FI90509C - Saksien teroitusmenetelmä ja teroitin - Google Patents

Description

! 90509

Saksien teroitusmenetelmå ja teroitin

Keksint6 koskee saksien teroittamiseksi kehitettyå teroitus-menetelmåå ja erityisesti sellaista menetelmåå, jossa sakset 5 ovat sentyyppiset, joissa kummankin terån leikkuureuna on sovitettu sattumaan oleellisesti yhteen toisen terån taka-reunan kanssa saksien ollessa suljetussa asennossa.

Keksinnon mukaisesti teråt sijoitetaan V:n muotoisen syven-10 nyksen påålle, joka måårittyy pitkån teroitinosan våliin si-ten, ettå leikkuureunat ulottuvat yleenså niiden osien pi-tuussuuntaan, ja suljettuja teriå liikutetaan sivuttain sy-vennyksen låpi siten, ettå oleellisesti koko kurnmankin leik-kuureunan pituus koskettaa toista mainituista osista tåmån 15 liikkeen aikana.

Keksint5 liittyy myos saksien teroituslaitteisiin, ja se kohdistuu erityisesti sellaisiin laitteisiin, jotka pystyvåt teroittamaan saksen kummatkin teråt yhdesså tyovaiheessa. On 20 ymmårrettåvå, ettå ilmaisua "sakset" on kåytetty yleisilmai-suna tapin varassa kååntyville leikkausvålineille, ja tå-mån johdosta ulottuu keksintd esimerkiksi keritsimien teroitus-laitteisiin. Keksint6 koskee tarkemmin mååriteltynå saksien teroitinta, johon kuuluu tuki, kaksi tukeen liitettyå teroi-. .25 tinosaa ja teroitinosien våliinså muodostaxna teroitustila siten, ettå kumpikin teroitinosa muodostaa aina toisen tåmån teroitustilan kahdesta sivusta, teroitinosien ollessa sovi-tetut samanaikaisesti teroittamaan suljetussa asennossa ole-vien saksien leikkaavat reunat.

30

Edellå mainitun tyyppiset saksien teroittimet on yleenså tehty siten, ettå teroitustoimenpide tapahtuu saksien terien pituussuuntaan, ja erås tållainen laite muodostaa US-paten-tin n:o 4 348 809 kohteen. Teroitustoimenpide aiheuttaa 35 niille terien pitkittåisille reunapinnoille uria tai vakoja, joiden yli teroitusosat liikkuvat, ja nåmå vaot kulkevat pi-tuussuunnassa pitkin vastaavia teriå. Tållaiset pitkittåiset vaot voivat joissakin tapauksissa vaikuttaa haitallisesti 2 90509 saksien toimintaan, koska ne ediståvåt suhteellista liukumaa saksen terien ja nåiden terien våliin tulevan tuotteen tax aineen vålillå.

5 Kun tuotetta tai ainetta leikataan saksilla, pyrkii yksi tållå leikkaustoimenpiteellå tuotetun voiman komponentti tyåntåmåån tuotetta tai ainetta kohti terien kårkiå. Pitkit-tåiset vaot, joihin edellå on viitattu, ediståvåt tållaista suhteellista liikettå tai luistoa, ja voivat siten tehdå 10 joidenkin aineiden ja erityisesti paksujen aineiden leikkaa-misen hankalaksi. Esimerkiksi kynsisaksia voi olla vaikeaa kåyttåå, jos pituussuuntaan toimivissa saksien terisså on pituussuuntaisia vakoja.

15 Tåmån keksinnon tarkoituksena on tuottaa saksien teroitin, joka on tehokas molempien terien samanaikaisessa teroituk-sessa ja joka ei teroituksen aikana aiheuta pitkittåisiå vakoja. Keksinn6n toinen tarkoitus on tuottaa sellainen teroitin, joka muodostaa saksien tupen tai såilytyskotelon 20 osan.

Keksinnon mukainen teroitin on muotoiltu kåytettåvåksi sen yleisen lajin saksille, jotka on kuvattu US-patentissa n:o 4 279 076.

:':25 Tållaisissa saksissa on kaksi siten jårjestettyå teråå, ettå niiden ollessa suljettuina kummankin terån leikkausreuna osuu olennaisesti yhteen toisen terån takareunan kanssa tai on sijoittunut tåmån reunan taakse. Se tarkoittaa, ettå kum-30 pikin leikkausreuna muodostaa suljetun teråjårjestelmån reunan, ja juuri tåmå ominaisuus tekee molempien terien helpon samanaikaisen teroittamisen mahdolliseksi.

