin IWF kytkee V.110-datayhteyden toiseen V.110-verkkoon, kuten esimerkiksi ISDN tai toinen GSM-30 verkko, tai johonkin muuhun kauttakulkuverkkoon, kuten yleinen puhelinverkko PSTN.

• · ' *· Kuten aikaisemmin selitettiin, nykyaikaiset mat- kaviestinjärjestelmät tukevat erilaisia tele- ja verkkopalveluita. GSM-järjestelmän verkkopalvelut on määritel-35 ty spesifikaatiossa GSM 02.02 versio 4.2.0 ja telepalve- li 100567 11 lut spesifikaatiossa GSM 02.03 versio 4.3.0.

Verkkosovitin IWF on usein sijoitettu MSC:n yhteyteen. Kuviossa 2 on esitetty eräs MSCn yhteyteen sijoitettu verkkosovitinlaitteisto, joka suorittaa sovi-5 tuksen yleisen puhelinverkon PSTN sekä ISDN-verkon datapalveluihin. Yleiseen puhelinverkkoon PSTN, ISDN 3,1 khz audiopalveluun tai toiseen GSM-matkaviestinverkkoon sovittautumista varten Verkkosovitin IWF käsittää joukon kantataajuisia datamodeemeja 4IA, joihin sisältyy myös 10 nopeussovitin. Modeemit 41A ovat autobauding-modeemeja, jotka kykenevät kättelemään minkä tahansa GSM-järjestelmän tukeman datanopeuden välillä 300-9600 bit/s, ja HSCSD-datapalveluita varten vieläkin suurempia nopeuksia, esim. 14,4-28,8 kbit/s. Datamodeemeja voi olla mikä 15 tahansa tarvittava määrä, vaikka kuviossa 2 on esitetty selvyyden vuoksi vain yksi modeemi 4 IA. Modeemin 4 IA analoginen puoli on kytketty keskuspäätteen ET kautta ja digitaalinen puoli suoraan matkaviestinkeskuksen MSC ryhmäkytkimelle GSW21. Ryhmäkytkimelle 21 on lisäksi 20 kytketty keskuspäätteiden kautta tukiasemajärjestelmille BSC menevät digitaaliset siirtolinkit. Edelleen ryhmä-kytkimelle 21 on kytketty keskuspäätteiden ET kautta muiden tietoliikenneverkkojen, kuten ISDN tai PSTN siirtokanavat. Edelleen kuvion 2 sovitinlaitteisto IWF kä-25 sittää ISDN-verkon rajoittamattoman digitaalisen infor- maation palveluun UDI tai rajoitettuun digitaalisen in-formaation palveluun RDI sovittautumista varten datalii- • · * '·* * täntäyksikön DIU 41B, joka sisältää nopeussovittimen.

DlUta käytetään GSM-datapuheluissa sovittamaan ISDNstä 30 tuleva V.110-suosituksen (tai V.120) mukaisesti nopeus-sovitettu käyttäjädata sekä V.110-suosituksen (tai V.120) mukainen status- ja ohjaustieto GSM-liikennekana-vaan, ja päinvastoin GSM-liikennekanavasta tuleva käyttäjädata sekä status- ja ohjaustieto ISDN:n V.llO-mukai-35 seen (tai V.120) kehysrakenteeseen. DIU:n 41B ISDN-puoli 100567 12 on kytketty keskuspäätteen ET kautta ja GSM-puoli suoraan ryhmäkytkimelle GSW21. Vaikka kuviossa 2 on esitetty vain yksi DIU 4IB, niiden määrä voi olla mikä tahansa kapasiteettitarpeesta riippuen. Ryhmäkytkintä GSW21 sekä 5 verkkosovitinlaitteistoa IWF samoinkuin datapuheluiden muodostusta, ylläpitoa ja purkua ohjaa puhelunohjaus 42. Verkkosovittimen IWF toimintaa ohjaa IWF-ohjain 41C, joka, puhelunohjauksen 42 alaisuudessa kytkee kulloisenkin datapuhelun käyttävän verkkopalvelun tarvitse-10 man Verkkosovittimen, modeemin 4IA tai DIU:n 4IB datayhteydelle. Kuviossa 2 on havainnollistettu kiinteällä viivalla modeemi 4IA kytkemistä ja katkoviivalla DIU:n 4IB kytkemistä. Esimerkkinä matkaviestinkeskuksesta, joka käsittää tämän tyyppisen verkkosovitinlaitteiston, 15 mainitaan Nokia Telecommunications Oy:n matkaviestinkes-kus DX200 MSC.

