FI97519C - Menetelmä tilaaja-asemien ohjaamiseksi radiopuhelinjärjestelmässä, radiopuhelinjärjestelmä ja radiopuhelinjärjestelmän tilaaja-asema - Google Patents

Description

97519

Menetelmä tilaaja-asemien ohjaamiseksi radiopuhelinjärjes-telmässä, radiopuhelinjärjestelmä ja radiopuhelinjärjes-telmän tilaaja-asema.

5 Keksintö koskee menetelmää tilaaja-asemien ohjaami seksi radiopuhelinjärjestelmässä, jossa ainakin osa tilaaja-asemista voi kommunikoida keskenään suorakanavalla.

Keksintö koskee lisäksi radiopuhelinjärjestelmää, joka käsittää yhden tai useamman tilaaja-aseman, joista ' 10 ainakin osa kykenee kommunikoimaan toistensa kanssa suorakanavalla, ja tilaaja-asemia ohjaavan tehtävienjärjeste-lijän.

Keksintö koskee edelleen radiopuhelinjärjestelmän tilaaja-asemaa käsittäen: muistivälineen, lähetinvastaan-15 ottimen kullekin käytettävälle radiokanavalle sovittautu-miseksi, käyttöliittymän informaation välittämiseksi käyttäjän ja tilaaja-aseman välillä, ja ohjaimen tilaaja-aseman toiminnan ohjaamiseksi vasteellisesti käyttöliittymästä saatuihin komentoihin.

20 Keksintö liittyy trunking-radiopuhelinjärjestelmien alaan. Trunking-järjestelmä on erillisradioverkko, joka radiokanavien yhteiskäytön avulla tarjoaa usealle organisaatiolle yrityskohtaisen radioverkon palvelut. Trunking-järjestelmät koostuvat ohjauskeskuksista, tukiasemista ja 25 radiopuhelimista ja niissä on tyypillisesti solukkoraken-ne, jolloin kussakin solussa on yhdestä useampaan radiokanavaa, joista yksi tai useampia on merkinantokäytössä ja muut liikennekanavakäytössä. Merkinantokanavien kautta tapahtuu puhelunmuodostus, rekisteröitymiset jne. Liiken-30 nekanavia käytetään puheen siirtoon ja kytkentäisiin datayhteyksiin. Näiden niin kutsuttujen järjestelmäkanavien lisäksi radiojärjestelmän yhteydessä voidaan käyttää ns. suora-kanavia, (direct mode channels), jotka ovat taajuuksia, joilla radiopuhelimet voivat liikennöidä ilman jär-35 jestelmää suoraan toistensa kanssa.

2 97519

Suorakanavia käytetään tyypillisesti tilanteissa, joissa esimerkiksi joukko käsiradiopuhelimia kommunikoi toistensa kanssa niin kaukana tukiasemasta, että järjes-telmäkanavia ei voida käyttää. Tämä tilanne on tyypillinen 5 radiojärjestelmille harvaan asutuilla alueilla, joissa radiopeitto on rakennettu suuren lähetystehon omaavia au-toasennettuja radiopuhelimia varten. Käsiradiopuhelimissa on alempi lähetysteho, jolloin radiopuhelimen lähettämä signaali ei kanna tukiasemaan. Taloudellisuussyistä reu-10 na-alueiden kattaminen tiheällä käsiradiopeiton tarjoavalla tukiasemaverkolla ei useimmiten ole järkevää. Näillä syrjäalueilla tapahtuvissa operaatioissa työryhmien tms. sisäinen kommunikointi voidaan mahdollistaa käsiradioilla käyttäen suorakanavia.

15 Toinen suorakanavien tärkeä käyttö on kapasiteetin lisäämisessä, kun järjestelmän liikenne lisääntyy nopeasti jossakin järjestelmän palvelualueen osassa, esimerkiksi jossakin pistemäisessä osassa. Tyypillisesti tällainen tarve on viranomaisten suljetuissa radioverkoissa, joissa 20 tukiasemakapasiteetin rakentaminen siten, että se tarjoaisi tarvittavat kanavat erikoistilannetta (incident) varten ei ole taloudellisesti järkevää. Incident-tilanne on esimerkiksi lento-onnettomuus, joka voi sattua maaseudulla, jolloin äkillisesti satojakin viranomaispuhelimia otetaan * 25 toimintaan alueella, jossa normaalisti on vain muutamia radiopuhelimia toiminnassa. Tämän takia suorakanavia käytetään myös vaikka radiopuhelimet olisivat järjestelmän tukiasemien kuuluvuusalueella.

Suorakanavasta käytetään termiä direct- tai simp-30 lex-kanava tai vuorosuuntainen yhteys. Suorakanava on kanava, joka ei ole tyypillisesti lainkaan järjestelmän käytössä. Se ei ole taajuuspari, vaan ainoastaan yksi järjestelmän kanavien levyinen kanava esimerkiksi 12,5 kHz tai 25 kHz. Suorakanavalla toimivista radiopuhelimista lähet-35 täjä on virittänyt lähettimensä kanavalle ja lähettää pu- 3 97519 he- tai data-informaatiota. Muut suorakanavien käyttötilaan asetetut radiopuhelimet ovat virittäneet vastaanotti-mensa samalle kanavalle, jolloin ne kuulevat suoraan lähetteen .

