FI120950B - Menetelmä, laite, tietokoneohjelmatuote ja järjestely radioverkon datayhteyksien testaamiseksi - Google Patents

Description

Menetelmä, laite, tietokoneohjelmatuote ja järjestely radioverkon datayhteyksien testaamiseksi

Ala

Keksinnön kohteina ovat radioverkon datayhteyksien testauslaite, 5 menetelmä radioverkon datayhteyksien testaamiseksi, isäntätietokoneelle asennettava tietokoneohjelmatuote, joka koodaa tietokoneprosessin radioverkon datayhteyksien testaamiseksi, ja järjestely radioverkon testaamiseksi.

Tausta

Operaattoreilla on tarve selvittää datasiirron suorituskykyä radiover-10 kossa. Tällaista testausta voidaan suorittaa monilla eri tavoilla, esimerkiksi suorittamalla sisäistä kuormitustestausta yhdessä radioverkossa, vertailemalla suorituskykyä kilpailijoiden radioverkkoihin tai testaamalla erilaisia tuettuja da-tasiirtotekniikoita keskenään joko saman radioverkon sisällä tai eri radioverkkojen välillä. Eri datasiirtotekniikoista voidaan tutkia esimerkiksi niiden suori-15 tuskykyä tai kanavanvaihtoa (handover) eri datasiirtotekniikoiden välillä.

Testaukseen voidaan käyttää radioverkon päätelaitteita, joita ohjataan ns. isäntätietokoneella (host computer). Testaus voidaan näin tehdä samanaikaisesti samassa paikassa, mikä on tärkeää, sillä radioverkon kuormitus ja tehokkuus vaihtelevat voimakkaasti päätelaitteen sijainnin ja testauskel-20 lonajan perusteella. Testauksessa voidaan käyttää testipalvelinta tai todellista palvelinta, joka on kytketty esimerkiksi Internetin välityksellä testattavaan radioverkkoon. Yleensä datasiirrossa käytetään nykyään TCP/IP:tä (transmission control protocol / Internet protocol).

Ongelmaksi testauksen järjestämisessä muodostuu se, että kun 25 avataan useita valintayhteyksiä (dial-up connection) yhdestä isäntätietokoneesta päätelaitteisiin, niin kaikki muodostettavat ns. socket-yhteydet kulkevat yhtä isäntätietokoneen ja päätelaitteen välistä yhteyttä pitkin, ts. kaikki valintayhteydet menevät yhden ja saman päätelaitteen kautta, eivätkä eri päätelaitteiden ja niiden ilmarajapintojen kautta. Tämä ongelma tekee testituloksista 30 vääriä ja kelvottomia.

Tämä ongelma on tunnetun tekniikan mukaisesti ratkaistu siten, että käytetään kutakin päätelaitetta kohti yhtä isäntätietokonetta. Tämä voidaan tehdä joko niin, että jokaista päätelaitetta kohti on todellakin oma täydellinen isäntätietokone (esimerkiksi kannettava tietokone) tai sitten niin, että tehdään 35 kannettavaan tietokoneeseen lisälaite, joka sisältää tarvittavan määrän itsenäi- 2 siä isäntätietokoneita. Nämä ratkaisut ovat kuitenkin melko kömpelöitä ja kalliitakin, sillä edellyttäväthän ne ylimääräisiä laitteisto-osia. Myös testausohjel-miston rakenne voi tarpeettomasti monimutkaistua.

Comarcon (www.comarco.com) esitteessä on vuonna 2003 esitelty 5 Seven.Five Solo and Duo -niminen optimointi- ja käyttöönottotyökalu, joka käyttää itsenäisiä IP-pinoja. Esitteessä ei kuitenkaan tunneta edellä kuvattuja ongelmia, eikä keksinnön mukaisia ratkaisuja.

Lyhyt selostus

Keksinnön tavoitteena on tarjota parannettu radioverkon datayhte-10 yksien testauslaite, parannettu menetelmä radioverkon datayhteyksien testaamiseksi, parannettu isäntätietokoneelle asennettava tietokoneohjelmatuote, joka koodaa tietokoneprosessin radioverkon datayhteyksien testaamiseksi, ja parannettu järjestely radioverkon testaamiseksi.

Keksinnön eräänä puolena esitetään radioverkon datayhteyksien 15 testauslaite, käsittäen ainakin kaksi radioverkon päätelaitetta, ja isäntätietokoneen, joka on konfiguroitu muodostamaan päätelaitteita käyttäen samanaikaisia TCP/IP (Transmission Control Protocol / Internet Protocol)-protokollan tai UDP/IP (User Datagram Protocol / Internet Protocol)-protokollan mukaisia datayhteyksiä radioverkkoon kytkettyyn ainakin yhteen palvelimeen, ja mittaa-20 maan kutakin muodostettua datayhteyttä erikseen. Isäntätietokone on konfiguroitu muodostamaan kukin datayhteys keskenään erilaiseen palvelimen julkiseen IP (Internet protocol)-osoitteeseen ja muodostamaan dynaamisesti oma yksikäsitteinen reitti kullekin datayhteydelle, jolloin datayhteydet eri IP-osoittei-siin kulkevat eri reittejä eri päätelaitteiden ja niiden ilmarajapintojen kautta.

25 Keksinnön eräänä puolena esitetään menetelmä radioverkon da tayhteyksien testaamiseksi, käsittäen: muodostetaan isäntätietokoneesta radioverkon päätelaitteita käyttäen samanaikaisia TCP/IP (Transmission Control Protocol / Internet Protocol)-protokollan tai UDP/IP (User Datagram Protocol / Internet Protocol)-protokollan mukaisia datayhteyksiä radioverkkoon kytkettyyn 30 ainakin yhteen palvelimeen; ja mitataan kutakin muodostettua datayhteyttä erikseen. Lisäksi menetelmä käsittää: muodostetaan isäntätietokoneesta kukin datayhteys keskenään erilaiseen palvelimen julkiseen IP (Internet protocol)-osoitteeseen; ja muodostetaan dynaamisesti oma yksikäsitteinen reitti kullekin datayhteydelle, jolloin datayhteydet eri IP-osoitteisiin kulkevat eri reittejä eri 35 päätelaitteiden ja niiden ilmarajapintojen kautta.

3

Keksinnön eräänä puolena esitetään tietokoneohjelmatuote, joka käsittää tietokoneohjelmakoodivälineet tallennettuna tietokoneella luettavissa olevalle tietokoneohjelman jakeluvälineelle, jotka tietokoneohjelmakoodivälineet on järjestetty suorittamaan edellä määritellyn menetelmän kaikki vaiheet 5 suoritettaessa mainittu ohjelma tietokoneessa.

