FI114750B - Datan synkronoiminen - Google Patents

Description

114750

Datan synkronoiminen Keksinnön tausta

Keksintö liittyy datan synkronoimiseen tietoliikennejärjestelmässä ja erityisesti käyttäjädataa täydentävän datan synkronoimiseen. j 5 Kannettavien päätelaitteiden, kuten kannettavien tietokoneiden, PDA-laitteiden (Personal Digital Assistant), matkaviestimien tai hakulaitteiden dataa voidaan synkronoida verkkosovellusten, pöytätietokoneiden sovellusten tai muiden tietoliikennejärjestelmän tietokantojen kanssa. Tyypillisesti varsinkin kalenteri- ja sähköpostisovellusten dataa synkronoidaan. Synkronointi on ai-10 emmin perustunut erilaisten valmistajakohtaisten protokollien käyttöön, jotka eivät toimi toistensa kanssa. Tämä rajoittaa käytettävien päätelaitteiden tai datatyyppien käyttöä ja on monesti hankalaa käyttäjälle. Varsinkin matkaviestinnässä on tärkeää saada dataa hankituksi ja päivitetyksi käytettävästä päätelaitteesta ja sovelluksesta riippumatta. Sovellusdatan toimivampaa synkronointia 15 varten on kehitetty XML-kieleen (Extensible Markup Language) perustuva SyncML (Synchronization Markup Language). SyncML-muotoisia viestejä käyttävän SyncML-synkronointiprotokollan avulla voidaan synkronoida minkä tahansa sovelluksen dataa minkä tahansa verkotettujen päätelaitteiden välillä. Laitespesifisen datan, kuten matkaviestimien asetuksien, synkronoimiseksi on 20 myös kehitetty ratkaisuja. Eräs laitteenhallintastandardi on SyncML-.·*, laitteenhallinta (SyncML Device Management), joka perustuu osittain datan ) * \ synkronoinnin mahdollistavaan SyncML-datansynkronointistandardiin.

/ Tilanne, jossa yhdellä käyttäjällä on käytössään useampia erilaisia *·' ‘ päätelaitteita, kuten matkaviestimiä, on käynyt yhä yleisemmäksi. Näillä mat- ‘: ‘: 25 kaviestimillä voi olla hyvin erilaisia ominaisuuksia: toisen matkaviestimen muis- : \ i tikapasiteetti voi olla huomattavan suuri, kun taas toisen matkaviestimen etuna .1 on siinä oleva monipuolinen toiminnallisuus tai pieni koko. Kun käyttäjä vaihtaa matkaviestimensä toiseen, hän tahtoisi mielellään siirtää myös kaiken tarvit-, semansa henkilökohtaisen tiedon tähän toiseen matkaviestimeen. Käyttäjäda- ; 30 tan, kuten kontaktikorttien, kalenterimerkintöjen, tekstiviestien ja kuvien, siir- .: toon onkin kehitetty menetelmiä. Esimerkiksi SyncML-synkronointia tai pääte- ’. laitespesifisiä datan siirto-ohjelmia voidaan käyttää käyttäjädatan siirtämiseen.

, Käyttäjädatan lisäksi nykyisissä päätelaitteissa on kasvavassa määrin tallen- nettuna monentyyppistä täydentävää dataa, kuten lyhytvalintanumeroita, soit-: 35 tohistoria, käyttäjäprofiileita tai yleisesti johonkin käyttäjädatayksikköön liittyviä :" ‘: tietoja, jotka ovat laitteen toimintaan läheisesti liittyviä. Tämänkaltaisia tietoja ei 114750 2 ole voitu tunnettujen menetelmien avulla päivittää laitteesta toiseen, koska niitä on erityisesti kannettavissa laitteissa pienen muistikapasiteetin takia esitetty sisäisesti hyvin erilaisin tavoin. Aiemmin ei myöskään ole ollut suurta tarvetta siirtää tämänkaltaisia tietoja laitteesta toiseen.

5 Keksinnön lyhyt selostus

Keksinnön tavoitteena on siten kehittää menetelmä ja menetelmän toteuttava laitteisto siten, että voidaan ainakin osittain mahdollistaa myös tavanomaisten käyttäjädatayksiköitä täydentävien laitekohtaisten datayksiköiden synkronoiminen. Keksinnön tavoitteet saavutetaan menetelmällä, järjestelmälle lä, synkronointilaitteilla, tietokoneohjelmatuotteilla ja tietorakenteella, joille on tunnusomaista se, mitä sanotaan itsenäisissä patenttivaatimuksissa. Keksinnön eräät edulliset suoritusmuodot ovat epäitsenäisten patenttivaatimusten kohteena.

Keksinnön mukaisessa synkronointijärjestelmässä määritetään si-15 dosdataa, joka liittää mainitun käyttäjädatayksikön identifioivan käyttäjädata-tunnisteen ensimmäisen synkronointilaitteen ainakin yhteen toimintoon. Järjestelmässä suoritetaan ensimmäisen synkronointilaitteen ja toisen synkronointi-laitteen välillä ensimmäinen synkronointivaihe, jossa siirretään ensimmäisestä synkronointilaitteesta toiseen synkronointilaitteeseen ensimmäinen käyttäjäda-20 tayksikkö, joka identifioidaan mainitulla käyttäjädatatunnisteella. Vasteena sille, että ensimmäinen synkronointivaihe on suoritettu, ensimmäisen synkronointi-laitteen ja toisen synkronointilaitteen välillä suoritetaan toinen synkronointivai-he, jossa siirretään ensimmäisestä synkronointilaitteesta toiseen synkronointi-laitteeseen mainittua sidosdataa. Toisessa synkronointilaitteessa muodoste-25 taan sidosdatan perusteella liitos käyttäjädatayksikön ja toisen synkronointilait-teen toiminnon välille, eli siirretään ensimmäisen synkronointilaitteen ja käyttä- t._ . jädatayksikön välille muodostettu liitos toiseen synkronointilaitteeseen. Termillä ;, / synkronointi tarkoitetaan tapahtumaa, jossa ainakin yhden datakokoelman da- '*·' taa lähetetään toiseen laitteeseen, joka päivittää toista datakokoelmaa vas- 30 taanotetun datan perusteella, esim. lisää puuttuvat tietoyksiköt. Synkronoinnis-:· sa voidaan lähettää toiselle osapuolelle kaikki synkronoinnin kohteena oleva data tai vain synkronoinnin kohteena olevaan dataan edellisen synkronointi-istunnon jälkeen tehdyt muutokset. Synkronointi voi olla yksisuuntaista tai kaksisuuntaista, jolloin päivitetään myös ensimmäistä datakokoelmaa toisen data-. .: 35 kokoelman perusteella. Yksisuuntaisen synkronoinnin avulla voidaan suorittaa : v. myös tarjontatekniikalla (push) tai hakutekniikalla (puli) tehty datakokoelman ‘ » 3 114750 kopiointi toiseen laitteeseen. On huomioitava, että myös laitteenhallintaproto-kollilla voidaan suorittaa ainakin osa tässä tarkoitetusta synkronoinnista.

Keksinnön mukaisen ratkaisun etuna on, että käyttäjädatayksiköi-den ja laitteiden toimintoihin liittyviä sidonnaisuuksia kuvaavaa tietoa voidaan 5 synkronoida. Tämä helpottaa esimerkiksi usean päätelaitteen, kuten matkaviestimen, käyttämistä, koska pelkkien käyttäjädatayksiköiden lisäksi voidaan monipuolisesti siirtää päätelaitteisiin käyttäjädatayksiköiden lisäksi myös täydentävää tietoa, eikä sidonnaisuuksia käyttäjädatayksiköiden ja laitteen toimintojen välille tarvitse manuaalisesti asettaa. Tällöin tulee mahdolliseksi siirtää 10 käyttäjän henkilökohtainen ympäristö laitteesta toiseen sisältäen eri sovellusten käyttöön tarkoitettujen käyttäjädatayksiköiden lisäksi niiden käyttämiseen liittyviä lisätietoja, kuten linkkejä käyttäjädatayksiköiden ja sovellusten välillä.

Näin käyttäjä voi helposti vaihtaa päätelaitetta toiseen.

Sidosdatan määrittämä liitos tai sidonta käyttäjädatayksiköstä lait-15 teen toimintoon on ymmärrettävä laajasti tarkoittamaan mitä tahansa sellaista viittausta laitteeseen, jolla on suora tai epäsuora merkitys laitteen toiminnassa.

