FI93100C - Tyhjönostin - Google Patents

Description

93100

Tyhjönostin. - Vakuumlyftanordning.

Keksinnön kohteena on tyhjönostin tartuntapinnan omaavien kuormien siirtämistä varten, jossa nostimessa on vähintään yksi imupää, jossa on sen imupinnalla useita esiinpistäviä rengas-tiivisteitä, jotka muodostavat näiden tiivisteiden ympäröimät tyhjötilat, jotka on liitetty tyhjön muodostimeen, jolloin tyhjön muodostin on venttiilien välityksellä yhdistetty uloim-man tyhjötilan tai uloimpien tyhjötilojen kanssa, joita venttiilejä kuorman tartuntapinnan suuruuden tunnistava anturi ohjaa.

Tällaiset tyhjönostimet on tavallisesti tarkoitettu nosturei-hin, mutta niitä käytetään myös haarukkatyyppisissä, nostomas-tolla varustetuissa kuljetuslaitteissa, tasapainonostimissa, manipulaattoreissa, rullan kääntäjissä tai vastaavissa.

Tällöin tulee kysymykseen myös monijärjestely. Tyhjönostimella voidaan nostaa ja siirtää muun muassa rullia, jotka on muodostettu kelatusta nauhasta, jonka materiaali on esimerkiksi paperia, metallia, muovia tai laminaattia, ja lisäksi sillä voidaan imupään muodosta riippuen tarttua otsapinnalta tai kehänpinnal-ta esimerkiksi makaavaan tai pystyssä olevaan rullaan. Myös litteitä tai tasomaisia kappaleita, esimerkiksi levyjä, voidaan · tällaisilla tyhjönostimilla siirtää.

Johdanto-osan mukainen tyhjönostin on kuvattu esimerkiksi julkaisussa DE-GM 84 35 161.6. Siinä on imupäänä tasainen imulevy, jonka alapinnalle on samankeskisesti järjestetty useita rengas-tiivisteitä välin päähän toisistaan. Nämä rengastiivisteet muo-.· dostavat kulloinkin suljettuja, toisistaan erotettuja tyhjö- tiloja, jotka asetettaessa imulevy kuljetettavaksi tarkoitetun kuorman tätä varten järjestetyn tartuntapinnan päälle muodostavat tiivistetyt rengaskammiot, sikäli kuin kuorma peittää ne. Tällöin rengastiivisteiden ei tarvitse olla ympyrämäisiä vaan 2 931 00 niillä voi olla mikä tahansa muu muoto, esimerkiksi soikiomai-nen tai kulmikas muoto kunhan ne vain muodostavat suljetun renkaan. Myöskään ei ole välttämätöntä, että ne ovat sisäkkäin. Ne voivat sulkea myös vierekkäiset tyhjötilat tai ne voivat olla jaettuina useisiin imulevyihin.

Tyhjötilat on yhdistetty imulevyssä olevien aukkojen välityksellä tyhjön muodostimeen, esimerkiksi tyhjöpumppuun. Tyhjön muodostimeen menevään yhteyteen on järjestetty kuhunkin tyhjö-tilaan venttiili - tai ainakin niihin tyhjötiloihin, jotka on järjestetty sisimmän tyhjötilan ulkopuolelle. Kukin venttiili on kytketty anturin kanssa, joka tunnistaa kuorman tartuntapinnan suuruuden tyhjönostinta laskettaessa. Anturi on kulloinkin järjestetty siten, että sen avulla venttiili avautuu, jos kuorman tartuntapinta on niin suuri, että kyseinen tyhjötila nostinta tartuntapinnalle laskettaessa täysin sulkeutuu. Tällä tavoin varmistetaan, että ainoastaan ne tyhjötilat ovat yhteydessä tyhjön muodostimeen jotka tyhjönostimen kuorman päälle laskemisen jälkeen muodostavat suljetut rengaskammiot ja joihin siten ei voi imeytyä sivusta ilmaa.

Antureina venttiilin ohjaamista varten tulevat erityisesti kyseeseen mekaaniset tuntokärjet, jotka ensiksi pistävät alaspäin esiin rengastiivisteiden tason yli ja työntyvät ylös imemisen yhteydessä kuorman tartuntapinnan vaikutuksesta. Kuitenkin myös muut, esimerkiksi optisesti toimivat anturit, ovat mahdollisia. Tuntokärjet järjestetään kulloinkin kyseisen ren-gastiivisteen ulkopuolelle, koska tällä tavoin saadaan varmuus, että kyseinen venttiili avautuu ainoastaan silloin, kun kuorman tartuntapinta on suurempi kuin kyseinen rengaskammio tai tyhjö-tila .