Keksinnön eräänä puolena esitetään järjestely radioverkon datayhteyksien testaamiseksi, käsittäen ainakin kahdet radiovälineet muodostaa langattomia datayhteyksiä radioverkkoon, isäntävälineet muodostaa radiovälineitä käyttäen samanaikaisia TCP/IP (Transmission Control Protocol / Internet Pro-10 tocol)-protokollan tai UDP/IP (User Datagram Protocol / Internet Protocol)-protokollan mukaisia datayhteyksiä radioverkkoon kytkettyyn ainakin yhteen palvelimeen, ja mittausvälineet mitata kutakin muodostettua datayhteyttä erikseen. Isäntävälineet muodostavat kunkin datayhteyden keskenään erilaiseen palvelimen julkiseen IP (Internet protocol)-osoitteeseen ja muodostavat dy-15 naamisesti oman yksikäsitteisen reitin kullekin datayhteydelle, jolloin datayhteydet eri IP-osoitteisiin kulkevat eri reittejä eri radiovälineiden ja niiden ilma-rajapintojen kautta.

Keksinnöllä saavutetaan useita etuja. Keksinnön mukaisessa ratkaisussa tarvitaan vain yksi isäntätietokone. Keksinnöllä saadaan luotettavia mit-20 taustuloksia erilaisissa testaustilanteissa. Ratkaisulla voidaan joustavasti testata radioverkkoja. Ratkaisun mukainen testauslaite on kohtuullisen kokoinen, jolloin se on helppo kuljettaa mukana ajoneuvossa tai jopa kävellen. Ratkaisu mahdollistaa monikanavaisen datasiirron testaamisen yhdeltä isäntätietokoneelta käsin.

25 Kuvioluettelo

Keksintöä selostetaan nyt lähemmin suoritusmuotojen yhteydessä, viitaten oheisiin piirroksiin, joissa kuvio 1 esittää radioverkon datayhteyksien testauslaitteen erästä suoritusmuotoa sekä testauslaitteen yhteyksiä testattaviin radioverkkoihin,

30 kuvio 2 esittää testauksessa käytettävien palvelimien verkkoliitän- I

töjen eräitä suoritusmuotoja, kuvio 3 esittää erästä testauslaitteen suoritusmuotoa, kuvio 4 havainnollistaa TCP/IP-protokollapinon rakennetta, kuvio 5 esittää erästä testauslaitteen suoritusmuotoa, 35 kuvio 6 on vuokaavio esittäen radioverkon datayhteyksien testaa- mismenetelmän erästä suoritusmuotoa, ja 4 kuvio 7 kuvaa reittien muodostamista.

Suoritusmuotojen kuvaus

Kuvioon 1 viitaten selostetaan radioverkon datayhteyksien testaus-laitteen 100 rakennetta sekä testauslaitteen 100 yhteyksiä testattaviin radio-5 verkkoihin 134, 136, 138. Radioverkot 134, 136, 138 voivat olla esimerkiksi toisen sukupolven, 2,5:n sukupolven tai kolmannen sukupolven yleisiä matkaviestinverkkoja (PLMN). Esimerkkejä tällaisista matkaviestinverkoista ovat GSM (Global System for Mobile Communications), GPRS (General Packet Radio Service), UMTS (Universal Mobile Telecommunications System) ja 10 TETRA (Terrestrial Trunked Radio).

Radioverkko voi tukea samanaikaisesti useampaa kuin yhtä erilaista datasiirtoteknologiaa: kuviossa 1 radioverkko 138 tukee kahta eri datasiirtotek-nologiaa 140, 142. Datasiirtoteknologia voi olla paketti- tai piirikytkentäinen. Datasiirtoteknologialla tarkoitetaan tässä yhteydessä esimerkiksi erilaisia mo-15 nikäyttö- ja modulointimenetelmiä. Esimerkkejä datasiirtoteknologioista ovat EDGE (Enhanced Data Rates for Global Evolution), CSD (Circuit-Switched Data), HSCSD (High-Speed CSD), CDMA (Code Division Multiple Access), WCDMA (Wideband Code Division Multiple Access) ja TDMA (Time Division Multiple Access).

20 Radioverkko 134, 136, 138 voi olla muukin kuin matkaviestinverkko.

Esimerkki muunlaisesta radioverkosta on langaton lähiverkko (WLAN). Eräs esimerkki WLAN:ista on IEEE:n (The Institute of Electrical and Electronics Engineers, Inc.) 802.11-sarjan standardeissa määrittelemä langaton lähiverkko.

Testauslaite 100 sisältää ainakin kaksi radioverkon päätelaitetta. 25 Kuvion 1 suoritusmuodossa päätelaitteita 118, 120, 122, 124, 126, 128 on kuusi kappaletta. Päätelaite voi olla esimerkiksi normaali tilaajapäätelaite, matkaviestin, langaton verkkokortti tai valmistajan erityisesti testauskäyttöön suunnittelema ja valmistama päätelaite. Päätelaite 128 on siitä erikoinen, että se tukee kahta eri datasiirtoteknologiaa 130, 132. Päätelaite 128 voi olla esi-30 merkiksi kaksitaajuuspuhelin (tai jopa kolmitaajuuspuhelin) tai se voi tukea esimerkiksi toisen tai 2,5:n sukupolven ja kolmannen sukupolven ilmarajapin-toja. Päätelaitteella 128 voidaan testata esimerkiksi kanavanvaihtojen (handover) toimivuutta datasiirtoteknologiasta toiseen siirryttäessä. Päätelaite 128 voi olla myös sellainen että se tukee molempien datasiirtoteknologioiden 130, 132 35 samanaikaista käyttöä.

5

Testauslaite 100 sisältää isäntätietokoneen 102. Isäntätietokone 102 voi olla esimerkiksi normaali kannettava tietokone.

Isäntätietokone 102 on konfiguroitu muodostamaan päätelaitteita 118, 120, 122, 124, 126, 128 käyttäen samanaikaisia TCP/IP (Transmission 5 Control Protocol / Internet Protocol)-protokollan tai UDP/IP (User Datagram Protocol / Internet Protocol)-protokollan mukaisia datayhteyksiä 106, 108, 110, 112, 114, 116 radioverkkoon 134, 136, 138 kytkettyyn ainakin yhteen palvelimeen 148, 150.