Tåmån keksinnon teroittimelle on luonteenomaista, ettå te-35 roitustila on syvennyksen muodossa, jossa syvennyksesså on kaksi sivua, jotka muodostuvat mainituista teroitinosista, kahden teroitinosan våliinså rajoittaman syvennyksen muodon ollessa olennaisesti komplementtimuoto suljetussa asennossa 3 90509 olevien saksenterien våliinså muodostaxnalle muodolle; ettå syvennyksen kumpikin sivu on pituussuuntaiselta ulottuvuu-deltaan ei olennaisesti pienempi kuin teroitettavien saksien leikkuureunojen pituussuuntainen ulottuvuus; ettå kumpikin 5 teroitinosa toimii terån teroittamiseksi olennaisesti koko syvennyssivun pituudelta, jolloin teroitinosat pystyvåt sa-manaikaisesti teroittamaan kiinni olevien saksenterien leik-kuureunat seurauksena siitå, ettå kukin leikkuureuna tulee kosketukseen teroitinosan kanssa suljetussa asennossa ole-10 vien saksenterien siirtyesså sivusuuntaan syvennyksen låpi siten, ettå leikkuureunat ulottuvat pååasiallisesti syvennyksen sivujen suuntaisina. Tåmå tarkoittaa, ettå saksien teriå liikutetaan kohtisuorassa suunnassa leikkausterien pituussuuntaa vasten. Tåtå toimenpidettå vårten ovat saksien 15 teråt suljettuina, ja syvennyksen muoto on mieluiten sellai-nen, joka olennaisesti tåydentåå nåiden kahden terån muodos-taman kokonaisuuden ympårysmuotoa. Ainakin on suositeltavaa, ettå syvennyksen kumpikin sivu on oleellisesti vastaavaa toista terån reunaa tåydentåvå siten, ettå sen pitkittåinen 20 muoto on oleellisesti sama ja ulottuu yli koko reunan pituu-den.

Leikkausreunan pitkittåismuoto on kåsitettåvå tåmån reunan t : : ååriviivaksi teråjårjestelmån sen kuvitellun keskiviivan : :25 suhteen, joka kulkee terien tapin ja terien kårkien kautta. Tåmå ååriviiva voi olla suora viiva tai kaareva viiva tai suoran ja kaarevan viivan yhdistelmå. Edelleen voi ååriviiva jossain erityisesså teråkokoonpanossa olla erilainen kummal-lekin leikkausreunalle.

.. .30

Ensisijaisessa rakennemuodossaan tunnetaan keksinto siitå, ettå teroitusosat on jårjestetty siten, ettå ne kåsittelevåt kumpaakin leikkausreunaa etenemissuuntaan. Se tarkoittaa, ettå teroitusvaikutusta liikutetaan etenevåsti pitkin kum-35 paakin leikkausreunaa teroitustoimenpiteen tapahtuessa.

Eråån keksinndn nåk6kohdan mukaisesti on kehitetty saksien teroitin, johon kuuluu tuki, kaksi tåhån tukeen liitettyå 4 90509 teroitusosaa, teroitussyvennys, joka måårittyy mainittujen osien våliin siten, ettå kumpikin osista muodostaa vastaa-vasti toisen mainitun syvennyksen sivuista, jolloin kumman-kaan mainitun sivun pitkittåinen ulottuvuus ei oleellisesti 5 ole lyhyempi kuin siihen kosketuksessa olevan suljettujen saksien teråparin toisen leikkuureunan pituus, ja mainitut osat on jårjestetty siten, ettå ne ovat kåytettåvisså suljettujen saksien teråparin kahden leikkuureunan samanaikai-seen teroitukseen sen seurauksena, ettå kumpikin mainituista 10 leikkausreunoista, joka koskettaa vastaavaa mainittua osaa, kun mainittuja suljettujen saksien teriå liikutetaan sivu-suunnassa mainitussa syvennyksesså mainittujen leikkausreu-nojen ulottuessa yleenså mainittujen sivujen pituussuuntaan.