Kuten aikaisemmin todettiin moninumerojärjestelmässä matkaviestintilaajalla voi olla useita luettelonumerolta erilaisille tele- ja verkkopalveluille. Haki-20 jän rinnakkaisessa hakemuksessa FI-954545 (joka ei ole julkinen tämän hakemuksen hakemispäivänä) on esitetty ratkaisu, jossa määritellään muutamia yleisiä verkkopal-veluluokkia, joiden sisällä tilaajalla on käytettävissään kaikki GSM-verkon tukemat datanopeudet. Verkkopal-25 velujen määrittely tilaajatiedoissa voi siten olla esi- • · · . .·. merkiksi seuraava: asynkroniset palvelut, synkroniset • · ♦ 4·’·. palvelut, PAD access ja Packet access.

• ♦ · Tämä on mahdollista kolmivaiheisen puhelunmuodos-tusproseduurin avulla. Ensimmäisessä vaiheessa suorite-30 taan datansiirtonopeuden sopiminen matkaviestimen MS ja GSM-verkon välillä, toisessa vaiheessa suoritetaan GSM- • · : ’·· verkon ja kiinteän verkon, kuten PSTN tai ISDN välillä käytettävän datansiirtonopeuden sopiminen tai tunnistaminen, ja kolmannessa vaiheessa suoritetaan tarvittaessa 35 radiotiellä käytettävän kanavatyypin ja/tai kanavakoo- li 100567 13 dauksen mukauttaminen, HSCSD-palvelussa myös tarvittavan radiokanavamäärän mukauttaminen, puhelun käyttämään lopulliseen datanopeuteen. Tämä proseduuri on kuvattu yksityiskohtaisesti yllä mainitussa patenttihakemuksessa, 5 joka sisällytetään tähän viitteenä.

Yllä mainitun patenttihakemuksen mukaisessa puhelunmuodostuksessa transparentti puhelu kuitenkin purettiin, jos GSM:n ja ISDN/PSTN:n välillä käytetty data-nopeus on suurempi kuin MS:n ja IWF:n välinen data-10 nopeus. Esillä olevassa keksinnössä transparentti puhelu muodostetaan myös tässä tilanteessa.

Seuraavassa selitetään keksinnön mukaista puhelunmuodostusta matkaviestimeltä lähtevän (MO) transparentin puhelun tapauksessa sekä matkaviestimelle päät-15 tyvän (MT) transparentin puhelun tapauksessa viitaten kuvioihin 3 ja 4.

MO-puhelu

Kuvioon 3 viitaten, MO-puhelussa matkaviestin MS aloittaa puhelunmuodostuksen lähettämällä MSC:lle sano-20 man CALL SETUP, jonka BCIE-parametrit kertovat halutun palvelun ja halutun käyttäjänopeuden. Esimerkissä MS pyytää transparenttia UDI- tai RDI-puhelua.

Vastaanotettuaan CALL SETUP -sanoman, MSC/VLR

suorittaa yhteensopivuustarkistuksen (compatibility 111 25 check) sekä tilaustarkistuksen (Subscription check) sekä *'·; neuvottelee MS:n kanssa puhelulle datanopeuden ja varaa • · ’·:· tarvittavat liikennekanavaresurssit radiotiellä (kohta ‘ 1), kuten FI-patenttihakemuksessa 954545 on kuvattu. Mi käli MS hyväksyy datanopeuden, se konfiguroi itsensä 30 tätä datanopeutta varten ja virittäytyy allokoidulle kanavalle.