Isäntätietokone 102 voi olla elektroninen digitaalinen tietokone, joka 10 sisältää seuraavat pääosat: keskusyksikön (Central Processing Unit, CPU), työmuistin (Working Memory) ja järjestelmäkellon (System Clock). Lisäksi tietokoneeseen voidaan kytkeä erilaisia oheislaitteita, esimerkiksi näyttö, näppäimistö, äänikortti kaiuttimineen ja tiedontallennusyksikkö. Keskusyksikkö sisältää kolme pääosaa: rekisterit, aritmeettisloogisen yksikön (ALU) ja kontrol-15 liyksikön. Prosessoinnissa tarvittavat tietorakenteet ja ohjelmistot voidaan toteuttaa jollakin ohjelmointikielellä. Isäntätietokoneen 102 konfigurointi voidaan toteuttaa ohjelmoimalla eli laatimalla tarvittavan toiminnallisuuden sisältävät ohjelmistot ja tietorakenteet, mutta myös puhtaat laitteistototeutukset ovat mahdollisia, esimerkiksi erillisistä logiikkakomponenteista rakennettu piiri tai 20 yksi tai useampi asiakaskohtainen integroitu piiri (Application-Specific Integrated Circuit, ASIC). Myös näiden eri toteutustapojen sekamuoto on mahdollinen. Alan ammattilainen huomioi toteutustavan valinnassa esimerkiksi laitteen koolle ja virrankulutukselle asetetut vaatimukset, tarvittavan prosessointitehon, valmistuskustannukset sekä tuotantomäärät.

25 Isäntätietokone 102 on konfiguroitu muodostamaan kukin datayh teys 106, 108, 110, 112, 114, 116 keskenään erilaiseen palvelimen 148, 150 julkiseen IP (Internet protocol)-osoitteeseen ja muodostamaan dynaamisesti oma yksikäsitteinen reitti kullekin datayhteydelle 106, 108, 110, 112, 114, 116, jolloin datayhteydet 106, 108, 110, 112, 114, 116 eri IP-osoitteisiin kulkevat eri 30 reittejä eri päätelaitteiden 118, 120, 122, 124, 126, 128 ja niiden ilmarajapin-tojen kautta. Isäntätietokone 102 voidaan konfiguroida muodostamaan datayhteydet 106, 108, 110, 112, 114, 116 valintayhteyksinä (dial-up connection).

Lisäksi isäntätietokone 102 on konfiguroitu mittaamaan kutakin muodostettua datayhteyttä 106, 108, 110, 112, 114, 116 erikseen.

35 Palvelin 148, 150 voi olla esimerkiksi normaali palvelintietokone.

Palvelin 148, 150 voi olla esimerkiksi WWW (World Wide Web)-palvelin tai jo- 6 takin muuta kuin HTTP (Hypertext Transfer Protocol):tä käyttävä palvelin, esimerkiksi FTP (File Transfer Protocol)-palvelin. Palvelin 148, 150 voi olla normaali tuotantokäytössä oleva palvelin tai sitten erikoisesti testauskäyttöön tarkoitettu palvelin. Palvelin 148, 150 voi olla kytketty radioverkkoon 134, 136, 5 138 Internetin 146 välityksellä, mutta myös muunlaiset ratkaisut ovat mahdolli sia, esimerkiksi että palvelin on osa radioverkkoa tai että palvelin on kytketty radioverkkoon jollakin muulla tiedonsiirtoverkolla.

Kuviossa 2 esitetään palvelimien 148, 150 verkkoliitäntöjen eräitä suoritusmuotoja. Palvelin 148 on liitetty Internetiin 146 kolmella erillisellä verk-10 koliitännällä 200, 202, 204, jolloin jokaisella verkkoliitännällä 200, 202, 204 on oma julkinen IP-osoite. Toinen palvelin 150 on liitetty Internetiin vain yhtä verk-koliitäntää 206 käyttäen ja verkkoliitännällä 206 on yksi julkinen IP-osoite. In-ternet-palvelun tarjoajan (ISP) reitittimeen 208 on asetettu tämän yhden julkisen IP-osoitteen ns. aliaksia kaksi kappaletta, jolloin palvelimelta 150 näkyy 15 käytännössä ulospäin kolme julkista IP-osoitetta.

Testauslaitteella 102 voidaan suorittaa monia erilaisia mittauksia ja testauksia. Esimerkiksi päätelaitteita 118 ja 120 käyttäen voidaan testata yhden operaattorin radioverkon 134 sisällä yhdellä datasiirtoteknologialla toteutettuja datayhteyksiä 106, 108. Vastaavasti päätelaitteilla 124 ja 126 voidaan 20 testata yhden operaattorin radioverkon 138 sisällä eri datasiirtoteknologioilla 140, 142 toteutettuja datayhteyksiä. Voidaan myös verrata eri operaattoreiden radioverkkojen 134, 136 samoilla datasiirtoteknologioilla toteutettuja datayhteyksiä, esimerkiksi 106 ja 110, keskenään. Lisäksi voidaan verrata eri operaattoreiden eri radioverkkojen 134, 136,138 eri datasiirtoteknologioilla toteutettuja 25 datayhteyksiä, esimerkiksi 106, 110 ja 112, keskenään.

Isäntätietokoneen 102 ja päätelaitteen 118, 120, 122, 124, 126, 128 välinen tiedonsiirtoyhteys voidaan toteuttaa tunnetun tekniikan mukaisilla langallisilla tai langattomilla yhteyksillä, esimerkiksi Bluetooth®:illa tai muulla lyhyen kantaman lähetinvastaanottimella kuten IrDA (The Infrared Data Asso-30 ciation)-lähetinvastaanottimella, USB (Universal Serial Bus):n kautta, RS-232-portin kautta tai PCMCIA (Personal Computer Memory Card International As-sociation)-korttipaikan kautta.

Kuviossa 3 kuvattavalla tavalla päätelaitteet 118, 120, 122, 124 voidaan asettaa erityiseen telineeseen 302. Teline 302 voi sisältää kommunikoin-35 tiportin jonka välityksellä toteutetaan tiedonsiirtoyhteys 300, esimerkiksi USB:tä käyttäen, isäntätietokoneeseen 102. Päätelaitteet 118, 120, 122, 124 voidaan 7 kiinnittää mekaanisesti telineeseen 302 kuljettamisen helpottamiseksi. Telineessä 302 voidaan esimerkiksi kaapeleilla 304, 306, 308, 310 jakaa tiedonsiirtoyhteys 300 päätelaitteille 118, 120, 122, 124.

Testauslaitteeseen 100 voi kuulua myös paikannuslaite 104, joka 5 kuvion 3 suoritusmuodossa on GPS (Global Positioning System)-vastaanotin. Paikannuslaite 104 voi myös perustua muuhun tunnettuun paikannusteknolo-giaan, esimerkiksi päätelaitteen 118 ja/tai radioverkon 134 suorittamaan paikannukseen. Paikannuslaitetta 104 käyttäen testauslaitteella 100 saadut mittaustulokset voidaan sitoa tarkkaan paikkaan ja aikaan.

