FI115879B - Kanavan valinta langattomassa tietoliikennejärjestelmässä - Google Patents

Description

115879

Kanavan valinta langattomassa tietoliikennejärjestelmässä

Keksinnön ala

Keksintö liittyy kanavan valintaan tietoliikennejärjestelmässä ja erityisesti kanavan valintaan päätelaitteissa, jotka kykenevät toimimaan ainakin 5 kahdella eri toimintataajuudella yhtäaikaa.

Keksinnön tausta

Langattomassa tietoliikenteessä perustaajuuden monikerroille muodostuu yliaaltoja (harmonics). Yliaallot ovat perustaajuuden monikertoja ja aiheutuvat lähettimen epälineaarisista ominaisuuksista. Jos yliaalto on lähellä 10 olevan vastaanottimen päästökaistalla ja se on riittävän voimakas, yliaalto voi heikentää vastaanottimen suorituskykyä. Jos vastaanottimeen kohdistuu riittävän voimakas häiriösignaali, joka ei ole vastaanottimen varsinaisella päästö-kaistalla, voi vastaanottimen toiminta silti häiriintyä sen epälineaarisuuden takia. Langattomien käyttäjien määrän kasvaessa ja toisaalta uusien siirtotekno-15 logioiden kehittämisen myötä on otettu käyttöön monia uusia taajuusalueita. Taajuuskaistoille osuu väistämättä muiden taajuuskaistojen monikert oja, eli yliaallot voivat aiheuttaa ongelmia vastaanottimien toiminnassa. Varsinkin yli 5 GHz lisensioimattomille taajuuksille osuu monikertoja. Esimerkiksi DCS1800 (1710-1785MHz), PCS1900 (1850-1910MHz) ja GSM900 (880-915 MHz) mo-\ 20 nikertoja osuu tälle 5 GHz kaistalle, jota varten on kehitetty erilaisia langatto- mia lähiverkkotekniikoita. Eräs tällä taajuusalueella toimiva teknologia on mää-ritetty IEEE 802.11a-standardissa.

Yliaaltojen aiheuttama ongelma korostuu, kun kehitetään monitoimi-päätelaitteita, joissa on lähetinvastaanotin, jonka lähetin aiheuttaa toisen vas- * * * • ‘ 25 taanottimen tai lähetinvastaanottimen taajuusalueelle yliaaltoja. Koska ensi m- mäisen lähetinvastaanottimen lähetin ja toisen lähetinvastaanottimen vastaanotin ovat fyysisesti lähellä toisiaan, yliaalloista voi aiheutua voimakkaita häiriöi- : : : tä toisen lähetinvastaanottimen vastaanottimen toimintaan.

* *» * GSM 850-tekniikan mukaisen (lähetystaajuusalueella 824-849 , \ 30 MHz) lähetinvastaanottimen ja 2, 4 GHz lisensioimattomalla taajuusalueella toimivan Bluetooth-lähetinvastaanottimen käsittäviä päätelaitteita varten on kehitetty ratkaisu, jossa Bluetooth-moduuli määrittää radiomittauksin ympäris-: : j tössä olevia radiolähetteitä, kuten päätelaitteen käsittämän GSM-lähettimen ·:··· käyttämiä taajuuksia. Mittausten perusteella muokataan Bluetooth-moduulissa 35 käytettävän taajuushyppelyn kanavajoukkoa (hop set) niin, että vältetään häiri- 2 115879 öitä aiheuttavia taajuusalueita. Täten voidaan välttää myös GSM-lähettimen riittävän voimakkaita yliaaltoja. Tämän ratkaisun epäkohtana on, että on yliaaltojen välttämiseksi tarvitaan radiomittauksia ja niihin tarvittavia välineitä. On myös monia radiotekniikoita, joissa ei käytetä taajuushyppelyä eikä niissä täten 5 ole mahdollista muuttaa taajuushyppelyn asetuksia yliaaltojen välttämiseksi.

Keksinnön lyhyt selostus

Keksinnön tavoitteena on siten kehittää menetelmä ja menetelmän toteuttava laitteisto siten, että edellä mainitun ratkaisun ongelmat voidaan välttää. Keksinnön tavoite saavutetaan menetelmällä, lähetinvastaanotinyksiköliä 10 ja langattomalla päätelaitteella, joille on tunnusomaista se, mitä sanotaan itsenäisissä patenttivaatimuksissa. Keksinnön edulliset suoritusmuodot ovat epäitsenäisten patenttivaatimusten kohteena.

Keksintö perustuu siihen, että määritetään ensimmäisten lähetinvas-taanotinvälineiden tiedoista ainakin yksi ensimmäisten lähetinvastaanotinväli-15 neiden käyttämä lähetystaajuus. Lähetystaajuuden yliaallot määritetään ja toisille lähetinvastaanotinvälineille valitaan käytettävä ainakin yksi kanava ainakin ottaen huomioon ensimmäisten lähetinvastaanotinvälineiden lähetystaajuuden yliaallot. Kanavalla on aina tietty taajuusalue, minkä perusteella kanava pyritään valitsemaan niin, ettei taajuusalueella ole ensimmäisten lähetinvas-20 taanotinvälineiden ylitaajuuksia. Käytettävästä radiotekniikasta riippuen samal-·*: la taajuusalueella voi luonnollisesti olla useita käytettävissä olevia kanavia (esim. koodijakoinen monipääsyteknologia; CDMA) ja/tai kanavia voidaan määrittää myös aikajakoisesti. Täten ylitaajuusalueelle voi olla useita kanavia , ja toisaalta useita ylitaajuusalueen ulkopuolella olevia kanavia voi jäädä välit- * · 25 tavaksi. Tyypillisesti taajuusalueet on jaettu tukiasemakohtaisesti tai liityntäpis-tekohtaisesti, jolloin vältetään tukiasemaa ja tukiaseman kanavia, johon koh-*···* distuu yliaaltoja.

Keksinnön mukaisen järjestelyn etuna on, että päätelaitteen käsit- • * tämän lähettimen aiheuttamien yliaaltojen aiheuttamat häiriöt päätelaitteen kä- 30 sittämässä vastaanottimessa voidaan välttää tai ainakin niiden vaikutusta voi-: !·. daan vähentää. Etuna on myös, että lähettimen yliaallot voidaan huomioida ilman radiomittauksia. Kun lähettimen lähetystaajuus ja siitä aiheutuva yliaalto • · */ on määritetty, voidaan jo ennalta ennen kanavan käyttöönottoa huomioida yli- aallot, jolloin tiedonsiirtoon aiheutuu yliaalloista mahdollisimman vähän häiriö-*:·*: 35 tä.

3 115879

Keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaisesti estetään sellaisten kanavien valinta, jolla on yliaaltoja. Tällöin voidaan yksinkertaisella tavalla asettaa tämänkaltaiset kanavat estetyiksi kanaviksi, joita ei käytetä kanavaa aktivoitaessa tai kanavaa vaihdettaessa. Keksinnön erään toisen suori-5 tusmuodon mukaisesti preferoidaan niitä kanavia, joilla ei ole yliaaltoja. Tämä voidaan esimerkiksi toteuttaa ehdolla olevien kanavien ja yliaaltojen etäisyyksien perusteella, myös ehdolla olevan kanavan voimakkuus voidaan ottaa huomioon. Tästä suoritusmuodosta saadaan se etu, että myös lähellä yliaaltoa olevaa kanavaa voidaan välttää. Toisaalta myös yliaallolla olevaa 10 kanavaa voidaan käyttää, jos se on muutoin riittävän hyvä.