·*·,. Tämän jälkeen MSC varaa tarvittavat Verkkosovit timen IWF resurssit lähettämällä sanoman IWF SETUP. Verkkosovitin IWF kuittaa toimenpiteen ACKNOWLEDGEMENT 35 sanomalla. Kuvion 2 MSC:ssä kuvion 3 IWF-resurssien va- 100567 14 raaminen (kohta 2) merkitsee, että puhelunohjaus 42 käskee IWF-ohjainta 41C varaamaan DIU:n 4IB UDI- tai RDI-puhelulle.

Tämän jälkeen MSC käynnistää kytkennän muodostuk-5 sen kutsutulle tilaajalle PSTN:ään tai ISDN:ään INITIAL ADDRESS -sanomalla. Kutsuttu PSTN-tilaaja kytkee oman päätelaitteensa linjalle ja vastaa ANSWER SIGNAL -sanomalla. MSC ohjaa IWF:n DIU:n 41B linjalle sanomalla DEVICE ON LINE (kohta 3). Kuvion 2 MSCssä kuvion 3 tämä 10 merkitsee, että puhelunohjaus 42 kytkee DIU:n 4IB ryhmä-kytkimellä GSW 21 BSS:ltä tulevan siirtojohdon ja PSTNrään tai vastaavasti ISDN:ään lähtevän siirtojohdon väliin, kuten kuviossa 2 on esitetty. Tämän jälkeen tapahtuu GSM-liikennekanavan synkronoituminen välillä TAF 15 ja IWF.

UDI- tai RDI-puhelun tapauksessa tapahtuu ISDN-liikennekanavan synkronoituminen välillä IWF ja ISDN-päätelaite (kohta 4). Tämän jälkeen suoritetaan keksinnön mukainen ISDN-liikennekanavan nopeustunnistus koh-20 dassa 5. Mikäli käytössä on ISDN-signalointi, jossa siirretään käyttäjänopeuden kertova BCIE-elementti, muunlaista nopeudentunnistusta ei tarvita. Keksinnön kannalta on vain olennaista, että UDI- tai RDI-puhelussa käytetty datanopeus tunnistetaan. Kun Verkkosovittimen 25 IWF DIU 41B on tunnistanut ISDN-liikennekanavan da- ··· . .· tanopeuden, se kertoo datanopeuden IWF-ohjaimelle 41C.

« « !'*. Jos kätelty tai tunnistettu datanopeus on riit- ' tävän suuri, ts. sama kuin MS:n ja MSC:n sopima da tanopeus, IWF-ohjain 41C ohjaa modeemin 4IA signaloimaan 30 MSlle liikennekanavan V.24-statuksilla (CT106, CT109) liikennekanavan olevan valmis datasiirtoon (kohta 9).

φ · • ’· Tämän jälkeen siirrytään datansiirtovaiheeseen, jossa GSM-liikennekanavaosuus ja PSTN/ISDN-liikennekanavaosuus muodostavat päästä-päähän-liikennekanavan, jolla on yh-35 tenäinen datanopeus. Esillä oleva keksintö ei liity tä- li 100567 15 hän tilanteeseen.

Jos kätelty tai tunnistettu datanopeus on liian pieni verrattuna kanavaresursseihin, jotka radiotielle varattiin MSn ja MSCn sopiman datanopeuden mukaan, suo-5 ritetaan radiotiellä käytettävän kanavatyypin, kanava- koodauksen ja/tai kanavamäärän mukauttaminen lopulliseen datanopeuteen, kuten FI-patenttihakemuksessa 954545 on kuvattu. Esillä oleva keksintö ei kuitenkaan liity tähänkään tilanteeseen.