10 Testauslaitteella 100 suoritettava testaus voi sisältää samanaikai sesti tehtäviä datasiirtoja ja siirtojen tuloksia voidaan verrata suoraan ja/tai tilastollisesti keskenään. Testisarjoja voidaan suorittaa useita käyttäen eri Inter-netprotokollia (FTP, HTTP, SMTP jne.). Testeissä voidaan ottaa socket-yhte-yksiä em. protokollia käyttäen palvelimeen 148, 150, joka on liitetty kiinteästi 15 tai puolikiinteästi Internetiin 146 ja edelleen radioverkkoon 134, 136, 138. Da-tatestauksen rinnalla voidaan siis suorittaa muita testauksia kuten äänipu-heluita, mutta tässä käsitellään vain datayhteyksiä, koska ratkaisun toimivuus ei riipu muiden testityyppien läsnäolosta.

Testauksessa voidaan siirtää palvelimelta 148, 150 ennalta määri-20 teltyjä testitiedostoja joiden koko ja pakkautuminen (redundanssi) on tiedossa, mutta on myös mahdollista testata siirtämällä Internetistä löytyvää vaihtelevaa sisältöä, esimerkiksi WWW-sivuja tai broadcast-tyyppistä ääni/videodataa (stream). Päätelaitteet 118, 120, 122, 124, 126, 128, joilla on julkinen IP-osoite mahdollistavat testidatan (esimerkiksi ääni, kuva, video, tiedostot) siirron myös 25 kahden päätelaitteen välillä.

Testit voidaan suorittaa maantieteellisesti yhdessä paikassa. Tes-tauslaitetta 100 voidaan tarvittaessa myös liikuttaa testauksen välillä tai aikana. Testaus voidaan suorittaa testiajoina esimerkiksi kaupungissa, kaupunginosassa tai maantiellä. Yleensä testiajot suoritetaan siten, että testauslaite 30 1 00 sijoitetaan henkilöautoon, mutta se voidaan sijoittaa myös julkisiin kulku neuvoihin, kuorma-autoihin, rekkoihin, yms.

Testauslaite 100 voi olla toiminnaltaan automaattinen. Testauslaite 100 voi olla myös puoliautomaattinen, etäältä (radioverkon tai muun langattoman verkon välityksellä) keskitetysti kontrolloitava ajoneuvoon tai kiinteään 35 paikkaan asennettu sulautettu jägestelmä. Testauslaitetta 100 voidaan käyttää 8 myös sisätiloissa. Tarvittaessa testauslaitetta 100 voi liikuttaa ympäri rakennusta esimerkiksi kävelemällä.

Testauksen tavoitteena voi olla vian selvitys esimerkiksi asiakaspalautteen perusteella, tilastollinen suorituskykyvertailu tai tilastollinen ajallinen 5 vertailu suorittamalla samat testit aina samaan aikaan (sama kellonaika tai viikonpäivä, yms.). Testauslaite 100 siis koostuu päätelaitteista 118, 120, 122, 124, 126, 128, jotka on liitetty yhteen isäntätietokoneeseen 102, jotta eri datasiirtoja voidaan kontrolloida keskitetysti yhdellä ohjelmalla ja siirrot voidaan käynnistää yhtä aikaa, jotta testauslaite 100 olisi mahdollisimman helposti siir-10 rettävä, ja jotta voitaisiin testata eri verkot/teknologiat samaan aikaan, koska verkkojen kuormitus vaihtelee voimakkaasti ajan ja paikan mukaan.

Koska TCP/IP on alalla erittäin hyvin tunnettu, ei sitä tässä tarkemmin kuvata, vaan lukijaa kehotetaan tarvittaessa tutustumaan sen spesifikaatioihin ja lukemattomiin oppikirjoihin joissa sitä kuvataan. Kuviossa 4 kuitenkin 15 kuvataan TCP/IP-protokollapinoa yleisellä tasolla ja verrataan sitä OSI (Open Systems lnterconnection)-mallin seitsemänkerroksiseen protokollapinoon. Verkkoliitäntäkerros (Network Interface Layer) 400 vastaa OSI-mallin ykkös- ja kakkoskerroksia. Verkkoliitäntäkerros 400 sisältää fyysiset verkkotekniikat ja protokollat, esimerkiksi Ethernet, ATM (Asynchronous Transfer Mode), Token 20 Ring ja Frame Relay. Internetkerros (Internet Layer) 402 vastaa OSI-mallin kolmoskerrosta ja sisältää alemmat protokollat, esimerkiksi IP, ARP ja ICMP. Isännältä isännälle kuljetuskerros (Host-to-host Transport Layer) 404 vastaa OSI-mallin nelos- ja viitoskerroksia, ja se sisältää TCP:n ja UDP:n. Sovellus-kerros (Application Layer) 406 vastaa OSI-mallin kuutoskerrosta, ja se sisältää 25 ylempiä protokollia, esimerkiksi FTP, HTTP, SMTP, POP3 jne. TCP/IP-proto-kollapinossa ei ole vastinetta OSI-mallin seiskakerrokselle. TCP/IP:n yhteydessä käytettäviä protokollia ovat mm. seuraavat (RFC = "Request for Comments" = dokumentteja, joilla Internet Engineering Task Force (IETF) ja Internet Engineering Steering Group (IESG) määrittelevät kyseisiä protokollia): 30 ARP - Address Resolution Protocol [RFC 826], ΒΟΟΤΡ - Boot Protocol.

CHARGEN - Character Generator Protocol [RFC 864], DAYTIME - Daytime Protocol [RFC867], DHCP - Dynamic Host Configuration Protocol [RFC 2131, 1534], 35 DISCARD - Discard Protocol [RFC 863].

2181], 9 DNS - Domain Name System [RFC 1065, 1035, 1123, 1886, 2136, ECHO - Echo Protocol [RFC 862], FTP - File Transfer Protocol [RFC 959], 5 HTTP - Hypertext Transfer Protocol.

ICMP - Internet Control Message Protocol [RFC 792], IP - Internet Protocol [RFC 791, 894, 919, 922, 1042, 1828, 1852; 2401, 2402, 2406].

NetBIOS - NetBIOS Service Protocols [RFC 1001,1002], 10 POP3 - Post Office Protocol, version 3.

QUOTE - Quote of the Day Protocol [RFC 865].

SMTP - Simple Mail Transfer Protocol.

SNMP - Simple Network Management Protocol [RFC 1157].

TCP - Transmission Control Protocol [RFC 793, 1144, 1323, 2018, 15 2581], TFTP - Trivial File Transfer Protocol [RFC 783].

TELNET - Telnet Protocol [RFC 854].

UDP - User Datagram Protocol [RFC 768].

VOIP - Voice Over IP Protocol.

20 Lisäksi esitetään lyhyet selitykset käytetyistä käsitteistä:

Datayhteys - Katso verkkoyhteys.