Nyt voi tapahtua niin, että kuorman tartuntapinnan halkaisija on täsmälleen yhtä suuri kuin yhden rengastiivisteen ulkohal-kaisija, jolloin tartuntapinta ei pistä esiin rengastiivisteen h 3 93100 ylitse. Tästä on seurauksena, että kyseinen, tämän rengastii-visteen ulkopuolella oleva anturi ei havaitse mitään, eli tun-tokärjen tapauksessa ei työnny ylös. Kyseinen venttiili ei tällöin avaudu, mikä puolestaan saa aikaan sen, että tämän rengas-tiivisteen sulkema tyhjötila ei pääse yhteyteen tyhjön muodos-timen kanssa eikä näin ollen sinne muodostu tyhjöä. Sikäli kuin tämän tyhjötilan sisäpuolella olevat tyhjötilat kehittävät riittävän tartuntavoiman kuorman siirtämiseen, ei tästä ole kuljetukselle haittaa.

Ongelmat syntyvät kuitenkin kuorman laskemisen jälkeen tyhjö-nostinta irrotettaessa. Tällöin tyhjövoiman vuoksi kuljetuksen aikana kimmoisesti kokoonpuristuneena olevat rengastiivisteet joustavat ulos, eli jäävät vielä lyhyen matkaa kosketuksiin kuorman tartuntapinnan kanssa. Sisäpuoliset, ilmastetut tyhjö-tilat voivat tällöin vetää ilmaa, mutta ei kuljetuksen aikana tyhjön alaisena oleva uloin tyhjötila. Rengastiivisteiden ulos-joustoliikkeen vaikutuksesta muodostuu tällöin ei-haluttu tyh-jöimuvoima. Jos se on pienempi kuin juuri lasketun kuorman paino, tapahtuu tyhjönostinta irrotettaessa iskumainen repeytyminen mahdollisine ohjausseuraamusvirheineen. Jos tyhjöimuvoima on suurempi kuin lasketun kuorman paino, seuraa kuorma aluksi mukana. Ennen kaikkea kuorman aineen lävitse virtaava ilma, jota ei enää imetä, johtaa tyhjöimuvoiman lakkaamiseen tässä tyhjötilassa sillä seurauksella, että kuorma kontrolloimattomasti putoaa alas ja vahingoittuu. Lisäksi on olemassa huomattava tapaturmavaara.

US-patenttijulkaisussa 3 999 795 on kuvattu tyhjönostin, jonka tyhjöpäässä on kolme imulevyä, joissa kulloinkin on yksi ren-gastiiviste. Kyseisiin kolmeen imulevyyn ei ole järjestetty venttiiliä vaan keskusventtiili, jonka kautta yhteys tyhjöpump-puun on saatavissa. Lisäksi on järjestetty paineilmalaite, johon on liitetty injektori jäänpoistonesteen syöttämistä varten. Käännettäessä keskusventtiiliä voidaan tyhjötiloihin 93100 4 jaksottaisesti syöttää jäänpoistonestettä, jolloin paineilma huolehtii sumutuksesta.

Edelleen on US-patenttijulkaisussa 3 865 420 esitetty tyhjönos-tin, jossa on useilla imunapeilla varustettu tyhjöpää, jonka avulla esimerkiksi munia voidaa kuljettaa. Tyhjöpää on yhdistetty tyhjön muodostimeksi muodostetun tyhjöpumpun kanssa, jolloin tyhjöpää voidaan vuorotellen yhdistää tyhjöpumpun imu-tai painepuolen kanssa. Tällainen järjestely ei kuitenkaan ole käyttökelpoinen käsiteltävän olevanlaisissa tyhjönostimissa.

Keksinnön tehtävänä on edelleen kehittää johdannossa esitetyn-laista tyhjönostinta siten, että kaikissa olosuhteissa iskumainen irtirepeytyminen ja erityisesti tahaton kuorman uudelleen nostamisen laskemisen jälkeen vältetään.

Tämä tehtävä on keksinnön mukaisesti ratkaistu siten, että vähintään yhteen tyhjötiloista on liitetty paineilmalaite ja järjestetty ohjauslaite, joka kytkee määrätyksi ajaksi paine-ilmalaitteen havaittuaan yhteyden katkeamisen tyhjön muodosti-meen ja tämän tyhjötilan ilmastuttua, jolloin sulkuventtiili on järjestetty ilmastuksen keskeyttämiseksi.