Kuvioiden lyhyt selostus

Keksintöä selostetaan nyt lähemmin edullisten suoritusmuotojen yhteydessä, viitaten oheisiin piirroksiin, joista:

Kuvio 1 havainnollistaa erästä solukkoverkon ja langattoman lähi-15 verkon käsittävää tietoliikennejäijestelmää;

Kuvio 2 havainnollistaa keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaista matkaviestintä;

Kuvio 3 havainnollistaa vuokaaviona keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaista menetelmää; 20 Kuvio 4 havainnollistaa vuokaaviona keksinnön erään edullisen suo- ritusmuodon mukaista menetelmää;

Kuvio 5 havainnollistaa vuokaaviona keksinnön erään edullisen suo-ritusmuodon mukaista menetelmää;

Kuvio 6 havainnollistaa vuokaaviona keksinnön erään edullisen suo-25 ritusmuodon mukaista menetelmää;

Kuvio 7 havainnollistaa vuokaaviona keksinnön erään edullisen suo- '···’ ritusmuodon mukaista menetelmää;

Kuviot 8a ja 8b havainnollistavat keksinnön erään edullisen suori-

* I

: tusmuodon mukaista menetelmää; 30 Kuvio 9 havainnollistaa yliaaltojen tehon ja lähetystehon suhdetta; : /. Kuvio 10 havainnollistaa signaali-kohinasuhteen ja datanopeuden

* » I

·*/ suhdettapa * ·

Kuvio 11 havainnollistaa vuokaaviona keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaista menetelmää käytettävän liityntäpisteen valitsemi-35 seksi.

4 115879

Keksinnön yksityiskohtainen selostus

Kuvio 1 esittää erästä solukkoverkon ja langattoman lähiverkon käsittävää tietoliikennejärjestelmää. Kuviossa 1 on esimerkiksi otettu langaton lähiverkko WLAN ja GSM/GPRS-järjestelmän (General Packet Radio Service) 5 mukainen matkaviestintäverkko, jossa voidaan käyttää ainakin DCS 1800-taajuusaluetta (nousevalla siirtotiellä 1710-1785 MHz). DCS-1800 taajuusalueesta aiheutuu yliaaltoja alueelle 5130 - 5355 MHz, eli näin ollen WLAN-järjestelmälle yleisesti allokoidulle taajuusalueelle 5150-5350 MHz. Keksinnön mukaista ratkaisua voidaan kuitenkin hyödyntää minkä tahansa langattomien 10 verkkojen kanssa tiedonsiirtoon kykenevissä matkaviestimissä.

Langaton lähiverkko WLAN käsittää liityntäpisteiksi AP kutsuttuja lii-tyntälaitteita, jotka tarjoavat radiopääsyn matkaviestimelle MS ja näin ollen päättävät laajakaistaradioyhteyden. Liityntäpiste AP hallitsee radiorajapintaa käytettävän radioteknologian mukaisesti, erään edullisen suoritusmuodon mu-15 kaisesti IEEE 802.11-standardin mukaisesti. Langaton verkkokytkentä voidaan myös muodostaa suoraan kahden WLAN-lähetinvastaanottimen käsittävän matkaviestimen MS välille (Ad-hoc). IEEE 802.11 -spesifikaatiot määrittävät sekä fyysisen kerroksen että MAC-kerroksen protokollat tiedonsiirrolle radiorajapinnan yli. AP huolehtii myös radiorajapinnan datavirtojen silloittamisesta 20 (Bridging) tai reitittämisestä muihin verkkosolmuihin ja muista verkkosolmuista. WLAN-verkko voi myös tarjota yhdyskäytäväliitynnän muihin verkkoihin ON, kuten Internetiin, portaaliksi PT kutsutun laitteen kautta. Tyypillisesti WLAN-verkko käsittää myös muita palvelimia, kuten DHCP-palvelimen (Dynamic Host i *1 ’; Configuration Protocol), joka allokoi IP-osoitteita matkaviestimille MS.

25 IEEE 802.11-standardin mukaisesti MAC-kerroksella käytetään ns.

»*« • v. CSMA/CA-tekniikkaa (Carrier Sense Multiple Access with Collision Avoidan- .···. ce). Radiotaajuisessa tiedonsiirrossa voidaan käyttää suorasekvenssihaja-

spektritekniikkaa DSSS (Direct Sequence Spread Spectrum) tai taajuushyppe-. , lyhajaspektritekniikkaa FHSS (Frequency Hopped Spread Spectrum). IEEE

30 802.11-tekniikassa keskitaajuudet ovat 20 MHz välein toisistaan ja lähetys ja • * ’ ·; · * vastaanotto tapahtuu vuorotellen samalla taajuuskaistalla, eli kyseessä on vuo- i rosuuntainen tekniikka (half-duplex). Kaikissa IEEE802.11-standardien mukai- sissa järjestelmissä lähetys ja vastaanotto tapahtuu vuorotellen samalla taa-\ juuskaistalla, eli kyseessä on vuorosuuntainen tekniikka (half-duplex). 5 GHz 35 taajuusaluetta varten on kehitetty IEEE 802.11a-standardi, jossa käytetään OFDM-tekniikkaa (Orthogonal Frequency Division Multiplex). IEEE 802.11a- 5 115 ΐ.79 standardin mukaisessa OFDM-tekniikassa yksi radiokanava jaetaan useisiin alikantoaaltoihin, jotka kaikki liittyvät samaan lähetteeseen. Keksintö on sovellettavissa myös muihin jo standardoituja ja kehitteillä olevia WLAN-tekniikoita käyttäviin laitteisiin, kuten esimerkiksi HiperLAN- tai Bluetooth-siirtotekniikoita 5 käyttäviin laitteisiin.

Matkaviestintäverkossa piirikytkentäisiä palveluita voidaan tarjota matkaviestimelle MS matkaviestinkeskuksen MSC toimesta. Pakettivälitteisiä palveluita tarjoava ydinverkko käsittää tukiasema-alijärjestelmään liittyneitä matkaviestimiä MS palvelevan operointisolmun SGSN (Serving GPRS Support 10 Node) ja yhdyskäytävätukisolmun GGSN (Gateway GPRS Support Node), joka tarjoaa yhdyskäytävätoiminnan ulkopuolisiin verkkoihin, kuten Internetiin tai yrityksen intranetiin. Järjestelmä voi käsittää myös muita kuviossa 1 esittämättömiä tunnettuja verkkoelementtejä, kuten lyhytsanomapalvelukeskuksen ja laskutusjärjestelmän elementtejä.

15 Sekä SGSN että MSC/VLR hyödyntävät samaa tukiasemajärjestel mää BSS (Base Station System). BSS käsittää radioteitse matkaviestimiin MS yhteydessä olevia tukiasemia BTS (Base Transceiver Station) ja tukiasemaohjaimia BSC (Base Station Controller), jotka ohjaavat niihin kytkettyjen tukiasemien BTS käytettävissä olevia radiotaajuuksia ja -kanavia. Tukiasema 20 BTS käsittää ainakin yhden lähetinvastaanottimen, joka toteuttaa yhden kantoaallon, eli kahdeksan aikaväliä, eli kahdeksan fyysistä kanavaa. Tyypillisesti yksi tukiasema BTS palvelee yhtä solua, mutta myös sellainen ratkaisu on v mahdollinen, jossa yksi tukiasema BTS palvelee useaa sektoroitua solua. Tu- • · · · •V; kiasemalle BTS kuuluvat esimerkiksi seuraavat tehtävät: TA:n (timing advan- • · .···. 25 ce) laskeminen, nousevan siirtotien mittaukset, kanavakoodaus, koodaus sala- : v, kieliseksi (encryption), salauksenpurku (decryption), ja taajuushyppely.