Dynaaminen IP-osoite - IP-osoite, jonka tietokone saa DHCP- tai BOOTP-protokollaa käyttäen ja joka yleensä (mutta ei välttämättä aina) muuttuu kun tietokone käynnistetään.

25 Ei julkinen IP-osoite - IP-osoite, joka ei näy Internetiin vaan on määritelty ainoastaan paikallisverkon sisäisesti.

IP-osoite - IP-protokollan mukainen 32-bittinen verkko-osoite.

Isäntätietokone (Host computer) kannettava-, pöytä- tai sulautettu tietokone [RFC1 122, 1123], jossa TCP/IP tuki ja vähintään yksi aktiivinen 30 verkkoyhteys.

Julkinen IP-osoite - IP-osoite, joka näkyy kaikille Internetiin liite- I

tyille tietokoneille.

Palvelin - Mikä tahansa tietokone, jolla on vähintään yksi julkinen IP-osoite ja joka tarjoaa vähintään yhden portin kautta jonkin TCP/IP-palvelun 35 Internetiin.

10

Portti (Port) - TCP/IP protokollien mukainen portti (1-65535) johon socket-yhteys otetaan.

Päätelaite - datayhteyteen kykenevä radioverkon päätelaite, näkyy tietokoneelle verkkoyhteytenä.

5 Reititystaulukko (Routing Table) - Kokoelma reittejä joiden perus teella IP-liikenne ohjataan eri verkkorajapinnoille.

Staattinen IP-osoite - Tietokoneelle pysyvästi määritelty IP-osoite, joka ei muutu ellei erikseen muuteta.

Tietokone - Kannettava-, pöytä- tai sulautettu tietokone käsittäen 10 myös matkapuhelin- ja PDA (Personal Digital Assistant)-laitteet ja muut laitteet joissa mikroprosessori ja ohjelmia.

Verkkoliitäntä (Network Interface) - Verkkokortti, matkapuhelin, langaton verkkokortti, modeemi tai mikä tahansa laite, joka mahdollistaa TCP/IP yhteyden ulos ja sisään isäntätietokoneelta.

15 Verkkomaski (Netmask) - 32-bittinen IP-osoitteen maski, jolla voi daan määritellä esimerkiksi aliverkkoja ja jota käytetään myös reitityksessä etsittäessä parasta reittiä kohdeosoitteeseen.

Verkkoyhteys (Socket) - TCP.IIä tai UDP.IIä muodostettu verkkoyhteys tietokoneelta toiseen tietokoneeseen, koostuu IP-osoitteesta ja portin 20 numerosta.

Yhdyskäytävä (Gateway) - Kohde johon paketti lähetetään, yhdyskäytävä tekee reititysvertailun uudestaan ja jatkaa paketin lähetystä.

Kuviossa 5 kuvataan testauslaitteen 100 eräs suoritusmuoto. Isäntätietokoneessa 102 toimii varsinainen testausohjelmisto 500. Testausohjel-25 misto 500 muodostaa TCP/IP-datasiirtoyhteydet protokollakirjastoa 502 käyttäen. Protokollakirjasto 502 käyttää TCP/IP-pinoa datasiirtoyhteyksien muodostamiseen. TCP/IP-pino 504 sisältää reititystaulukon 506 ja rajapinnan 508. Protokollapinon yleisen toimintaperiaatteen mukaisesti vastekerrokset muodostavat keskenään yhteyksiä, joista kuviossa 5 näytetään testauslaitteen 100 30 ja palvelimen 148 välinen Internet-yhteys 510, socket-yhteys 512 ja applikaa-tioyhteys 514.

Seuraavaksi kuvioon 7 viitaten selostetaan reittien muodostamista.

Testauslaitteella 100 halutaan siis verrata keskenään kahta tai useampaa datasiirtoa siten, että ne ovat riippumattomia toisistaan. Ensimmäisen 35 yhteyden läpi siirretään testitiedostoa eivätkä sen osapaketit saa kulkea mui- 11 den yhteyksien läpi eikä kyseisen yhteyden läpi saa kulkea muiden yhteyksien paketteja, jotta siirtonopeus ja muut parametrit olisivat oikeita.

Kun verkkoyhteys avataan, tekee isäntätietokoneen 100 käyttöjärjestelmä reititystaulukkoon muutamia vakioreittejä, joiden avulla kyetään otta-5 maan yhteys nimipalvelimeen (DNS) sekä Internetiin liitettyihin palvelimiin 148, 150 tai muihin päätelaitteisiin.

Kuviossa 7 on esimerkki reititystaulukosta 700 kun yksi datayhteys on avattu. Yksi rivi tarkoittaa yhtä reittiä ja jokainen reitti koostuu kohde-IP-osoitteesta, verkkomaskista, yhdyskäytävästä sekä rajapinnasta. Kun isäntä-10 tietokoneella 100 toimiva ohjelma ottaa yhteyden johonkin radioverkkoon liitettyyn palvelimeen 148, 150, isäntätietokoneen 102 IP-järjestelmä käy reiti-tystaulukon 506 reitit läpi yksitellen ja valitsee parhaimman verkkoliitännän ja laittaa paketin sen lähetysjonoon. Esimerkissä 10.105.136.163 on verkkoliitännän WAN (Wide Area Network)-verkolle näkyvä IP-osoite ja 127.0.0.1 on ns.

15 localhost eli paikallinen osoite, jonka avulla samalla isäntätietokoneella 102 toimivat ohjelmat voivat ottaa toisiinsa socket-yhteyksiä.

Reittien vertailuprosessissa järjestelmä tekee loogisen AND-ope-raation reitin verkkomaskin ja uloslähtevän paketin kohdeosoitteen kesken.

Tämän operaation tulosta verrataan reitin kohde-osoitteeseen ja operaatio tois-20 tetaan jokaiselle reitille. Se reitti valitaan, jonka vertailu antaa pisimmän yhteneväisyyden kun verrataan maskatun osoitteen ja kohdeosoitteen bittejä vasemmalta oikealle. Jos kaikki reitit osoittautuvat samanarvoisiksi, niin paketti lähetetään oletusyhdyskäytävälle (Default Gateway). Kun reitti on valittu, niin paketti siirretään reitin verkkoliitännän lähtöjonoon.

25 Kuviossa 7 viitenumero 702 viittaa esimerkkiin maskauksesta kun palvelimen IP-osoite on 80.223.161.25 ja verkkomaski 255.255.224.0 (osoite on vasemmalla desimaalisena ja oikealla binaarisena). Tuloksena siis osoite 80.223.160.0 edustaen Internet-osoitteiden osajoukkoa osoitteesta 80.223.160.0 osoitteeseen 80.223.191.255 (kaikkiaan 8192 osoitetta). Tätä 30 tulosta verrataan reitin kohdeosoitteeseen ja mitä enemmän yhtä suuria bittejä löytyy alkupäästä katsoen, sitä paremmin paketin kohdeosoite on yhtenevä : reitin kohdeosoitteen kanssa.