Tällöin sulkuventtiili on edullisesti muodostettu takaiskuvent-tiiliksi.

Tällä tavoin ohjatun paineilmalaitteen avulla voidaan vähintään yhteen tyhjötilaan muodostaa ylipaine, joka luotettavasti irrottaa tyhjönostimen alaslasketusta kuormasta ja tällöin ylittää imuvoiman, joka tyhjötilassa muodostuu, joka tyhjä tila edellä selostetuista syistä johtuen ei ole kuljetuksen aikana yhteydessä tyhjön muodostimen kanssa. Tällöin paineilmalaitteen tulee edullisesti olla yhdistettynä ainoastaan sisimmän tyhjö-tilan kanssa, koska tähän tyhjötilaan joka tapauksessa voidaan aikaansaada riittävä ylipaine.

h 5 931 00

Vielä eräässä keksinnön edelleen kehitelmässä on järjestetty siten, että ohjausautomatiikkaan kuuluu kyseisen tyhjötilan paineen tunnistava painesensori, joka vaikuttaa ohjausautomatiikkaan siten, että paineilmalaitteen kytkentä tapahtuu vasta sen jälkeen kun paine on kohonnut kyseisessä tyhjötilassa määrätyn arvon yläpuolelle, joka arvo on lähellä vapaan ulkoilman painetta. Tällöin voi painesensorin asemesta olla järjestetty myös aikaelin, joka vastaavasti vaikuttaa ohjausautomatiikkaan.

On tarkoituksenmukaista, että paineilmalaite on varustettu pai-neilmasäiliöllä, jotta aina on käytettävissä riittävästi paine-ilmaa.

Piirustuksessa on keksintöä kuvattu kaaviollisesti pysty-leikkauksena esitetyllä sovellutusesimerkillä. Piirustus esittää tyhjönostimen 1 vasenta puolta ja keskiosaa - oikea puoli on jätetty pois - tyhjönostimen ollessa pystysuorassa seisovan paperirullan 3 yläpinnan 2 varassa, ja jossa rullassa on sisäpuolella kelausholkki 4. Paperiraina on kelattu tämän kelaus-hoikin 4 päälle.

Tyhjönostimen 1 pääosa on tyhjöastia 5, joka on muodostettu päältä katsottuna ympyrämäiseksi. Se on muodostettu tyhjötii-viiksi hitsauskonstruktioksi ja siinä on alarajapintana imulevy 6 ja yläpuolella ylälevy 7. Keskiosaan on sovitettu keskiputki 8, joka muodostaa tyhjöastian 5 sisäpuolisen rajapinnan. Ulkopuolelta tyhjöastiaa 5 rajoittaa ympärikiertävä sivuseinämä 9.

Imulevyn 6 alapinnalle on järjestetty samankeskisestä tyhjönostimen 1 keskellä olevan pystyakselin suhteen kolme elastomeeri-sistä aineista muodostettua ympyrämäistä rengastiivistettä 10, 11, 12. Yhdessä näiden rengastiivisteiden 10, 11, 12 kanssa tyhjönostin 1 lepää paperirullan 3 yläpinnalla 2. Sisimmällä rengastiivisteellä 10 on niin suuri halkaisija, että se on kelausholkin 4 ulkopuolella siten, että kelausholkin 4 kautta • 6 93100 ei pääse imeytymään ilmaa. Yhdessä ulompana olevan, keskimmäisen rengastiivisteen 11 kanssa sisin rengastiiviste 10 muodostaa rengasmaisen, sisemmän tyhjötilan 13. Uloin rengastiiviste 12 muodostaa keskimmäisen ^rengastiivisteen 11 kanssa toisen, rengasmaisen ja uloimman tyhjötilan 14, joka on erotettu sisimmästä tyhjötilasta 13 keskimmäisen rengastiivisteen 11 avulla. Sikäli kuin tyhjönostimella 1 on suurempi halkaisija, voidaan ulkopuolelle järjestää vastaavalla tavalla lisää tyhjötiloja.

Tyhjöastia 5 on tyhjöjohdon 15 välityksellä yhteydessä tyhjön muodostajan 16 kanssa. Tyhjön muodostaja 16 on yhdistetty kierrosluvun säätölaitteen 17 kanssa ja siinä on lisäksi takaisku-venttiili 18. Tyhjön muodostaja 16 pitää säiliönä toimivan tyh-jöastian 5 jatkuvasti määrätyssä alipaineessa.