15 Keksinnån eråån toisen nåkåkohdan mukaisesti on kehitetty saksien teroitin, joka kåsittåå alustaosan, kaksi pitkåå teroitusosaa, jotka on liitetty mainittuun alustaosaan sen poikki, teroitussyvennyksen, jonka mainitut osat måårittåvåt siten, ettå kumpikin mainituista osista muodostaa mainitun 20 syvennyksen toisen sivun, jolloin mainitun syvennyksen reu-nat måårittåvåt vålissåån muodon, joka on oleellisesti suljettujen saksien terien kahden leikkausterån måårittåmåå muotoa tåydentåvå, jolloin mainitun uran kummallakin sivulla on pituussuuntainen ulottuvuus, joka ei oleellisesti ole .25 pienempi kuin mainittujen leikkausterien toisen terån ulottuvuus; tukevan aluslevyn, joka on sijoitettu mainittujen osien ulkopuolelle siten, ettå se voi liittyå saksien kah-voihin, ja mainitut osat on jårjestetty siten, ettå ne voi-vat samanaikaisesti toimia suljettujen saksien teråparin .30 leikkausterien teroituksessa sen johdosta, ettå mainittu leikkausreuna koskettaa mainittua vastaavaa osaa, kun saksien teriå liikutellaan sivuttain mainitun syvennyksen låpi niiden etuosasta kohti alla olevaa mainittua alustaosaa samanaikaisesti, kun mainittujen saksien kahvat ovat kosketuk-35 sessa mainittuun alustaan, ja mainitut leikkausteråt ulottu-vat yleenså pitkin mainittujen sivujen pituussuuntaa..

5 90509

Erås tåmån keksinn6n rakennemuoto on kuvattu yksityiskohtai-sesti seuraavissa oheisiin piirroksiin viittaavissa eritte-lyisså. Piirrokset kuvaavat kuitenkin pikemminkin sitå, kuinka keksintåå olisi kåytettåvå, niin ettå eri rakennemuo-5 tojen kuvattua tyypillistå muotoa ja jårjestelyå ei ole kå-sitettåvå keksintfiå rajoittaviksi.

Piirroksissa esittåå: kuvio 1 sentyyppisiå saksia, joita voidaan kåyttåå keksin-10 ηδη mukaisessa teroittimessa, kuvio 2 on suurennettu leikkauskuva pitkin kuvion 1 viivaa II-II, kuvio 3 esittåå kuvion 1 saksien teriå avoimessa asennossa, kuvio 4 on suurennettu leikkauskuva pitkin kuvion 3 viivaa 15 IV-IV, kuvio 5 on kuva keksinnon eråån rakennemuodon mukaisesta teroittimesta, kuvio 6 esittåå vain osan kuvion 5 teroittimesta, joka on erotettu kuvaamisen helpottamiseksi, 20 kuvio 7 on suurennettu poikkileikkaus pitkin kuvion 6 viivaa VII-VII, kuvio 8 on leikkauskuva pitkin kuvion 7 viivaa VIII-VIII, kuvio 9 on osiinsa hajotettu perspektiivikuva vain kuviossa 5 kuvatusta teroittimen osasta, ;25 kuvio 10 on suurennettu leikkauskuva pitkin kuvion 8 viivaa X-X, kuvio 11 on vastaava kuva kuin kuvio 8, mutta se kuvaa te-roitusosia siirrettyinå sivusuunnassa toistensa suhteen, -30 kuvio 12 on suurennettu leikkauskuva pitkin kuvion 11 viivaa XII-XII, kuvio 13 on kuviota 5 vastaava kuva, joka kuvaa teroittimeen sijoitettuja saksia, kuvio 14 on puolikaaviollinen kuva teroittimesta, johon on - 35 sijoitettu sakset teroituksen aloitusta vårten, kuvio 15 on kuviota 14 vastaava kuva, mutta se kuvaa saksia asetettuina teroittimeen teroituksen tåydentåmisek-si.