10 Esillä oleva keksintö liittyy tilanteeseen, jossa kätelty tai tunnistettu datanopeus on suurempi kuin MS:n ja MSC:n sopima datanopeus. Tällöin IWF-ohjain 41C ohjaa DIU:n 4IB puskuroimaan ISDN/PSTN-liikennekanavasta suuremmalla nopeudella R2 tulevan datan, lähettämään sen 15 eteenpäin transparenttiin GSM-liikennekanavaan alemmalla nopeudella Rl sekä säätämään datapuskurin täyttöastetta käyttämällä vuonohjausta PSTN/ISDN-päätelaitteen suuntaa. Lisäksi IWF-ohjain ohjaa DIU:n 41B käyttämään pro-tokollaherkkää nopeussovitusta toisessa siirtosuunnassa.

20 Matkaviestimelle päättyvä (MT) datapuhelu

Seuraavassa kuvataan kuvioon 4 viitaten matkaviestimelle päättyvää UDI- tai RDI-puhelua. FI-patentti-hakemuksessa 954545 kuvatun tavanomaisen reititystieto-kyselyn jälkeen Gateway-MSC reitittää MSCrlle PSTNtstä 25 tulevan datapuhelun sanomassa INITIAL ADDRESS MESSAGE, **! joka sisältää vaellusnumeron MSRN. Tämän seurauksena • · "I suoritetaan datanopeuden ja puhelutyypin (transparentti) • · neuvottelu ja tarvittavien liikennekanavaresurssien varaaminen, kuten FI-patenttihakemuksessa 954545 on esi-30 tetty.

Tämän jälkeen MSC varaa tarvittavat verkkosovi-tinresurssit TWF setup -sanomalla ja IWF kuittaa acknow-ledge-sanomalla. Tämä on täysin identtinen kuvion 3 yhteydessä suoritetun IWF-resurssien varaamisen kanssa. MS 35 ilmoittaa sanomalla alerting, että kutsutun käyttäjän 100567 16 hälyttäminen on aloitettu. MSC puolestaan ilmoittaa kutsuvalle tilaajalle PSTN/ISDN-verkossa, address complete -sanomalla, että kytkentä on muodostettu. Sitten MS lähettää connect-sanoman, joka kertoo että kutsuttu tilaa-5 ja hyväksyy puhelun, minkä seurauksena MSC lähettää answer signal -sanoman kutsuvalle PSTN/ISDN-tilaajalle. Tämän jälkeen suoritetaan nopeussovituksen kytkeminen linjalle ja jatketaan puhelunmuodostusta kuten kuviossa 3.

10 Vuonohjaus ja protokollaherkkä nopeussovitus

Seuraavassa kuvataan tarkemmin keksinnön mukaista vuonohjausta ja protokollasovitusta viitaten kuvioihin 5 ja 6. Kuvio 5 havainnollistaa keksinnön mukaista päästä-päähän datayhteyttä, joka muodostuu transparentista GSM-15 liikennekanavaosuudesta välillä MS/TAF-IWF ja kiinteän verkon liikennekanavaosuudesta välillä IWF-ISDN/PSTN-päätelaite. Kuviossa 5 IWF sisältää toiminnallisina lohkoina datapuskurin 51, datapuskurin ohjauksen 52 ja pro-tokollaherkän nopeussovituksen 53. Ohjausyksikkö 52 20 tarkkailee datapuskuriin 51 puskuroitavan datan määrää, esim. täyttöastetta ja käyttää kiinteän verkon päätelaitteen suuntaan vuonohjausta estääkseen ylivuodon ja datan menetyksen datapuskurissa 51. Ohjausyksikön 52 toimintaa havainnollistaa kuvion 6 vuokaavio. Oletetaan 25 että datansiirto on vasta alkanut ja vuonohjaus on pois-sa päältä (deaktivoitu) kohdassa 61. Tällöin PSTN/ISDN- • · Γ*. päätelaite lähettää IWF:lle dataa täydellä nopeudella R2, IWF puskuroi datan datapuskurissa 51, joka lähettää dataa eteenpäin GSM-liikennekanavan kautta MS/TAF:lle 30 pienemmällä datanopeudella Rl. Näin datapuskuri 51 vähitellen täyttyy. Kohdassa 62 tarkistetaan onko puskuri 51 • · t *· täyttynyt kynnysarvoon LI. Jos ei, odotetaan. Kun pus kuri 51 on kohdassa 62 täyttynyt kynnysarvoon LI, ohjausyksikkö 52 käynnistää vuonohjauksen kiinteän verkon 35 käyttämän protokollan mukaisesti (kohta 63), kuten alla

