FI98246C - Menetelmä puutavaran kuivaamiseksi - Google Patents

Description

93246

MENETELMÄ PUUTAVARAN KUIVAAMISEKSI

Keksinnön kohteena on patenttivaatimuksen 1 johdanto-osassa määritelty menetelmä.

5 Puutavaran kuivaamisen suurin ongelma on puun sisäosassa olevan kosteuden saaminen riittävän nopeasti siirtymään puun pintaosaan ja sitä kautta ympäröivään kuivausilmaan ilman, että syntyy halkeamia ja muita kuivausvaurioita. Erityisen hidasta on puutavaran kui-10 vuminen ns. puun syiden tasapainokosteuden (n. 28 %) alapuolella, jolloin vapaa vesi on haihtunut soluonte-losta ja jäljelle on jäänyt ns. sitoutunut vesi. Mitä pienempään kosteuteen puutavara joudutaan kuivaamaan, sitä vaikeampaa ja hitaampaa on jäljellä olevan vesi-15 määrän poistaminen. Niinpä mäntysahatavaran kuivaaminen alle 10%:n kosteuteen vie normaalissa sahatavara-kuivaamossa 8-10 vrk dimensiosta, puulajista ja lähtö-kosteudesta riippuen. Puutavaran käytölle haitallisten halkeamien estämiseksi on samalla huolehdittava oikeas-20 ta suhteellisesta kosteudesta eli vältettävä liian suurta kostcvasgradienttia.

Kuivausajan lyhentämiseksi on jonkin verran käytetty ns kuumakuivausta, jossa puutavara kuivataan 110 - 130 °C höyryfaasissa sekä ns kuumailmakuivausta, 25 jossa kuivaus tapahtuu höyryn ja ilman sekoituksessa. Korkea lämpötila lyhentää kuivausaikaa 10 - 20 tuntiin, • ♦ *···* mutta samalla on suuri vaara kuivausvirheiden muodostu- »· # : ’.· miselle pintakovuuden ja halkeamien muodossa. Värin : tummuminen on myös seuraus korkean lämpötilan käytöstä.

30 Kuivausvirheet johtuvat korkean lämpötilan aiheuttamas-ta nopeasta pinnan kuivumisesta sekä puun sisäosien • · lämpötilan hallitsemattomasta noususta ja sen aiheuttamasta höyryn paineesta, jonka seurauksena puun sisäosaan syntynyt jännitystila aiheuttaa ns. sisähal-35 keamia.

Puutavaran sisäosien liiallista kuumenemista on pyritty hillitsemään patentin FI 31553 esittämässä 98246 2 menetelmässä, jossa puutavara käsitellään vuorotellen yli 100 °C kuumalla ilmalla sekä kyllästetyllä höyryllä siten, että puun pintalämpötila on aika-ajoin sen sisälämpötilaa matalampi. Kosteus pyrkii silloin höyrynpai-5 neen ja kosteusgradientin vaikutuksesta tasaantumaan ja siirtymään kuivempaa ja kylmempää pintaa kohti. Menetelmän heikkoutena on kuitenkin höyryn aiheuttama lisä-kostutus sekä hallitsematon sisälämpötila.

Esimerkiksi männyn sydänpuussa, jonka lähtö-10 kosteus on aina pintapuuta paljon pienempi, lämpötila nousee 150 - 200 °C kuivausilmaa käytettäessä nopeasti 120 - 130 °C asti aiheuttaen halkeamisvaaraa samalla, kun pintapuu ei kosteuden haihtumisen vuoksi nouse yli 100 °C.

15 Samantapainen pyrkimys on patentin FI-25251 menetelmässä, jossa puutavara kuivataan ensin kammiossa, jonka lämpötila on pihkan juoksutuslämpötilaa alempi (55 - 60°C) ja kun se on täysin lämmennyt, se siirretään toiseen kammion, jonka lämpötila on matalampi 20 kuin puutavaran lämpötila. Näin matalia lämpötiloja käytettäessä on selvää, että kuivausaika on hyvin pitkä. Myöskään kuivausvirheiltä ei vältytä, jos samalla ei huolehdita sopivista suhteellisen kosteuden arvoista.