5 Suorakanavalla voidaan toimia analogisella modulaa tiolla tai digitaalisella modulaatiolla. Kanavalla lähettävä radiopuhelin voi lähettää myös merkinantotietoa, kuten tietoa käyttöoikeuksista sekä prioriteeteista tai kanavalla toimivasta ryhmästä. Suorakanavalla voidaan to-10 teuttaa salaus tai siirtää puhetta selväkielisenä.

Tekniikan tason mukaisissa järjestelmissä suora-kanaville radiopuhelimet ohjataan käyttäjän valintasek-venssillä, eli siten, että radiopuhelimen, eli tilaaja-aseman käyttäjä näppäilee tietyn valintasekvenssin radio-15 laitteensa käyttöliittymään. Tämä on luonnollisesti käyttäjälle vaivalloinen ja tarkkuutta vaativa tehtävä. Kaiken lisäksi tällöin radiopuhelinjärjestelmä tai sen tehtävien-järjestelijä ei saa tietoa siitä, onko haluttu radiopuhelin siirtynyt halutulle suorakanavalle.

20 Edelleen tekniikan tason mukaisissa järjestelmissä käytettävät suorakanavat on pysyvästi ohjelmoitu radiopuhelinten muisteihin, jolloin käyttäjien on täytynyt jo etukäteen tarkkaan sopia, mitkä ovat käytettävät suoraka- . navat. Tällöin suorakanavan vaihtaminen toiselle taajuu- » · 25 delle on hyvin vaivalloinen tehtävä, sillä jokaisen radiopuhelimen ohjelmointia täytyy erikseen manuaalisesti muuttaa, kun halutaan vaihtaa suorakanavan taajuutta.

Edelleen tekniikan tason mukaisten ratkaisujen ongelmana on se, että suorakanavien aktiivisuudesta ei in-30 formoida käyttäjiä lainkaan, eli käyttäjä ei saa tietää, mikä suorakanava/suorakanavat on tai ovat juuri hänellä käytössä. Edelleen suorakanaville ei saada aikaan ryhmä-kohtaisuutta, jossa esimerkiksi kaikki saman ryhmäpuhelu-ryhmän tilaajat saataisiin käyttämään jotakin haluttua 35 suorakanavaa.

« 4 97519 Tämän keksinnön tarkoituksena on tarjota menetelmä ja järjestelmä, jonka avulla tilaaja-asema saadaan automaattisesti ohjatuksi käyttämään haluttua suorakanavaa.

Edelleen keksinnön tarkoituksena on tarjota tilaa-5 ja-asema, joka keksinnön mukaisesti siirtyy pakko-ohjatus-ti tai ehdollisesti halutulle suorakanavalle.

Luonnollisesti keksinnön tarkoituksena on tarjota menetelmä, järjestelmä ja tilaaja-asema, joiden avulla voidaan välttää tekniikan tason mukaisten ratkaisuiden 10 ongelmat.

Tämä uudentyyppinen menetelmä tilaaja-asemien ohjaamiseksi radiopuhelinjärjestelmässä saadaan aikaan kek-sinnönmukaisella menetelmällä, joka on tunnettu siitä, että ainakin osa tilaaja-asemista ohjataan samalle suora-15 kanavalle siten, että tilaaja-asemille lähetetään suora- kanavan kanavatunnisteen sisältävä komentosanoma, ja että mainitulle komentosanomalle vasteellisesti tilaaja-asemat siirtyvät mainitun kanavatunnisteen ilmoittamalle suora-kanavalle, jolloin kullakin tilaaja-asemalla on mahdolli-20 suus kommunikoida suoraan toisten mainitulle suorakanaval le ohjattujen tilaaja-asemien kanssa.

Keksintö koskee edelleen radiopuhelinjärjestelmää, jolle on tunnusmerkillistä se, että radiopuhelinjärjestel-män käsittämä tehtävienjärjestelijä käsittää välineet suo-• 25 rakanavan kanavatunnisteen sisältämän komentosanoman lä hettämiseksi mainituille radiopuhelimille ainakin osan mainituista tilaaja-asemista ohjaamiseksi halutulle suora-kanavalle .

Keksintö koskee edelleen radiopuhelinjärjestelmän 30 tilaaja-asemaa, jolle on tunnusomaista se, että tilaaja-aseman muistiväline on sovitettu tallettamaan tilaaja-aseman vastaanottaman komentosanoman sisältämän suorakanavan kanavatunnisteen, ja että, tilaaja-aseman ohjain käsittää välineet tilaaja-aseman lähetin-vastaanottimen virittämi-35 seksi pakko-ohjatusti tai käyttäjän ohjaamana kommunikoi- 5 97519 maan suorakanavan kanavatunnisteen osoittamalla suorakana-valla muiden mainitulla suorakanavalla kommunikoivien tilaaja-asemien kanssa.