Sidonta voi esimerkiksi olla laitteen sovellukseen tai tunnisteeseen. Sidonta voi myös liittyä laitteen käyttäjään, jolloin esimerkiksi tietty kuvatiedosto voidaan sitoa tiettyyn laitteen toimintaan vaikuttavaan käyttäjäprofiiliin. On huomioitava, 20 että viittaus ei välttämättä koske yhtä tiettyä laitetta, vaan se voi olla viittaus esimerkiksi kaikkiin tietyn sovelluksen käsittäviin laitteisiin tai tietyn malliversi-on laitteisiin. Erään edullisen suoritusmuodon mukaisesti sidosdata sitoo käyt-; täjädatayksikön laitedatayksikköön, joka on synkronointilaitteen toimintaan vai- kuttava datayksikkö. Laitedatayksikkö tyypillisesti vaikuttaa laitteen toimintaan '·* ’ 25 jonkun laitteen sovelluksen syötteenä, se voi olla esimerkiksi laitteessa käytet- " * tävissä oleva lyhytvalintanumero tai soittajaryhmä Golle on osoitettavissa tun- niste, esim. suoraan lyhytvalintanumero). Tällöin voidaan synkronoida lyhytva-linnat niissä määritettyjen puhelinnumeroiden (käyttäjädatayksiköitä) synk-ronoimisen jälkeen, ja toiseen synkronointilaitteeseen muodostetaan sidonta 30 ottamalla uudet lyhytvalinnat käyttöön. Erään toisen suoritusmuodon mukaili! sesti sidosdata liittää käyttäjädatayksikön resurssikohdistimeen, jota ainakin ·;·* yksi sovellus käyttää. Resurssikohdistin voi olla esimerkiksi oletushakemisto, Y: josta sovellus käy lukemassa aloituskuvan. Tämä suoritusmuoto mahdollistaa .'1 *. kaikkien sijaintispesifisten sidosten siirtämiseen laitteesta toiseen.

• · * » » * · * 4 114750

Kuvioiden lyhyt selostus

Keksintöä selostetaan nyt lähemmin eräiden suoritusmuotojen yhteydessä, viitaten oheisiin piirroksiin, joista:

Kuvio 1 esittää erästä synkronointijärjestelmää; 5 Kuvio 2a esittää lohkokaaviona synkronointipalvelimena toimivaa palvelinta ja asiakaslaitteena toimivaa päätelaitetta;

Kuvio 2b esittää lohkokaaviona synkronointipalvelimena toimivaa päätelaitetta ja asiakaslaitteena toimivaa päätelaitetta;

Kuvio 3 esittää vuokaaviona keksinnön erään suoritusmuodon mu- 10 kaista menetelmää;

Kuvio 4 esittää vuokaaviona keksinnön erään suoritusmuodon mukaista menetelmää; ja

Kuvio 5 havainnollistaa signalointikaaviona datan synkronointia SyncML -järjestelmässä.

15 Keksinnön yksityiskohtainen selostus

Seuraavassa kuvataan keksinnön erästä suoritusmuotoa SyncML-standardia tukevassa järjestelmässä. On kuitenkin huomioitava, että keksintöä voidaan soveltaa missä tahansa synkronointijärjestelmässä mukaanlukien myös laitteenhallintaprotokollaa hyödyntävät järjestelmät.

20 Kuviossa 1 on havainnollistettu erästä verkotettua järjestelmää, jos-

‘ . sa tietokantojen dataa voidaan synkronoida palvelimien S ja päätelaitteiden TE

: kesken, päätelaitteiden TE kesken tai palvelimien S kesken. Synkronoinnin |' kohteena oleva tietokanta on ymmärrettävä laajasti tarkoittamaan mitä tahansa *·* ‘ muistivälinettä. Jos on kyse päätelaitteiden TE tai palvelimien S välisestä synk- ’·**· 25 ronoinnista, yksi päätelaitteista TE tai palvelimista S toimii synkronoinnin kan- '·,’·· naita synkronointipalvelimena (SyncML-standardissa määritettynä SyncML- synkronointipalvelimena, johon viitataan jatkossa termillä synkronointipalvelin) ja muut synkronointi-istuntoon osallistuvat päätelaitteet TE tai palvelimet S ,; _ toimivat synkronointiasiakkaana (SyncML-asiakkaana, johon viitataan jatkossa ;;; 30 termillä asiakaslaite). Palvelin S voi palvella useita asiakaslaitteita TE. Palveli- ; · ‘ mena S tyypillisesti toimii verkkopalvelin tai PC. TE on tyypillisesti matkapuhe-

Iin, PC (Personal Computer), sylimikro (laptop computer), tai PDA-laite. Kuvi-, ·. ossa 1 on esitetty kaksi esimerkkiä, joista ensimmäisessä lähiverkkoon LAN

(Local Area Network) on kytkeytynyt asiakaslaitteita TE ja synkronointipalveli-: \: 35 mia S. Verkkoon LAN kytkeytynyt asiakaslaite TE käsittää toiminnallisuuden, 5 114750 esim. verkkokortin ja tiedonsiirtoa ohjaavan ohjelmiston, verkon LAN laitteiden kanssa kommunikoimiseksi. Lähiverkko LAN voi olla minkä tahansa tyyppinen lähiverkko ja TE voi olla yhteydessä palvelimeen S myös Internetin kautta tyypillisesti palomuuria FW käyttäen. Päätelaite TE voi olla kytkeytynyt lähiverk-5 koon LAN myös langattomasti liityntäpisteen AP kautta. Toisessa esimerkissä asiakaslaite TE kommunikoi palvelimen S kanssa matkaviestinverkon MNW (Mobile Network) kautta. Verkkoon MNW kytkeytynyt päätelaite TE käsittää matkaviestintoiminnallisuuden verkon MNW kanssa kommunikoimiseksi langattomasti. Matkaviestinverkon MNW ja palvelimen S välissä voi olla lisäksi 10 muita verkkoja, kuten lähiverkko LAN. Matkaviestinverkko MNW voi olla mikä tahansa jo tunnettu langaton verkko, esimerkiksi GSM-palvelua tukeva verkko, GPRS-palvelua (General Packet Radio Service) tukeva verkko, kolmannen sukupolven matkaviestinverkko, kuten 3GPP:n (3rd Generation Partnership Project) verkkomääritysten mukainen, langaton lähiverkko WLAN tai privaattiverk-! 15 ko. On huomioitava, että palvelin S voi itsessään käsittää synkronoimansa tie tokannan tai sen synkronoima tietokanta voi sijaita jossain muussa laitteessa, kuviossa 1 palvelimet S ja tietokannat DB on havainnollisuuden vuoksi erotettu. Kuvion 1 esimerkkien lisäksi myös muut synkronointikonfiguraatiot ovat mahdollisia.

20 Kuten kuviossa 2a on havainnollistettu, päätelaite TE ja palvelin S

käsittävät muistia MEM; SMEM, käyttöliittymän UI; SUI, l/O-välineet I/O; Sl/O .*· . tiedonsiirron järjestämiseksi, ja yhden tai useamman prosessorin käsittävän s] · keskusprosessointiyksikön CPU; SCPU (Central Processing Unit). Muistissa

MEM; SMEM on haihtumaton osuus keskusprosessointiyksikköä CPU; SCPU

* * I

‘ 25 kontrolloivien sovellusten ja muiden säilytettävien tietojen tallentamiseksi ja haihtuva osuus käytettäväksi tilapäistä datan prosessointia varten. TE:n muis-y.: tissa MEM (on synkronoinnin kannalta synkronoitava tietokanta) ja palvelimien S muistissa SMEM tai tietokantojen DB muistissa säilytetään synkronoinnin kohteena olevaa dataa.

. 30 SyncML-standardin mukaisena asiakaslaitteena toimiva TE käsittää y; asiakasagentin CA (Client Agent), joka huolehtii synkronointi-istuntoon liittyvis- ' tä toiminnoista asiakaslaitteessa. Synkronointipalvelimena toimiva laite S käsit- ; Y: tää istuntoa hoitavan palvelinagentin SA (Sync Server Agent) ja synkronointi- , ·. lohkon SE (Sync Engine). Keksinnön erään edullisen suoritusmuodon asia- 'i' 35 kasagentin CA käsittävä laite käsittää lisäksi sidosdatan käsittelyvaiheet : y CBDM sidosdatan käsittelemiseksi asiakaslaitteessa ja synkronointipalvelime-

1 I

• » 6 114750 na toimiva laite S käsittää sidosdatan käsittelyvälineet SBDM asiakaslaitteelta vastaanotetun sidosdatan käsittelemiseksi.

