FI116926B - Menetelmä ja laitteisto aikaherkän viestin tuottamiseksi säädettävää viivekanavaa pitkin - Google Patents

Description

V . .

X

MENETELMÄ JA LAITTEISTO AIKAHERKÄN V TUOTTAMISEKSI SÄÄDETTÄVÄÄ VIIVERANAVAA PITKIN

Keksintö koskee tietoliikennettä. Tar keksintö koskee uutta ja parannettua menetelir 5 laitteistoa tietoliikenteen tuottamiseksi digita siirtotien kautta.

Tänä päivänä on olemassa useita laitteii jotka käyttävät tavallista puhelinverkkoa tiedon toon päätteeltä toiselle. Yksi tavallisimmista 10 teistä, joka käyttää normaalia puhelinverkkoa 1 siirtoon on telekopiointilaite {FAX). Kuten mx päätelaitteet, jotka käyttävät normaalia puhelii koaf fax-laite käyttää modeemia digitaalisen t kääntämiseksi kuultaviksi analogiaääniksi pxiheli 15 kon kautta lähetettämistä varten. Vastaanotta fax-laitteessä käytetään modeemia muuntamaan ääne karsin lähettävän fax-laitteen lähettämän alkupei digitaalisen tiedon arvioksi.

Langattoman solukko- ja matkaviestinjä 20 telmän levitessä, päätteen käyttäjä voi haluta li *· * * V päätelaitteensa matkaviestinlaitteeseen suoraan :V: teään puhelinverkkoon liittämisen asemesta. Kuite jos käyttäjä yrittää lähettää modeemilla tuote .*V. kuultavia ääniä normaalin analogisen FM (taajuus 25 loitu) matkaviestinkanavan kautta, on epävarmaa o: * "" tuuko hän. Yleensä FM matkaviestinkanava tuottaa : : ··· mättävän määrän kohinaa siirtotiehen verrattuna maaliin kiinteään puhelinverkkoon. Lisäkohina kä; - ·*ΙΓ virheitä digitaalisen tiedon arvioon, kun viesti i ··· 30 netaan vastaanottavassa päässä. Virheet siirtot: voidaan välttää rajoittamalla tietoliikenne hyvin 2 to käyttää tyypillisesti vokoodereita tulevien viestien muuntamiseksi digitaalisiksi biteiksi k kautta siirtoa varten. Vokooderit räätälöidään äänen näytteistämiseksi ja pakkaamiseksi. Koska i 5 miäänet eroavat huomattavasti ihmisäänestä, vok voi aiheuttaa huomattavaa modeemiäänten heikentyi Myös järjestelmän kapasiteetin maksimointi, ilma: samanaikaisten käyttäjien lukumäärällä, jota v< käsitellä, on erittäin tärkeää langatonta siirtc 10 käyttävässä järjestelmässä. Modeemiäänten muutta numeeriseen muotoon vokooderilla ja niiden lähet nen digitaalisen langattoman siirtotien kautta o diokanavan tehotonta käyttöä.

Tehokkaamman, joustavamman ja luotetta^ 15 siirtotavan on määrä tuottaa mekanismi digitaa tiedon lähettämiseksi suoraan digitaalisen langat siirtotien kautta. Tämä laitekokoonpano esittää j kin ainutlaatuisia mahdollisuuksia käyttää hyö digitaalista siirtotietä korkealaatuisen pal 20 tuottamiseksi.

Tyypillinen digitaalinen langaton siir jV; ei ole virheetön kanava. Virheettömän yhteyden tu .···. mi seksi langaton siirtokäytäntö voi edellyttää h • * · .

neen tai vahingoittuneen tiedon uudelleensiirtoa, ·’·* 25 delleensiirrot tuottavat satunnaisia ja huomat ··· viiveitä dataan. Kun aikaherkkiä viestejä siirr ·"** langattoman siirtotien kautta, voidaan hukata vie! ajoitus siten estäen kunnolliset viestintäyhteydet *5* Keksinnön tarkoitus on siksi tuottaa te] 30 menetelmä ja laitteisto tiedonsiirtoon normaa! ·*. .

* «4 päätelaitteella digitaalista langatonta siirtot 3 oimattomien päätelaitteiden välille puheli: kautta, joka sisältää digitaalisen langattoman : tien. Keksintö korvaa normaalin paikallisen digitaaliseen viestintään kykenevällä liikkuva! 5 silöllä ja tukiasemalla käsittäen digitaalisen ^ käsittelyn ja modeemin ja kyeten digitaaliseen tintään. Alkuperäisen paikallisen modeemin te jaetaan uusien yksiköiden kesken.