Keksintö perustuu siihen ajatukseen, että tilaaja-5 asemalle lähetetään halutun suorakanavan tunnisteen sisältävä komentosanoina, jolle vasteellisesti tilaaja-asema siirtyy halutulle suorakanavalle. Komentosanomassa voi olla prioriteetti, jota tilaaja-asema vertaa käymänsä puhelun prioriteettiin. Jos komentosanoman sisältämä priori-10 teetti on korkeampi, kuin tilaaja-aseman käymän puhelun, siirtyy tilaaja-asema pakko-ohjatusti halutulle suorakanavalle, ja jos komentosanoman prioriteetti on sama tai matalampi, kuin tilaaja-aseman käymän puhelun, voi tilaaja-aseman käyttäjä käyttöliittymän avulla ohjata tilaaja-ase-15 man kommunikoimaan halutulla suorakanavalla, tai jollakin muulla kanavalla.

Tällaisen menetelmän tilaaja-asemien ohjaamiseksi radiopuhelinjärjestelmässä, radiopuhelinjärjestelmän ja radiopuhelinjärjestelmän tilaaja-aseman etuna on se, että 20 keksinnön mukaisesti suorakanavia voidaan ohjelmoida dynaamisesti radiopuhelimiin, aivan siten, kuin joko järjes-telmäohjain tai tehtävienjärjestelijä haluavat. Tilaaja-asemien, eli radiopuhelimien ohjaus halutulle suorakana-. valle voidaan tehdä jopa ryhmäkohtaisesti, jolloin esimer- 25 kiksi tilanteen mukaan voidaan vähäliikenteisiltä alueilta siirtää kanavakapasiteettia tiheän liikenteen alueille.

Edelleen keksinnön etuna on se, että radiopuhelinten komentaminen ryhmäkohtaisesti suorakanaville mahdollistaa suorakanavien käytön tilanteissa, joissa jossakin : 30 tietyssä pienessä maantieteellisessä paikassa tarvitaan yhtäkkisesti paljon radiopuhelukapasiteettia, eli niin kutsutuissa incident-tilanteissa, korvaamaan järjestelmä-kanavia. Tilanteen johtaja voi komentaa yksiköitä sopivaksi katsomilleen kanaville huolehtimatta, saavatko nämä 35 radioaikaa vai ei. Tällöin keksinnön mukaisesti tilanteen 6 97519 johtaja voi olla varma siitä, että halutut tilaaja-asemat siirtyvät halutulle suorakanavalle, mikäli lähetetään sellainen komentosanoma, joka käskee tilaaja-asemia siirtymään suorakanavalle pakko-ohjatusti. Tämä tapahtuu siten, 5 että käytetään riittävän korkeaa prioriteettia.

Edelleen keksinnöstä on etua tilanteissa, joissa radiopuhelimet halutaan komentaa suorakanaville silloin, kun järjestelmäkanavia häiritään tahallisesti. Tällainen häirintä voi tapahtua esimerkiksi siten, että uplink-taa-10 juudella on tukiaseman läheisyyteen sijoitettu häiritsin, joka estää radiopuhelimen lähetteen pääsyn tukiasemalle. Keksinnön mukaisesti voi tehtävienjärjestelijä (dispatcher) , saadessaan tiedon tahallisesta häirinnästä, komentaa radiopuhelimet suorakanaville keskinäistä yhteyden-15 pitoa varten. Tällä tavalla vältytään tavanomaisimmalta poliisiradioverkon häiriötilanteelta, jossa lähellä tukiasemaa on up-linkkiä eli vastasuuntaista yhteyttä häiritsevä lähetin, joka estää radiopuhelinten lähetteiden erottamisen ja siten vastaanoton tukiasemassa. Nyt kun kaukana 20 tukiasemista olevat radiopuhelimet kommunikoivat suoraan toistensa kanssa, ei tukiaseman lähellä oleva häiritsin pysty enää häiritsemään, koska häirintälähetteen kentänvoimakkuus laskee etäisyyden funktiona. Näin selvitään ainakin tilanteessa, jossa häirintälähettimen teho ei ole 25 erittäin suuri.

Edelleen keksinnön etuna on se, että pakko-ohjaus suorakanavalle mahdollistaa radioyksiköiden, joissa ei ole mahdollisuutta olla samanaikaisesti sekä järjestelmän, että suorakanavan tarkkailutilassa (dual watch), komenta-30 misen järjestelmäkanavalta suorakanavatilaan.

Keksintöä selitetään lähemmin seuraavassa viitaten oheisiin piirustuksiin, joissa kuvio 1 esittää radiopuhelinjärjestelmän tilanteessa, jossa keksintöä käytetään tilaaja-asemien ohjaamisessa 35 suorakanavalle, li 7 97519 kuvio 2 esittää radiopuhelinjärjestelmän tilanteessa, jossa keksinnön avulla on tilaaja-asemat ohjattu käyttämään haluttua suorakanavaa, kuvio 3 esittää keksinnön mukaisen komentosanoman, 5 kuvio 4 esittää keksinnön mukaisen poistosanoman, kuvio 5 esittää lohkokaavion keksinnön mukaisesta radiojärjestelmän tilaaja-asemasta eli radiopuhelimesta.