Tyhjöastiasta 5 lähtee tyhjöputki 19, joka johtaa kolmitievent-tiiliin 20, jota käytetään sähkömagneettisesti. Kolmitievent-tiiliin 20 on liitetty ulostulo 21 - takaiskuventtiilillä 22 varustettuna - jonka kautta aikaansaadaan yhteys vapaaseen ulkoilmaan. Lisäksi on liitetty putkijohto 23, johon on järjestetty säätöventtiili 24 ja joka putkijohto johtaa läpimenoput-keen 25. Läpimenoputki 25 läpäisee tyhjöastian 5 ja on avoin sisimpään tyhjötilaan 13 nähden.

Säätöventtiili on liitetty säätöjohdon 26 avulla mittausarvo-muuntimen 27 kanssa, joka muunnin toimii mittausarvovastaanot-timen 28 kanssa, jolla puolestaan on tyhjöastian 5 läpäisevän mittajohdon 29 välityksellä yhteys sisimpään tyhjötilaan 13. Katkoviivoilla esitetty ohjausjohto 30 on vielä yhdistetty kierrosluvun säätölaitteen 17 kanssa.

Esitetyssä kolmitieventtiilin 20 asennossa tyhjöastialla 5 on tyhjöputken 19, kolmitieventtiilin 20, putkijohdon 23, säätö-venttiilin 24 ja läpimenoputken 25 välityksellä yhteys sisimmän tyhjötilan 13 kanssa. Tyhjöastia on siten täyden tyhjön 7 93100 alaisena, jolloin tyhjö säädetään säätöventtiilin 24 avulla määrättyyn arvoon, joka todetaan mittausjohdon 29, mittausarvo- . vastaanottimen 28 ja mittausarvomuuntimen 27 välityksellä ja joka johdetaan edelleen säätöventtiiliin 24 säätösuureeksi. Tyhjöön vaikutetaan lisäksi kierrosluvun säätölaitteella 17.

Jos tyhjö sisimmässä tyhjötilassa 13 tulee poistaa, käännetään kolmitieventtiili 20. Tällä tavoin putkijohto 23, läpimenoputki 25 ja siten sisin tyhjötila 13 pääsee takaiskuventtiilin 22 välityksellä yhteyteen ulkoilman kanssa, toisin sanoen sisin tyhjötila 13 ilmastuu. Samanaikaisesti aiemmin ollut yhteys tyhjöjohdon 15 ja putkijohdon 23 välillä katkeaa, toisin sanoen tyhjö säilyy tyhjöastiassa 5.

Tyhjöastian 5 ylälevyn 7 uloimman osan päälle on sovitettu ontto tyhjö lohko 31. Sen sisätila 32 on tyhjöastian 5 läpäisevän läpimenoputken 33 avulla yhteydessä sisimmän tyhjötilan 13 kanssa, toisin sanoen sisätilalla 32 on aina sama paine kuin sisimmässä tyhjötilassa 13.

Tyhjölohkon 31 pohjassa on venttiiliaukko 34, joka toimii yhdessä venttiililautasen 35 kanssa. Venttiililautanen 35 on liitetty venttiilitankoon 36, joka on muodostettu ontoksi ja ylä-ja alapinnaltaan avoimeksi. Venttiilitangon 36 yläpää on vent-tiilitangon ohjaimessa 37. Toinen - tässä lähemmin esittämättä jätetty - venttiilitangon ohjain on järjestetty venttiilitangon 36 alapäähän. Venttiilitankoa 36 ympäröi sisätilassa 32 paineen aikaansaava kierrejousi 38, joka ylhäältä tukeutuu venttiili-tangon ohjaimeen 37 ja alapuolelta venttiililautasen 35 yläpuolella olevaan olakkeeseen 39. Venttiililautanen 35 on näin ollen painojousikuormitettu venttiiliaukon 34 suuntaan.

Venttiiliaukko 34 jatkuu alaspäin tyhjöastian 5 läpäisevään suodatinputkeen 40, joka johtaa uloimpaan tyhjötilaan 14. Suodatinputkeen 14 on järjestetty suodatin 41, jonka lävitse 8 93100 uloimmasta tyhjötilasta 14 tuleva imuilma voi virrata, kun venttiililautanen 35 on kohotettuna venttiiliaukosta 34.