Asiakasagentti CA voidaan toteuttaa suorittamalla CPU:ssa muistiin MEM tallennettua tietokoneohjelmakoodia ja SA, SE suorittamalla SCPlkssa 5 muistiin SMEM tallennettua tietokoneohjelmakoodia. Välineet CBDM ja SBDM voidaan toteuttaa vastaavasti CPU.ssa ja SCPU:ssa esimerkiksi lisättynä CA:n ja vastaavasti SA:n ja SE:n toteuttaviin tietokoneohjelmakoodeihin. Kuten on jo todettu, TE ja S voivat toimia synkronointipalvelimena ja/tai asiakaslaitteena.

Kuten kuviossa 2b on havainnollistettu, päätelaite TE voi käsittää asiakastöinä mintojen CA, CBDM lisäksi tai niiden sijaan palvelinagentin SA, synkronointi-lohkon SE ja palvelimen sidosdatan käsittelyvälineet SBDM toiminnot. Tällöin toinen päätelaitteista voi toimia synkronointipalvelimena päätelaitteiden välisessä synkronoinnissa. Tämä tilanne on tyypillinen laitespesifisen sidosdatan siirrossa esimerkiksi vaihdettaessa uuteen matkaviestimeen tai käytettäessä 15 kahta matkaviestintä. Keskusprosessointiyksiköissä CPU ja SCPU suoritettavilla tietokoneohjelmakoodeilla voidaan siis aikaansaada päätelaite TE ja synk-ronointipalvelin S toteuttamaan lisäksi keksinnölliset toiminnot, joiden eräitä suoritusmuotoja on havainnollistettu kuvioissa 3 ja 4. Tietokoneohjelma voi olla tallennettuna mille tahansa muistivälineelle, esimerkiksi PC:n kovalevylle tai 20 CD-ROM-levylle, josta se voidaan ladata sitä suorittavan laitteen TE; S muistiin MEM; SMEM. Tietokoneohjelma voidaan myös ladata verkon kautta esimer-kiksi TCP/IP-protokollapinoa käyttäen. On myös mahdollista käyttää kovo-ratkaisuja tai kovo- ja ohjelmistoratkaisuiden yhdistelmää toteuttamaan keksin-nölliset välineet. Erään suoritusmuodon mukaisesti ensimmäisen synkronointi-*·' ' 25 laitteen sidosdatan käsittelyvaiheissa CBDM, SBDM muodostetaan tietora- '·"* kenne, joka käsittää ensimmäisessä synkronointilaitteessa määritettyä sidos- dataa. Tämä tietorakenne siirretään toiseen synkronointilaitteeseen, jonka si-dosdatan käsittelyvälineet CBDM, SBDM aikaansaavat toisen synkronointilait- « I » teen muodostamaan liitoksen ensimmäisestä synkronointilaitteesta vastaan- 30 otetun käyttäjädatayksikön ja ainakin yhden toimintonsa välille toisen synk- *;;; ronointilaitteen muistiin tallennettuja tietoja päivittävän tietokoneohjelman ajon yhteydessä. Tällöin esimerkiksi uusi käyttäjäprofiili voidaan siirtää laitteesta ;': ’: toiseen. On huomioitava, että laite, jossa laitteen toimintaan vaikuttavaa sidos- • » dataa, esim. profiilin käsittävä tietorakenne muodostetaan ja säilytetään, ei I · 35 välttämättä ole laite, josta sidosdataa synkronoidaan toiseen synkronointilait-; teeseen. Sidosdatan käsittelyä kuvataan seuraavassa yksityiskohtaisemmin.

»tl i I » 7 114750

Synkronoitava data voidaan ryhmitellä kahteen eri joukkoon: käyttäjädatayksiköt, esimerkiksi sähköpostiviestit, kuvat, kalenterimerkinnät, tekstiviestit, tai kontaktikortit sidosdata, joka liittyy ainakin yhteen käyttäjädatayksik-5 köön ja sitoo sen laitteeseen (TE, S). Käyttäjädatayksi- kön ja laitteen sitovasta sidosdatasta on esimerkkinä data, joka liittää laitteessa käytettävissä olevat lyhytva-lintanumerot käyttäjän määrittämiin puhelinnumeroihin. Laitesidonnainen sidosdata voi edelleen liittää lyhytva-10 linnat tiettyyn matkaviestimeen matkaviestimen tunnis teen perusteella. Sidonta laitteeseen voi olla myös tarkemmin sidonta johonkin laitteen ominaisuuteen, esimerkiksi tiettyyn sovellukseen. Erityisesti puhelu- tai viestintäsovelluksiin vaikuttavaa sidosdataa on usein 15 tarpeen synkronoida. Sidosdata voi olla yleisesti määri tetyssä muodossa usean sovelluksen käytettävissä tai se voi olla sovelluskohtaista.

Käyttäjädatayksiköiden välistä sidosdataa on ainakin joissain määrin voitu synkronoida, esimerkiksi linkki tekstitiedostosta kuvaan. Käyttäjädatayk-20 siköitä synkronoitaessa on ollut mahdollista säilyttää myös niiden tallennusra-kenne, eli hakemistorakenne. Tämä kuitenkin vaatii, että hakemistorakenne ." . (siihen tulleet muutokset) synkronoidaan ensin ja vasta tämän jälkeen voidaan

• · I

: synkronoida hakemistoihin sijoittuvat käyttäjädatayksiköt. Esillä olevan keksin- ’ nön erään edullisen suoritusmuodon mukaisesti synkronoidaan rakenteista da- *·’ 25 taa, mutta toimitaan aivan eri tavalla: ensin synkronoidaan tarvittavat käyttäjä- ‘ * datayksiköt ja vasta sen jälkeen sidosdata, joka sitoo yhden tai useamman jo synkronoidun käyttäjädatayksikön laitteeseen. Pelkällä laitesidonnaisella si-dosdatalla ei ole mitään merkitystä ilman sen viittaamia datayksiköitä. Esimerkiksi tyhjä soittajaryhmä, jolle on määritelty joku soittajasta riippuva toiminnalli-30 suus, ei ole mikään ryhmä; sen sijaan kansio, johon kontaktikortteja tallennetaan, voi olla olemassa ilman että sinne on tallennettu yhtään kontaktikorttia.

Näin ollen keksinnön mukaisen ratkaisun avulla on mahdollista toteuttaa toimiva tavanomaisten käyttäjädatayksiköitä täydentävien laitekohtaisten datayksi-köiden synkronoiminen.

35 Sidosdatan synkronoimisella käyttäjädatayksiköiden lisäksi saadaan useita etuja: esimerkiksi kun käyttäjän tekstimuotoiset kontaktitiedot (nimet, 8 114750 puhelinnumerot, osoitteet, jne.) on synkronoitu, sidosdatan synkronoinnilla voidaan siirtää myös sidonnat kontaktitiedoista erilaisiin laitespesifisiin laiteda-tayksikköihin, kuten lyhytvalintanumeroihin ja soittajaryhmiin. Käytännössä si-dosdata liittää käyttäjädatayksikön identifioivan käyttäjädatatunnisteen yhteen 5 tai useampaan iaitedatayksikön iaitedatatunnisteeseen, esimerkiksi lyhytvalin-tanumeron tunnisteeseen ”5”. Tällöin laite, johon kontaktitiedot, kalenterimer-kinnät ja sidosdata on synkronoitu, voi suoraan sidosdatan synkronoinnin jälkeen konfiguroida tarvittavat toiminnot, esimerkiksi asettaa laitteen soittamaan numeroon ”123456” vasteena numeron ”5” valinnalle. Liityntä laitteen toimi n-10 toon voi Iaitedatayksikön sijaan olla myös resurssikohdistimen määrittämä, esimerkiksi tietty sovelluksen määrittämä kansio, jolloin sidosdatassa on määritetty käyttäjädatayksikön lisäksi resurssikohdistin, esim. URI-tunniste (Uniform Resource Identifier).