• ·

Kuviossa 2 on havainnollistettu keksinnön erään edullisen suoritus-**’ muodon mukaisen matkaviestimen MS keksintöön liittyviä toimintoja. MS on monitoimimatkaviestin (multimode mobile station), tarkemmin ottaen kaksitoi-·'·: : 30 mi matkaviestin. MS käsittää toiminnallisuuden 210 ensimmäiseen langatto- maan verkkoon liittymiseksi ja toiminnallisuuden 220 toiseen langattomaan • :*. verkkoon liittymiseksi. Toiminnallisuudet 210 ja 220 käsittävät ainakin ensim- * *» · .···. mäisen lähetinvastaanottimen 212 ja sitä ohjaavat ohjausvälineet 214 ja vas taavasti toisen lähetinvastaanottimen 222 ja sitä ohjaavat ohjausvälineet 224.

t » · *!· 35 Matkaviestimessä MS on luonnollisesti myös yleisesti hyvin tunnettuja yhteisiä toimintoja ja osia, joihin viitataan kuviossa 2 viitteellä 230. MS käsittää muistia, 115879 6 käyttöliittymän, ja yhden tai useamman prosessorin käsittävän keskusproses-sointiyksikön CPU (Central Processing Unit). Keskusprosessointiyksikössä suoritettavilla tietokoneohjelmakoodeilla voidaan aikaansaada MS toteuttamaan keksinnölliset toiminnot, joiden eräitä suoritusmuotoja on havainnoliistet-5 tu myöhemmin kuvioiden 3 - 8a, 8b ja 11 yhteydessä. On myös mahdollista käyttää kovo-ratkaisuja tai kovo- ja ohjelmistoratkaisuiden yhdistelmää toteuttamaan keksinnölliset toiminnot.

Lähetinvastaanotinten 212 ja 222 komponentit toteutetaan tyypillisesti ASIC-piireillä (Application Specific Integrated Circuit). Lähetinvastaanotin 10 212, 222 käsittää lähettimen, vastaanottimen, syntetisaattorin ja paikallisoskil- laattorin taajuusmuunnoksen mahdollistamiseksi, kytkimen lähetyksen tai vastaanoton valitsemiseksi. Tarkemmin lähettimen tai vastaanottimen komponentteja ei käydä läpi, sillä ne ovat alan ammattimiehelle tuttuja. Ohjausvälineillä 214 ja 224 voidaan ohjata vastaavasti lähetinvastaanottimen 212 ja 222 kytkin-15 tä lähetyksen/vastaanoton valitsemiseksi (RX/TX Select), lähettimen tehoa, vastaanottimen vahvistusta, syntetisaattorin taijoamien taajuuksien valitsemiseksi ja kanavien asettamiseksi. MS voi olla esimerkiksi integroitu kommuni-kointilaite, sylimikro (laptop computer), yhdistettynä radiopääsyn tarjoavaan laitteistoon (esim. VVLAN-kortti), tai PDA-laitteen ja matkapuhelimen yhdistel-20 mä.

Erään edullisen suoritusmuodon mukaisesti GSM-verkon kanssa * * * v : kommunikoivien ensimmäisten lähetinvastaanotinvälineiden 212, 214 lähetys- taajuuksien yliaaltoja vältetään VVLAN-yhteyksiä tarjoavissa toisissa lähetin-:***: vastaanotinvälineissä 222, 224. Tällöin ainakin osaa ensimmäisten lähetinvas- 25 taanotinvälineiden 212, 214 yläsuunnan kanavien aiheuttamista yliaalloista t · · :v. voidaan määrittää. Erityisesti niitä yliaaltoja pyritään määrittämään, jotka osu- .···. vat haitallisesti VVLAN-yhteyksien taajuusalueelle. Yliaaltoja voidaan sitten vält- • # tää ohjausvälineissä 224 valittaessa WLAN-yhteydelle käytettävää yhtä tai , . useampaa taajuutta.

* · · : 30 Kuviossa 3 on havainnollistettu keksinnön erään edullisen suoritus- »* · • t *’;·* muodon mukaista menetelmää, jonka mukaisesti toisissa lähetinvastaanoton- : välineissä 222, 224 vastaanotetaan 301 tieto ensimmäisten lähetinvas- taanotinvälineiden 212, 214 käyttämästä yhdestä tai useammasta lähetystaajuudesta. Tämän taajuustiedon perusteella lasketaan lähetystaajuuksien yliaal- • » > '···' 35 lot (taajuustiedon monikertoina). Täten saadaan ainakin yksi estetty taajuus- alue, jota ei tule käyttää toisten lähetinvastaanotinvälineissä 222, 224 aina- 7 115879 kaan alavirran taajuutena. Estettyjen taajuusalueiden perusteella voidaan vaikuttaa toisille lähetinvastaanotinvälineissä 222, 224 käytettävään taajuuteen, kuten myöhemmin kuvioiden 6 ja 7 suoritusmuodoissa on havainnollistettu.

Kuviossa 4 on havainnollistettu erästä edullista suoritusmuotoa, joka 5 voi edeltää kuviossa 3 havainnollistettuja vaiheita. Toisista lähetinvastaanotin-välineistä 222, 224 lähetetään 401 ensimmäisille lähetinvastaanotinvälineille 212, 214 kysely käytettävistä taajuuksista. Tämä kysely voidaan lähettää esimerkiksi kun matkaviestin MS, sen WLAN-toiminnallisuus 220 tai sen tiedonsiirtopalvelu aktivoidaan, kun on tarve vaihtaa liityntäpistettä AP, tai kun havai-10 taan että senhetkinen yhteys on yhden tai useamman ennalta määritetyn laatukriteerin mukaisesti huono. Ensimmäisten lähetinvastaanotinvälineiden 212, 214 tiedoista määritetään 402 lähetyksessä käytettävät taajuudet. Taajuustie-dot saadaan esimerkiksi ohjausvälineiden 214 ylläpitämistä lähettimen asetuksista, eikä mitään radiomittauksia tarvita. Taajuustiedot lähetetään 403 toisille 15 lähetinvastaanotinvälineille 222, 224.

Kuviossa 5 on havainnollistettu erästä toista suoritusmuotoa, joka voi edeltää kuviossa 3 havainnollistettuja vaiheita. Kun ensimmäisissä lähetin-vastaanotinvälineissä 212, 214 havaitaan 501 muutos ainakin yhdessä lähetykseen käytettävässä taajuudessa, lähetetään tieto ainakin muuttuneesta taa-20 juudesta toisille lähetinvastaanotinvälineille 222, 224. Myös muuttuneen lähetystehon johdosta voidaan lähettää tieto käytetyistä lähetystaajuuksista. Tä-> ·* män suoritusmuodon etuna on, että voidaan välittömästi muutoksen tapahdut- v tua lähettää tieto muuttuneesta taajuudesta toisille lähetinvastaanotinvälineille 222, 224 ilman erillistä pyyntöä. Matkaviestimessä MS voidaan soveltaa myös • *. 25 molempia kuvioissa 4 ja 5 havainnollistettuja menetelmiä.