Kuvio 1 esittää radiopuhelinjärjestelmän tilanteessa, jossa keksintöä käytetään tilaaja-asemien ohjaamisessa 10 suorakanavalle. Kuvion 1 esittämässä tilanteessa tukiaseman BS liikennekanavat ovat varatut, sillä taajuudet fl ja f2 on varattu tilaaja-asemien SI, S2, S3, muodostaman ryhmän G1 ja tukiaseman väliseen liikenteeseen. Edelleen taajuudet f3 ja f4 on varattu tilaaja-asemien S4, S5, S6 muo-15 dostaman ryhmän G2 ja tukiaseman väliseen liikenteeseen. Tällöin, koska tukiasemalla BS ei ole enempää kanavia käytössään, ei tilaaja-asemien S7, S8, S9 muodostamalle ryhmälle G3 ole voitu allokoida yhtään kanavaa. Tässä tilanteessa ryhmän G3 jäsenet voivat pyytää tehtävienjärjeste-20 lijää DP allokoimaan heille suorakanavan, eli direct-mode-kanavan. Ryhmä G3:n tilaajat voivat pyytää suorakanavaa käyttöönsä esimerkiksi lähettämällä datasanoman merkinantokanavan kautta. Kun järjestelmä, esimerkiksi tehtävien-. järjestelijä DP saa tämän pyynnön, komentaa se ryhmän G3 25 haluamalleen suorakanavalle fD lähettämällä komentosanoman C ryhmän G3 tilaajille, tai kaikille järjestelmän tilaajille, siten, että kohderyhmän G3 tilaajat poimivat itselleen tarkoitetun informaation. Tehtävienjärjestelijä lähettää komennot työasemastaan, joka voi olla esimerkiksi 30 radiopuhelimeen liitetty tietokonesovellus. Tehtävienjärjestelijä käsittää välineet suorakanavan kanavatunnisteen sisältämän komentosanoman lähettämiseksi halutuille radiopuhelimille siten, että halutut tilaaja-asemista ohjataan halutulle suorakanavalle. Jos toimitaan käsiradiopeiton 35 ulkopuolella, kyseinen tehtävänjärjestelijä voi olla ra- 8 97519 diopuhelin, joka on tyypillisesti suuritehoinen ajoneuvo-asema, joka voi olla yhteydessä järjestelmäkanaviin. Edelleen tehtävien järjestelijä voi olla kiinteästi yhteydessä radiopuhelinjärjestelmään tai osa sitä, tai sen keskusta 5 tai tukiasemaa. Edelleen myös radiopuhelinjärjestelmän keskus voi käsittää samanlaiset välineet komentosanomien lähettämiseksi, kuin tehtävienjärjestelijä. Tällöin radio-puhelinjärjestelmän keskus allokoi järjestelmän kapasiteettia haluamallaan tavalla. Suorakanavien käskytys tai 10 ohjelmointi voi tapahtua myös suorakanavien kautta, jolloin vaatimuksena on, että suorakanava tukee riittävän tasoista signalointiprotokollaa.

Tilaaja-asemien ohjaus suorakanaville tapahtuu siten, että tehtävienjärjestelijä, joka on esimerkiksi työ-15 asemasovellus, lähettää suorakanavalle siirtymiskomennon joko keskukselle tai radiopuhelimelle. Nämä puolestaan lähettävät komennon radiotielle, radiopuhelin tietenkin ensin keskukselle, joka puolestaan välittää tiedon down-linkkiä pitkin halutuille radiopuhelimille. Toinen vaih-20 toehto, mikäli tehtävienjärjestelijä voi olla radioyhteydessä niiden tilaaja-asemien kanssa, jotka se haluaa siirtää suorakanavalle, on se, että tehtävienjärjestelijä lähettää suorakanavalle siirtymiskomennon suoraan tilaaja-asemille. Joka tapauksessa, kun halutut tilaaja-asemat 25 saavat komennon, niin esimerkiksi ryhmän G3 tilaaja-asemat ottavat komentosanoman informaation ja tallettavat sen muisteihinsa. Jos komentosanomassa on prioriteetti, suorittavat tilaaja-asemat prioriteettivertailun, ja sen perusteella päättelevät pitääkö niiden siirtyä suorakanaval-30 le, vai indikoivatko ne vain tuon suorakanavan käyttömahdollisuuden tilaaja-aseman käyttäjälle, jolloin käyttäjä voi itse päättää siirtyykö hän suorakanavalle.