Sidosdatan muodostamista ja käyttäjädatan ja sidosdatan synk-15 ronointia on havainnollistettu kuvioissa 3 ja 4. Kuviossa 3 on havainnollistettu sidosdataa muodostavan ja sitä toiselle osapuolelle lähettävän laitteen toiminnallisuutta ja kuviossa 4 on havainnollistettu sidosdataa vastaanottavan laitteen toiminnallisuutta. On huomioitava, että kuviossa 4 esitetyn toiminnallisuuden käsittävä laite voi olla joko synkronointipalvelin tai asiakaslaite. Vaiheessa 20 301 muodostetaan sidosdataa, joka määrittää sidonnaisuuksia käyttäjädatayk-siköiden laitteen (TE, S) välille. Sidosdatan muodostaminen 301 voi tapahtua milloin tahansa datayksiköitä käytettäessä tai synkronoinnin yhteydessä auto-. maattisesti tai käyttäjän toimesta. Tyypillisesti sidosdataa muodostetaan 301, kun laitteeseen lisätään uusi datayksikkö. Sidosdata voidaan muodostaa esi-*·* ’ 25 merkiksi määritettäessä lyhytvalintanumeroa kontaktitietojen yhteyteen. Tällöin ‘ · *' · voidaan muodostaa uusi synkronoitava datayksikkö, sidosdatayksikkö, joka liit- tää lyhytvalintanumeron ja kontaktitiedon puhelinnumeron toisiinsa. Sidosda-tayksikkö sisältää ainakin yhden käyttäjädatayksikön käyttäjädatatunnisteen ja laitteen (TE, S) Iaitedatayksikön laitedatatunnisteen. Laitedatatunniste voi olla . 30 mikä tahansa laitteen toimintoon liittyvän Iaitedatayksikön tunniste. Sidosdata ; voi erään suoritusmuodon mukaisesti edelleen olla sidottu laitteen tai laitteen käyttäjän tunnisteeseen, esimerkiksi matkaviestimen identifioivaan IMEI-’: tunnisteeseen (International Mobile Equipment Identifier). Sidosdatayksikkö voi . ·. myös käsittää viittaukset näihin tunnisteisiin, jotta sidonta voidaan muodostaa 35 käyttäjädatayksikön ja laitteen välillä. Sidosdatayksikkö voi käsittä myös linkin, .: esimerkiksi URI-tunnisteen (Uniform Resource Identifier). Sidosdatayksikkö voi • » 9 114750 olla esimerkiksi yksinkertaisesti tietue, joka sisältää kahden datayksikön LUID-tunnisteet. Sidosdatayksikkö voi myös suoraan viitata sovellukseen, johon käyttäjädatayksikkö sidotaan, esimerkiksi sovellustiedostoon. Sidosdatayksikkö voi sisältää myös muita tietoja kuin itse sidontaan tarvittavat tunnisteet, se 5 voi määrittää esimerkiksi soittajaryhmän tunnisteen, johon sidotaan sidosda-tayksikön sisältämät tai viittaamat kontaktit.

Kun on tarve synkronoida käyttäjädataa, määritetään 302 synkronoitavat käyttäjädatayksiköt ja niihin liittyvä sidosdata. Synkronoitavat käyttäjäda-tayksiköt voi olla määritetty laitteen asetuksissa, laitteessa voi esimerkiksi olla 10 asetus kaikkien sähköpostiviestien synkronoimisesta sähköpostisovelluksen sulkemisen yhteydessä. Käyttäjä voi myös määrittää synkronoitavat käyttäjädatayksiköt synkronoinnin alussa. Tyypillisesti kaikki valittuihin käyttäjädatayk-siköihin liittyvät sidosdatayksiköt määritetään vaiheessa 302 synkronoitavaksi, on kuitenkin mahdollista, että esimerkiksi käyttäjä rajoittaa sidosdatayksiköiden 15 valintaa.

Vaiheessa 303 lähetetään käyttäjädatayksiköt toiselle osapuolelle, jolloin voidaan suorittaa yksi- tai kaksisuuntainen synkronointi käyttäjädatayk-siköille. Kun käyttäjädatayksiköt on lähetetty, voidaan lähettää 304 sidosdata synkronoitavaksi. Jos käyttäjädatan synkronointi on ollut yksisuuntaista, on 20 myös sidosdatan synkronointi yksisuuntaista. Erään edullisen suoritusmuodon mukaisesti tarkastetaan, tukeeko vastaanottava laite sidosdatan synkronointia.

.*·*. Tarkastus voi perustua esimerkiksi synkronointi-istunnon alustuksessa vaihdet- tavissa laiteominaisuuksissa indikoituihin tietoihin tai erilliseen kyselyyn. Jos vastaanottava laite tukee synkronoituun käyttäjädataan liittyvän sidosdatan *·* 25 synkronoimista, voidaan sidosdata lähettää vaiheessa 304.

Viitaten kuvioon 4, käyttäjädatayksiköt vastaanottanut laite (synk-ronointipalvelin tai laite, johon se lähettää vastaanottamansa käyttäjädatayksi-köt) vastaanottaa ja tallentaa 401 käyttäjädatayksiköt, jotka siitä puuttuvat.

Tämän jälkeen vastaanotetaan 402 sidosdata. Vastaanotettujen sidosdatayk-30 siköiden mukaisesti muodostetaan 403 sidonta käyttäjädatayksiköiden ja pää-',;; telaitteen välillä. Sidosdatasta saadaan tarvittavat liitettävien käyttäjädatayksi- _ * ‘ köiden ja laitedatayksiköiden tunnisteet (käyttäjädatatunnisteet ja laitedatatun- ; ;'; nisteet tai viittaukset niihin), joiden perusteella vastaanottava laite voi muodos- . ·. taa sidonnan. Tämän jälkeen sidosdatan määrittämät käyttäjädatayksiköt on 35 liitetty yhteen tai useampaan päätelaitedatayksikköön. Näitä sidontoja voidaan : käyttää monella tapaa hyväksi vastaanottaneen laitteen toiminnassa: sovel- * 4 * 10 114750 luksen hakiessa jotakin käyttäjädatayksikköä, haetaan automaattisesti sovellukselle myös käyttäjädatayksikköön sidotut tiedot. Laitteessa voidaan toimia myös päinvastoin, eli esim. käyttäjän valitessa tietyn toiminnon, kuten akti-voidessaan lyhytvalintanumeron, muodostetaan puhelu laitedatayksikköön eli 5 lyhytvalintanumeroon sidosdatan perusteella liitettyyn numeroon. Sidontada-tayksikön mukaiset sidontatiedot, eli käyttäjädatayksiköt ja laitedatayksiköt, tai ainakin osa niistä voidaan hakea esimerkiksi sovellus aktivoitaessa.

Erään suoritusmuodon mukaisesti sidosdatan vastaanottava laite pyytää 404 sidosdatan määrittämiä käyttäjädatayksiköitä, jos niitä ei vielä ole 10 laitteen muistissa. Viitaten kuvioon 3, lähettävä laite voi tarkastaa 305, onko kaikki sidosdatan määrittämät käyttäjädatayksiköt lähetetty. Tämä tarkastus 305 voi tapahtua esimerkiksi vastaanottavalta laitteelta vastaanotetun pyynnön perusteella. Jos käyttäjädatayksiköitä puuttuu, ne lähetetään vaiheessa 306. Sidosdataa vastaanottava laite vastaanottaa 405 puuttuvat käyttäjädatayksi-15 köt, tallentaa ne, ja muodostaa jo vastaanotetun sidontadatan mukaiset sidonnat niihin. Vaiheissa 404, 405, 305 ja 306 voidaan myös käsitellä puuttuvia lai-tedatayksiköitä käyttäjädatayksiköiden sijaan.

Erään kuviosta 3 poikkeavan suoritusmuodon mukaisesti sidosdataa muodostetaan (301) vasta, kun tiedetään synkronoitavat käyttäjädatayksi-20 köt. Sidosdata voidaan lähettää (304) samanaikaisesti käyttäjädatayksiköiden kanssa, esimerkiksi samaa synkronointiviestiä käyttäen, vaikka käyttäjäda-.*· , tayksiköt tallennettaisiinkin ennen kuin sidosdata voidaan ottaa käyttöön. On myös mahdollista, että sidosdata määritetään (302) ja lähetetään (304) vasta käyttäjädatayksiköiden lähettämisen (303) jälkeen, edullisesti samaa synk- • · * *·* 25 ronointi-istuntoa käyttäen. Erään suoritusmuodon mukaisesti kyseessä on ' · ’' · asiakaslaitteen ja synkronointipalvelimen välinen kaksisuuntainen synkronointi, : *.i jolloin asiakaslaite suorittaa ainakin vaiheet 301, 302, 303 304 ja toisaalta ku- vion 4 vaiheet 401, 402 ja 403 vastaanottaessaan dataa synkronointipalveli- I · t meitä. Vastaavasti synkronointipalvelin suorittaa vaiheet 401, 402, 403 ja, lä-30 hettäessään omia muutoksiaan asiakaslaitteelle, kuvion 3 vaiheet 303 ja 304.