; v. Kuviossa 6 on havainnollistettu erästä edullista suoritusmuotoa, jota * · voidaan hyödyntää kuviossa 3 havainnollistettujen vaiheiden jälkeen. Kun tiedetään ainakin yksi estetty taajuusalue, tarkastetaan 601 toisia lähetinvas- , , taanotinvälineitä 222, 224 palvelemaan kykenevien liityntäpisteiden AP lähe- • · · : 30 tystaajuudet. Nämä tiedot saadaan ohjausyksikköön 224 aktiivisella kuuntelulla (active scanning), jossa lähetetään liityntäpisteille AP Probe Request-pyyntöjä, • joihin liityntäpisteet AP vastaavat ominaisuustiedot käsittävillä Probe Response . ··. -viesteillä. Toinen vaihtoehto on käyttää passiivista kuuntelua, jossa liityntäpis teiden AP ominaisuustiedot saadaan vastaanotetuista Beacon-sanomista. Vai- • I t 35 heessa 602 valitaan liityntäpiste AP, jonka lähetystaajuus ei ole estetyllä taa-: juusalueella ja vaiheessa 603 muodostetaan yhteys valittuun liityntäpiste e- 115879 8 seen. Vaiheessa 602 liityntäpistettä AP valittaessa voidaan luonnollisesti ottaa huomioon muita tarpeellisia kriteereitä, esimerkiksi vastaanotetun signaalin voimakkuus. Estetty taajuusalue voi siis olla yhtenä uutena poissulkevana kriteerinä liityntäpisteen valinta-algoritmissa. Ylitaajuuksilla lähettävät liityntäpis-5 teet AP voidaan erään suoritusmuodon mukaisesti esikarsia valinta-algoritmissa kokonaan pois käytettävissä olevista liityntäpisteistä.

Jos toisia lähetinvastaanotinvälineitä 222, 224 jo palvelee jokin liityntäpiste AP, voidaan kuvion 3 vaiheen 302 jälkeen soveltaa kuviossa 7 havainnollistettua menetelmää. Kun tiedetään ainakin yksi estetty taajuusalue, 10 tarkastetaan 701 toisia lähetinvastaanotinvälineitä 222, 224 palvelevan liityntäpisteen AP lähetystaajuus. Tämä tieto saadaan lähetinvastaanottimen 222 vastaanottotaajuudesta, joka ohjausvälineillä 224 on tiedossaan. Vaiheessa 702 tarkastetaan, onko jokin lähetystaajuus estetyllä taajuusalueella. Jos se ei ole, ei tarvita muutoksia ja voidaan jatkaa tiedonsiirtoa palvelevan liityntäpis-15 teen kanssa 703. Jos ainakin yksi liityntäpisteen AP matkaviestimen MS kanssa tiedonsiirtoon käyttämä lähetystaajuus (tavanomaisella WLAN-liityntäpisteellä on vain yksi toimintataajuus) on estetyllä taajuusalueella, vaihdetaan 704 palvelevaksi liityntäpisteeksi sellainen, joka ei lähetä estetyllä taajuusalueella. Vaiheessa 704 voidaan hyödyntää jo kuvion 6 vaiheen 602 yh-20 teydessä havainnollistettuja valintamekanismeja. Yhteys valittuun liityntäpisteeseen AP voidaan toteuttaa jo tunnettuja WLAN-liityntäpisteen vaihtamiseen : liittyviä toteutuksia hyödyntäen.

!· Kuvioissa 8a ja 8b on havainnollistettu vielä erästä suoritusmuotoa, jonka avulla voidaan välttää ensimmäisten lähetinvastaanotinvälineiden 212, .***. 25 214 yliaaltoja toisissa lähetinvastaanotinvälineissä 222, 224. Ensimmäisiltä lähetinvastaanotinvälineiltä 212, 214 vastaanotetaan 801 tieto niiden käyttä-

• I

mästä ainakin yhdestä lähetystaajuudesta, minkä perusteella saadaan määri- * · tettyä yliaaltotaajuudet. Vaiheessa 802 määritetään toisia lähetinvastaanotin- , . välineitä 222, 224 palvelemaan kykenevien liityntäpisteiden AP lähetystaajuu- * * · : 30 det. Näitä liityntäpisteiden lähetystaajuuksia verrataan ensimmäisten lähetin- vastaanotinvälineiden 212, 214 käyttämän ainakin yhden lähetystaajuuden j yliaallon taajuuteen ja määritetään 803 etäisyydet liityntäpisteiden taajuuksien i * * t ja yliaaltojen välillä. Toisille lähetinvastaanotinvälineille 222, 224 käytettävä ·, kanava valitaan 804 ottaen huomioon määritetyt etäisyydet.

t · I

35 Erään edullisen suoritusmuodon mukaisesti valitaan 804 kanava, » jonka etäisyys on suurin ensimmäisten lähetinvastaanotinvälineiden 212, 214 115879 9 aiheuttamiin yliaaltoihin. Riippuen siitä missä kuviossa 8a havainnollistettu algoritmi toteutetaan, voidaan vaiheessa 804 siis suoraan valita käytettävä liityntäpiste AP tai ehdottaa liityntäpistettä AP liityntäpisteiden hallintaa hoitavalle algoritmille.

5 Keksinnön erään suoritusmuodon mukaisesti toisissa lähetinvas- taanotinvälineissä 222, 224 käytettävän taajuuden valinnassa, eli WLAN-järjestelmässä käytettävän liityntäpisteen valinnassa, ensimmäisten lähetinvas-taanotinvälineiden 212, 214 lähetystaajuuden ylitaajuuksilla olevia liityntäpisteitä ’rangaistaan’ liityntäpisteen valinta-algoritmissa. Erään toisen suoritusmuoto don mukaisesti ylitaajuuksilla olevat liityntäpisteet jätetään viimeisiksi vaihtoehdoiksi käytettävissä olevien liityntäpisteiden listalla. Tällöin ylitaajuuksilla toimivia liityntäpisteitä AP voidaan valita esimerkiksi, jos muut liityntäpisteet eivät muiden ominaisuuksiensa puolesta sovellu käytettäväksi. Jos liityntäpisteitä vertaillaan niille allokoitujen vertailuarvojen perusteella, voidaan tätä ver-15 tailuarvoa pudottaa liityntäpisteille, jotka lähettävät ylitaajuuksilla.

Tästä suoritusmuodosta saadaan se etu, että myös ylitaajuuksilla toimivaa liityntäpistettä voidaan käyttää toisissa lähetinvastaanotinvälineissä, jos se on ennalta määritetyn kynnysarvon verran seuraavaksi parasta liityntäpistettä parempi (esim. selvästi parempi signaalin voimakkuus), jos muita liityn-20 täpisteitä ei ole käytettävissä, tai jos muiden liityntäpisteiden tarjoama tiedonsiirron laatu on liian huono.

Kuvion 8a suoritusmuotoja hyödynnettäessä voidaan painottaa eri ··· liityntäpisteitä niiden etäisyyksien perusteella. Tällöin kaukana ylitaajuuksista lähettäviä liityntäpisteitä AP voidaan preferoida lähempänä oleviin nähden. .···. 25 Tämä preferointi voidaan toteuttaa esimerkiksi etäisyyteen verrannollisia ver- tailuarvoja käyttämällä, joita hyödynnetään liityntäpisteen valinta-algoritmissa.

• ·

Erään kuviossa 8b havainnollistetun täydentävän suoritusmuodon ’*·** mukaisesti rajoitetaan 811 toisten lähetinvastaanotinvälineiden 222, 224 tar joaman palvelun laatua. Vaihe 811 voidaan esimerkiksi suorittaa, jos toisissa i 30 lähetinvastaanotinvälineissä 222, 224 käytettävissä olevan vastaanottotaajuu-den etäisyys yliaaltoon jää alle ennalta määritetyn etäisyyden kynnysarvon tai : .·. jos kanavanvaihto (suuremman etäisyyden omaavaan kanavaan) ei onnistu .··] vaiheessa 804. Kynnysarvo on edullista asettaa siten, että sen ylittäville kana ville ei aiheudu olennaista häiriötä ylitaajuuksista. Jos etäisyys ylittää kyn-•.:. · 35 nysarvon, ei palvelun laatua ole tarpeen rajoittaa.