Tutkitaan seuraavassa tarkemmin, miten tilaaja-asema toimii, kun se vastaanottaa suorakanavalle siirtymis-35 komennon. Ensimmäiseksi tilaaja-asema tutkii onko sanoma 9 97519 osoitettu sille. Mikäli on, toiminta jatkuu, jolloin tilaaja-asema tallettaa suorakanavan tiedot muistiinsa, mikäli kyseinen suorakanava ei jo ennestään ole ohjelmoituna. Tallennus tapahtuu esimerkiksi siten, että suorakana-5 vantunnus talletetaan pysyvien kanavien joukkoon, jos komentosanoina on varustettu yksilöosoitteella ja tilapäiseen muistiin, jos se on ryhmälle tai kaikille radiopuhelimille osoitettu sanoma. Tämän jälkeen tilaaja-asema kuittaa ko-mentosanoman, jos oli yksilöosoitteella, ja siirtyy kana-10 valle jos kyseessä oli pakko-ohjaus eli jos esimerkiksi sanoman sisältämä prioriteetti oli riittävän korkea. Jos taas prioriteetti ei ole tarpeeksi korkea pakko-ohjausta varten, niin tilaaja-asema antaa käyttäjälle käyttöliittymän avulla visuaalisen tai ääni-indikaation aktivoitunees-15 ta suorakanavasta, jolloin käyttäjä voi käyttöliittymästä vastata haluaako hän siirtää tilaaja-aseman suorakanaval-le.

Suorakanava voidaan komentaa ryhmälle osoittaen, jolloin radiopuhelimeen talletetaan vain yksi kanava, joka 20 voidaan poistaa kun radiopuhelimesta poistetaan sähköt. Siten voidaan luotettavasti varmistua, ettei radiopuhelimissa ole ohjelmoituna vääriä suorakanavia.

Jos kanava halutaan ohjelmoida pysyvästi, on sanoma osoitettava yksilöllisesti radiopuhelimelle, joka kuittaa 25 sen ja näin lähettäjä voi pitää kirjaa lähettämistään komennoista ja niiden tehosta. Samoin pysyvän kanavan poisto voidaan tehdä vain kuitatusti yhdelle puhelimelle osoitetulla sanomalla.

kuvio 2 esittää radiopuhelinjärjestelmän tilantees-30 sa, jossa keksinnön avulla on tilaaja-asemat ohjattu käyttämään haluttua suorakanavaa. Tällöin ryhmän G3 tilaajat S7, S8, S9 kommunikoivat keskenään suorakanavalla fD, ilman estoa.

Kuvio 3 esittää keksinnön mukaisen komentosanoman.

35 Kuviossa 3 on esitetty komentosanoman kehysrakenne. Kenttä • 10 97519 31 on radiojärjestelmän kehystunnus. Kenttä 32 on vastaanottajan osoite, joka voi olla yksilön osoite, esimerkiksi puhelinnumero, tai ryhmän osoite tai tunnus, eli ryhmäpu-heluryhmän tunnus. Edelleen kenttä 32 voi olla indikaatio 5 siitä, että tämä komentosanoma lähetetään yleislähetyksenä eli broadcast-lähetyksenä kaikille tietyn tukiaseman, keskuksen tai radiopuhelinjärjestelmän palvelualueella oleville tilaajille. Kenttä 33 on lähettäjän osoite. Kenttä 34 on sanoman tunniste, eli suorakanavalleohjauskomento-10 sanoman tunniste. Kenttä 35 on sen suorakanavan numero, jolle tilaaja-aseman tai tilaaja-asemien halutaan siirtyvän. Kenttä 36 on prioriteetti, joka ilmaisee kuvion 3 esittämän komentosanoman komennon prioriteetin. Jos prioriteetti on korkea on kyseessä pakko-ohjaussanoma. Komen-15 tosanoman vastaanottanut tilaaja-asema analysoi komentosanoman prioriteettia ja vertaa sitä sillä hetkellä käymänsä puhelun prioriteettiin, ja jos komentosanoman prioriteetti on korkeampi, kuin puhelun prioriteetti, siirtyy tilaaja-asema kommunikoimaan komentosanoman kentän 35 osittamalla 20 suorakanavalla. Jos taas komentosanoman sisältämä priori teetti on sama tai matalampi, kuin puhelun prioriteetti, talletetaan kentän 35 osoittama suorakanavan tunnus ja/tai taajuus tilaaja-aseman muistivälineeseen ja tilaaja-aseman käyttäjä voi käyttöliittymän avulla valita alkaako hän 25 kommunikoida mainitulla suorakanavalla vai kommunikoiko hän jollakin muulla mahdollisella kanavalla. Kentässä 37 voi olla ohjaus tai indikaatio, joka pakottaa tilaaja-aseman suorakanavalle prioriteetista huolimatta. Kentässä 38 voi olla määriteltynä se aika, jonka kyseinen suorakanava . 30 on voimassa, eli aika, jonka kuluessa tilaaja-asemat voi- « «

vat käyttää mainittua suorakanavaa hyväkseen. Kentässä 39 voi olla sen alueen tunnus, jolla olevat tilaajat halutaan siirtää käyttämään komentosanoman kentän 35 osoittamaa suorakanavaa. Tämä alue voi olla tukiasemien, keskuksien 35 tai tukiasemaohjainten palvelualueita tai sijaintialue LAI

I! 11 97519 = location area identifier. Kentässä 40 on jälleen radiojärjestelmän kehystunnus.