;; Kuvio 5 havainnollistaa esimerkinomaisesti signalointikaaviona käyt- täjädatayksiköiden ja sidosdatan synkronoimista SyncML-järjestelmässä.

: ;': SyncML-standardin mukaisesti alustetaan ensin synkronointi-istunto, jolloin va- * ·. Iitaan synkronoitava tietokanta. Tällöin lähetetään asiakaslaitteesta (kuviossa 5 35 TE) palvelimelle (kuviossa 5 S) asiakaslaitteen alustuspaketti 501 (Client Ini-: V tialization Package #1) ja palvelimen alustuspaketti asiakaslaitteelle 502 (Ser- 11 114750 ver Initialization Package #2). Alustuksessa voidaan suorittaa todentaminen asiakaslaitteen ja palvelimen välillä, määrittää synkronoitavat tietokannat ja vaihtaa synkronointiin vaikuttavat palvelu- ja laiteominaisuudet.

Kun synkronointi-istunto on alustettu, asiakaslaite voi lähettää 5 SyncML-palvelimelle SyncML-paketin 503 (Sync Package #3 (Client modifications)), joka sisältää ainakin tiedot käyttäjädatayksikköjä ja/tai laitedatayksiköi-tä sisältävään valintadatajoukkoon asiakaslaitteessa tehdyistä muutoksista ja lisäyksistä edellisen sanoman lähettämisen jälkeen, esimerkiksi joukkoon lisätyn sähköpostiviestin. On huomioitava, että SyncML-synkronoinnissa voidaan 10 valitusta synkronointityypistä riippuen lähettää toiselle osapuolelle kaikki synkronoinnin kohteena oleva data tai vain synkronoinnin kohteena olevaan dataa edellisen synkronointi-istunnon jälkeen tehdyt muutokset. SyncML-palvelin synkronoi datan, eli analysoi valintadatajoukkoon tehdyt muutokset ja yhdenmukaistaa (tekee tarvittavat lisäykset, korvaukset ja poistot) käyttäjädatayksi-15 köt ja/tai laitedatayksiköt.

Tämän jälkeen SyncML-palvelin S lähettää asiakaslaitteeseen palvelimen kuittausviestin 504 (Sync status #4). On huomioitava, että käyttäjää a-tayksiköt ja laitedatayksiköt voidaan synkronoida samassa viestissä tai eri viesteissä.

20 Erään edullisen suoritusmuodon mukaisesti muodostettua synk ronointi-istuntoa käyttäen suoritetaan toinen synkronointivaihe, eli synkronoi-daan sidosdataa, joka sitoo käyttäjädatayksiköitä ja laitedatayksiköitä. Tällöin .·*, ; asiakaslaite TE lähettää SyncML-paketin 505 (Sync Package #3 (Binding Da- ,‘,. ‘ ta)), joka käsittää edellisen muuttuneesta sidosdatasta. Viesti 505 voi esimer-

« f I

’·' [ 25 kiksi käsittää tiedot lisätyistä soittajaryhmistä. SyncML-palvelin S synkronoi da- ’ : tan, eli analysoi sidosdataan tehdyt muutokset ja yhdenmukaistaa (tekee tarvit- * * tavat lisäykset, korvaukset ja poistot) sidosdatan asiakaslaitteen TE ja toisen tietokannan (palvelimen S tai jonkin muun laitteen) välillä. SyncML-palvelin S lähettää asiakaslaitteeseen palvelimen kuittausviestin 506 (Sync status #4).

:, 30 On huomioitava, että viestejä 503; 504 ja 505;506 voidaan lähettää useita ja että sidosdataa ja käyttäjädatayksiköitä ja/tai laitedatayksiköitä voidaan siirtää ' *; ' myös samassa paketissa.

: ’; Kun kaikki asiakaslaitteen TE datayksiköt on siirretty, SyncML- . . palvelin S lähettää synkronointiviestin 507 (Sync Package #4 (Server mod.)), 35 joka käsittää myös synkronointikomennon, jossa on tiedot käyttäjädatayksiköi-; / hin edellisen synkronointi-istunnon jälkeen tehdyistä muutoksista. TE tekee 12 114750 tarvittavat muutokset ja lähettää SyncML-palvelimelle S statuksen ja kartoitus-tietoja, eli uusille käyttäjädatayksiköille ja/tai laitedatayksiköille allokoimansa paikallisesti yksilölliset LUID-tunnisteet (Locally Unique Identifier) 508 (Sync Status, Mapping #5 (LUID). SyncML-palvelin tarpeen mukaan päivittää käyttä-5 jädatayksiköiden ja/tai laitedatayksiköiden kartoitustaulua viestin 508 perusteella.SyncML-palvelin S lähettää palvelimen synkronointipaketin 509 (Sync Package #4 (Binding Data) sidosdataan edellisen sidosdatan synkronoinnin jälkeen tehdyistä muutoksista. Koska SyncML-palvelin tunnetusti ylläpitää kar-toitustaulukkoa (tai taulukkoja) käyttäjädatayksiköille ja laitedatayksiköiden 10 LUID- ja GUID-tunnisteiden välillä, erään edullisen suoritusmuodon mukaisesti sidosdataa synkronoidaan 505 ilmoittamalla sidottujen käyttäjä- ja laitedatayksiköiden LUID-tunnisteet SyncML-palvelimelle. SyncML-palvelin erään edullisen suoritusmuodon mukaan ylläpitää sidosdatataulukkoa, jossa on esitetty sidottujen käyttäjä- ja laitedatayksiköiden LUID-tunnisteet. Sidosdatataulukossa 15 voidaan vaihtoehtoisesti myös esittää sidonnat käyttäen käyttäjä- ja laitedatayksiköiden GUID-tunnisteita. Kuten käyttäjädatayksiköillekin, asiakaslaite TE voi identifioida sidosdatassa käyttäjädatayksiköt (joihin sidonnaisuuksia määritetään) LUID-tunnisteilla. TE tekee tarvittavat muutokset sidosdataan ja vastaa status-viestillä 510 (Sync Status).

20 Kuvion 5 esimerkissä ensimmäinen ja toinen synkronointivaihe ovat siis limittäisiä, jolloin synkronointi on järjestetty tehokkaasti yhtä SyncML-.··*, istuntoa käyttäen. Edellä esitetty esimerkki on yksinkertainen, mutta se kuiten- !*’. kin havainnollistaa, kuinka käyttäjädatayksiköitä ja käyttäjädatayksiköitä lait- *;,/ teeseen sitovaa sidosdataa voidaan synkronoida SyncML-protokollan mukai- ’·’ * 25 sesti. Sidosdatan synkronoinnissa voidaan hyödyntää SyncML-standardiin jo määritettyjä viestejä, SyncML-protokollan tarkempien yksityiskohtien osalta vii-tataan SyncML Initiative-ryhmän SyncML-spesifikaatioon ”SyncML Sync Pro-tocol, version 1.1", 62 sivua, 15. helmikuuta 2002.

Kuten jo todettiin, sidosdata voi käsittää myös uusia datayksiköitä, 30 esimerkiksi soittajaryhmän tunnisteen, joka lisätään vastaavuustaulukkoon ja •;;; synkronoitavaan toiseen tietokantaan. Tällöin palvelin voi siis lähettää uutta si- ’ > >' dosdataa myös asiakaslaitteeseen. Tämän jälkeen voidaan muodostaa sidonta : V: asiakaslaitteessa TE ja/tai palvelimessa S (tai jossakin muussa laitteessa, jo- , *. hon S synkronoi sidosdataa).

35 On huomioitava, että synkronointi voi usein olla yksisuuntaista, jol- ; loin voidaan kopioida sidosdataa laitteesta toiseen esimerkiksi uuden matka- * · 13 114750 viestimen hankinnan takia. Tällöin viestissä 508 ei asiakaslaitteeseen TE siirretä sidosdataa, vaan ainoastaan tieto synkronoinnin statuksesta.

SyncML-istunto voi olla järjestetty esimerkiksi HTTP-protokollan (Hyper Text Transfer Protocol), WAP-standardin (Wireless Application Proto-5 col) WSP-protokollan (Wireless Session Protocol), kaapeliyhteyksiä, kuten USB (Universal Serial Bus) tai RS-232, tai lyhyen kantaman radiotaajuus-(Bluetooth) tai infrapuna-yhteyksiä (IrDA) varten käytetyn OBEX-protokollan päällä, TCP/IP-pinon (Transport Control Protocol/lnternet Protocol) päällä, tai myös sähköpostiprotokollan (SMTP, Simple Mail Transfer Protocol) päällä.