II

100567 17 tullaan tarkemmin selittämään. Kun vuonohjaus on päällä (aktivoitu), PSTN/ISDN-päätelaite ei lähetä dataa. Tällöin IWF ei vastaanota kiinteästä verkosta dataa data-puskuriin 51, mutta lähettää datapuskurista 51 dataa mat-5 kaviestinverkon transparenttiin liikennekanavaan nopeudella Rl. Näin datapuskuri 51 vähitellen tyhjenee. Kun puskuri 51 on tyhjentynyt kynnysarvoon L2 kohdassa 64, ohjausyksikkö 52 jälleen deaktivoi vuonohjauksen kiinteän verkon käyttämän protokollan mukaisesti.

10 Tyypillisiä kiinteän verkon protokollia ovat ITU- T V.110 ja V.120.

Ensiksi mainittu on määritelty ITU-T V.110 suosituksessa, vuonohjaus erityisesti kohdassa 2.4. Vuonohjaus on päällä, kun IWF lähettää kiinteään verkkoon 15 V.24-statuksen CTl06=off (ready for sending=off), ja pois päältä, kun IWF lähettää kiinteään verkkoon V.24-statuksen CT106=off (ready for sending=off). Kuviossa 5 ohjausyksikkö 52 ohjaa nopeussovitusyksikön 53 asettamaan CT106 status lähtevissä V.110-kehyksissä. Vaihtoeh-20 toisesti vuonohjauksessa voidaan käyttää V.110 mukaista XON/XOFF-operaatiota.

V.120 on määritelty ITU-T V.120 suosituksessa.

V.120 on HDLC-tyyppinen kehyspohjainen protokolla, joka tukee sekä Unacknowledged että Multiframe -palveluja, 25 jotka on määritelty ITU-T suosituksessa Q.922. Keksin- • · · . .· nössä IWF on sovitettu estämään Multiframe-moodi. Aino- • ,·.· astaan Unacknowledgement-moodi sallitaan. Tällä tavoin • · varmistetaan vakio datanopeus, johon ei liity mitään ennustamattomissa olevia viiveitä. Vuonohjausta on ku-30 vattu erityisesti V.120-suosituksen kohdissa 3.1.2 ja 3.2.4. Esimerkiksi asynkronisessa V.120:n Unacknowedged- • · :’· moodissa vuota ohjataan kehyksen ohjaustilaoktetin (control state octet) RR-bitillä (Receiver Ready bit). Kuviossa 5 ohjausyksikkö 52 ohjaa nopeussovitusyksikön 35 53 asettamaan lähtevän V.120-kehyksen ohjaustilaoktetin 100567 18

(control state octet) RR-bitti joko nollaksi tai ykköseksi sen mukaan, halutaanko vuonohjaus päälle vai pois päältä. Synkronisesssa tapauksessa vuonohjaus on päällä esim, silloin kun IWF lähettää kiinteään verkkoon RNR-5 kehyksiä (receive not ready), ja pois päältä kun IWF

lähettää kiinteään verkkoon RR-kehyksiä (receive ready). Kuviossa 5 ohjausyksikkö 52 ohjaa nopeussovitusyksikön 53 asettamaan lähtevä RNR- tai RR-kehykseksi sen mukaan, halutaanko vuonohjaus päälle vai pois päältä.