Jos seuraavaksi avataan lisää yhteyksiä (paketti- tai piirikytkentäinen dial-up yhteys tai muu verkkoyhteys) Internetiin, niin niille muodostuu vas-35 taavat reitit reititystaulukkoon, paitsi että oletusyhdyskäytävä säilyy samana.

Tällöin ulosmenevälle paketille suoritetaan vertailut aivan kuten yhdenkin yh- 12 teyden tapauksessa, mutta taulukosta löytyy kaksi tai useampia yhtä hyviä yhteyksiä, jolloin käytetään oletusyhdyskäytävää ja kaikki paketit ohjautuvat sinne. Tilanne on sama vaikka kohteena olisi eri IP-osoitteissa olevia erillisiä palvelimia, koska jokaisesta verkkoyhteydestä pääsee joka paikkaan Internetissä, 5 ja ne ovat siis keskenään samanarvoisia reitityksen kannalta. Internet kehitettiin aikoinaan vikasietoiseksi ja automaattisesti reitittyväksi, eikä se anna määritellä mitä reittiä paketit kulkevat.

Ja koska tarkoituksena on mitata jokaisen yhteyden siirtonopeus (ja muut palvelunlaatu- eli QoS-parametrit) erikseen, eli se kaista mitä jokaisen 10 operaattorin ilmarajapinnan läpi saadaan, ovat tulokset täysin virheellisiä.

Ongelmaa ei ole mahdollista kiertää, koska jokainen testausohjel-mistolta 500 lähtevä paketti joutuu viime kädessä TCP/IP-protokollapinoon 504 ja näyttäytyy sille samanarvoisena kuin muutkin paketit; tunnetun tekniikan mukaisessa järjestelmässä ei siis ole mekanismia, jolla paketit voitaisiin lajitella 15 oikeisiin verkkoliitäntöihin.

Aikaisemmat ratkaisut ovat perustuneet siihen, että yhden yhteyden tapauksessa ei ole ongelmia, koska on vain yksi verkkoyhteys, johon paketit voivat mennä. Asettamalla siis yksi täydellinen isäntätietokone jokaiselle päätelaitteelle voidaan testata yhtäaikaisesti useita yhteyksiä toisistaan riippu-20 matta. Tällainen ratkaisu voi perustua esimerkiksi useisiin kannettaviin tietokoneisiin, joilla jokaisella on liitettynä vain yksi datayhteyspäätelaite, tai sitten ratkaisu voi olla laite, johon on integroitu useita sulautettuja tietokoneita - pe-rustopologia on näissä kaikissa kuitenkin sama: yksi päätelaite yhtä isäntätietokonetta kohti. Tietokoneet voivat toki keskustella paikallisesti keskenään lä-25 hiverkon kautta (eli niissä on myös Ethernet tai muu toissijainen verkkoyhteys), joka ei haittaa datatestausta, koska paketit eivät pääse muiden koneiden ulko-yhteyksiin asti ellei tietokonetta varta vasten konfiguroida reitittimeksi tai sillaksi.

Nämä ratkaisut ovat kalliita ja epämukavia käyttää, sillä mittausten 30 keskinäinen kontrollointi vaatii joko usean tietokoneen käyttämistä tai erityisen ohjausohjelmiston, joka sitten ohjaa varsinaisia mittaustietokoneita. Tämänkin jälkeen on vaikea saada mittaustulokset samanaikaisesti yhdelle näytölle vertailtavaksi.

Tässä hakemuksessa kuvataan ohjelmallinen ratkaisu, jossa käy-35 tetään reititysjärjestelmää hyväksi siten, että reititystaulukosta poistetaan jär- 13 jestelmän lisäämät reitit ja tilalle asetetaan jokaiselle verkkoyhteydelle yksi reitti, joka on yksikäsitteinen tiettyyn kohde-IP-osoitteeseen.

Ratkaisussa jokaista päätelaitetta kohti on olemassa oma kohde-IP-osoite. Tämä voidaan järjestää esimerkiksi siten, että palvelimeen 148 asen-5 netaan useita verkkokortteja, joille jokaiselle annetaan oma julkinen IP-osoite, joka on tietysti kaikilla korteilla eri. Vaihtoehtoisesti se ISP jonka verkossa palvelin 150 on, määrittelee omaan reititysjärjestelmäänsä palvelimen julkiselle lP-osoitteelle julkisia IP-osoite aliaksia, jotka reititetään palvelimen 150 ainoaan julkiseen osoitteeseen. Molemmissa tapauksissa palvelimella 148, 150 on 10 siis useita julkisia IP-osoitteita.

Isäntätietokoneessa 102 toimiva testausohjelmisto 500 valitsee jokaiselle päätelaitteelle yhden palvelimen julkisista osoitteista. Kun yhteys aukeaa, testausohjelmisto 500 voi poistaa reititystaulukkoon 506 ilmaantuvat yleiset reitit ja asettaa yhden reitin joka määrää, että kohdeosoitteeseen koh-15 distuvilla paketeilla on vain yksi reitti ulos isäntätietokoneesta 102 ja se on nimenomaan sen päätelaitteen datayhteys, johon kohde-IP-osoite on kytketty (tämä kytkentä voi olla ohjelmiston sisäinen eikä vahva kytkentä - valitaan vain yksi kohde-IP yhdelle päätelaitteelle siten että kaikilla on eri kohde-osoite).

Kuviossa 7 esitetään viitenumerolla 704 esimerkki yksikäsitteisestä 20 (ns. Host Route) reitistä. Jos palvelimen yksi julkinen IP-osoite on 80.223.161.25 ja siihen otetaan yhteys, niin maskauksen tuloksena saadaan viitenumerolla 706 viitattavalla tavalla tulos. Saadaan siis täsmälleen sama osoite kuin ennen maskausta. Jos nyt verrataan paketin kohdeosoitetta maskauksen jälkeen reitin kohdeosoitteeseen, niin havaitaan, että ne ovat täsmäl-25 leen samat, jolloin ne ovat täysin yhteneviä ja siis kyseinen reitti on paras mahdollinen. Nyt reitin yhdyskäytäväksi on asetettu päätelaitteen saama IP-osoite, jolloin kyseiseen palvelimen IP-osoitteeseen lähetettävät paketit ohjautuvat väistämättä samaan ja vain yhteen päätelaitteeseen/verkkoyhteyteen.

Nyt jos avataan useampia yhteyksiä ja tehdään niille sama toimen-30 pide, saadaan lopputuloksena reititystaulukko 506, jossa on ulospäin lähteviä reittejä vain siten, että jokaiselle palvelimen IP-osoitteelle on vain yksi mahdollinen reitti, jolloin lopputuloksena kaikki yhteydet säilyvät erillisenä ilmarajapin-nan yli.