10 1 1 5879

Erään edullisen suoritusmuodon mukaisesti vaiheessa 811 rajoitetaan WLAN-yhteydessä käytettävää datanopeutta. Jos liityntäpistettä AP ei vaihdeta, voidaan lähettää uudelleenassosiointipyyntö (Reassociation Request), joka määrittää maksiminopeuden, jota MS tukee. Tämän jälkeen liityn-5 täpiste AP rajoittaa käytettävän datanopeutta maksiminopeuden mukaisesti.

Erään suoritusmuodon mukaisesti huomioidaan ensimmäisten lähe-tinvastaanotinvälineiden 212, 214 lähetysteho toisissa lähetinvastaanotinväli-neissä 222, 224. Tällöin ensimmäisiltä lähetinvastaanotinvälineiltä 212, 214 vastaanotetaan myös tieto käytetystä lähetystehosta Ρχχ vasteena pyynnölle 10 toisilta lähetinvastaanotinvälineiltä 222, 224 tai vasteena muuttuneelle lähetys-teholle. Lähetystehosta Ρτχ voidaan määrittää yliaaltojen vaikutus (tehotaso) toisessa lähetinvastaanottimessa 222, koska yliaaltojen vaikutus on ensimmäisen lähetinvastaanottimen 212 lähetystehon Ρτχ epälineaarinen funktio, kuten kuviossa 9 on havainnollistettu. Yliaaltojen tehotason Phaim ja toisen lähetin-15 vastaanottimen 222 mittaaman WLAN-liityntäpisteen AP signaalin voimakkuuden RSSI (receiving signal strength indicator) perusteella taas saadaan määritettyä signaali-kohinasuhde SNR. Suurin mahdollinen datanopeus toisen lähetinvastaanottimen 222 kautta taas on signaali-kohinasuhteen SNR funktio, kuten kuviossa 10 on havainnollistettu. Näin ollen toisissa lähetinvastaanotinväli-20 neissä 222, 224 voidaan määrittää vastaanotetun ensimmäisen lähetinvastaanottimen 212 lähetystehotason ja liityntäpisteen AP signaalin voimakkuu-den RSSI perusteella maksimidatanopeus, jolla voidaan toimia. Ehdotettu da- : * tanopeus voidaan erään suoritusmuodon mukaisesti johtaa ehdosta: «« · • · SNR < RSSI-Ph arnii I » l'': 25 mistä ehdon täyttävästä signaali-kohinasuhteesta SNR saadaan määritettyä ehdotettava datanopeus. VVLAN-yhteydelle käytettävää datanope- * · · utta voidaan sitten rajoittaa vaiheessa 811 edellä esitetyllä tavalla määritetyn : .·. datanopeuden perusteella. Nämä kuvioissa 9 ja 10 havainnollistetut muutosta [.‘•V kuvaavat funktiot on ennalta määritetty matkaviestimeen MS. Erään suoritus- 30 muodon mukaisesti MS käsittää vielä kalibrointitoiminnallisuuden, joka en- * simmäisten lähetinvastaanotinvälineiden 212, 214 ja toisten lähetinvas- taanotinvälineiden 222, 224 asetusten ja mittausten perusteella tarkentaa funk- , X tioita.

> · » 115879 11

Edellä esitetystä suoritusmuodosta saadaan se etu, että yliaaltojen vaikutusta tehonkulutukseen voidaan selvästi vähentää, koska signaali-kohinasuhde kasvaa epälineaarisesti datanopeuden kasvaessa.

Erään vaihtoehtoisen suoritusmuodon mukaisesti jo ensimmäisissä 5 lähetinvastaanotinvälineissä 212, 214 lasketaan niiden käyttämien lähetystaajuuksien yliaallot ja/tai estetyt taajuusalueet, joista lähetetään tieto toisille lähe-tinvastaanotinvälineille 222, 224. Toiset lähetinvastaanotinvälineet 222, 224 hyödyntävät vastaanotettua tietoa valitessaan kanavaa jo esitetyllä tavalla.

Kuviossa 11 on havainnollistettu erästä liityntäpisteen valinta-10 algoritmia, jossa voidaan käyttää erään edullisen suoritusmuodon mukaisesti eräänä kriteerinä sitä, lähettääkö liityntäpiste AP yliaalloilla vai ei, tai kuinka lähellä yliaaltoa liityntäpiste AP lähettää (etäisyys). MS kerää 1101 tietoja käytettävissä olevista liityntäpisteistä edullisesti periodisesti. Periodi on edullisesti säädettävissä ja sitä voidaan muuttaa päätelaitteen MS mukaisesti. Liityntäpis-15 teet AP tyypillisesti lähettävät liityntäpisteraportteja periodisesti. Liityntäpiste-raportti käsittää ainakin liityntäpisteen verkkonimen kuten myös muita tietoja liityntäpisteestä AP. Muut tiedot voivat käsittää esimerkiksi liityntäpisteen kuorman (eli kuinka monta päätelaitetta käyttää liityntäpistettä), tietoja käytettävästä kaistanleveydestä, tietoja tuetuista datanopeuksista tai turvallisuustie-20 toja. Matkaviestin MS voi myös lähettää pyyntöjä liityntäpisteille AP ja käytettävissä olevat liityntäpisteet vastaavat lähettämällä Iiityntäpistetietoja.

:T; Matkaviestin MS voi vaiheessa 1102 karsia (lähetinvastaanottimen ··· 212 lähetteiden) yliaalloilla ainakin osittain lähettävät liityntäpisteet AP tai toi- sen suoritusmuodon mukaisesti preferoida liityntäpisteitä AP etäisyyksien (ku-/··. 25 viossa 8a ja 8b havainnollistettujen suoritusmuotojen mukaisesti) perusteella.

;v, MS voi tarkastaa käytettävissä olevien liityntäpisteiden verkkonimet kerättyjen · *..! tietojen perusteella. MS vertailee senhetkisesti palvelevan liityntäpisteen mu- kaisen verkkonimen omaavien liityntäpisteiden yhteysattribuutteja, vertailee senhetkisesti palvelevan liityntäpisteen mukaisen verkkonimen omaavien liity n-’ · 5 i 30 täpisteiden yhteysattribuutteja ja valitsee liityntäpisteet, joilla on parhaat yhte- • · t ysattribuutit. Saman verkkonimen omaavat liityntäpisteet kuuluvat siis samaan : aliverkkoon. Yhteysattribuutit voivat olla mitä tahansa attribuutteja, jotka käsit- .···. tävät tietoja mahdollisista yhteyksistä liityntäpisteisiin. MS valitsee 1103 en- simmäisen liityntäpisteen, jolla on parhaat yhteysattribuutit käytettävissä ole-:.:.: 35 vista liityntäpisteistä, joilla on sama verkkonimi kuin senhetkisesti palvelevalla : ‘ liityntäpisteellä. MS valitsee 1104 myös toisen liityntäpisteen, jolla on parhaat 12 1 1 5879 yhteysattribuutit käytettävissä olevista liityntäpisteistä, joilla on eri verkkonimi kuin senhetkisesti palvelevalla liityntäpisteellä.

Samoja tietoja kuin liityntäpisteraporteissa voidaan käyttää ja MS voi verrata eri liityntäpisteiden AP yhteysattribuutteja vertaamalla eri liityntäpis-5 teraporteista vastaanotettuja tietoja. Edullisesti ainakin signaalitaso otetaan huomioon, kun verrataan käytettävissä olevia liityntäpisteitä AP. Tietoja liityn-täpisteraporteista, kuten liityntäpistekuormitus, tuetut datanopeudet ja turvalli-suustietoja voidaan myös ottaa huomioon liityntäpisteitä verrattaessa. Jos otetaan huomioon ainoastaan signaalitasot, eri liityntäpisteiden signaalitasoja yk-10 sinkertaisesti verrataan ja korkeimman signaalitason omaava liityntäpiste on liityntäpiste, jolla on parhaat yhteysattribuutit. Erään edullisen suoritusmuodon mukaisesti etäisyys yliaaltoon on eräs yhteysattribuutti. Jos otetaan huomioon useampi kuin yksi yhteysattribuutti, eri yhteysattribuutteja voidaan painottaa eri tavalla. On monia tapoja toteuttaa liityntäpisteiden vertailu ja yhteysattribuutte-15 ja voidaan painottaa eri tavalla erilaisille käyttäjille.