10 On huomattava, että IWF suorittaa lisäksi normaa lit GSM-suositusten mukaiset nopeussovitustoiminnot kiinteästä verkosta tulevien V.110- tai V.120-kehysten ja GSM V.110-kehysten välillä.

Toisessa siirtosuunnassa MS/TAF lähettää dataa 15 IWF:lle transparentin GSM-liikennekanavan kautta data- nopeudella Rl. IWF lähettää datan eteenpäin suuremmalla nopeudella R2. IWF soveltaa lähtevälle datalle protokol-laherkkää nopeussovitusta 53 säilyttääkseen datan yhtenäisyyden ja täyttääkseen asianmukaisesti suuremman 20 siirtokapasiteetin suurempinopeuksisella kiinteän verkon osuudella.

Asynkronisen verkkopalvelun ja V.110 protokollan tapauksessa tämä tarkoittaa merkkien välisten "rakojen" täyttämistä ylimääräisillä loppubiteillä (stop bits) .··· 25 V.110 suosituksen mukaisesti. Synkronisessa verkkopalve lussa täyttö tehdään kulloinkin käytetyn päästä-päähän • · protokollan mukaisesti. Esimerkiksi HDLC-tapauksessa # · täyttö tehdään HDLC-lipuilla ITU-T X.25-suositusten mukaisesti .

30 V.120 protokollan tapauksessa nopeussovitus mer kitsee kehysten välisten "aikarakojen" täyttämistä HDLC-lipuilla V. 120-suosituksen mukaisesti

On huomattava, että IWF suorittaa lisäksi normaalit GSM-suositusten mukaiset nopeussovitustoiminnot GSM-35 liikennekanavasta GSM V.110-kehysten ja kiinteään verk- 100567 19 koon lähtevien V.110- tai V.120-kehysten välillä.

On myös huomattava, että keksinnössä GSM-liiken-nekanavaosuus voi muodostua yhdestä liikennekanavasta (single slot access) perinteisissä datapalveluissa ja 5 kahdesta tai useammasta rinnakkaisesta liikennekanavasta (multislot access) HSCSD-palveluissa.

Kuviot ja niihin liittyvä selitys on tarkoitettu vain havainnollistamaan esillä olevaa keksintöä. Yksityiskohdiltaan esillä oleva keksintö voi vaihdella 10 oheisten patenttivaatimusten puitteissa.

• · · • · • · • · · • · • · • φ

Claims

100567 20

1. Datasiirtomenetelmä digitaalisessa matkaviestinverkossa, jossa menetelmässä 5 muodostetaan matkaviestimen ja toisen osapuolen välille kiinteän tietoliikenneverkon päästä-päähän datayhteys, joka käsittää transparentin liikennekanava-osuuden matkaviestinverkossa, liikennekanavaosuuden kiinteässä tietoliikenneverkossa sekä Verkkosovittimen 10 transparentin liikennekanavaosuuden ja kiinteän verkon liikennekanavaosuuden välissä, tunnettu siitä, että asetetaan datanopeus transparentille liikenneka-navaosuudelle matkaviestiverkossa, 15 tunnistetaan kiinteän verkon liikennekanavaosuu den datanopeus verkkosovittimessa, havaitaan kiinteän verkon liikennekanavaosuuden datanopeus suuremmaksi kuin mainittu datanopeus transparentilla liikennekanavaosuudella matkaviestinverkossa, 20 puskuroidaan verkkosovittimessa dataa, joka vas taanotetaan mainitulla suuremmalla nopeudella kiinteän verkon liikennekanavaosuudesta, lähetetään puskuroitua dataa verkkosovittimesta matkaviestinverkon transparenttiin liikennekanavaosuu-25 teen mainitulla datanopeudella, 9 /’> säädetään datan puskurointia verkkosovittimessa - » « VI käyttämällä datavuonohjausta kiinteän verkon suuntaan, '* sovelletaan protokollaherkkää nopeussovitusta verkkosovittimessa datalle, joka lähetetään transparen-30 tista liikennekanavaosuudesta kiinteän verkon liikenne- kanavaosuuteen.