Kuviossa 7 kuvataan viitenumerolla 708 esimerkki, jossa on avattu 35 kaksi yhteyttä, joiden IP-osoitteet ovat 10.105.136.163 ja 10.105.146.249, ja 14 molemmille on asetettu palvelimen eri julkinen IP-osoite. Palvelimen kaksi julkista IP-osoitetta ovat 80.223.161.25 ja 80.223.160.29.

Isäntätietokone 102 voidaan siis konfiguroida muodostamaan dynaamisesti oma yksikäsitteinen reitti kullekin datayhteydelle siten, että määri-5 teilaan reititystaulukkoon kullekin eri IP-osoitteelle oma verkkoliitäntä, verkko-maski ja yhdyskäytävä.

Jos testausohjelmisto 500 haluaa siirtää testitiedostoja nähdäkseen ilmarajapintojen suorituskyvyn, se ottaa TCP/IP-yhteyden ensin ensimmäiseen osoitteeseen ja sitten toiseen, ja kun yhteydet ovat auki, alkaa siirtää tiedostoa 10 (tämä esimerkki käsittelee FTP-protokollaa mutta myös muut protokollat toimivat samalla tavalla) kummankin yhteyden yli (siirtää siis kahta tiedostoa eli yhtä tiedostoa kussakin yhteydessä). Asetetut reitit ohjaavat nyt paketit oikeisiin verkkoyhteyksiin kumpaankin suuntaan.

Jos testataan esimerkiksi saman operaattorin saman teknologian 15 verkkoja kahdella päätelaitteella, niin käytännössä datavirrat yhtyvät välittömästi ilmarajapinnan jälkeen (kulkevat samojen reitittimien yms. verkkoinfrastruktuurin läpi), mutta koska tilanne on sen jälkeen täsmälleen sama kummallekin yhteydelle, ainoa ero syntyy ilmarajapinnassa, minkä suorituskykyä oli tarkoituskin mitata. Eri operaattoreiden verkkoja testatessa datavirrat yhtyvät 20 vasta Internetissä 146, mutta käytännössä operaattorien radioverkkojen infrastruktuuri (Backbone) on suorituskyvyltään niin hyvä, etteivät ne vaikuta kumpaankaan yhteyteen ainakaan niin merkitsevästi, että mittaustulosten oikeellisuus vähentyisi oleellisesti. Testauslaitteella 100 voidaan siis testata useaa yhtäaikaista datayhteyttä 106, 108, 110, 112, 114, 116 samalta isäntätietoko-25 neelta 102 ilman että datasiirrot häiritsevät toisiaan ja tarvitaan vain yksi palvelin (on myös mahdollista käyttää useita erillisiä palvelimia).

Seuraavaksi kuvioon 6 viitaten selostetaan menetelmää radioverkon datayhteyksien testaamiseksi. Menetelmän suorittaminen aloitetaan 600:ssa, kytkettäessä tarvittavat laitteistot päälle ja aloitettaessa testaaminen.

30 Aluksi 602:ssa muodostetaan isäntätietokoneesta radioverkon pää telaitteita käyttäen samanaikaisia TCP/IP-protokollan tai UDP/IP-protokollan mukaisia datayhteyksiä radioverkkoon kytkettyyn ainakin yhteen palvelimeen. Tämä tehdään siten, että 604:ssä muodostetaan isäntätietokoneesta kukin datayhteys keskenään erilaiseen palvelimen julkiseen IP-osoitteeseen ja 35 606:ssa muodostetaan dynaamisesti oma yksikäsitteinen reitti kullekin da tayhteydelle, jolloin datayhteydet eri IP-osoitteisiin kulkevat eri reittejä eri pää- 15 telaitteiden ja niiden ilmarajapintojen kautta. Tämän jälkeen voidaan 608:ssa mitataan kutakin muodostettua datayhteyttä erikseen. Testaamista jatketaan kunnes testaaminen halutaan lopettaa tai etukäteen määrätyt testit on suoritettu, jonka jälkeen menetelmän suorittaminen lopetetaan 610:ssä.

5 Eräässä suoritusmuodossa 606:ssa muodostetaan dynaamisesti oma yksikäsitteinen reitti kullekin datayhteydelle siten, että määritellään reiti-tystaulukkoon kullekin eri IP-osoitteelle oma verkkoliitäntä, verkkomaski ja yhdyskäytävä.

Eräässä suoritusmuodossa 602:ssa muodostetaan datayhteydet valo lintayhteyksinä.

Eräässä suoritusmuodossa päätelaitteella muodostettavat datayhteydet käsittävät ainakin yhden seuraavista: yhden operaattorin samalla data-siirtoteknologialla toteutettuja datayhteyksiä, yhden operaattorin eri datasiirto-teknologioilla toteutettuja datayhteyksiä, eri operaattoreiden samoilla datasiir-15 toteknologioilla toteutettuja datayhteyksiä, eri operaattoreiden eri datasiirtotek-nologioilla toteutettuja datayhteyksiä.

Menetelmän toteuttamiseen voidaan käyttää edellä kuvatunkaltaista testauslaitetta 100, mutta myös muunlaiset laitteistot voivat soveltua menetelmän suorittamiseen. Menetelmää voidaan modifioida myös edellä testauslait-20 teen 100 yhteydessä kuvattuja suoritusmuotoja käyttäen.

Menetelmä voidaan toteuttaa isäntätietokoneelle asennettavana tie-tokoneohjelmatuotteena, joka koodaa tietokoneprosessin radioverkon datayhteyksien testaamiseksi. Kyseinen tietokoneprosessi on edellä kuvatun menetelmän kaltainen. Tietokoneohjelmatuote voidaan tallentaa tietokoneohjel-25 man jakeluvälineelle. Tietokoneohjelman jakeluväline on luettavissa isäntätietokoneella. Jakeluväline voi olla mikä tahansa tunnettu väline tietokoneohjelman jakeluun valmistajalta/myyjältä loppukäyttäjälle. Jakeluväline voi olla esimerkiksi tietojenkäsittelylaitteella luettavissa oleva media, ohjelmantallennus-media tai tallennusmedia, tietojenkäsittelylaitteella luettavissa oleva muisti tai 30 ohjelmiston jakelupakkaus, ja tietojenkäsittelylaitteen ymmärtämä signaali, tie- toliikennesignaali tai kompressoitu ohjelmistopakkaus. r

Vaikka keksintöä on edellä selostettu viitaten oheisten piirustusten mukaiseen esimerkkiin, on selvää, ettei keksintö ole rajoittunut siihen, vaan sitä voidaan muunnella monin tavoin oheisten patenttivaatimusten puitteissa.