6 90509 kuviot 16 ja 17 osoittavat kaaviollisesti teroitusosan ja saksien leikkausreunan vålisen kosketusosan liikkeen, kuvio 18 on suurennettu leikkauskuva pitkin kuvion 14 viivaa 5 XVIII-XVIII, kuvio 19 on suurennettu leikkauskuva pitkin kuvion 14 viivaa XIX-XIX, ja kuvio 20 esittåå suljetut sakset sisåltåvåå teroitinta, 10 Jåljempånå on tarkoituksenmukaista kuvata keksintSå viitaten sen tyyppisiin kynsisaksiin 1 kuin kuvioissa 1-4 on kuvattu, joilla on suhteellisen kapeat teråt 2 ja 3 ja jotka pååtty-våt terien 2 ja 3 påisså olevaan ohueen kårkeen 4 ja jotka on liitetty toisiinsa tapilla 5. Leikkuureunoilla 6 on ta-15 vallisesti oleellisesti sama muoto, joka on joko suoravii-vainen tai påiståån hieman kaartunut, ja kummankin terån 2 ja 3 takareunalla 7 on sauna muoto.

Tållaisten saksien 1 kumpikin terå 2 ja 3 on tavallisesti 20 muodoltaan levymåinen, jossa on sisåpinta 8, joka vastaa toisen terån vastaavaa pintaa 8, ja ulkopinta 9, joka on poispåin toisesta teråstå. Molemmat sisåpinnat 8 ovat påål-lekkåin olevassa vastaavassa suhteessa terien 2 ja 3 ollessa suljettuina. Kumpikin leikkuureuna 6 on muotoiltu vastaavien : '25 sisåpintojen ja pinnan 10 kapean pitkittåisen reunapinnan liittymåån, joka kulkee sisåpintojen 8 ja ulkopintojen 9 vålillå. Tåinå reunapinta 10 viettåå pienesså kulmassa ulos-påin sisåpinnasta 8 kohti vastaavien terien 2 ja 3 takareu-naa, kuten kuvioissa 2 ja 4 on kuvattu. Kuten kuvio 2 osoit-.30 taa, on kukin leikkuureuna 6 oleellisesti tasossa toisen terån takareunan 7 kanssa terien 2 ja 3 ollessa kuvion 1 osoittamassa suljetussa asennossa.

Nyt kuvataan keksinndn esimerkkirakennemuotoa, joka on sovi-35 tettu kåytettåvåksi saksien 1 kanssa. On kuitenkin kåsitet-tåvå, ettå keksinnållå voi olla muita muotoja erityisesti silloin, jos teroitin on tarkoitettu kåytettåvåksi sellaisia saksia vårten, joiden teråt eroavat edellå kuvatuista.

li 7 90509

Kuviossa 5 kuvattuun esimerkkiteroittimeen 11 kuuluu teroi-tinosapari 12, jotka osat on sijoitettu kuviosta 8 parhaiten ilmenevållå tavalla oslttain tolsensa peittåviksi måårittå-måån siten våliinså teroitussyvennys 13. Syvennys 13 on ka-5 pean ja syvån V:n muotoinen, jonka muoto on oleellisesti terien 2 ja 3 leikkuureunojen 6 vålistå muotoa vastaava te-roittimessa 11 kåytettåvåksi tarkoitettujen saksien 1 terien ollessa suljettuina. Kumpikin osa 12 muodostaa vastaavasti syvennyksen 13 toisen sivun, eikå kummankaan tållaisen sivun 10 pituus ole mieluiten lyhyempi kuin kummankaan vastaavan leikkuureunan 6 pitkittåinen ulottuvuus. Syvennyksesså 13 on toisensa peittåvien kahden osan 12 loppupååsså avoin suu 14 ja avoin kårki tai etupåå mahdollistamaan saksien terien sisåånmenon, kuten jåljempånå kuvataan.

15

Teroitusosien 12 valmistukseen voidaan kåyttåå mitå tahansa sopivaa ainetta, mutta kova keraaminen aine on tavallisesti suositeltavin.

20 Kumpikin teroitinosa 12 on asennettu sopivaan tukeen, joka on rakenteessa kuvattu pohjalevy 15, siten ettå ne sallivat suljettujen saksien terien 2 ja 3 liikuttelun pitkin teroi-tussyvennystå 13 kohti pohjalevyå 15. Tåmå merkitsee sitå, ‘ ettå teroitinosien 12 ja pohjalevyn 15 vålillå on oltava ~25 riittåvå tila mahdollistamaan teroitustoimenpiteen suoritus.

Esitetysså jårjestelysså on osien 12 vålisså rako, joka muo-:V: dostaa kolon tai taskun 16 (kuvio 7) terien 2 ja 3 vastaan- ottamiseksi teroitustoimenpidettå suoritettaessa.