Uusien yksiköiden yksi toiminto on komj 10 da digitaalisen langattoman siirtotien aikami; viive. Uudet yksiköt tunnistavat aikaherkät vd kääntävät ne epäherkiksi viesteiksi ilmaisemalla herkän viestin lähetettäväksi langattoman siir kautta. Vastaanottavassa päässä aikaepäherkät v 15 tunnistetaan ja aikaherkät viestit muodostetaan leen sopivalla ajoituksella.

Keksinnön ominaispiirteet, tarkoituks- edut tulevat ilmeisemmiksi alla esitetystä yks kohtaisesta kuvauksesta käsiteltynä yhdessä piir 20 ten kanssa, joissa samat viitenumerot yksilöivät ;V; taavat laitteet läpi koko esityksen ja missä: • « •V, kuva 1 esittää laitteistoa, joka käyttää normaali .··· helinverkkoa tiedon siirtämiseen päätteeltä toise V · kuva 2 esittää laitteistoa, joka käyttää normaal: 25 helinverkkoa ja digitaalista langatonta siirt< ··· ···· tiedon siirtoon päätteeltä toiselle; e·*· kuva 3 esittää yksityiskohtaisesti päätelaitteen linverkkoon liittämiseen käytettävän liikkuvan yl „;{· esimerkin omaista laitekokoonpanoa; 30 kuvat 4A - 4C esittävät viiden tietokehyksen si ·»* „* langatonta siirtotietä pitkin;

A

4 Tänä päivänä on useita menetelmiä, käyttävät normaaleja puhelinverkkoja tiedon sii seksi päätteeltä toiselle. Päätteitä, joita yhdl puhelinverkot, voivat olla telekopiolaitteet, 5 tietokoneet, luottokorttien varmennuslaitteet j; komittausvälineet. Tämän tyyppisten laitteiden dardiliitäntä on esitetty kuvassa 1. Oletetaan e kin vuoksi, että päätelaite 10 lähetää informa päätelaitteeseen 50. Pääte 10 tuottaa informa 10 . edustavaa digitaalista tietoa 110. Modeemi 20 m digitaalisen tiedon 110 analogiseksi viestiksi Analoginen viesti 120 on oikeata kaistanleveyt tehotasoa ollen siirrettävissä normaalia puheli: koa 30 pitkin. Puhelinverkko 30 siirtää anal< 15 viestin 120 kohteeseensa. Puhelinverkko saattaa taa sellaista kohinaa, että kuultava lähtöviest on analogisen viestin 120 arvio. Modeemi 40 mi kuultavan viestin 130 digitaaliseksi tiedoksi 14C ka on digitaalisen tiedon 110 arvio. Päätelai' 20 vastaanottaa digitaalisen tiedon 140 ja voi rea :*·*·.. päätelaitteen 10 lähettämän informaation azv • e •V. Useimmat tällaiset siirtotiet ovat kaksisuunt ,···, käänteisten toimintojen i toimiessa samalla tavoin • * * myotäsuuntaiset.

*·** 25 Kuva 1 esittää yksinkertaistettua kaav ···· Näiden liittymien todellinen toteuttaminen voi ·*· ' • « '*·.· useita muotoja. Esim. joissakin laitteissa, standarditelekopiolaitteet, päätelaite ja modeem; jaitsevat samassa kotelossa. Myös puhelinverkko 3 :***· 30 käyttää jotakin useista alalla tunnetuista menete tä analogisen viestin 120 siirtämiseksi kohteese • « A aa 5 puheliverkkoon. Käytt äj äl1ä voi sen sijaan o 11 < taalinen matkaviestinverkkolaite. Kuva 2 esitti merkin omaisesti tällaisen laitekokoonpanon tusesimerkin. Kuvassa 2 modeemi 20 on korvattu ! 5 valla yksilöllä 60, langattomalla siirtotiellä digitaalisella signaaliprosessorilla {DSP) ja millä 70. DSP ja modeemi 70 sijaitsevat tukias 80, joka voisi olla normaali äänisolukko- tai viestinjärjestelmän tukiasema, joka kykenee my 10 sittelemään digitaalisia ja analogisia viestej, vassa 2 oletetaan, että vain yksi yhteyksistä o vattu langattomalla siirtotiellä. Seuraava kuva veltuu myös, jos tiedonvälitys saadaan aikaan ka langattomalla siirtotiellä.