35

Claims (13)

1. Radioverkon datayhteyksien testauslaite (100), käsittäen ainakin kaksi radioverkon (134) päätelaitetta (118, 120), ja isäntätietokoneen (102), joka on konfiguroitu muodostamaan pää- 5 telaitteita (118, 120) käyttäen samanaikaisia TCP/IP (Transmission Control Protocol / Internet Protocol)-protokollan tai UDP/IP (User Datagram Protocol / Internet Protocol)-protokollan mukaisia datayhteyksiä (106,108) radioverkkoon (134) kytkettyyn ainakin yhteen palvelimeen (148), ja mittaamaan kutakin muodostettua datayhteyttä (106,108) erikseen, 10 tunnettu siitä, että isäntätietokone (102) on konfiguroitu muo dostamaan kukin datayhteys (106, 108) keskenään erilaiseen palvelimen (148) julkiseen IP (Internet protocol)-osoitteeseen ja muodostamaan dynaamisesti oma yksikäsitteinen reitti kullekin datayhteydelle (106, 108), jolloin datayhteydet (106, 108) eri IP-osoitteisiin kulkevat eri reittejä eri päätelaitteiden (118, 15 120) ja niiden ilmarajapintojen kautta.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen testauslaite, tunnettu siitä, että isäntätietokone (102) on konfiguroitu muodostamaan dynaamisesti oma yksikäsitteinen reitti kullekin datayhteydelle (106, 108), siten, että määritellään reititystaulukkoon kullekin eri IP-osoitteelle oma verkkoliitäntä, verkkomaski ja 20 yhdyskäytävä.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen testauslaite, tunnettu siitä, että isäntätietokone (102) on konfiguroitu muodostamaan datayhteydet (106, 108) valintayhteyksinä.

4. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen testauslaite, 25 tunnettu siitä, että päätelaitteella (118, 120) muodostettavat datayhteydet (106, 108) käsittävät ainakin yhden seuraavista: yhden operaattorin samalla datasiirtoteknologialla toteutettuja datayhteyksiä, yhden operaattorin eri data-siirtoteknologioilla toteutettuja datayhteyksiä, eri operaattoreiden samoilla da-tasiirtoteknologioilla toteutettuja datayhteyksiä, eri operaattoreiden eri data-30 siirtoteknologioilla toteutettuja datayhteyksiä.

5. Menetelmä radioverkon datayhteyksien testaamiseksi, käsittäen: muodostetaan (602) isäntätietokoneesta radioverkon päätelaitteita käyttäen samanaikaisia TCP/IP (Transmission Control Protocol / Internet Pro-tocol)-protokollan tai UDP/IP (User Datagram Protocol / Internet Protocol)-35 protokollan mukaisia datayhteyksiä radioverkkoon kytkettyyn ainakin yhteen palvelimeen; ja mitataan (608) kutakin muodostettua datayhteyttä erikseen; tunnettu siitä, että: muodostetaan (604) isäntätietokoneesta kukin datayhteys keskenään erilaiseen palvelimen julkiseen IP (Internet protocol)-osoitteeseen; ja 5 muodostetaan (606) dynaamisesti oma yksikäsitteinen reitti kullekin datayhteydelle, jolloin datayhteydet eri IP-osoitteisiin kulkevat eri reittejä eri päätelaitteiden ja niiden ilmarajapintojen kautta.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että muodostetaan (606) dynaamisesti oma yksikäsitteinen reitti kullekin da- 10 tayhteydelle siten, että määritellään reititystaulukkoon kullekin eri IP-osoitteelle oma verkkoliitäntä, verkkomaski ja yhdyskäytävä.

7. Patenttivaatimuksen 5 tai 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että muodostetaan (602) datayhteydet valintayhteyksinä.

8. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 5-7 mukainen menetelmä, 15 tunnettu siitä, että päätelaitteella muodostettavat datayhteydet käsittävät ainakin yhden seuraavista: yhden operaattorin samalla datasiirtoteknologialla toteutettuja datayhteyksiä, yhden operaattorin eri datasiirtoteknologioilla toteutettuja datayhteyksiä, eri operaattoreiden samoilla datasiirtoteknologioilla toteutettuja datayhteyksiä, eri operaattoreiden eri datasiirtoteknologioilla to-20 teutettuja datayhteyksiä.

9. Tietokoneohjelmatuote, tunnettu siitä, että se käsittää tieto-koneohjelmakoodivälineet tallennettuna tietokoneella luettavissa olevalle tietokoneohjelman jakeluvälineelle, jotka tietokoneohjelmakoodivälineet on järjestetty suorittamaan jonkin patenttivaatimuksissa 5-8 määritellyn menetelmän 25 kaikki vaiheet suoritettaessa mainittu ohjelma tietokoneessa.

10. Järjestely radioverkon datayhteyksien testaamiseksi, käsittäen ainakin kahdet radiovälineet muodostaa langattomia datayhteyksiä radioverkkoon, isäntävälineet muodostaa radiovälineitä käyttäen samanaikaisia 30 TCP/IP (Transmission Control Protocol / Internet Protocol)-protokollan tai UDP/IP (User Datagram Protocol / Internet Protocol)-protokollan mukaisia datayhteyksiä radioverkkoon kytkettyyn ainakin yhteen palvelimeen, ja mittausvälineet mitata kutakin muodostettua datayhteyttä erikseen, tunnettu siitä, että isäntävälineet muodostavat kunkin datayh-35 teyden keskenään erilaiseen palvelimen julkiseen IP (Internet protocol)-osoit-teeseen ja muodostavat dynaamisesti oman yksikäsitteisen reitin kullekin da- tayhteydelle, jolloin datayhteydet eri IP-osoitteisiin kulkevat eri reittejä eri ra-diovälineiden ja niiden ilmarajapintojen kautta.

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että isäntävälineet muodostaa dynaamisesti oma yksikäsitteinen reitti kullekin 5 datayhteydelle siten, että määritellään reititystaulukkoon kullekin eri IP-osoit-teelle oma verkkoliitäntä, verkkomaski ja yhdyskäytävä.

12. Patenttivaatimuksen 10 tai 11 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että isäntävälineet on konfiguroitu muodostamaan datayhteydet valintayhteyksinä.

13. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 10-12 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että radiovälineillä muodostettavat datayhteydet käsittävät ainakin yhden seuraavista: yhden operaattorin samalla datasiirtoteknologialla toteutettuja datayhteyksiä, yhden operaattorin eri datasiirtoteknologioilla toteutettuja datayhteyksiä, eri operaattoreiden samoilla datasiirtoteknologioilla 15 toteutettuja datayhteyksiä, eri operaattoreiden eri datasiirtoteknologioilla toteutettuja datayhteyksiä.