---30 On suositeltavaa, ettå ainakin toinen teroitusosa 12 on asennettu pohjalevyyn 15 siten, ettå se sallii liikkeen toisen teroitinosan 12 suhteen. Erityisesti on toivottavaa jår-jeståå teroitinosa 12 siten, ettå teroitussyvennys 13 voi laajeta sivulle vasten joustavaa vastusta. Tållainen jårjes-35 tely helpottaa teroitustoimenpidettå saattamalla teroi-. . tinosat 12 kohdistamaan painetta saksien teriå 2 ja 3 kohti, kun niitå liikutetaan pitkin teroitussyvennystå 13. Vaih-toehtoisessa jårjestelysså, jota ei ole kuvattu, voidaan β 90509 sama vaikutus saada aikaan suuntaamalla saksiin 1 påittåinen vastavoima teroitusvaiheen aikana. Se tarkoittaa, ettå sak-sia 1 voidaan liikuttaa pituussuunnassa poispåin osien 12 påållekkåin olevista påistå joustavaa pysåytintå tai estettå 5 vastaan.

Kuvatussa jårjestelysså sisåltyy kummankin teroitusosan 12 asennusvålineisiin pari joustavaa ohjauslevyå 17, kuten ku-vioista 8 ja 9 ilmenee. Kumpikin nåistå levyistå 17 ulkonee 10 joko pohjalevystå 15 tai on liitetty kansiosaan 18 ja on sijoitettu vastaavan teroitinosan 12 vastaavaan vastakkai-seen pååtyosaan. Erityisesti kuvatussa rakennemuodossa on yksi ohjauslevypari 17 muotoiltu yhteen pohjalevyn 15 kans-sa, kuten kuviossa 9 on esitetty, ja toinen pari on muotoil-15 tu yhteen kansiosan 18 kanssa. Luonnollisesti ovat muutkin jårjestelyt mahdollisia.

Kunkin ohjauslevyn 17 paksuus on sellainen, ettå se kykenee ohjaamaan tai taipumaan pohjalevyn 15 tai kansiosan 18 suh-20 teen, kuten kuviossa 12 on esitetty. Teroitinosat 12 on sijoitettu neljån ohjauslevyn 17 våliin siten, ettå kukin rea-goi vasten kahta vastaavaa nåistå levyistå 17 ja saa levyt 17 taipumaan ulospåin kun teroitussyvennys 13 laajenee sak-sien suljettujen terien 2 ja 3 sisåånty5nn6n voimasta. Kuvi-25 ot 8 ja 10 esittåvåt levyjå 17 taipumattomina sekå osia 12 normaalissa lepoasennossaan. Kuviot 11 ja 12 kuvaavat syven-nystå 13 suurentuneena (avartuneena) ja levyjå 17 taipuneina tai kååntyneinå soveltumaan tåhån laajenemiseen.

.30 Erityisesti kuvatussa rakennemuodossa on jokainen teroi- tinosa 12 lieriåmåisen kappaleen muotoinen, jonka pituus on olennaisen suuri halkaisijaan verrattuna. Se on jåljempånå kuvatuista syistå helppokåyttdinen, mutta ei ainoa mahdolli-nen muoto. Kukin osa 12 on suora lierio, niin ettå niiden 35 våliin måårittyneellå syvennyksellå 13 on suoraviivaisen V:n muoto. Kuten edellå on jo kuvattu, voivat teroitettavien saksien terien 2 ja 3 leikkuureunat olla hieman kaartuneita i, 9 90509 pituussuunnassa, ja siksi sillå on pituussuunnassa erilainen muoto kuin teroitussyvennyksellå 13.

Tåmå ero ei kuitenkaan ole olennainen, eikå se haittaa te-5 roitustoimituksen tehokkuutta.

Molemmat teroitinosat 12 on sijoitettu kulmaan toistensa suhteen muodostamaan siten våliinså teroitussyvennyksen 13, ja ne ovat toisesta pååståån mieluiten påållekkåin, kuten 10 kuviosta 8 parhaiten ilmenee. On my6s suotavaa, ettå kumpi-kin osa 12 on kalteva suhteessa alia olevaan pohjalevyn 15 tasoon, kuten kuviosta 7 parhaiten ilmenee. Tåmån kaltevuu-den ei tarvitse olla suuri, se voi olla esim. alueella n. 5° ja, kuten on kuvattu, se on vasten kunkin teroitinosan 12 15 suuntaa. Tåmå tarkoittaa, ettå toinen osista 12 on toisesta pååståån kallistunut yldspåin, kun taas toinen osoittaa vas-taavalla påållåån alaspåin.