Esimerkiksi signaalitasoa pidetään tärkeimpänä yhteysattribuuttina (paino 80%) ja etäisyys yliaaltoon on toinen huomioon otettava yhteysattribuutti (paino 20%). Matemaattiset viitearvot voidaan määrittää käytettävissä oleville liityntäpisteille painotuksen perusteella ja korkeimmat arvot omaavat liityntäpis-20 teet valitaan parhaiksi liityntäpisteiksi. Kuten on jo kuvattu, parhaat liityntäpisteet valitaan edullisesti erikseen liityntäpisteistä, joilla on sama verkkonimi kuin )'i senhetkisesti palvelevalla liityntäpisteellä (ensimmäinen liityntäpiste 1103), ja ·· liityntäpisteistä, joilla on eri verkkonimi kuin senhetkisesti palvelevalla liityntä- j' · *: pisteellä (toinen liityntäpiste 1104).

• * .···. 25 MS vertailee 1105 yhtä tai useampaa ensimmäisen ja toisen liityn- :v, täpisteen yhteysattribuuttia. Tällöin tarkastetaan 1106, täyttävätkö erot verrat- • · [..! tujen ensimmäisen ja toisen liityntäpisteen yhteysattribuuttien välillä ennalta määritetyt ehdot. Ennalta määritetyt ehdot voivat käsittää ehtoja liityntäpisteiden vertailuun liittyville eri yhteysattribuuteille. Edullisesti käytetään ainakin :;· '· 30 rajaa signaalitasoerolle, eli ensimmäisen ja toisen liityntäpisteen signaalitasoja verrataan ja tarkastetaan, onko ensimmäisen ja toisen liityntäpisteen signaali-j tasojen ero yli ennalta määritetyn signaalitasorajan. Signaalitasoa käyttämällä I · i · on usein mahdollista valita liityntäpiste, joka on lähimpänä päätelaitetta. Myös ’·’ muita ehtoja voidaan käyttää, esimerkiksi erikseen jokaiselle painotetulle ker- 35 toimelle. Eräs esimerkki on, että käytetään etäisyyttä yliaaltoon myös tässä vertailussa. Ennalta määritetyt ehdot määritetään edullisesti niin, että yhteys 13 1 1 5879 säilyy saman verkkonimen omaavassa liityntäpisteessä niin kauan kuin mahdollista, jotta vältetään asetusten muuttamista vaativa vaihtaminen aliverkosta toiseen.

Jos erot täyttävät ennalta määritetyt ehdot, keksinnön erään edulli-5 sen suoritusmuodon mukaisesti käyttäjää informoidaan 1107 tästä ja tarkastetaan 1108, haluaako käyttäjä vaihtaa yhteyden toisen aliverkon toiseen liityntäpisteeseen. Yhteys toiseen liityntäpisteeseen toisessa aliverkossa muodostetaan 1109 ainoastaan, jos käyttäjä sallii vaihdon. On kuitenkin myös mahdollista, että liityntäpiste valitaan automaattisesti, eli yhteys toiseen liityntäpistee-10 seen muodostetaan (1109), jos erot ylittävät ennalta määritetyt ehdot. Yhteys toiseen liityntäpisteeseen muodostetaan 1109 edullisesti ainoastaan, jos ennalta määritetyt ehdot täytetään.

Erään suoritusmuodon mukaisesti tarkastetaan 1110, onko ensimmäinen liityntäpiste senhetkisesti palveleva liityntäpiste, jos käyttäjä ei halua 15 muodostaa yhteyttä toiseen liityntäpisteeseen tai edullisesti ainakin yhtä ennalta määritetyistä ehdoista ei voida täyttää. Jos ei ole, ensimmäiseen liityntäpisteeseen voidaan muodostaa yhteys 1111. Jos ensimmäinen liityntäpiste on senhetkisesti palveleva liityntäpiste, muutoksia ei tarvita. Tietojen kerääminen, ensimmäisen ja toisen liityntäpisteen valinta ja yhteysattribuuttien vertailu suo-20 ritetaan edullisesti periodisesti, esim. joka kerta liityntäpisteraportteja vastaanotettaessa.

:T: Eräs vaihtoehtoinen suoritusmuoto on laskea hyvyyslukua jokaiselle <·· toisille lähetinvastaanotinvälineille 222, 224 ehdolla olevalle kanavalle (liityntä- ♦ *·» pisteelle AP). Hyvyysluku voi olla signaali-häiriösuhde SIR, joka saadaan ai-.···. 25 emmin havainnollistetulla tavalla määritettävissä olevien toisten lähetinvas- taanotinvälineiden mittaaman signaalin voimakkuuden RSSI ja ensimmäisten lähetinvastaanotinvälineiden lähetystaajuuden yliaallon tehon Pharm suhteesta, '··· eli : 30 SIR = RSSI/ Pharm· : ,·. Jos kanavalla on yliaaltoja, jotka ovat suuremmalla tehotasolla kuin ’···[ lämpökohina, voidaan käyttää ylläolevaa kaavaa hyvyysluvun laskemiseen kyseessä olevalle kanavalle/liityntäpisteelle AP. Jos yliaaltoja ei ole, hyvyyslu-:. .: 35 kuun voidaan käyttää yleisesti tunnettua kaavaa • · 115879 14 SNR = RSSI/Pnoise (kohinateho).

Hyvyyslukua voidaan käyttää valittaessa kanavaa (liityntäpistettä AP) toisille lähetinvastaanotinvälineille 222, 224. Tällöin pyritään valitsemaan 5 kanava, jonka hyvyysluku on paras. On myös mahdollista toteuttaa valinta niin, että valitaan kanava, jonka taajuusalueella on ylitaajuus, jos ollaan lähellä liityntäpistettä AP ja signaali on riittävän voimakas. Hyvyyslukua voidaan käyttää yhteysattribuuttina myös kuviossa 11 havainnollistetussa liityntäpisteen valinta-algoritmissa.

10 Edellä havainnollistettuja suoritusmuotoja voidaan toteuttaa ohjaus- välineissä 214 ja 224, joiden välillä on tiedonsiirto-ominaisuudet. Ohjausvälineiden 214 ja 224 välinen rajapinta voidaan toteuttaa monella eri tavalla, ja se voi olla yksi- tai kaksisuuntainen viestintäväylä. Toinen ohjausvälineistä 214 ja 224 voi toimia tiedonsiirtoa hallitsevana isäntänä ja toinen asiakkaana. On 15 huomioitava, että ohjausvälineet 214 ja 224 voidaan toteuttaa yhdessä ohjausyksikössä, jolloin erillistä rajapintaa ei tarvita.