25 Nykyiset tunnetut ja käytetyt kuivausmenetel- ...^ mät ovat siten kompromisseja kahden tekijän, kuivausa- .*'* jän ja kuivausvirheiden välillä. Koska puutavara on • · · : ·' kallista, on yleisin tapa valita varovainen pitkä kui- V ‘ vausaika ja sillä tavalla pyrkiä minimoimaan kuivaus- 30 virheiden synty. Tässä on kuitenkin onnistuttu huonos- . ti, koska tutkimuksen mukaan kuivausvirheet ovat edel- leen eräs sahateollisuuden suurista kustannuseristä.

' Keksinnön tarkoituksena on poistaa edellä mainitut epäkohdat.

35 Erityisesti keksinnön tarkoituksena on tuoda esiin menetelmä, jonka avulla kuivausprosessi voidaan optimoida kokonaiskuivausajän suhteen eliminoimalla 3 93246 samalla kuivausvirheet.

Keksinnön mukaiselle menetelmälle on tunnusomaista se, mitä on esitetty oheisissa patenttivaatimuksissa ja erityisesti patenttivaatimuksessa 1.

5 Keksinnön mukaiseen menetelmään puutavaran, kuten aihioiden ja sahatavaran, kuivaamiseksi kuuluu joukko ilmavirran avulla toteutettuja syklisesti perät-täin toistuvia kuumennus- ja jäähdytysvaiheita.

Keksinnön mukaisesti kuumennus- ja jäähdytys-10 vaiheiden ilmavirran lämpötiloja ja/tai kestoaikoja ohjataan automaattisesti puutavaran ennalta määrätyjen sisälämpötilojen raja-arvojen avulla siten, että puutavaran sisälämpötilan noustessa ennaltamäärättyyn maksi-misisälämpötilaan pysäytetään kuumennusvaihe ja aloite-15 taan jäähdytysvaihe, ja puutavaran sisälämpötilan laskiessa jäähdytysvaiheen aikana ennaltamäärättyyn mini-misisälämpötilaan aloitetaan uudelleen kuumennusvaihe, ja että perättäisiä vaiheita jatketaan, kunnes on saavutettu puutavaran haluttu kuivuusaste.

20 Menetelmän eräässä sovellutuksessa ennen puu- tavaraerän kuivaamista valitaan kuivattavasta puutava-raerästä yksi tai useampi koekappale. Sitten määritetään kokeellisesti koekappaleen sisälämpötilan riippuvuus kuumennusilman lämpötilasta, kuumennusvaiheen 25 kestoajasta, jäähdytysilman lämpötilasta ja jäähdytys- ... vaiheen kestoajasta. Sen jälkeen määritetään mainittu- • · jen riippuvuuksien perusteella sisälämpötilojen raja- * » · : ·' arvot ja suoritetaan puutavaraerän kuivaus sisälämpöti- • · · :.· * lojen raja-arvoja noudattaen.

30 Menetelmän eräässä sovellutuksessa kuivaus- : * : menetelmään kuuluu useita kuumennusvaiheita ja jäähdy- tysvaiheita, ja puutavaran ennalta määrätyt maksimi-* sisälämpötilat eri kuumennusvaiheissa ovat erilaiset, ja vastaavasti minimisisälämpötilat eri jäähdytysvai-35 heissä ovat erilaiset.