Ulkopuolelle tyhjöastian 5 sivuseinämän 9 viereen on järjestetty ohjainputki 42, johon on - suhteellisen irrallisesta pidätettynä - laakeroitu pystysuoraan liikkuvasti tuntokärki 43. Tuntokärki on välittömästi uloimman rengastiivisteen 12 ulkosivun vieressä.

Tuntokärjen 43 yläpuolelle ja sen aksiaaliselle jatkeelle on tyhjötiivisti laakeroitu käyttötanko 44 tyhjölohkon 31 ylä- ja alaseinämään. Tankoa ympäröi tyhjölohkon 31 sisätilassa 32 paineen aikaansaava kierrejousi 45, joka kehittää saman jousivoiman kuin venttiilitangon 36 kierrejousi 38. Kierrejousi 45 tukeutuu tyhjölohkon 31 yläseinämään ja alapuolelta haarukkavi-puun 46, joka on jäykästi kiinnitetty käyttötankoon 44. Haaruk-kavipu 46 ulottuu vaakasuorasti venttiilitankoon 36 saakka ja tarttuu siellä muotosulkeisesti olakkeen 39 ja venttiililauta-sen 35 väliin. Tällä tavoin venttiililautanen 35 seuraa käyttö-tangon 44 liikettä.

Käyttötanko 44 ulottuu ylhäällä tyhjölohkosta 31 tasaussylin-teriin 47 ja siellä tangon päässä on tasaussylinterissä 47 tiiviisti liikkuva tasausmäntä 48, jonka mäntäpinta vastaa vent- . tiililautasen 35 pintaa. Tasausmännän 48 yläpuolella oleva tila on tasausjohdon 49 välityksellä yhteydessä venttiilitanko-ohjaimen 37 kanssa. Tasausmännän 48 alapuolisella tilalla on tasausporauksen 50 välityksellä yhteys tyhjölohkon 31 sisätilan 32 kanssa.

·' Suuremmissa tyhjönostimissa, joissa on useampia ulkopuolisia tyhjötiloja, on kutakin tyhjötilaa varten järjestetty edellä selostetunlainen laite, jolloin tyhjölohkot ovat yhteydessä kulloinkin seuraavan lähinnä sisäpuolella olevan tyhjötilan kanssa.

9 93100

Piirustuksessa tuntokärki 43 on alimmassa asennossaan, koska paperirullan 3 halkaisija juuri vastaa uloimman rengastiivis-teen 12 ulkohalkaisijaa. Sovitettaessa tyhjönostin 1 paperirullan 3 päälle ei venttiililautanen 35 näin ollen kohoa. Tällöin tasapainottuvat venttiililautaseen 35 avaussuunnassa sisätilassa 32 vallitsevan tyhjön vaikutuksesta ja tasausporauksen 50 tasausmännän 48 alapintaan vaikuttavat tyhjövoimat oleellisesti toisiaan vastaavien venttiililautasen 35 ja tasausmännän 48 halkaisijoiden vuoksi, toisin sanoen käyttötanko 44 ja siten haarukkavipu 46 puristuvat tietyllä voimalla alaspäin, joka voima vastaa voimaa, joka vaikuttaa venttiililautaseen 35 avaussuunnassa. Tästä tasauksesta johtuen venttiililautanen 35 puristuu ainoastaan kierrejousien 38, 45 vaikutuksesta vasten venttiiliaukkoa 34.

Normaalitapauksessa paperirullan 3 halkaisija ei vastaa -piirustuksessa esitetyllä tavalla - tarkasti uloimman rengas-tiivisteen 12 ulkohalkaisijaa. Jos halkaisija on suurempi, ei tyhjönostinta 1 päälle laskettaessa tuntokärki 43 vielä siirry, koska se pistää vähemmän esiin kuin rengastiivisteet 10, 11, 12 vaikka ne olisivat tyhjönostimen 1 omasta painosta johtuen hieman puristuneet kokoon, vasta kun kolmitieventtiili 20 on saatettu esitettyyn asentoon ja siten tyhjötilaa 13 kuormitetaan täydellä tyhjöllä, puristuvat rengastiivisteet 10, 11, 12 siinä määrin voimakkaasti kokoon, että tuntokärki 43 asettuu kosketuksiin paperirullan yläpinnan kanssa ja jopa työntyy ylös. Tällöin sen yläpää ja käyttötangon 42 alapää koskettavat toisiaan ja käyttötanko nousee mukana.