Komentosanoinaan voidaan siis liittää tieto radio-keskukselle, mille tukiasemapaikoille ko. komento halutaan 5 lähetettäväksi. Komento voidaan osoittaa ryhmälle tai yksittäiselle radiopuhelimelle tai kaikille kuunteleville radiopuhelimille. Esimerkiksi järjestelmässä voi olla määriteltynä jokin sanomatyyppi, jonka kaikki kuulevat radiopuhelimet ottavat vastaan tai jokin osoite on määritelty 10 sellaiseksi, jonka kaikki kuulevat ottavat vastaan. Oh-jaussanomassa käytetään vastaavaa tapaa tässä nk. broad-cast-lähetyksessä.

Komentosanomalla voidaan siis osoittaa joko kaikkia radiopuhelimia tai ryhmää tai yksittäistä puhelinta. On 15 mahdollista osoittaa komento vain tietyille tukiasemapaikoille (area selection). Edelleen on mahdollista ohjelmoida uusi suorakanava radiopuhelimeen, joko pysyvästi, esimerkiksi käyttäen yksilönumeroa, tai RAM-muistiin, josta komento poistuu kun sähköt otetaan pois radiopuhelimesta.

20 Edelleen on mahdollista kertoa olemassaolevan suorakanavan käyttöön ottamisesta sekä tarvittaessa pakko-ohjata radiopuhelin suorakanavalle. On huomattava, että näitä toimintoja voidaan myös suorittaa itse suorakanavien kautta, eli lähettää komentosanoma suorakanavalla. Edelleen komentosa-25 noma voidaan lähettää myös puheluissa mukana oleville radiopuhelimille, jolloin myös puheluissa mukana olevat radiopuhelimet voidaan komentaa/niitä informoida suorakana-vasta.

Suorakanavalla lähetettävissä sanomissa on siis sa-: 30 mat kentät kuin järjestelmäkanavien sanomissa, mutta yksi tyiskohtaisessa rakenteessa voi olla eroja signaloinnista riippuen.

Kuvio 4 esittää keksinnön mukaisen poistosanoman. Suorakanavan eli tilapäiskanavan, jota on käytetty ryhmän 35 väliseen liikenteeseen, poisto voidaan tehdä yhdellä sa- • 12 97519 nomalla, jolla osoitetaan koko ryhmää. Toisaalta radiopuhelimissa voi olla myös sellaisia suorakanavia, joita ei voida poistaa. Kuvion 4 poistosanomassa kenttä 41 on radiojärjestelmän kehystunnus. Kenttä 42 on vastaanottajan 5 osoite. Kenttä 43 on lähettäjän osoite. Kenttä 44 on sanoman tunniste, eli tieto siitä, että on kyseessä suorakana-van poistosanoma. Kenttä 45 ilmaisee poistettavan suora-kanavan tunnuksen. Kenttä 46 on jälleen radiojärjestelmän kehystunnus. On huomattava, että poistosanomassa voi olla 10 komentosanoman kenttiä 36 - 30 vastaavat kentät, jolla kohdistetaan sanoman vaikutus ajallisesti ja paikallisesti sekä kerrotaan sen pakottavuudesta.

Kuvioissa 3 ja 4 esitettyjen sanomien rakenne on esimerkin omainen ja järjestelmästä riippuen voidaan käyt-15 tää hyväksi esim. jo olemassa olevia sanomarakenteita antaen niille lisämerkityksiä tai käyttäen alikenttiä.

Kuviossa 5 on esitetty tyypillinen tilaaja-asema, eli siis tilaajan käyttämän radiopuhelimen rakenne. Lähe-tinvastaanottimen (TX/RX) 501 tehtävänä on sovittua kul-20 loinkin käytettyyn radiokanavaan. Lähetinvastaanottimeen 501 liittyy antenni 502, joka on yhteydessä radiotielle RP. Yleensä käytetään radiotaajuuksia välillä 60-1000 MHz (VHF- ja UHF-alueet). Radiotiellä RP voidaan käyttää analogista modulaatiota, jolloin modulaatiotapa on yleensä 25 vaihemodulaatio. Myös muunlaisia modulointitapoja voidaan käyttää. Signaloinnin, eli merkinannon siirtoon voidaan käyttää esimerkiksi äänitaajuista apukantoaaltoa (FFSK). Radiotien siirto voi olla myös digitaalinen.

Käyttölaite 505 voi sisältää sähköakustiset muun-30 ninvälineet, tyypillisesti kuulokkeen 506 ja mikrofonin 507, sekä mahdollisesti puhelun aloittamiseen ja lopettamiseen ja valintaan liittyviä painikkeita käyttöliittymässä 507. Koska trunking-järjestelmässä puhelu radiotiellä RP on edullisesti vuorottaista, on käyttölaitteessa useim-35 miten myös puhepainike, jota on painettava puheenvuoron 13 97519 ajan. Liikenne voi olla kuitenkin myös duplex-liikennettä.