·· •’· 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu datanopeuden aset-tamisvaihe käsittää vaiheen 35 suoritetaan datapuhelua muodostettaessa matka- 100567 21 viestinverkon ja matkaviestimen välillä datanopeuden neuvottelu, jossa asetetaan matkaviestimen ja matkaviestinverkon välisessä datansiirrossa käytettävä datano-peus.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetel mä, tunnettu siitä, että mainittu datanopeuden tunnistamisvaihe käsittää vaiheen tunnistetaan datanopeus kiinteän verkon lähettämästä signaloinnista.

4. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetel mä, tunnettu siitä, että mainittu datanopeuden tunnistamisvaihe käsittää vaiheen tunnistetaan datanopeus monitoroimalla kiinteän verkon liikennekanavaosuutta.

5. Patenttivaatimuksen 1, 2, 3 tai 4 mukainen me netelmä, tunnettu siitä, että mainittu nopeus-sovitusvaihe käsittää vaiheen lisätään transparentista liikennekanavaosuudesta vastaanotettuun dataan täyteinformaatiota siten, että 20 kokonaisdatamäärä vastaa kiinteän verkon liikennekanava- osuuden suurempaa datanopeutta.

6. Jonkin patenttivaatimuksen 1-5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että käytetään ITU-T V.110 tai V.120 protokollan mu- . . . 25 kaista vuonohjausta. • · ·

7. Patenttivaatimuksen 5 tai 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että lisätään transparentista liikennekanavaosuudesta vastaanotettujen asynkronisten merkkien väliin ylimää- 30 räisiä loppubittejä.

*. ** 8. Patenttivaatimuksen 5 tai 6 mukainen menetel- • · · : mä, tunnettu siitä, että lisätään transparen tista liikennekanavaosuudesta vastaanotettujen HDLC-ke-hysten väliin HDLC-lippuja.

9. Verkkosovitin digitaalista matkaviestinjärjes- 22 100567 telmää varten, joka Verkkosovitin (IWF) on tarkoitettu kytkettäväksi päästä-päähän datayhteydelle, joka käsittää transparentin liikennekanavaosuuden matkaviestinverkossa ja liikennekanavaosuuden kiinteässä tietoliikenne-5 verkossa, transparentin liikennekanavaosuuden ja kiinteän verkon liikennekanavaosuuden väliin, tunnet-t u siitä, että Verkkosovitin (IWF) on järjestetty tunnistamaan kiinteän verkon liikennekanavaosuuden datanopeus (R2),

10 Verkkosovitin (IWF) on vasteellinen kiinteän ver kon liikennekanavaosuuden datanopeudelle (R2), joka on suurempi kuin transparentin liikennekanavaosuuden data-nopeus (Rl), siten, että se puskuroi (51) dataa, joka vastaanotetaan mainitulla suuremmalla nopeudella kiinte-15 än verkon liikennekanavaosuudesta, ja lähettää puskuroitua dataa verkkosovittimesta matkaviestinverkon transparenttiin liikennekanavaosuuteen mainitulla datanopeudel-la (Rl), Verkkosovitin (IWF) on järjestetty säätämään (52) 20 datan puskurointia (51) käyttämällä datavuonohjausta kiinteän verkon suuntaan, Verkkosovitin (IWF) käsittää protokollaherkän no-peussovituksen (53) datalle, joka lähetetään transparentista liikennekanavaosuudesta kiinteän verkon liikenne-. 25 kanavaosuuteen. • · • · • · • · · 1 li « « • · 23 100567