15 Viitaten kuvaan 2 otaksutaan jälleen, päätelaite 10 lähettää informaatiota päätelaitt SO. Pääte 10 tuottaa informaatiota edustavaa di lista tietoa 110. Liikkuva yksikkö 60 moduloi di' lista tietoa 110 ja tuottaa ulostulon langatonta 20 totietä 160 pitkin. Viestin langattomalta siirto vastaanottavat tukiasema 80 ja DSP sekä modeeno e··'.,· •V. DSP ja modeemi 70 muuntavat digitaalisen viestii # * ,···, logiseksi viestiksi 120, joka on sama signaal: * · # kuin modeemilta 20 kuvassa 1. Puhelinverkko 30 s: • . · **J 25 analogisen viestin 120 kohteeseensa. Puhelinverk *· ···· voi tuottaa sellaista kohinaa, että kuultava ] ·*** viesti 130 on analogisen viestin 120 arvio. Modes muuntaa kuultavan viestin 130 digitaaliseksi tie M;j· 140, joka on digitaalisen tiedon 110 arvio. Pääte ·***: 30 50 vastaanottaa digitaalisen tiedon 140 ja voi re ./ da päätelaitteen 10 lähettämän informaation arv 6 mentojen ja uuden toimintatavan on välttämätönt tää langatonta siirtotietä. Ihanteellisesti täi deii toimintatavan pitäisi toimia päätelaitteesi pumatta siten, ettei päätelaitteen modifoimir 5 välttämätöntä langattoman siirtotien tukemiseks 3 esittää yksityiskohtaisemman liikkuvan yksi esimerkin omaisen -laitekokoonpanon. Kuvassa 3 van yksikön 60 oletetaan olevan matkapuhelin omaa sekä ääni- että datavalmiuksia. Vaihtoeht< 10 suoritusmuodossa liikkuva yksikkö 60 saattais tiettyyn käyttöön varattu erillinen liikkuva yks Kuvassa 3 digitaalinen tieto 110 yhdii protokollapinoon 230 liikkuvan yksikön 60 si Protokollapino 230 kykenee kaksisuuntaiseen tie 15 litykseen päätelaitteen 10, liikkuvan yksikön c prosessorin 240 ja radi omodulaattori/demodulas 220 kanssa. Kun protokollapino 230 vastaanottaa taalista tietoa 110 sen siirtämiseksi pitkin lan ta siirtotietä 160, se suorittaa tarvittavan ke 2 0 sen ja siirtää koodatun informaation radiomodul Γ*Υ ri/demodulaattoriin 220 vaihtokytkimen 210 kautt 'V. diomodulaattori/demodul aat tori 220 moduloi ko • ·* · t informaation ja tuottaa viestin lähetettäväksi 1 β···β tomalle siirtotielle 160. Kääntäen, kun inform • - · M; 25 päätelaitteelle 10 sisältävä informaatio saapui M« 'Hl diomodulaattori/demodul aat tori 220 demoduloi v • · , *···* ja valmistelee sen protokollapinoon 230 vaihtoky 210 kautta.

Samoin, kun vokooderi 2 00 vastaanottaa « *!!!· 30 gista informaatiota kaiutin/mikrofonilta 260; si; ··* täväksi langattoman siirtotien 160 kautta, se 1 7 gattomalle siirtotielle 160, modulaattori/democ tori 220 demoduloi viestin ja valmistaa sen vc rille 200 vaihtokytkimen 210 kautta. Vokoodei koodaa viestin ja tuottaa kuultavan ulostulor 5 utin/mikrofoniin 260.

liikkuvan yksikön ohjausprosessori 240 ohjauksen liikkuvan yksikön 60 toiminnoille. Lii yksikön ohjausprosessori11e 240 tarkoitettu infi tio saattaisi tulla joko langattoman siirtotie 10 kautta tai digitaalisesta tiedosta 110. Protokoli 230 ohjaa ’liikkuvan yksikön ohjausprosessorill tarkoitetun informaation siihen ja vastaanottaa 1 not ja informaation liikkuvan yksikön ohjausproi riita 240 siirtoa varten. Liikkuvan yksikön ohjai 15 sessori 24 0 hoitaa myös oh j austoiminto j a vokoc 200, vaihtokytkintä 210 ja radiomodule ri/demodulaattoria 220 varten.