10 Seuraavassa on esitetty useita esimerkkitilanteita, joissa sidosdataa synkronoidaan. Eräs esimerkkitilanne, jossa sidosdataa voidaan synkronoida, on lyhytvalintanumeroiden synkronoiminen. Lyhytvalintanumeron puhelinnumeroon tai muuhun kontaktitietoon (esim. sähköpostiosoitteeseen) liittävä si-dosdata voidaan synkronoida matkaviestimen tai tilaajan tunnistusyksikköön 15 tallennettujen kontaktitietojen synkronoinnin jälkeen aiemmin havainnollistetulla tavalla. Tätä tarkoitusta varten muodostetussa synkronointiviestissä voidaan siirtää (304, 402) lyhytvalintanumerot ja niihin liitetyt numerot tai viittaus niihin. Synkronointi-istunnon alustuksen aikana vaihdettavissa laiteominaisuuksissa edullisesti indikoidaan laitteen tuki lyhytvalintanumeroiden synkronoinnille.

20 Synkronointiviesti asiakaslaitteelta synkronointipalvelimelle edullisesti käsittää lyhytvalintanumeron ja siihen liittyvän kontaktin paikallisen tunnisteen LUID.

. * * *, Synkronointipalvelin voi tarkastaa, onko lyhytvalintanumero jo varat- tu jollekin kontaktille. Jos ei ole, lyhytvalintanumero voidaan päivittää sidosda-taa vastaanottavalle laitteelle, joka muodostaa (403) sidonnan lyhytvalintanu- * * « *·* * 25 meron ja kontaktin välille. Jos lyhytvalintanumero on jo varattu, vastaanotettu lyhytvalintanumero edullisesti hylätään ja jo tallennettu lyhytvalintanumero jää : voimaan. Palvelin lisäksi edullisesti tarkastaa, onko varattuun lyhytvalintanu- meroon liitetty kontakti (esim. puhelinnumero) sama kuin vastaanotettuun ly-hytvalintanumeroon liitetty kontakti. Jos ne vastaavat toisiaan, synkronointipal-30 velimen ei tarvitse lähettää asiakaslaitteelle tallennettua lyhytvalintanumeroa.

*;; | Lyhytvalintanumerot ovat tyypillisesti käyttäjäkohtaisia, ne voidaan sitoa esi- ’· ·' merkiksi tilaajan tunnistusyksikköön, kuten SIM- tai USIM-tunnistusyksikköön.

: ’; ’: Tällöin lyhytvalintanumeroihin voi liittyä myös laitespesifistä tai verkkospesifistä I > . . sidosdataa, joka voidaan synkronoida toiseen laitteeseen esimerkiksi lyhytva- [ · ’ 35 lintanumeroiden synkronoinnin jälkeen.

» » 14 114750

Eräs toinen esimerkkitilanne, jossa sidontatietoja voidaan hyödyntää, on soittajaryhmien siirtäminen laitteesta toiseen. Ennen soittajaryhmien synkronointia ainakin niiden määrittämät kontaktitiedot on synkronoitava. Synkronointi-istunnon alustuksen aikana vaihdettavissa laiteominaisuuksissa edulli-5 sesti indikoidaan laitteen tuki soittajaryhmien synkronoinnille ja niihin liittyville sisältötyypeille, esimerkiksi soittajaryhmään liitettäviä soittoääniä varten tuetut äänityypit. Soittajaryhmäsidostietoja synkronoitaessa lähetetään edullisesti ensin tieto ryhmästä, eli luodaan esimerkiksi numerolla identifioitu soittajaryhmä.

Ryhmä voidaan määrittää esim. Add-komennon kohde- ja lähde-elementeissä.

10 Synkronointiviestissä määritetään soittajaryhmän tunnisteella identifioituun soittajaryhmään kuuluvat kontaktit edullisesti LUID-tunnisteita käyttäen. Alla oleva esimerkki havainnollistaa soittajaryhmän jäsenten synkronointiviestin yksikköä (Item) soittajaryhmäsidosdataa varten, jossa 5 on soittajaryhmän LUID-tunniste ja 11 soittajaryhmän jäsenen LUID-tunniste (viittaa esimerkiksi yhteen 15 kontaktikannan käyttäjädatayksikköön).

<Add> <ltem> 20 <Source> <LocURI>./5/11</LocURI> </Source> </Add> > * i 25 : \! Soittajaryhmäsidosdatassa voidaan määrittää jäsenten lisäksi soitta- .•'l*: jaryhmän nimi, soittajaryhmäkohtaisia soittoääniä, kuvia tai erilaisia lisämäärit- teitä. Sidosdatan ja tunnisteiden vastaavuustaulukon perusteella synkronointi-. . palvelin voi lähettää soittajaryhmätiedot vastaanottavaan laitteeseen tai tieto- 30 kantaan, jossa muodostetaan sidos soittajaryhmän (5) ja siihen lisätyn jäsenen (11) kontaktitietojen välille. Kun synkronointipalvelin vastaanottaa soittajaryh-mäsidosdatan asiakaslaitteesta, se tarkastaa, onko soittajaryhmä jo olemassa.

·:* Jos samalla tunnisteella on jo olemassa soittajaryhmä, ryhmät yhdistetään, eli soittajaryhmään määritetään alkuperäiset ja uudet jäsenet. Soittajaryhmä voi 35 olla myös määritetty oletussoittajaryhmäksi, jolloin se korvaa aiemmat soittaja-*. * ·' ryhmät tai aiemmat soittajaryhmät lisätään oletussoittajaryhmään. Jos soittaja- ryhmää ei ole, synkronointipalvelin luo uuden ryhmän. Soittajaryhmään liittyvän :v, sidosdatan perusteella päätelaite voidaan järjestää (vaihe 403) käyttämään si- *,.! dosta esimerkiksi seuraavasti: Kun matkaviestimessä vastaanotetaan tuleva • · M · 15 114750 puhelu, tarkastetaan soittajan numero, havaitaan, että siihen on liitetty soittaja-ryhmätunniste. Soittajaryhmätunnisteen mukaiseen soittajaryhmään voi esimerkiksi olla liitetty edelleen tietty soittoääni, jonka matkaviestimen puhelun-hallintasovellus valitsee tulevalle puhelulle soittoääneksi. Vastaanotettu viesti 5 voidaan taas soittajaryhmään liittyvän asetuksen perusteella ohjata esimerkiksi tiettyyn hakemistoon.

Vielä erään esimerkin mukaisesti sidosdata liittyy myös käyttäjään siten, että se liittää ainakin yhden käyttäjädatayksikön käyttäjäprofiiliin, esimerkiksi käyttäjän asetuksia määrittävään tiedostoon. Kun käyttäjäprofiilitiedosto, 10 käyttäjädatayksikkö ja sidosdata on siirretty vastaanottavaan laitteeseen, vastaanottava laite voi käyttäjäprofiilin valinnan yhteydessä automaattisesti hakea myös liitetyn käyttäjädatayksikön.

Mikä tahansa käyttäjädatayksikköön, esimerkiksi kalenterimerkin-tään, sähköpostiviestiin tai kontaktitietoon, liitetty resurssikohdistin eli linkki ιοί 5 honkin laitteen toimintaan vaikuttavaan sijaintiin voi olla määritetty sidosdatas-sa. Myös tämänkaltaisen sidosdatan synkronointia tulee edeltää osoitetun käyttäjädatayksikön synkronointi, jotta resurssikohdistin voidaan liittää käyttäjädatayksikköön. Linkki voi osoittaa laitedatayksikön sijaan myös hakemistoon.

On huomioitava, että tiedostot tai hakemistot, joihin sidosdatassa viitataan ja 20 joihin liitos käyttäjädatayksiköstä muodostetaan, voivat olla laitteen (TE, S) käyttöjärjestelmässä määritettyjä tai sen päällä suoritettavan sovelluksen sisäi-. * \ sesti määrittämiä. Linkkien yhteydessä voidaan toimia jo edellä havainnolliste- tulla tavalla, sidosdatassa liitetään linkille osoitettu LUID- tai GUID-tunniste käyttäjädatayksikön LUID- tai GUID-tunnisteeseen. Se kuinka kyseessä ole- • · · *·’ 25 vassa tietokannassa (MEM, SMEM) liitetään LUID- ja GUID-tunnisteet itse ’ * “ · tunnisteen viittaamaan resurssiin, on keksinnöstä riippumaton toteutustekninen : piirre. Jotta sidonta käyttäjädatayksikön ja laitteen toiminnon välillä voidaan muodostaa, on eri synkronointilaitteiden toimintojen sidosdatassa määritettävän datayksikön tai hakemiston osalta vastattava toisiaan.