Haarukkavivun 46 välityksellä venttiililautanen 35 kohoaa tällöin venttiiliaukosta 34 kierrejousien 38, 45 vaikutusta vastaan. Tällä tavoin saatetaan uloin tila 14 suodatinputken 40, venttiiliaukon 34, tyhjölohkon 31 ja läpimenoputken 33 välityksellä myös tyhjön alaiseksi. Yhdessä venttiililautasen 35 kohoamisen kanssa tapahtuu siinä ylä- ja alapinnalla paineen 10 93100 tasaus, millä ilman muita toimenpiteitä olisi seurauksena, että tasausmännän 48 alapinnalla vaikuttava tyhjövoima pyrkisi painamaan käyttötankoa 44 ja siten myös venttiilitankoa 36 jälleen alas. Koska kuitenkin venttiilitanko 36 on muodostettu ontoksi ja tasaussylinterin 47 kanssa on yhteys tasausjohdon 49 välityksellä, tulee tyhjö myös tasausmännän 48 yläpuolella olevaan tilaan, jolloin aluksi muodostuva paine-ero poistuu.

Paperirullan 3 alaslaskemisen jälkeen - kuten jo edellä selostettiin - sisin tyhjötila 13 ilmastuu eli sinne pääsee ilma kolmitieventtiiliä 20 käyttämällä. Tämä ilmastus vaikuttaa myös tyhjölohkon 31 sisätilaan 32 ja siten uloimpaan tyhjötilaan 14, koska venttiililautanen 35 on vielä avoinna. Tyhjönostinta 1 kohotettaessa siirtyyy tuntokärki 43 jälleen ulos ohjausputkes-taan 42 ja venttiililautanen 35 ja käyttötanko 44 laskeutuvat jälleen kierrejousien 38 ja 45 vaikutuksesta kunnes venttiililautanen 35 on sulkenut venttiiliaukon 34.

Edellä selostettu tilanne edellyttää, että paperirullalla 3 on suurempi halkaisija kuin piirustuksessa, jotta tuntokärki 43 tyhjönostinta paperirullan päälle asetetettaessa kohoaa. Nyt käsiteltävänä olevassa sovellutusesimerkissä ei näin ole, joten tuntokärki 43 jää alaspäin esiinpistävään asentoonsa. Tällä on seurauksena, että venttiiliauko 34 pysyy suljettuna, vaikkakin . uloin tyhjötila 14 on paperirullan 3 yläpinnan 2 peittämä ja voitaisiin saattaa tyhjön alaiseksi. Sisin tyhjötila 13 on kuitenkin pinnaltaan mitoitettu siten, että näissä tapauksissa siitä aiheutuva imuvoima riittää paperirullan 3 kohottamiseen ja riippuvaan kuljettamiseen siten, että tällaisessa tapauksessa ei tarvita uloimman tyhjötilan 14 tyhjöä. Laskettaessa ja • sen jälkeen kohotettaessa tyhjönostinta 1 syntyy kuitenkin ongelma, että uloimmassa tyhjötilassa 14 olevien rengastiivis-teiden 11, 12 ulosjoustamisesta johtuen muodostuu tyhjö, koska tässä - päinvastoin kuin ilmastetussa sisimmässä tyhjötilassa 13 - ei pääse ilmaa virtaamaan. Tämä voi johtaa siihen, että 11 93100 paperirulla 3 tyhjönostinta 1 kohotettaessa tulee jonkin matkaa mukana kunnes uloimpaan tyhjötilaan muodostunut tyhjö hitaasti purkautuu paperirullan 3 materiaalin lävitse virtaavan ilman vaikutuksesta jolloin siis paperirulla kohoaa niin kauan kuin riittävä tyhjö vaikuttaa. Tämän jälkeen paperirulla putoaa kontrolloimattomasti alas.