Kuten ensisijaisessa jårjestelysså on kuvattu, kallistuu 20 toinen osista 12 yldspåin siitå pååståån 19, joka on teroitussyvennyksen 13 pohjan tai kårjen vieresså siten, ettå tåmån osan pohjalevystå kauimpana olevalla påållå 20 on suu-rempi etåisyys pohjalevystå 15 mitattuna. Toisen osan 12 pohja- tai kårkipåå 21 on ainakin osittain ensiksi mainitun : 35 osan 12 viereisen påån 19 påållå, ja se on jårjestetty kal-listumaan alaspåin tåstå pååstå 21 siten, ettå sen toinen påå 22 on sijoittuneena alemmaksi kuin ensin mainitun viereisen osan påå. Kuvatussa esimerkisså on kunkin osan 12 pohja- tai kårkipåållå oleellisesti sama etåisyys pohjale-.. .30 vystå 15 kuin toisen osan 12 uloimmalla påållå.

Kunkin teroitinosan 12 tukemiseen edellå kuvattuun asentoon voidaan kåyttåå kaikkia sopivia keinoja. Kuvatussa esimerkisså kukin osa 12 lepåå jokaisen lukuisista pilareista 23 35 koostuvan tuen varassa, jotka kohoavat pohjalevystå 15 ja jotka ovat mååråtyin vålein pitkin vastaavan osan 12 pituus-suuntaa. Jokaista osaa 12 vårten on sijoitettu vastaava måå-rå nåitå pilareita 23, kuten kuviossa 9 on kuvattu. Kunkin 10 9 OR 09 osan 12 pitkittåistå liikettå eståmåån voidaan jårjeståå sopivia pååtypysåyttimiå 24 ja 25, ja niihin voidaan laittaa pidåtinvålineitå pitåmåån kukin osa 12 vasten sitå vastaavaa ohjauslevyå 17 tai sen vieresså.

5

Kuvatussa jårjestelmåsså kuuluu joka osan 12 pidåtysvålinei-siin pieni olake 26, jossa on akseliosa 27, joka sijoittuu kiertyvåsti vastaavan osan 12 pååtyporaukseen 28 (kuvio 9), ja levyosa 29, joka sijoittuu tukilevyn 17 ja osan 12 påån 10 20 tai 22 viereen. Jårjestely on sellainen, ettå levyosa 29 tai teroitinosa 12 ovat tukilevyn 17 vastaavilla vastakkai-silla puolilla. Kunkin teroitinosan 12 pidåtinvålineisiin kuuluu pidåtinkorvake, joka liittyy vastaavan osan 12 siså-pintaan pååstå 19 ja 21. Tåmå sisåpinta on pinta, joka måå-15 rittåå teroitussyvennyksen 13 rajat. Kuvatussa erityisesså rakenteessa toimivat olakkeina osien påiden 19 ja 21 viereiset tukilevyt 17.

Kuvatussa erityisesså jårjestelmåsså sisåltyy pidåtinvåli-20 neisiin ontto kansiosa 18, joka on pohjalevyn 15 påållå ja sulkee osittain sisåånså teroitinosat 12. Tåsså kansiosassa 18 on kaksi siihen muotoiltua tai kiinnitettyå tukilevyå 17, ja se on myås sovitettu eståmåån teroitinosien 12 liike yldspåin irti pohjalevystå 15. Tåmån vuoksi on kansiosassa 25 18 kaksi usean alaspåin suuntautuvan ulokkeen 30 ryhmåå (ku vio 7), joista kumpikin lepåå vastaavasti toisen teroitinosan 12 påållå siten, ettå se voi tarttua tåhån osaan 12.

Kansiosaan 18 on tehty sisåånmenoaukko 31 mahdollistamaan .30 saksien terien 2 ja 3 sisåånpano teroitussyvennykseen 13 (kuvio 5). Tåmå aukko 31 voi olla ympårysmuodoltaan teroitussyvennyksen 13 kaltainen, mutta tavallisesti se on suu-rempi kuin syvennys 13, ettei se haittaisi saksien terien 2 ja 3 tydntåmistå syvennykseen 13.