Protokollapino 230 valmistaa pääohjauske sen yhteyttä varten päätelaitteen 10 kanssa langa 20 siirtotietä pitkin. Protokollapinon 230 täytyy tu ·’**· taa ja toimia useiden yhteyskäytäntö}en alaisuud • * *V* Esim. digitaalinen tieto 110 voi käyttää langattc ,·'··, siirtotiestä poikkeavaa ' esitystapaa tai yhteyskä ♦ * t l*m- töä. Normaaliäänen langattomat liittymät eivät **'·’ 25 virheetöntä tiedonvälitystä, joka on välttämätön ···· siirrolle. Protokollapino 230 voi pitää huolta ku kin siirtotiesuunnan virheiden ilmaisu- ja korja kanismista.

>β*Γ Protokollapinon 230 tarvitsee hoitaa vuo: !**’: 30 jaus. Digitaalisella tiedolla 110 saattaa olla da peus, joka on suurempi kuin se, mihin langaton si 8 vastaanottamaan. Protokollapino 230 saattaa myö käskemään suuremmalla nopeudella siirtävää 1 keskeyttämään tietovirran.

Protokollapino 230 myös pakkaa ja purk 5 toa. Tyypillisesti päätteen 10 tuottama digit tieto 110 on tasainen merkkivirta. Tyypillisesi gaton siirtotie ISO pakataan tarkoittaen, että informaatioyksiköt ryhmitellään käsittelyä ja i varten. Tietoryhmää kutsutaan kehykseksi. K< 10 auttavat virheiden ilmaisussa ja korjauksessa, kollapinon 230 täytyy pakata digitaalinen tieto purkaa kehykset radiomodulaattori/demodulaatl 220 digitaaliseksi tiedoksi 110.

Protokollapinon 230 täytyy myös tur 15 erikoiskomentojen ryhmä. Viitaten jälleen kuvii: 2 päätelaite 10 voi tuottaa useita ulostuloi Pääte 10 voi tuottaa informaatiota siirrett päätteelle 50. Pääte 10 voi tuottaa komentoja mille 20, joita ei ole määrä siirtää päätteet 20 Pääte 10 voi tuottaa komentoja myös modeemil] jv: joita ei ole määrä siirtää päätteelle 50. Koska •V. . sa 2 kuvan 1 modeemi 20 on korvattu liikkuvalla *****

löllä 60, langattomalla siirtotiellä 160 ja D

• « · l·· sekä modeemilla 70, jos päätelaite lähettää pai * ! 25 seen modeemiin tarkoitetun viestin, viesti täyt^ ··· hettää langatonta siirtotietä 160 pitkin. Jos p • · **..* liselle modeemille tarkoitettu komento liittyy · kollapinon 230 parhaillaan suorittamaan toimi: protokollapinon 230 täytyy tunnistaa ja reagoic Γ**: . 30 mentoon liikkuvan yksikön ohjausprosessorin 240 la. Protokollapinon 230 täytyy itsenäisesti tuke< 9 korjata. Yksi menetelmä tuotetun virhemäärän pc miseksi on pitää huolta hukkaan menneiden tai goittuneiden kehysten uudelleensiirrosta. Protc pino 230 tukee kehysten uudelleensiirtoa.

5 Uudelleensiirtömekanismin kuvaamiseksi taan jälleen kuvaan 3. Oletetaan, että päätela: antaa digitaalisten bittien virrasta koostuvan täisen komennon. Tässä esimerkissä protokollapii jakaa digitaaliset bitit viiteen datakehyksei 10 siirtää viisi kehystä radiomodulaattori/demodul, riin 220. Radiomodulaattori/demodulaattori 220 mi tiedot ja lähettää kehykset pitkin langatonta s: tietä 160. Viiden kehyksen siirtoa kuvataan ki 4A. Tietovirta 300 edustaa DSP:lle ja modeemil 15 lähetettävää viittä datakehystä. Kuvassa 4B tiet ran 300 arvio on vastaanotettu DSP:lle ja mode1 70 ja on otettu talteen tietovirtoina 305A ja

Datavirrassa 305B kehys neljä on ollut vahingoit ja DSP sekä modeemi 70 vaativat, että liikkuva yIn 20 60 lähettää uudelleen kehyksen neljä. Kuva 4C es ;2·1: kehyksen neljä uudelleensiirron. Kuvassa 4B havai • · •V· että DSP ja modeemi 70 lähettävät kehykset yksi, • 2 >1:·, ja kolme ääniviestinä 130 ennenkuin uudelleensiir * · 2 l·· kehys neljä vastaanotetaan, siten tuottaen huomat 4l 25 satunnaisviiveen kehyksen kolme ja neljä välille.