Jotta tämä vältettäisiin, on järjestetty paineilmamuodostaja 51, joka paineilmajohdon 52 välityksellä on yhteydessä paine-ilmasäiliön 53 kanssa ja magneettiventtiilin 54 välityksellä tyhjölohkon 31 sisätilan 32 kanssa. Tavallisesti magneettivent-tiili 54 on suljettuna. Paperirullan 3 laskemisen ja kolmitie-venttiilin ilmastusasentoon kääntämisen jälkeen avaa tässä lähemmin esittämättä jätetty automaattinen ohjaus magneettiventtiilin 54, kun paine tyhjötilassa 13 on kohonnut likimain vapaaseen ulkoilman paineeseen. Täten tyhjölohkon 31 sisätila 32 ja läpimenoputken 33 kautta sisin tyhjötila 13 saatetaan ylipaineeseen. Ilman poisvirtaaminen putkijohdon 23 kautta ja ilmastusasennossa olevan kolmitieventtiilin 20 kautta estetään takaiskuventtiilillä 22. Sisimpään tyhjötilaan 13 muodostuva ylipaine riittää kohottamaan tyhjönostimen 1 paperirullasta 3 ja voittamaan tällöin uloimmassa tyhjötilassa 14 rengastiivis-teiden 11, 12 ulosjoustamisesta johtuen muodostuvan tyhjövoi-man. Tällöin ei enää tapahdu tahatonta paperirullan 3 mukaan-ottamista. Paineilman syöttö pysähtyy välittömästi sen jälkeen kunn tyhjönostin 1 on kohotettu, mitä ohjataan sopivilla paine-sensoreilla automaattisesti.

Tyhjönostin 1 on - vaikkakaan sitä ei tässä ole lähemmin esitetty - ripustettu keskeisesti nostolaitteeseen. Nostolaitteen alapylpyrä on tällöin yhdistetty kantotapin 55 kanssa, joka tappi on kulissikivien 56 välityksellä liikkuvasti laakeroitu pystyohjaimeen 57. Alapuolelta kantotappi 55 on levitetty ja tukeutuu siten yläpuolella lautasjouseen 58. Pystyohjaimen 57 alaosaan on järjestetty rajakytkin 59, joka toimii silloin, kun • 1 2 95100 kulissikivet 56 saavuttavat alimman pääteasentonsa. Rajakytkin 59 on tässä lähemmin esittämättä jätetyn ohjauksen avulla kytketty kolmitieventtiilin 20 kanssa.

Kun paperirulla 3 on laskettu, löystyy nostolaite sillä seurauksella, että kulissikivet 56 yhdessä kantotapin 55 kanssa vajoavat alas. Rajakatkaisijan 59 käyttäminen saa aikaan kolmitieventtiilin 20 kytkeytymisen esitetystä asennosta, jossa sisin tyhjötila 13 on tyhjön alaisena, ilmastusasentoon, jolloin sisin tyhjötila 13 automaattisesti tulee yhteyteen ulkoilman kanssa. Toinen, tässä lähemmin esittämättä jätetty rajakytkin on yhdistetty nostolaitteen kanssa köyden löysyyden varmistimeksi ja kytkee nostolaitteen automaattisesti irti. Lisäksi rajakytkin 59 voi olla yhdistettynä vielä paineilman muodostajan 51 magneettiventtiilin 54 kanssa siten, että sisin tyhjö-tila 13 ei samanaikaisesti ainoastaan ilmastu vaan myös sinne joutuu paineilmaa. Tyhjönostin 1 voidaan tämän jälkeen nostaa irti paperirullasta 3.

Ohjaus huolehtii siitä, että kun kulissikivet 56 jättävät raja-kytkimen 59, kolmitieventtiili 20 ei kytkeydy uuteen asentoon vaan tämä kytkeytyminen tapahtuu vasta tyhjönostimen 1 toisen paperirullan päälle uudelleen tapahtuvan laskemisen jälkeen ja siten tapahtuu kulissikivien 56 laskeutuminen rajakatkaisijan 59 päälle. Voidaan kuitenkin käyttää myös toisenlaista logiik-kakytkentää tai kolmitieventtiilin palautusta tyhjöasentoon pelkästään käyttöhenkilön toimesta.

Tyhjönostimessa 1 on lisäksi hätätyhjön muodostin 60, joka on hätätyhjöjohdon 61 välityksellä yhdistetty tyhjöastian 5 sisätilan kanssa. Hätätyhjön muodostin 60 on samoin varmistettu takaiskuventtiilillä 62. Hätätyhjön muodostinta 60 käytetään tasavirtamoottorilla 63, joka painekytkimen 64 välityksellä on yhdistetty akun 65 kanssa. Akku 65 on yhdistetty jatkuvasti

II

13 93100 verkkovirran kanssa yhteydessä olevaan akkulaturiin 66 ja säilytetään tällä tavoin jatkuvasti parhaassa lataustilassa.