Menetelmän eräässä sovellutuksessa kuivattava puutavara sijoitetaan edullisimmin rimoitettuna paket- 98246 4 tina suljettuun tilaan, jonka sisälämpötiloja muutetaan jaksottaisesti kuumennusvaiheen ja jäähdytysvaiheen mukaisesti. Puutavara kootaan kerroksittain poikittaisten rimojen kanssa kuivausvaunuihin ja siirretään kui-5 vaamoon. Pinotun puutavaran lävitse puhalletaan kuivaamossa jaksottaisesti lämmintä ilmaa, joka kuumentaa puutavarakappaleita, ja viileää ilmaa, joka jäähdyttää puutavarakappaleita. Puutavarakappaleista höyrystyy kosteutta kuivausilmaan ja puutavarakappaleet kuivuvat.

10 Menetelmän eräässä sovellutuksessa kuivattavaa puutavaraa siirretään vuorotellen kuumennusvyöhykkeestä jäähdytysvyöhykkeeseen, joiden vyöhykkeiden lämpötilat vastaavat kuumennus- ja jäähdytysvaiheen lämpötiloja. Tämän toteuttamiseksi voidaan puutavaran kuivausta 15 varten rakentaa jatkuvatoiminen tunnelikuivaamo, jolloin vältytään rimoitukselta, kuormien purulta ja väli-rimojen käsittelyltä sekä niiden tarvitsemilta koneistoilta ja laitteilta.

Kuivausajan optimointi ja samanaikainen kui-20 vausvirheiden eliminointi tapahtuu siis ottamalla lähtökohdaksi puun sisälämpötila, jonka raja-arvojen avulla ohjataan kuivausprosessia. Koska puutavaran kuivaus-aikaa voidaan oleellisesti lyhentää vain nostamalla kuivausilman lämpötilaa, varmistaudutaan nyt siitä, 25 ettei puun sisälämpötila nouse liian korkeaksi ja ai-heuta vaurioita puutavaralle. Sisälämpötilan nousun • * rajoittamiseksi on puutavaraa aina välillä jäähdytet- • · · tävä jäähdytysilmalla. Kuivattavan puutavaran pintaläm- • · < pötila heilahtelee hyvin nopeasti kuumennus- ja jäähdy-30 tysvaiheen välillä. Jäähdytysvaiheessa puutavaran pinta ·· · • V jäähtyy siten, että sisällä oleva kosteus siirtyy pin- taan, mistä se kuumennusvaiheen aikana sitten saadaan helposti haihdutettua pois. Tämä nopeuttaa kuivumista. Toisaalta sisälämpötila ei saa laskea merkittävästi, 35 koska kuivuminen alhaisissa lämpötiloissa hidastuu ja kokonaiskuivausaika sen vuoksi pitenee. Keksinnön mukaisella menetelmällä voidaan puutavaraa kuivata tuo- 98246 5 reestä puusepänkuivaksi muutamassa tunnissa. Sen tuoma taloudellinen etu on näin ollen huomattava.

Seuraavassa keksintöä selostetaan viittaamalla oheiseen piirustukseen, joka esittää kaaviomaisesti 5 puutavaran, erityisesti sahatavaran, sisälämpötilaa ajan funktiona kuivausprosessin edetessä.