2 ··· taava käänteinen mekanismi toimii samalla tavoin, ‘••f1 koko prosessi sisältäen pakkaamisen, vuon ohjauks siirron ja uudelleensiirron digitaalisen langat siirtotien kautta tiihoaa hyvin todennäköisesti :3: 30 tussuhteen päätteeltä 10 tulevien datayksiköider 3

Iillä. Siten siirtotien aikamuuttujaviive täytyy 10 ten, soiton ilmaisut, tuloskoodit, komennon lopi sen ja kantoaallon havaintoilmaisun. Esim. aiki viesti saattaisi noudattaa kaaviota, kuten yksi ti, jolloin mitään syöttöä ei tehdä, kolme perä] 5 merkkiä ennaltamäärätyin välein, ja sitten toin kunti, jolloin mitään syöttöä ei tehdä. Tyypil] tällaiset viestit-vaativat ajoituksen suuruus] taan millisekuntien tarkkuudella. Käyttäen ed€ esimerkkiä, 0,99 sekuntia, jolloin mitään syöt 10 tehdä, kolme peräkkäistä merkkiä ennaltamääräty lein ja sitten toinen sekunti, jolloin mitään s ei tehdä, ei tunnistettaisi aikaherkkänä kome koska 0,99 sekuntia eroaa 10 millisekuntia 1 :si kunnista. Digitaaliseen langattomaan siirto 15 liittyvä viive voi ylittää 10 millisekuntia ja tuhota informaation aikaherkässä viestissä.

Keksintö ratkaisee tämän ongelman käytt erikoista radi©yhteyskäytäntöä (RLP) tunnistama* kaherkät viestit. Esim. viitaten jälleen kuvaan : 20 tetaan protokollapinon 230 vastaanottavan aika] viestin digitaalisesta tiedosta 110. Protokol] ee . 230 tunnistaa aikaherkät viestit ja herättää ra< • · j * ί * teyskäytannon. Protokollapino 230, sen sijaan :,V toistaa aikaherkän viestin radi omodulaat tor i/d< •m· 5 25 laattoriin 220, kääntää aikaherkän viestin er: ;***: viestiksi määritellen vastaanotettua aikaherkän vj *·· ·:· tyypin.

.***. Esimerkkiä varten viitataan kuvaan 5. Kx • · 5 päätelaite 10 on antanut erikoisen aikaherkän ^ 30 dinvaihtomerkkijonon. Koodinvaihtomerkkijono on •“ί sekunti, jolloin mitään syöttöä ei tehdä, kolme j Λ * 11 jaan tarkoitettu käynnistymiseen paikallisess vastaanottavassa modeemissa. Paikallisen modeemi tyy tunnistaa koodinvaihtomerkkijono siten, että virheellisesti siirrä komentoa datana. Jos vaiht 5 kijonon ajoitus tuhotaan, modeemi ei tunnista \ merkkijonoa ja sen jälkeistä komentoa.

Kuvassa 5-oletetaan, että koodinvaihtoni jono on tarkoitettu siirrettäväksi vastaanottava deemiin. Liikkuva yksikkö 60 on tunnistanut, et 10 kaherkkä viesti on vastaanotettu ja herättänyt liikkuvassa yksikössä 60 protokollapino 230 k aikaherkän viestin aikaepaherkäksi viestiksi mää I Ien vastaanotetun aikaherkän viestin. Aikaepäi käännös, tässä tapauksessa - koodinvaihtomerk] 15 annettu, siirretään pitkin langatonta siirtotiet; Tukiasemassa 80 aikaepäherkkä käännös tunnisteta muodostetaan uudelleen oikealla ajoituksella si: tavaksi analogisena viestinä 120 käynnistymisee deemissa 40. Vaihtoehtoisesti, j os koodinvaihtoni; 20 jono on tarkoitettu ainoastaan käynnistymiseen ja modeemin 70 kautta, DSP ja modeemi 70 voivat goida viestiin ja pidättyä uudistetun merkki * * '· ·* edelleen lähettämisestä analogisen viestin 120 ka j ♦ ♦ :Tämä toiminto toimii kaksisuuntaisesti käänteisen i * # · ! · 25 minnan toimiessa samalla tavoin kuin myötäsuuntaii ;***: Tukiasema 80 ja DSP ja modeemi 70 hoi ··· samat toiminnot kuin liikkuvassa yksikössä hava