30 Eräässä erittäin yksinkertaisessa esimerkissä puhelunhallintasovel- ·;;; luksessa on asetettuna resurssikohdistin tiettyyn hakemistoon ’/Ringing To- ’·;· nes/Default Ringing Tone/’, josta aina haetaan oletussoittoääni. Kun käyttäjän ; ’; ’: soittoäänet on synkronoitu esim hakemistoon ’/Ringing Tones/’, synkronoidaan » » ,···, sidosdata, jossa siis soittoääni on liitetty hakemistoon ’/Ringing Tones/Default I · ’ · ‘ 35 Ringing Tone/’. Tämän sidonnan perusteella sidosdatan vastaanottavassa lait- I I * : ‘,: teessä voidaan muodostaa sidos, eli tallentaa soittoäänitiedosto tai linkki siihen * » 16 114750 hakemistoon '/Ringing Tones/Default Ringing Tone/'. Koska sovellus hakee hakemistosta ’/Ringing Tones/Default Ringing Tone/’ soittoäänen, sidosdatan synkronoinnin ansiosta oikea soittoääni on oletussoittoäänenä, eikä käyttäjän tarvitse sitä manuaalisesti asettaa. Käyttäjä voi erään toisen esimerkin mukai-5 sesti liittää kuvatiedoston johonkin sovellukseen, jolloin kuvatiedosto haetaan aina sovellusta aktivoitaessa.

Siirrettävä sidosdata voi olla käyttäjä- tai päätelaitekohtaista. Käyttäjä voi esimerkiksi siirtää päätelaiteensa TE asetuksien sidonnat uuteen päätelaitteeseen. Yhden tai useampia asetuksia johonkin käyttäjädatayksikköön si-10 tova sidosdatayksikkö voi määrittää esimerkiksi päätelaitetyypin tai käyttäjäprofiilin, johon käyttäjädatayksikkö liittyy. Muita mahdollisia asetuksia, joihin sidonta määritetään, ovat esimerkiksi profiilit, käyttöliittymäasetukset, puheentunnistuksessa tai sanojentunnistuksessa käytettävät opetustietueet, puhelu-siirrot ja turvallisuusasetukset. Esimerkiksi vaihdettaessa käytettävää päätelai-15 tetta siirretään uuteen päätelaitteeseen asetus, jonka mukaisesti tiettyä henkilökohtaista kuvaa (käyttäjädatayksikkö) käytetään päätelaitteessa taustakuvana (kuva liitetään käyttöliittymäasetuksiin). Sidosdata voi myös liittää käyttäjädatayksikköön erilaista historiadataa, esimerkiksi erilaisia lokeja, kuten puhelu-rekisterin, virhelokin tai pelien tulokset. Myös tämänkaltaiset sidosdatayksiköt 20 voivat liittyä jo aiemmin synkronoituun käyttäjädatayksikköön, esimerkiksi pu-helurekisteri viittaa kontaktien puhelinnumeroihin. On huomioitavaa, että sidon-.' · *. ta käyttäjädatayksiköstä laitteeseen voidaan muodostaa tallentamalla käyttäjä- /[’. datayksikkö tiettyyn sijaintiin eli tiettyyn muistipaikkaan. Tällöin tämän muisti- « «f ‘ paikan tunnisteeseen viitataan suoraan tai epäsuoraan sidosdatassa.

4 t « ’·’ 25 Edellä on havainnollistettu kahden laitteen välistä synkronointia. Si- " : dosdatan synkronointi voidaan kuitenkin toteuttaa myös useamman kuin kah- ',' - · den laitteen välillä. Asiakaslaitteet voivat toimia kuten jo aiemmin on kuvattu ja muodostaa sidonnat sidosdatan mukaisesti. Käyttäjällä voi olla käytössään i · * useita päätelaitteita, joihin kaikkiin hän saa levitettyä tarvittavat sidostiedot.

;, 30 Eräs esimerkki on, että soittajaryhmäsidostieto synkronoidaan kaikkiin soittaja- •;;; ryhmään määrittämien puhelinnumeroiden indikoimiin laitteisiin.

Alan ammattilaiselle on ilmeistä, että tekniikan kehittyessä keksin-: nön perusajatus voidaan toteuttaa monin eri tavoin. Mihin tahansa käyttäjäda- taan liittyvää sidosdataa voidaan synkronoida edellä havainnollistettuja esi-’·’ 35 merkkejä soveltaen. Keksintö ja sen suoritusmuodot eivät siten rajoitu yllä ku- I · » i \: vattuihin esimerkkeihin vaan ne voivat vaihdella patenttivaatimusten puitteissa.

I I

i t

Claims (16)

17 114750

1. Menetelmä datan synkronoinnin järjestämiseksi ainakin ensimmäisen synkronointilaitteen ja toisen synkronointilaitteen käsittävässä synk-ronointijärjestelmässä, missä ensimmäinen synkronointilaite käsittää ainakin 5 yhden käyttäjädatayksikön, joka menetelmä käsittää: määritetään (301; 302) synkronointijärjestelmässä sidosdataa, joka liittää mainitun käyttäjädatayksikön identifioivan käyttäjädatatunnisteen ensimmäisen synkronointilaitteen ainakin yhteen toimintoon; suoritetaan (303; 401) ensimmäisen synkronointilaitteen ja toisen 10 synkronointilaitteen välillä ensimmäinen synkronointivaihe, jossa siirretään ensimmäisestä synkronointilaitteesta toiseen synkronointilaitteeseen mainittu käyttäjädatayksikkö; tunnettu siitä, että menetelmässä lisäksi: vasteena sille, että ensimmäinen synkronointivaihe on suoritettu, 15 suoritetaan (304; 402) ensimmäisen synkronointilaitteen ja toisen synkronointi-laitteen välillä toinen synkronointivaihe, jossa siirretään ensimmäisestä synkronointilaitteesta toiseen synkronointilaitteeseen mainittua sidosdataa, ja muodostetaan (403) toisessa synkronointilaitteessa sidosdatan mukaisesti liitos käyttäjädatayksikön ja toisen synkronointilaitteen ainakin yhden 20 toiminnon välille.

;··*; 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tarkastetaan ensimmäisessä synkronointilaitteessa tukeeko toinen • I · * , synkronointilaite sidosdatan synkronoimista, ja * | 25 lähetetään (305) sidosdata ensimmäisestä synkronointilaitteesta toi- ' : seen synkronointilaitteeseen toisessa synkronointivaiheessa vasteena sille, et- : · >.: tä toinen synkronointilaite tukee sidosdatan synkronoimista.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että : 30 sidosdata liittää mainitun käyttäjädatayksikön resurssikohdistimeen, t t jota ainakin yksi sovellus käyttää.

; : 4. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu I i siitä, että mainittu sidosdata liittää käyttäjädatayksikön laitedatayksikköön, jo-: ‘' ‘: 35 ka on toisen synkronointilaitteen toimintaan vaikuttava datayksikkö. 18 114750

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että käyttäjädatayksikkö on puhelinnumero tai viittaa puhelinnumeroon ja sidosdata liittää käyttäjädatayksikön laitedatayksikköön, joka on lyhytvalinta-5 numero.

6. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että käyttäjädatayksikkö on puhelinnumero tai viittaa puhelinnumeroon ja sidosdata liittää käyttäjädatayksikön laitedatayksikköön, joka on soittajaryhmän 10 tunniste.

7. Jonkin patenttivaatimuksen 4-6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että synkronoidaan laitedatayksikkö ensimmäisestä synkronointilaittees-^ ta toiseen synkronointilaitteeseen käyttäjädatayksiköiden synkronoinnin yhtey- 15 dessä.

8. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ensimmäinen synkronointilaite on SyncML-protokollan mukainen SyncML-palvelin ja toinen synkronointilaite on SyncML-protokollan mukainen 20 SyncML-asiakas, ja ylläpidetään toisessa synkronointilaitteessa sidosdatataulukkoa, jo-ka sitoo mainitun käyttäjädatayksikön LUID-tunnisteen tai GUID-tunnisteen ai- »«» nakin yhteen laitteeseen liittyvään LUID-tunnisteeseen tai GUID-tunnisteeseen.