Kuvassa on diagrammi, jonka pystyakselilla on lämpötila T ja vaaka-akselilla on aika t. Kuivaus-prosessissa puutavara saatetaan alttiiksi ensin kuulo mennusvaiheelle 1, jonka kestoaika on t3 ja jossa kuu-mennusilman lämpötila on vakio Tkl. Kuumennusvaiheessa 1 puutavaran sisälämpötila nousee lähelle määrättyä mak-simisisälämpötila-arvoa T4___. Kuumennusvaiheen 1 kesto aika tx on määrätty siten, ettei sisälämpötila TA nouse 15 asetettua t<imv-arvoa korkeammaksi. Sitten puutavara altistetaan välittömästi jäähdytysvaiheelle 2, jonka kestoaika on t2 ja jossa jäähdytysilman lämpötila on vakio Tj2. Jäähdytysvaiheen 2 kestoaika t2 on määrätty siten, ettei sisälämpötila TA laske asetettua Tlaln-arvoa 20 alemmaksi. Jäähdytysvaiheen 2 jälkeen seuraa jälleen kuumennusvaihe 3, jonka kestoaika on t3 ja jossa kuumen-nusilman lämpötila on vakio TkJ. Kuumennusvaiheessa 3 puutavaran sisälämpötila nostetaan jälleen lähelle määrättyä maksimisisälämpötila-arvoa T<imv. Kuumennus-25 vaiheen 3 kestoaika t3 on määrätty siten, ettei puuta- ... varan sisälämpötila T± nouse asetettua T<___-arvoa kor- *’*·/ keammaksi. Sitten puutavara altistetaan jäähdytysvai- « · · • ·' heelle 4, jonka kestoaika on t. ja jossa jäähdytysilman V lämpötila on vakio TJ4. Tällaisia vaiheita jatketaan 30 peräkkäin kunnes puutavaralla on haluttu kosteus.

Kun kuivattava puutavara koostuu mäntysahata- • · .*·*; varasta, kuumennusvaiheen 1, 3 kuumennus ilman lämpötila * Tfc asetetaan välille 150 - 200°C ja jäähdytysvaiheessa 2 jäähdytysilman lämpötila asetetaan välille 20 - 70 35 °C. Puutavaran maksimisisälämpötila TlBax pidetään vä-

Iillä 105 - 120 °C.

Kokemusperäisesti on havaittu, että mäntysaha- 98246 e tavaran sisälämpötilaa TlBax ei saa nostaa juuri 120 °C korkeammaksi, koska sisäinen höyrynpaine kasvaa aiheuttaen sisähalkeamia. Mäntysahatavara voidaan kuivata tuoreesta puusepänkuivaksi (kosteusprosentti 6 - 8 %) 4 5 - 6 tunnissa, kun kuumennusvaiheissa käytetään lämpöti- i laa = 150 - 200 °C ja ohjaava sisälämpötilaa Tlmax on 120 °C. Mikäli taas sisälämpötila ΤΐΜχ on vain vähän 100 °C yläpuolella, kuivausaika pitenee em tapauksessa edelleen. Sahatavaran sisälämpötila T<m<n ei saa laskea 10 merkittävästi alle 100 °C, koska kuivuminen hidastuu edelleen ja kuivatusaika pitenee merkittävästi.

Puutavaran sisälämpötilan raja-arvoilla T ,

Tt__ohjataan yhdessä keksinnön mukaisessa sovellutuk sessa vuorottaisten kuumennus- ja jäähdytysvaiheiden 15 kestoa tx,t2,t3,..., kun kuumennus- ja jäähdytyslämpötilat TJf TK ovat vakiot. Tämä sopii esimerkiksi tapauksessa, jossa puutavaran kuumennus ja jäähdytys tapahtuu kuivauskamarissa.

Perinteiset rimoitetut tuoreet puutavarapake-20 tit tuodaan kuivauskamariin, jossa sitä kuivausproses- sin aikana vuorotellen kuumennetaan ja jäähdytetään.

Kuhunkin pakettiin sijoitetaan yksi tai korkeissa paketeissa muutamia puutavarakoekappaleita, joissa lämpötila-anturi on sijoitettu puutavaran keskiosaan.

25 Koekappale on valittu siten, että se vastaa paketin vaikeimmin kuivattavaa kappaletta. Koekappaleeseen « · porataan reikä sopivalle syvyydelle, johon reikään « · · * ·' lämpötila-anturi sovitetaan. Lämpötila-anturi liitetään »♦· V · edelleen johdoilla kuivauskamarin ohjausyksikköön.