Ohjaimen 503 tehtävänä on ohjata tilaaja-aseman toimintaa. Ohjain 503 liittyy käyttölaitteeseen 505, jolta se saa mm. puhelun aloittamiseen ja lopettamiseen liitty-5 vät herätteet. Ohjain 503 voi myös antaa käyttölaitteen 505, tai käyttöliittymän 507 kautta käyttäjälle radiopuhelimen ja/tai radiopuhelinjärjestelmän toimintaan liittyviä ääni- tai visuaalisia merkkejä.

Ohjain 503 liittyy lähetinvastaanottimeen TX/RX 10 501. Lähetinvastaanottimen käyttämä kanava on ohjaimen 503 määräämä, eli lähetinvastaanotin 501 virittäytyy ohjaimen 503 määräämälle kanavalle, eli radiotaajuudelle. Lähetinvastaanotin 501 kytketään myös päälle ohjaimen 503 ohjaamana. Ohjain 503 vastaanottaa ja lähettää signalointi- eli 15 merkinanto sanomat lähetinvastaanottimen 501 välityksellä.

Ohjaimeen 503 liittyy muistiväline 504, jossa on pysyviä tietoja ja muuttuvia tietoja. Pysyviä tietoja ovat esimerkiksi tilaaja-aseman oma tilaajanumero, niiden ryhmien numerot joihin tilaaja-asema kuuluu, sekä järjestel-20 mään kuuluvat radiokanavat. Muuttuvia tietoja ovat tilaaja-aseman hetkellinen tila esimerkiksi lepotila, puhelunmuodostus-tila, puhelu-tila jne., sekä esimerkiksi tieto siitä, mille kanavalle asema on virittäytyneenä. Keksinnön mukaisen tilaaja-aseman muistiväline 504 on sovitettu tal-25 lettamaan tilaaja-aseman vastaanottaman komentosanoman sisältämän suorakanavan kanavatunnisteen ja muut suoraka-navalle siirryttäessä vaadittavat tiedot.

Tilaaja-aseman ohjain 503 käsittää edelleen keksinnön mukaiset välineet T tilaaja-aseman lähetin-vastaanot-30 timen virittämiseksi pakko-ohjatusti tai käyttäjän ohjaamana kommunikoimaan suorakanavan kanavatunnisteen osoittamalla suorakanavalla muiden mainitulla suorakanavalla kommunikoivien tilaaja-asemien kanssa. Tilaaja-aseman ohjain 503 käsittää edelleen välineet CP tilaaja-aseman vastaan-35 ottaman komentosanoman C (kuvio 3) sisältämän prioriteetin 14 97519 36 vertaamiseksi sen puhelun prioriteettiin, johon puheluun tilaaja-asema on osallistunut ja mikäli komentosano-man sisältämä prioriteetti 36 on korkeampi, kuin sen puhelun prioriteetti, johon tilaaja-asema on osallistunut, 5 tilaaja-aseman lähetinvastaanottimen 501 virittämiseksi pakko-ohjatusti kommunikoimaan suorakanavan kanavatunnis-teen 36 osoittamalla suorakanavalla fD muiden mainitulla suorakanavalla fD kommunikoivien tilaaja-asemien kanssa.

Piirustukset ja niihin liittyvä selitys on tarkoi-10 tettu vain havainnollistamaan keksinnön ajatusta. Yksityiskohdiltaan voi keksinnön mukainen menetelmä tilaaja-asemien ohjaamiseksi radiopuhelinjärjestelmässä, radiopu-helinjärjestelmä ja radiopuhelinjärjestelmän tilaaja-asema vaihdella patenttivaatimusten puitteissa. Vaikka keksintöä 15 onkin edellä selitetty lähinnä trunking-järjestelmien yhteydessä, voidaan keksintöä käyttää muunkinlaisissa radiojärjestelmissä, esimerkiksi matkapuhelinjärjestelmissä.

Claims (10)

15 97519

1. Menetelmä tilaaja-asemien (SI - S9) ohjaamiseksi radiopuhelinjärjestelmässä, jossa ainakin osa tilaaja-ase- 5 mistä (S7 - S9) voi kommunikoida keskenään suorakanavalla (fD), tunnettu siitä, että ainakin osa tilaaja-asemista ohjataan samalle suorakanavalle siten, että tilaaja-asemille (SI - S9) lähetetään (CS, C) suo-rakanavan kanavatunnisteen sisältävä komentosanoma (kuvio 10 3), mainitulle komentosanomalie vasteellisesti tilaaja-asemat (S7 - S9) siirtyvät mainitun kanavatunnisteen ilmoittamalle suorakanavalle, jolloin kullakin tilaaja-asemalla (S7 - S9) on mahdollisuus kommunikoida suoraan tois-15 ten mainitulle suorakanavalle ohjattujen tilaaja-asemien kanssa.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kunkin suorakanavalle ohjatun tilaaja-aseman (S7 -S9) käyttäjälle ilmoitetaan tilaaja-ase- 20 man käyttöliittymän (507) avulla siitä, että mainitulla tilaaja-asemalla on mahdollisuus kommunikoida mainitulla suorakanavalla (fD).