Painekytkin 64 on yhdistetty mittausarvovastaanottimen 67 kanssa, jolla mittausjohdon 68 välityksellä on yhteys tyhjöastian sisätilan kanssa. Mittausarvomuunnin 67 on säädetty siten, että se antaa magneettikytkimeksi muodostetulle painekytkimelle 64 sulkemisimpulssin, kun mittajohdon 68 välityksellä todetaan, että tyhjö astiassa 5 on alittanut määrätyn minimiarvon. Tämä saattaa tasavirtamoottorin 63 ja siten hätätyhjön muodostimen 60 käyntiin, jolloin tyhjön lasku tyjötilassa 5 jälleen kompensoituu, ja saavutetaan normaali tyhjötaso. Samanaikaisesti annetaan häiriöilmoitus signaalianturin 69 välityksellä, jotta käyttöhenkilö varmasti tietää, että tyhjömuodostimen 16 aikaansaama tyhjö ei ole riittävä paperirullan 3 kuljettamista varten .

Painekytkimestä 64 lähtee vielä kaukokäyttöjohto 70, jonka välityksellä käyttöhenkilö voi käyttää painekytkintä 64 myös edellä kuvatusta automatiikasta riippumattomasti tai vaihtoehtona sille ja siten saattaa hätätyhjön muodostimen 60 käyntiin.

Tyhjön lasku voi tapahtua esimerkiksi tyhjön muodostimen 16 pettäessä tai myös siten, että paperirullan 3 tyhjötartuntaomi-·. naisuudet ovat sen ajasta riippuvan, viskoelastisen ja hydros- kooppisen käyttäytymisen seurauksena siinä määrin huonontuneet, että tyhjön muodostin 16 ei enää riitä tyhjön muodostamiseen. Tässä tapauksessa avustaa hätätyhjön muodostin 60. Lisäksi voi olla järjestetty siten, että hätätyhjön muodostin 60 kytketään myös käyttöhenkilön toimesta, jos tämä näyttää tarpeelliselta.

Yleisesti tyhjöllä on tässä selostuksessa ymmärrettävä painetta, joka on pienempi kuin vapaan ulkoilman paine.

Claims (6)

1. Tyhjönostin tartuntapinnan omaavien kuormien siirtämistä varten, jossa nostimessa on vähintään yksi imupää, jossa on sen imupinnalla useita esiinpistäviä rengastiivisteitä, jotka muodostavat näiden tiivisteiden ympäröimät tyhjötilat, jotka on liitetty tyhjön muodostimeen, jolloin tyhjön muodostin on venttiilien välityksellä yhdistetty uloimman tyhjötilan tai uloimpien tyhjötilojen kanssa, joita venttiilejä kuorman tartunta-pinnan suuruuden tunnistava anturi ohjaa, tunnettu siitä, että vähintään yhteen (13) tyhjötiloista on liitetty paineilmalaite (51, 52, 53) ja järjestetty ohjauslaite, joka kytkee määrätyksi ajaksi paineilmalaitteen (51, 52, 53) havaittuaan yhteyden katkeamisen tyhjön muodostimeen (16) ja tämän tyhjötilan (13) ilmastuttua, jolloin sulkuventtiili (22) on järjestetty ilmastuksen keskeyttämiseksi.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen tyhjönostin, tunnettu siitä, että sulkuventtiili on muodostettu takaiskuventtiiliksi (22) .

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen tyhjönostin, tunnettu siitä, että paineilmalaite (51, 52, 53) on yhdistetty ainoastaan sisimmän tyhjötilan (13) kanssa.

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen tyhjönostin, tunnettu siitä, että ohjausautomatiikkaan kuuluu kyseisen tyhjötilan (13) paineen tunnistava painesensori, joka vaikuttaa ohjausautomatiikkaan siten, että paineilmalaitteen (51, 52, 53) kytkentä tapahtuu vasta sen jälkeen kun paine on kohonnut kyseisessä tyhjötilassa (13) määrätyn arvon yläpuolelle.

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen tyhjönostin, tunnettu siitä, että ohjausautomatiikkaan kuuluu aikaelin, joka vaikuttaa ohjausautomatiikkaan siten, että paineilmalait- II is 9 61 O O teen (51, 52, 53) kytkentä tapahtuu vasta sen jälkeen kun paineen kohoaminen kyseisessä tyhjötilassa (13) on ylittänyt määrätyn arvon.

6. Jonkin patenttivaatimuksen 1-5 mukainen tyhjönostin, tunnettu siitä, että paineilmalaite (51 ) on varustettu paineilmasäiliöllä (53). 16 93100 Patenkrav