Erään suoritusmuodon mukaisesti WLAN-tiedonsiirtoa ohjaavissa ohjausvälineissä 224 toteutetaan häiriön vähennysalgoritmia, joka pyrkii minimoimaan WLAN-vastaanottoon aiheutuvia häiriöitä huomioimalla harmoniset 20 taajuudet. Häiriön vähennysalgoritmi vastaanottaa ensimmäisiltä ohjausvälineiltä 214 ainakin tiedon käytettävästä lähetystaajuudesta ja suorittaa käytet-Γ: tävissä olevien WLAN-kanavien perusteella ainakin osaa edellä kuvioissa 3, 4,

·;· 6, 7, 8a tai 8b havainnollistetuista toiminnoista. Varsinainen liityntäpisteen AP

·*. valinta voidaan toteuttaa erillisessä liityntäpisteen valinta-algoritmissa, jolloin *··. 25 häiriön vähennysalgoritmi voi lähettää tiedon estetystä taajuusalueesta tai eh- ·'«, dottaa yhtä tai useampaa sopivaa liityntäpistettä valinta-algoritmille. Esimerkiksi # si kuvioiden 6 ja 7 suoritusmuodoissa ehdotetaan liityntäpisteen vaihtoa, ja vasta liityntäpisteen valinta-algoritmi valitsee (602, 704) liityntäpisteen huomioiden tyypillisesti myös muita kriteereitä, kuten signaalin voimakkuuden. Kuvi-: 30 ossa 8b havainnollistettua suoritusmuotoa käytettäessä häiriön vähennysalgo- : ritmi lisäksi huomioi lähetystehon Ρτχ ja käytettävissä olevien kanavien signaa- : :livoimakkuudet RSSI, ja ehdottaa rajoitettua datanopeutta.

.···. Erään edullisen suoritusmuodon mukaisesti keksintöä sovelletaan DCS-taajuusalueella ja IEEE802.11a-taajuusalueella toimivassa matkaviesti-35 messä MS. GSM-standardin mukaisesta lähetinvastaanottimesta 212 lähetet-täviä yläsuunnan kanavia ovat piirikytkentäisen liikenteen eri liikennekanavat 15 1 1 5879 TCH ja ohjauskanavat RACH, SDCCH, SACCH. Jos MS tukee GPRS-palvelua, pakettivälitteiselle dataliikenteelle ja merkinannolle käytetään PDCH-kanavaa. Yksityiskohtaisemmat kuvaukset eri kanavista löytyvät ETSI:n (European Telecommunications Standards Institute) GSM/GPRS-spesifikaatioista.

5 DCS-kanavat 512-885 käyttävät taajuusaluetta 1710-1784 MHz, joten niiden aiheuttama yliaaltoalue on 5130-5454 MHz. Jos halutaan pitää 20 MHz erotusta yliaaltoihin, DCS-kanavilla 512-561 ja 861-885 ei ole vaikutusta IEEE 802.11a-vastaanottimen toimintaan, koska IEEE 802.11a-taajuusalue on 5150-5350 MHz. Jos oletetaan, että lähetinvastaanotin 212 lähettää DCS-10 kanavalla 750, jonka keskitaajuus on 1757,8 MHz, yliaalto sijoittuu taajuuden 5273,4 MHz ympärille. IEEE 802.11a-kanavan 52 keskitaajuus on 5260 MHz ja kanavan 56 keskitaajuus on 5280 MHz, joten näitä kanavia on tällöin syytä välttää.

Erään edullisen suoritusmuodon mukaisesti yliaallot määritetään ja 15 huomioidaan edellä havainnollistetun mukaisesti ainoastaan liikennekanaville, koska on havaittu, että merkinantokanavien yliaalloista ei tyypillisesti aiheudu merkittävää häiriötä. Tällöin vältetään merkinantokanavien (mm. RACH, SDCCH, SACCH) yliaaltojen määrittämisestä ja huomioimisesta aiheutuva prosessointi. Koska GSM/GPRS-liikenteessä on käytettävissä taajuushyppely, 20 voidaan myös taajuushyppely ottaa huomioon yliaaltoja määritettäessä. Yliaallot voidaan määrittää ensimmäisten lähetinvastaanotinvälineiden 212, 214 tie-tämän taajuushyppelyn kanavajoukon perusteella. Tällöin voidaan yksittäisten v hyppelykanavien sijaan esimerkiksi määrittää kanavajoukon perusteella estetty • »· · taajuusalue (kuvio 3), jolla taajuushyppelyä tapahtuu. Tämän jälkeen toisissa 25 lähetinvastaanotinvälineissä 222, 224 voidaan välttää koko taajuushyppelyn ;v, taajuusaluetta.

Vielä erään suoritusmuodon mukaisesti ensimmäisiltä lähetinvas- » · ’· '* taanotinvälineiltä 212, 214 vastaanotetaan myös tieto siirtomoodista tai -tilasta, jota hyödynnetään toisissa lähetinvastaanotinvälineissä 222, 224 kanavaa va-i-i ς 30 littaessa. Siirtomoodi voi esimerkiksi olla piirikytkentäinen puhelu, pakettivälit-teinen yhteys, tai vapaa (idle). Esimerkiksi kun kyse on GSM-piirikytkentäisistä palveluista, välitetään tieto, onko ensimmäisten lähetinvastaanotinvälineiden »Il » _ , · · ·. 212,214 kautta aktiivisena liikennekanavaa TCH. Jos taas on kyse pakettivälit-

» I

teisistä palveluista, voidaan indikoida, onko PDP-kontekstia aktivoitu tai lähete-*.: ·: 35 täänkö PDP-kontekstilla aktiivisesti. Edellä havainnollistettua toiminnallisuutta yliaaltojen määrittämiseksi ja huomioimiseksi voidaankin erään suoritusmuo- <β 1 1 58 79 16 don mukaisesti käyttää, kun siirtomoodin mukaisesti ensimmäisillä lähetinvas-taanotinvälineillä 212, 214 aktiivisesti lähetetään. Tästä suoritusmuodosta saadaan se etu, että yliaaltoja pyritään välttämään ainoastaan aktiivisen liikenteen aikana, jolloin toiminnallisuus ei kuluta matkaviestimen MS resursseja 5 muina aikoina. On vaihtoehtoisesti myös mahdollista, että ensimmäisissä lähe-tinvastaanotinvälineissä 212, 214 määritetään taajuustietoja ja lähetetään niitä toisille lähetinvastaanotinvälineille 222, 224 senhetkisen siirtomoodin perusteella.

Edellä on esitetty esimerkkejä, joissa solukkoyhteyttä (esitetyssä 10 esimerkissä GSM-verkon tukiaseman BTS kanssa) hoitavan ensimmäisten lähetinvastaanotinvälineiden 212, 214 käyttämien taajuuksien yliaaltoja vältetään VVLAN-yhteyttä hoitavissa toisissa lähetinvastaanotinvälineissä 222, 224. Erään vaihtoehtoisen suoritusmuodon mukaisesti vältetään solukkoyhteyttä hoitavissa lähetinvastaanotinvälineissä, kuten GSM-yhteyttä hoitavissa väli-15 neissä, WLAN-yhteyden käyttämälle taajuusalueelle yliaaltoja aiheuttavia taajuuksia. Tämä suoritusmuoto voidaan toteuttaa monella eri tavoin ja voidaan hyödyntää edellä kuvioiden 3-7 yhteydessä esitettyjä suoritusmuotoja. GSM-yhteyttä hoitaville välineille voidaan lähettää tieto VVLAN-yhteyttä hoitavilta lä-hetinvastaanotinvälineiltä WLAN-yhteydelle käytettävästä taajuudesta, tieto 20 ainakin yhdestä taajuudesta, jota ei tulisi käyttää GSM-yhteyttä varten, tai ainoastaan tieto, että GSM-yhteydelle käytettävää ainakin yhtä taajuutta tulisi muuttaa. GSM-yhteyttä hoitavat välineet voivat tallentaa tiedon vältettävistä ·· taajuuksista ja huomioida sen tukiaseman BTS kanssa kommunikoitaessa.

v; GSM-yhteyttä hoitavat välineet voivat vaihtaa mahdollisuuksien mukaan (käy- > • *. 25 tössä voi olla vakiotaajuuksia, joita ei voida vaihtaa) käytettävän lähetystaajuu- v, den lähettämällä kanavanvaihtopyynnön tukiasemalle BTS tai raportoimalla \! huonolaatuisesta signaalista tukiasemalle BTS. Tukiasema BTS voi sitten vaih- taa käytettävää taajuutta.