30 Lämpötila-anturien antamat mittaustulokset vastaavat p'i puutavaran sisälämpötiloja Τχ ja ne ohjaavat ohjausyk- ·*:*: sikön välityksellä ja siihen tallennettujen puutavaran ψ * . sisälämpötilojen raja-arvojen T4m4n, TlBax avulla kuivaus-

kamarin kuumennus- ja jäähdytysvaiheiden kestoaikoja 35 t ,t ,t ,.... Kun mitattu puutavaran sisälämpötila TA

nousee lähelle asetettua ylärajaa Tinax, pysäytetään kuuman ilman sisäänpuhallus ja vastaavasti aloitetaan 98246 7 jäähdytysilman sisäänpuhallus, jolloin sisälämpötila T± alkaa laskea. Kun sisälämpötila T on laskenut asetettuun raja-arvoon T , pysäytetään vuorostaan jäähdy-tysilman sisäänsyöttö ja puutavaran kuumennusvaihe ja 5 samalla kuivausvaihe aloitetaan uudestaan puhaltamalla kuumaa ilmaa kuivaustilaan.

Havupuutavaraa kuivattaessa mitattavien koekappaleiden tulee edullisimmin olla sydänpuukappaleita, jotka pintapuuta vähäisemmän kosteuden takia ovat alt-10 tiimpia sisälämpötilan nousulle ja siten sisähalkeamil-le. Suuremman kosteuden ja soluhuokosten avonaisuuden takia pintapuun sisälämpötila nousee hitaammin ja kuivuu myös helpommin.

Puutavaran sisälämpötilan raja-arvoilla THm4n, 15 Timax ohjataan toisessa keksinnön mukaisessa sovellutuksessa vuorottaisten kuumennus- ja jäähdytysvaiheiden kuumennus- ja jäähdytyslämpötiloja T , T , kun kuumen-nus- ja jäähdytysvaiheiden kestoajat tl/t2/t3/... ovat vakiot. Tällainen kuivausprosessi voidaan toteuttaa 20 tunnelikuivaamossa. Kuivattavaa sahatavaraa siirretään tällöin olennaisesti vakionopeudella peräkkäisten kuumennus- ja jäähdytysvyöhykkeiden tai -kamarien läpi.

Kuivausprosessin säätäminen tapahtuu tunneli-kuivaamossa siten, että puutavarakoekappale siirretään 25 kuumennuksen ja jäähdytyksen suhteen esisäädettyjen ... vyöhykkeiden kautta kuivaustunnelin läpi. Tällöin koe- • * *··· kappaleen sisään sen keskiosaan sijoitettu lämpötila- ·*« · : . anturi rekisteröi sisäosan lämpötilojen vaihtelut kuu- »n V * mennus- ja jäähdytysvyöhykkeissä ja vastaavissa kui- 30 vausprosessin vaiheissa. Lämpötila-anturi asennetaan . koekappaleeseen porattuun reikään, kuten edellisessä « · /:*· sovellutuksessa ja tiedonsiirto anturista tunneli- « · < * ' . kuivaamon ohjausyksikköön toteutetaan edullisesti lan gattomasta kuten radiolähettimen ja vastaanottimen 35 avulla. Mikäli ennaltamäärätyt koekappaleen sisälämpötilojen raja-arvot THm<n, T ylitetään tai alitetaan, tapahtuu vyöhykkeiden kuumennus- ja jäähdytyslämpöti- 98246 8 lojen korjaus automaattisesti ennalta kokeiltujen kor-jauskertoimien avulla. Mikäli koekappaleen loppukosteus ei silloin saavuta haluttua arvoa, voidaan kuivaustun-nelin kuljetinnopeutta hidastaa ja säätää kunkin vyö-5 hykkeen kuumennus- ja jäähdytyslämpötilojen raja-arvot uuden koekappaleen antamien mittaustulosten avulla.