9. Synkronointilaite (TE; S), joka käsittää välineet (CA; SA) synk- * * . . ronointi-istunnon muodostamiseksi käyttäjädatan synkronoimiseksi toisen ’;, / synkronointilaitteen kanssa, *· ·’ mainittu synkronointilaite (TE; S) on järjestetty määrittämään (301; 302. sidosdataa, joka liittää mainitun käyttäjädatayksikön identifioivan käyttä- * 30 jädatatunnisteen mainitun synkronointilaitteen (TE; S) ainakin yhteen toimin-toon; . ·, mainittu synkronointilaite (TE; S) on järjestetty suorittamaan (303) toisen synkronointilaitteen kanssa ensimmäisen synkronointivaiheen, jossa siirretään mainitusta synkronointilaitteesta (TE; S) toiseen synkronointilaittee- • 35 seen käyttäjädatayksikkö; tunnettu siitä,että • il 19 114750 mainittu synkronointilaite (TE; S) on järjestetty, vasteena sille, että ensimmäinen synkronointivaihe on suoritettu, suorittamaan (304) toisen synk-ronointilaitteen kanssa toisen synkronointivaiheen, jossa siirretään mainitusta synkronointilaitteesta (TE; S) toiseen synkronointilaitteeseen mainittua sidos-5 dataa.

10. Synkronointilaite (TE; S), joka käsittää välineet (CA; SA) synkronointi-istunnon muodostamiseksi käyttäjädatan synkronoimiseksi toisen synkronointilaitteen kanssa, mainittu synkronointilaite (TE; S) on järjestetty suorittamaan (401) 10 toisen synkronointilaitteen kanssa ensimmäisen synkronointivaiheen, jossa mainittuun synkronointilaitteeseen (TE; S) siirretään käyttäjädatayksikkö toisesta synkronointilaitteesta; tunnettu siitä, että mainittu synkronointilaite (TE; S) on järjestetty, vasteena sille, että ensimmäinen synkronointivaihe on suoritettu, suorittamaan (402) toisen synk-15 ronointilaitteen kanssa toisen synkronointivaiheen, jossa siirretään mainittuun synkronointilaitteeseen (TE; S) toisesta synkronointilaitteesta sidosdataa, joka liittää mainitun käyttäjädatayksikön identifioivan käyttäjädatatunnisteen toisen synkronointilaitteen ainakin yhteen toimintoon; ja mainittu synkronointilaite (TE; S) on järjestetty muodostamaan (403) 20 sidosdatan mukaisesti liitoksen käyttäjädatayksikön ja ainakin yhden toimintonsa välille.

: 11. Patenttivaatimuksen 9 tai 10 mukainen synkronointilaite (TE; S), • · · ; tunnettu siitä, että .·:·! mainittu sidosdata liittää käyttäjädatayksikön laitedatayksikköön, jo- • · · #' t #; 25 ka on toisen synkronointilaitteen toimintaan vaikuttava datayksikkö.

12. Patenttivaatimuksen 9 tai 10 mukainen synkronointilaite (TE; S), • · » tunnettu siitä, että *···’ sidosdata liittää mainitun käyttäjädatayksikön resurssikohdistimeen, jota ainakin yksi sovellus käyttää. ..! · ’ 30

13. Synkronointijärjestelmä, joka käsittää ensimmäisen synkronointi- ']"> laitteen ja toisen synkronointilaitteen, missä ensimmäinen synkronointilaite kä- sittää ainakin yhden käyttäjädatayksikön, synkronointijärjestelmä on järjestetty määrittämään (301; 302) si-dosdataa, joka liittää mainitun käyttäjädatayksikön identifioivan käyttäjädata- : '. · 35 tunnisteen ensimmäiseen synkronointilaitteen ainakin yhteen toimintoon; »»» 20 114750 synkronointijärjestelmä on järjestetty suorittamaan (303; 401) ensimmäisen synkronointilaitteen ja toisen synkronointilaitteen välillä ensimmäisen synkronointivaiheen, jossa siirretään ensimmäisestä synkronointilaitteesta toiseen synkronointilaitteeseen mainittu käyttäjädatayksikkö; 5 tunnettu siitä,että synkronointijärjestelmä on järjestetty, vasteena sille, että ensimmäinen synkronointivaihe on suoritettu, suorittamaan (304; 402) ensimmäisen synkronointilaitteen ja toisen synkronointilaitteen välillä toisen synkronointivaiheen, jossa siirretään ensimmäisestä synkronointilaitteesta toiseen synk-10 ronointilaitteeseen mainittua sidosdataa, ja synkronointijärjestelmä on järjestetty muodostamaan (403) toisessa synkronointilaitteessa sidosdatan mukaisesti liitoksen käyttäjädatayksikön ja toisen synkronointilaitteen ainakin yhden toiminnon välille.

14. Synkronointilaitteen (TE; S) muistiin (MEM; SMEM) ladattavissa 15 oleva tietokoneohjelmatuote, missä mainittu tietokoneohjelmatuote käsittää ! ohjelmakoodiosuuden synkronointilaitteen (TE; S) ohjaamiseksi määrittämään (301; 302) sidosdataa, joka liittää mainitun käyttäjädatayksikön identifioivan käyttäjädatatunnisteen mainitun synkronointilaitteen (TE; S) ainakin yhteen toimintoon; 20 ohjelmakoodiosuuden synkronointilaitteen (TE; S) ohjaamiseksi suorittamaan (303) toisen synkronointilaitteen kanssa ensimmäisen synk-ronointivaiheen, jossa siirretään mainitusta synkronointilaitteesta (TE; S) toi-seen synkronointilaitteeseen käyttäjädatayksikkö; tunnettu siitä, että mai-.·:·. nittu tietokoneohjelmatuote lisäksi käsittää 25 ohjelmakoodiosuuden synkronointilaitteen (TE; S) ohjaamiseksi, . . vasteena sille, että ensimmäinen synkronointivaihe on suoritettu, suorittamaan (304) toisen synkronointilaitteen kanssa toisen synkronointivaiheen, jossa siir-'··’ retään mainitusta synkronointilaitteesta (TE; S) toiseen synkronointilaitteeseen mainittua sidosdataa.

15. Synkronointilaitteen (TE; S) muistiin (MEM; SMEM) ladattavissa ;,,, ·* oleva tietokoneohjelmatuote, missä mainittu tietokoneohjelmatuote käsittää ,!·, ohjelmakoodiosuuden synkronointilaitteen (TE; S) ohjaamiseksi Isuorittamaan (401) toisen synkronointilaitteen kanssa ensimmäisen synkronointivaiheen, jossa mainittuun synkronointilaitteeseen (TE; S) siirretään •35 käyttäjädatayksikkö; tunnettu siitä, että mainittu tietokoneohjelmatuote li-säksi käsittää 21 114750 ohjelmakoodiosuuden synkronointilaitteen (TE; S) ohjaamiseksi, vasteena sille, että ensimmäinen synkronointivaihe on suoritettu, suorittamaan (402) toisen synkronointilaitteen kanssa toisen synkronointivaiheen, jossa siirretään mainittuun synkronointilaitteeseen (TE; S) toisesta synkronointilaitteesta | 5 sidosdataa, joka liittää mainitun käyttäjädatayksikön identifioivan käyttäjädata- tunnisteen toisen synkronointilaitteen ainakin yhteen toimintoon; ja ohjelmakoodiosuuden synkronointilaitteen (TE; S) ohjaamiseksi muodostamaan (403) sidosdatan mukaisesti liitoksen käyttäjädatayksikön ja ainakin yhden toimintonsa välille.

16. Patenttivaatimuksen 10 mukaisessa synkronointilaitteessa (TE; S) käytettäväksi tarkoitettu tietokoneella luettavaan muotoon tietovälineelle tallennettu tietorakenne, tunnettu siitä, että tietorakenne käsittää toisessa laitteessa määritettyä sidosdataa, joka liittää mainitun käyttäjädatayksikön identifioivan käyttäjädatatunnisteen toisen laitteen ainakin yhteen toimintoon ja 15 joka synkronointilaitteen (TE; S) muistiin (MEM; SMEM) tallennettuja tietoja päivittävän tietokoneohjelman ajon yhteydessä aikaansaa synkronointilaitteen (TE; S) muodostamaan (403) liitoksen toisesta laitteesta vastaanotetun käyttäjädatayksikön ja ainakin yhden toimintonsa välille, jossa synkronointilaitteessa (TE; S) on suoritettu ensimmäinen synkronointivaihe (401) käyttäjädatayksikön 20 vastaanottamiseksi toisesta laitteesta ja toinen synkronointivaihe (402), jossa on siirretty mainittuun synkronointilaitteeseen (TE; S) sidosdataa toisesta lait-teestä. * · * • · • * · * · · • · · »· · S » I » I li» > I * 22 114750