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ' 25 varustetaan mainittu komentosanoma (C; kuvio 3) prioriteetilla (36), analysoidaan (CP) vastaanotetun komentosanoman prioriteetti (36) tilaaja-asemassa, mainitun analyysin tuloksena tilaaja-asema ohjataan 30 siirtymään mainitun kanavatunnuksen (35) osoittamalle suorakanavalle käyttäjän ohjaamana tai pakko-ohjatusti, mikäli komentosanoman sisältämä prioriteetti (36) on riittävän suuri.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, t u n-35 n e t t u siitä, että mainittu analyysi käsittää seuraa- vat vaiheet, 97519 16 tilaaja-asema (S7 - S9; kuvio 5) vertaa komentosa-noman (kuvio 3) sisältämää prioriteettia (36) tilaaja-aseman nykyisen puhelun prioriteettiin ja mikäli komentosano-man sisältämä prioriteetti on korkeampi kuin mainitun pu-5 helun prioriteetti, mainittu tilaaja-asema (S7 - S9) siirtyy pakko-oh-jatusti kommunikoimaan komentosanoman kanavatunnuksella (35) merkityllä suorakanavalla.

5. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, t u n-10 n e t t u siitä, että mainittu analyysi sisältää seuraa- vat vaiheet, tilaaja-asema (S7 - S9) vertaa (CP) komentosanoman (C; kuvio 3) sisältämää prioriteettia (36) tilaaja-aseman nykyisen puhelun prioriteettiin ja mikäli komentosanoman 15 sisältämä prioriteetti on matalampi kuin mainitun puhelun prioriteetti, mainitun tilaaja-aseman käyttäjä voi halutessaan käyttöliittymän (507) avulla antamallaan komennolla siir tää tilaaja-aseman (S7 - S9; kuvio 5) kommunikoimaan mai-20 nitulla suorakanavalla.

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu kanavatunnisteen sisältävä komentosanoma, joka ohjaa tilaaja-aseman siirtymään halutulle suorakanavalle, lähetetään suorakanavalla. ' 25 7. Radiopuhelinjärjestelmä, joka käsittää yhden tai useamman tilaaja-aseman (SI - S9), joista ainakin osa (S7 - S9) kykenee kommunikoimaan toistensa kanssa suorakanavalla (fD), ja tilaaja-asemia (SI - S9) ohjaavan tehtävienjärjes-30 telijän (DP), järjestelmän ollessa tunnettu siitä, että mainittu tehtävienjärjestelijä (DP) käsittää välineet (CS) suorakanavan kanavatunnisteen sisältämän komentosano-man (C, kuvio 3) lähettämiseksi mainituille radiopuhelimille (SI - S9) ainakin osan (S7 - S9) mainituista tilaa-35 ja-asemista ohjaamiseksi halutulle suorakanavalle (fD).

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen radiopuhelinjär- li 17 97519 jestelmä, tunnettu siitä, että mainittu komentosanoina (C, kuvio 3) sisältää prioriteetin (36), jolle vasteellisesti ainakin osa mainituista tilaaja-asemista siirtyvät halutulle suorakanavalle (fD).

9. Radiopuhelinjärjestelmän tilaaja-asema (SI - S9; kuvio 5) käsittäen: muistivälineen (504), lähetinvastaanottimen (501) kullekin käytettävälle radiokanavalle sovittautumiseksi, 10 käyttöliittymän (507) informaation välittämiseksi käyttäjän ja tilaaja-aseman välillä, ohjaimen (503) tilaaja-aseman toiminnan ohjaamiseksi vasteellisesti käyttöliittymästä (507) saatuihin komentoihin, tunnettu siitä, että muistiväline (504) on 15 sovitettu tallettamaan tilaaja-aseman vastaanottaman ko-mentosanoman (C; kuvio 3) sisältämän suorakanavan kanava-tunnisteen (35), ja että, mainittu ohjain (503) käsittää välineet (T) tilaaja-aseman lähetin-vastaanottimen (501) virittämiseksi pak-20 ko-ohjatusti tai käyttäjän ohjaamana kommunikoimaan suora-kanavan (fD) kanavatunnisteen (35) osoittamalla suorakana-valla muiden mainitulla suorakanavalla kommunikoivien tilaaja-asemien (S7 - S9) kanssa.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen tilaaja-asema ’ 25 (SI - S9), tunnettu siitä, että tilaaja-aseman ohjain (503) edelleen käsittää välineet (CP) tilaaja-aseman vastaanottaman komentosanoman (C; kuvio 3) sisältämän prioriteetin (36) vertaamiseksi sen puhelun prioriteettiin, johon puheluun tilaaja-asema on osallistunut ja mi-30 käli komentosanoman sisältämä prioriteetti (36) on korkeampi, kuin sen puhelun prioriteetti, johon tilaaja-asema on osallistunut, tilaaja-aseman lähetinvastaanottimen (501) virittämiseksi pakko-ohjatusti kommunikoimaan suora-kanavan kanavatunnisteen (35) osoittamalla suorakanavalla 35 (fD) muiden mainitulla suorakanavalla kommunikoivien tilaaja-asemien (S7 - S9) kanssa. 97519 18