Kun kuivausprosessi on säädetty koekappaleen tai koekappaleiden avulla, varsinainen puutavaran kuivaus voidaan toteuttaa jatkuvana prosessina. Koekap-10 paleiden kaltaista puutavaraa siirretään kuljettimen avulla yksin kappalein tai ryhmissä kuivaustunnelin vyöhykkeestä toiseen ja puutavara tulee kuivaustunnelin toisesta päästä ulos halutussa kuivuudessa. Kuivaus- ja jäähdytyslämpötilojen säätämiseksi ei täällöin siis 15 tarvita säätöimpulssia jokaisesta kappaleesta, vaan lämpötilojen säädöt asetetaan ennen uuden dimension, puulajin tai erilaisen lähtökosteuden omaavan puutava-raryhmän ryhmän kuivausta yhdellä puutavarakoekappa-leella, joka vastaa vaikeasti kuivattavaa tuotetta.

20 Sisälämpötilojen muutosten sekä kuivaus- ja jäähdytyslämpötilojen ja vaiheiden kestoaikojen keskinäinen riippuvuus on selvitettävä puulajeittain, jolloin ohjauskohteena voidaan käyttää tapauskohtaisesti joko kuuumennus- ja/ tai jäähdytysvaiheiden lämpötiloja 25 tai vaiheaikoja tai molempia. Joillakin puulajeilla ja ohuilla puutavaroilla voidaan käyttää korkeita lämpöti-loja ja lyhyitä kuumennus- ja jäähdytys vaiheita, kun • · · taas aroilla puulajeilla ja paksuilla puutavaroilla on :\* käytettävä matalia kuivauslämpötiloja, matalia sisä- • · ’*;* 30 lämpötilan raja-arvoja ja pitempiä vaiheaikoja. Tuot- « ·

teen käyttötapa voi myös vaikuttaa valittuun ohjaustapaan. Tällöin voi tulla kysymykseen myös alle 100 °C

• ♦ · ’ ·’ lämpötilojen käyttö vaikeasti kuivattavilla puutava roilla. Olennaista kuitenkin on keksinnön mukaisen 35 kuumennus- ja jäähdytysvaiheiden lämpötilojen ja/tai aikojen ohjaus edeltä määrättyjen puutavaran sisälämpötilojen raja-arvojen avulla.

98246 9

Kuivausprosessia sääteleviä sahatavaran sisälämpötilojen raja-arvoja T , Tinax voi olla myös kaksi tai useampia, jotka ovat ohjaavassa käytössä kuivauksen eri vaiheissa. Niinpä kuivauksen alkuvaiheessa voidan 5 käyttää ensimmäisiä sisälämpötilojen raja-arvoja ja kuivauksen lopussa toisia. Kriittisessä puusyiden kyl-lästyspisteen (n. 28%) lähellä voidaan myös käyttää omaa ohjaavaa sisälämpötilojen raja-arvojen määrittelyä. Lämpötilojen raja-arvot, joita kuivausprosessissa 10 käytetään määritetään kokemusperäisesti sahatavaran eri dimensioille, eri kosteusasteille ja eri puulajeille.

Toisaalta vaiheiden kestoajat voidaan pitää vakioina ja kuumennus- ja jäähdytysilman lämpötiloja voidaan muuttaa. Tämä tulee kysymykseen esim. silloin, 15 kun kuivaus tapahtuu kuivaustunnelissa, jossa kuivattavan tavaran liikenopeus on vakio ja tunnelin perättäisten vyöhykkeiden ilmavirran lämpötilaa säätämällä saadaan haluttu kuumennus- ja jäähdytysvaikutus. Tässä sovellutuksessa on mahdollista käyttää jatkuvatoimista 20 kuivausta, jossa puutavara kulkee kuljettimen avulla vyöhykkeestä toiseen tullen toisesta päästä ulos halutussa kuivuudessa. Kuivattavan puutavaran vakioituessa on luonnollista, ettei jokaisen kuivauserän yhteydessä tarvitse käyttää koekappaleisiin sijoitettuja lämpöan-25 tureita ohjaamaan kuivaamon syklien lämpötiloja ja/tai aikoja, vaan voidaan käyttää jo aikaisemmin hyväksi ·»· havaittuja kuivauskaavoja.