Alan ammattilaiselle on ilmeistä, että tekniikan kehittyessä keksin-: 30 nön perusajatus voidaan toteuttaa monin eri tavoin. Edellä havainnollistettuja toimintoja hyödyntämällä keksintöä voidaan soveltaa mihin tahansa ainakin : ;kahta eri taajuuksilla toimivaa lähetinvastaanotinta käsittävässä langattomassa ,··. päätelaitteessa. Alla olevassa taulukossa 1 on esitetty järjestelmiä, joiden yli- aaltoalueet osuvat WLAN-jäijestelmän käyttämille taajuusalueille. Keksintöä • 35 voidaan kuitenkin soveltaa taulukossa 1 esitettyjen tekniikoissa lisäksi myös : muissa tekniikoissa.

17 1 1 5879

Taulukko 1.

Tekniikka Taajuusalue Yliaaltoalue WLAN- ____taajuusalue_ GSM850 3 x (824-849 MHz) 2472-2547 MHz 2400-2483,5 US CDMA MHz (IS-95)_______ EGSM900 6 x (880-915 MHz) 5280 - 5490 MHz 5150-5350 MHz ____5470-5725 MHz DCS 1800 3 x (1710-1785 MHz) 5130-5355 MHz 5150-5350 MHz PCS1900 3 x (1850-1910 MHz) 5550-5730 MHz 5470-5725 MHz WCDMA 3 x (1920-1980 MHz) 5760-5940 MHz 5725-5825 MHz FDD____

Keksintö ja sen suoritusmuodot eivät siten rajoitu yllä kuvattuihin 5 esimerkkeihin vaan ne voivat vaihdella patenttivaatimusten puitteissa.

• tl» ! · II» » » ·

» I

I · · * ·

Claims (10)

18 1 1 5879

1. Menetelmä kanavan valitsemiseksi langattomassa päätelaitteessa (MS), joka käsittää ensimmäiset iähetinvastaanotinvälineet (212, 214) ja toiset Iähetinvastaanotinvälineet (222, 224), tunnettu siitä, että 5 määritetään ensimmäisten lähetinvastaanotinvälineiden (212, 214) tiedoista ainakin yksi lähetystaajuus, määritetään ainakin yhden lähetystaajuuden yliaallot, ja valitaan toisille lähetinvastaanotinvälineille (222, 224) käytettävä ainakin yksi kanava ainakin ottaen huomioon määritetyt yliaallot.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että lähetetään toisista lähetinvastaanotinväiineistä ensimmäisille lähetinvastaanotinvälineille (212, 214) kysely käytettävistä taajuuksista, lähetetään tieto ensimmäisten lähetinvastaanotinvälineiden (212, 15 214) ainakin yhdestä lähetystaajuudesta toisille lähetinvastaanotinvälineille (222, 224), ja määritetään yliaallot toisissa lähetinvastaanotinvälineissä (222, 224).

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu 20 siitä, että lähetetään ensimmäisiltä lähetinvastaanotinvälineiltä (212, 214) toi- • ! · : sille lähetinvastaanotinvälineille (222, 224) tieto ainakin yhden kanavan lähe- tystaajuudesta vasteena sille, että lähetystaajuus ja/tai lähetysteho on muuttu-nut.

4. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ,··>, aloitetaan toisten lähetinvastaanotinvälineiden (222, 224) käyttämän » » kanavan vaihtaminen vasteena sille, että toisten lähetinvastaanotinvälineiden , , (222, 224) käyttämällä senhetkisellä vastaanottokanavalla on ensimmäisten » · · 30 lähetinvastaanotinvälineiden (212, 214) ainakin yhden lähetystaajuuden yliaal-'·;·* to. : 5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, lii t tunnettu siitä, että valitaan toisille lähetinvastaanotinvälineille (222, 224) käytettävä ai- 35 nakin yksi kanava siten, ettei kanavan taajuusalueella ole ensimmäisten lähetinvastaanotinvälineiden (212, 214) lähetystaajuuksien yliaaltoja. » I » 19 1 1 5879

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tarkastetaan toisia lähetinvastaanotinvälineitä (222, 224) palvelemaan kykenevien liityntäpisteiden lähetystaajuudet, 5 valitaan liityntäpiste, jonka lähetystaajuudella ei ole ensimmäisten lähetinvastaanotinvälineiden (212, 214) yliaaltoja, ja muodostetaan yhteys liityntäpisteeseen.

7. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 1-4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että 10 määritetään etäisyydet toisille lähetinvastaanotinvälineille (222, 224) käytettävissä olevien kanavien taajuuksien ja ensimmäisten lähetinvastaanotinvälineiden (212, 214) ainakin yhden lähetystaajuuden yliaaltojen välillä, ja preferoidaan toisille lähetinvastaanotinvälineille (222, 224) 15 käytettävissä olevia kanavia määritettyjen etäisyyksien perusteella käytettävää kanavaa valittaessa.

8. Lähetinvastaanotinyksikkö (222, 224) langatonta päätelaitetta varten (MS), tunnettu siitä, että lähetinvastaanotinyksikkö (222, 224) on jäljestetty vastaanotta-20 maan tiedon toisen samaan päätelaitteeseen sovitettavissa olevan lähetinvas-taanottimen (212, 214) käyttämästä ainakin yhdestä lähetystaajuudesta tai ai- v ·' nakin yhden lähetystaajuuden yliaalloista, ja ;: · lähetinvastaanotinyksikkö (222, 224) on järjestetty valitsemaan lähe- tinvastaanotinyksikössä (222, 224) käytettävä ainakin yksi kanava ainakin ot- * · 25 taen huomioon määritetyt yliaallot.

9. Langaton päätelaite (MS), joka käsittää ensimmäiset lähetinvas- * · taanotinvälineet (212, 214) ja toiset lähetinvastaanotinvälineet (222, 224), ► · tunnettu siitä, että . , langaton päätelaite (MS) on järjestetty määrittämään ensimmäisissä :;; : 30 lähetinvastaanotinvälineissä (212, 214) käytetty ainakin yksi lähetystaajuus, langaton päätelaite (MS) on järjestetty määrittämään ainakin yhden * lähetystaajuuden yliaallot, ja * * * » . · ·. langaton päätelaite (MS) on järjestetty valitsemaan toisille lähetin- vastaanotinvälineille (222, 224) käytettävä ainakin yksi kanava ainakin ottaen ’ ·: · ‘ 35 huomioon määritetyt yliaallot. • · 20 1 1 5 8 7 9

10. Tietokoneohjelma langatonta päätelaitetta varten (MS), joka tietokoneohjelma käsittää tietokoneohjelmakoodia, joka on suoritettavissa langattoman päätelaitteen (MS) prosessointiyksikössä, tunnettu siitä, että tietokoneohjelma käsittää tietokoneohjelmakoodia, joka aikaansaa: 5 langattoman päätelaitteen (MS) määrittämään ensimmäisissä lähe- tinvastaanotinvälineissä (212, 214) käytetty ainakin yksi lähetystaajuus, langattoman päätelaitteen (MS) määrittämään ainakin yhden lähetystaajuuden yliaallot, ja langattoman päätelaitteen (MS) valitsemaan toisille lähetinvas-10 taanotinvälineille (222, 224) käytettävä ainakin yksi kanava ainakin ottaen huomioon määritetyt yliaallot. * · 115879