• III

.*··« Tukiasema 80 vastaanottaa ja tuottaa radioyhteys tin langattoman siirtotien 160 kautta ja analo 30 puhelinverkkoviestin 120, kun taas liikkuva yksik vastaanottaa ja tuottaa radioyhteysviestin ja p * m 12 dioyhteyskäytäntö 74, protokollapino 76 ja mode* Radiomodulaattori/demodulaattori 72 demoduloi ] tomalta siirtotieltä 160 tulevan viestin ja t viestin radioyhteyskäytäntöön 74. Radiomodu] 5 ri/demodulaattori 72 moduloi myös radioyhteys^ nosta 74 lähtevän viestin ja valmistaa sen lar maan siirtotiehen 160.

Radioyhteyskäytäntö 74 ja protokollapa suorittavat yhdessä samoja toimintoja kuin proto 10 pino 230 liikkuvassa yksikössä 60. Radioyhteyskä 74 valmistaa toimintoja langatonta siirtotiet varten, kuten uudelleensiirtojen tukeminen virhe ta viestintää varten, kuten on keskusteltu kuvan teydessä.

15 Protokollapino 76 hoitaa modeemilta 78 vien komentojen tunnistuksen, pakkaamisen, siirr< kääntämisen. Esim. protokollapino 76 kääntää mod< ta 78 vastaanotetut aikaherkät viestit. Protokoi: 76 hoitaa modeemille 78 tulevien viestien purkai 20 tunnistuksen, siirron tai kääntämisen mukaanlukii kaherkkien viestien tunnistuksen ja uudelleen m; tamisen. Digitaalinen tieto 111 on analogista die * liseile tiedolle 110. Modeemi 78 vastaanottaa ja « · * taa digitaalisen tiedon lii ja .välittää analc V* 25 viestin 120 puhelinverkkoon 30 ja sieltä ulos.

··· DSP:n ja modeemin 70 kuvassa 6 esitetty ·:· tus mahdollistaa lukuisia vaihtoehtoisia laiteke «m panoja tukiasemalle. Pakattu tieto 355 radioyhtey ·· * tännön 74 ja protokollapinon 76 välillä kood 30 siirtämistä varten langattoman siirtotien kautta on virheetön kumpaankin suuntaan. Pakattu tietc 13 viiveitä, jotka ovat aikamuuttuvia. Siten laite pano käyttää hyvin hyväksi koodattuja aika viestejä. Protokollapino 390 suorittaa samoja to ja kuin protokollapino 76, mukaanlukien aik 5 viestin tunnistamisen ja kääntämisen aikaepäh· komennoiksi ja aikaepäherkkien viestien tunnisi ja kääntämisen aikaherkiksi viesteiksi. Isäntäkc voi olla usean tyyppinen laite, mukaanlukien pai tietokone, ilmoitustaulu tai modeemiverkko.

10 Jos tukiasema on osa yksityistä verkkc kattu tieto 355 voidaan suoraan siirtää yksit} pakettiverkolla 360 käyttäen jälleen hyväksi koe ja aikaherkkiä viestejä. Protokollapino 390 sue samat toiminnot kuin protokollapino 76. Vaste 15 modeemi 370 hoitaa samat toiminnot kuin modeemi '

Neljäs mahdollinen liitäntä siirtää di liset tiedot 111 etäismodeemiin 350. Etäismodeei hoitaa samat toiminnot kuin modeemi 78, mutta « sijoitettu tukiasemaan 80. Tätä laitekokoonpano- 20 tettaisiin käyttää, jos tietopalvelun tarjoaja j gattoman palvelun tarjoaja ovat eri kokonaisuuksa * Etusijalle asetettujen suoritusmuotojen |\f pi kuvaus on tuotettu mahdollistamaan alan asian [ · · * *·’·* jalle keksinnön valmistus tai hyväksikäyttö. Eri 'v : 25 näiden suoritusmuotojen modifikaatiot ovat hei ilmeisiä alan asiantuntijoille ja tässä yhte; ·:· määritettyjä yleisiä periaatteita voidaan so^ .1; muihin suoritusmuotoihin käyttämättä kekseliäis^

Siten keksintöä ei ole aiottu rajoittaa tässä ei 9·λ 30 tyihin suoritusmuotoihin, vaan antaa laajin suoje v tässä yhteydessä julkaistujen periaatteiden ja i