: J Keksintöä ei rajata pelkästään edellä esitet- ·* · tyjä sovellutusesimerkkejä koskevaksi, vaan monet muun- • · ... 30 nokset ovat mahdollisia pysyttäessä patenttivaatimusten määrittelemän keksinnöllisen ajatuksen puitteissa.

•« i • · t • · • ·

Claims (6)

98246 10

1. Menetelmä puutavaran, kuten aihoiden ja sahatavaran, kuivaamiseksi, johon menetelmään kuuluu 5 joukko ilmavirran avulla toteutettuja syklisesti perät-täin toistuvia kuumennus- ja jäähdytysvaiheita, tunnettu siitä, että kuumennus- ja jäähdytysvaiheiden ilmavirran lämpötiloja (Tk; T^) ja/tai kestoaikoja (tk; tj) ohjataan automaattisesti puutavaran ennalta määrä-10 tyjen sisälämpötilojen raja-arvojen (TiBax, T<m<n) avulla siten, että puutavaran sisälämpötilan (ΤΑ) noustessa ennaltamäärättyyn maksimisisälämpötilaan (T ) pysäytetään kuumennusvaihe ja aloitetaan jäähdytysvaihe, ja puutavaran sisälämpötilan (T±) laskiessa jäähdytysvai-15 heen aikana ennaltamäärättyyn minimisisälämpötilaan (T. . ) aloitetaan uudelleen kuumennusvaihe, ja että perättäisiä vaiheita jatketaan, kunnes on saavutettu puutavaran haluttu kuivuusaste.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, 20 tunnettu siitä, että ennen puutavaraerän kuivaamista valitaan kuivattavasta puutavaraerästä yksi tai useampi koekappale; määritetään kokeellisesti koekappaleen sisälämpötilan (TJ riippuvuus kuumennusilman lämpötilasta (Tk), kuumennusvaiheen kestoajasta (tu), 25 jäähdytysilman lämpötilasta (T^) ja jäähdytysvaiheen ·.·. kestoajasta <t^); määritetään mainittujen riippuvuuksien i "! perusteella sisälämpötilojen raja-arvot (TiDax, Tlala) ja suoritetaan puutavaraerän kuivaus sisälämpötilojen y \ raja-arvoja noudattaen. • ·

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen mene- < · telmä, tunnettu siitä, että kuivausmenetelmään .. . kuuluu useita kuumennusvaiheita ja jäähdytysvaiheita ja • · · * ** että puutavaran ennalta määrätyt maksimisisälämpötilat (T, ) eri kuumennusvaiheissa ovat erilaiset, ja vas- 35 taavasti minimisisälämpötilat (Tinln) eri jäähdytysvai- heissa ovat erilaiset.

4. Jonkin patenttivaatimuksista 1-3 mukainen 98246 11 menetelmä, tunnettu siitä, että kuumennusvai-heen kuumennusilman lämpötila (TJ on välillä 150 -200°C, ja puutavaran maksimisisälämpötila (Ί\__) on vä lillä 105 - 120 °C.

5. Jonkin patenttivaatimuksista 1-4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kuivattava puutavara sijoitetaan edullisimmin rimoitettuna pakettina suljettuun tilaan, jonka sisälämpötiloja muutetaan jaksottaisesti kuumennus- ja jäähdytysvaiheen mukaises-10 ti.

6. Jonkin patenttivaatimuksista 1-4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kuivattavaa puutavaraa siirretään vuorotellen kuumennusvyöhykkeestä jäähdytysvyöhykkeeseen, joiden vyöhykkeiden lämpötilat 15 vastaavat kuumennus- ja jäähdytysvaiheen lämpötiloja. • · • · · • · • ♦ ·»· * · · • · ♦ • · • · • · · • · · • · • · i2 98246