On suositeltavaa, ettå pohjalevy 15 on ulotettu teroitussyvennyksen 13 avoimen suun 14 taakse muodostamaan siten tukea antava alusta 32 saksien 1 kahvoille 33. Alustalle 32 voi- 35 I: 11 90509 daan sijoittaa kohdistusvålineet helpottamaan saksien l oi-keaan asentoon asettumista suhteessa teroitusosiin 12. Koh-distusvålineisiin voi kuulua, kuten on kuvattu, kaksi kau-lusta 34 ja 35, jotka ulkonevat alustasta 32 ja jotka on 5 sijoitettu saksien kahvojen 33 toiseen sormien aukkoon 36. Kohdistusvålineisiin voi myos sisåltyå seinåmå 37, joka ko-hoaa ainakin osasta alustan 32 ympårystå ja joka sijoittuu saksien kahvojen 32 ulkopuolen ympårille, kuten kuviossa 13 on kuvattu.

10 Jårjestely on sellainen, ettå kohdistusvålineiden 34, 35 ja 37 oikein asennoimat saksien 1 teråt 2 ja 3 ulottuvat (sul-jettuina) kansiosan 18 sisåånmenoaukon 31 sisåån ja lepååvåt alla olevien teroitinosien 12 påållå. Tåsså asennossa kal-15 listuvat sakset 1 kahvapååståån ylospåin suhteessa tukevaan alustaan 32, kuten kuviossa 14 on esitetty. Saksien kumpikin terå 2 ja 3 liittyy vastaavaan toiseen teroitinosaan 12 pi-kemminkin pieneltå erilliseltå osaltaan kuin koko pituudel-taan. Kuvatussa esimerkisså terån 3 leikkuureunan 6 kårkiosa 20 koskettaa teroitusosan 12 koholla olevaan pååteosaan, ja toisen terån 2 leikkuureuna 6 koskettaa toisen osan 12 koholla olevaa pååtyosaa.

Teroitus suoritetaan kohdistamalla saksiin 1 alaspåin suun-: : 25 tautuva voima siten, ettå teriå 2 ja 3 painetaan sivusuun-nassa teroitussyvennykseen 13 ja sen låpi kohti alla olevaa pohjalevyå 15 saavuttamaan kuviossa 15 kuvattu asema. Kohdistusvålineet 34, 35 ja 37 toimivat yhdesså saksien kahvojen 33 kanssa eståen terien 2 ja 3 pitkittåisliikkeen ulos ...30 syvennyksestå 13 teroituksen aikana. Teroitusosien 12 lie-ri5måinen muoto saa aikaan sellaisen ohjaavan tai kallista-van vaikutuksen, ettå teråt 2 ja 3 voidaan painaa teroitussyvennykseen 13, ja tukilevyt 17 taipuvat ulospåin sallien syvennyksen 13 kasvavan sivuttaisen laajenemisen. Tukilevy-.. 35 jen 17 joustavasta luonteesta johtuen ne yllåpitåvåt sisåån-påin suuntautuvaa jånnitystå teroitusosiin 12 siten, ettå nåiden osien 12 ja niitå koskettavien leikkuureunojen 6 vå-lillå såilyy sopiva puristus. Selvåå on kuitenkin, ettå tå- 12 90509 hån tarkoitukseen voidaan kåyttåå muitakin esijånnityskei-noja.

Kun teriå 2 ja 3 liikutetaan alaspåin låpi teroitussyvennyk-5 sen 13, liikkuu kummankin leikkuureunan 6 ja vastaavan te-roitusosan 12 vålinen kosketuskohta 38 (kuviot 16 ja 17) eteenpåin syvennyksen 13 pituussuunnassa. Tåmån liikkeen suunta on saksien kummankin terån 2 ja 3 vastainen, ja kuviot 16 ja 17 osoittavat tapahtuvan liikkeen yhdesså terån 3 10 kanssa. Suhteellisen pieni kosketuspinta våhentåå joka ta- pauksessa teroitusosien 12 erilleen liikuttamiseen tarvitta-vaa voimaa ja mahdollistaa tåten terien 2 ja 3 låpikulun sy-vennyksestå 13, ja tåmån vyohykkeen eteenpåinsiirtyminen ta-kaa, ettå kumpikin leikkuureuna 6 teroittuu koko pituudel-15 taan. Teroitus lakkaa, kun teråt 2 ja 3 on painettu teroitusosien 12 alapuolelle, jolloin ne ovat vapautuneet nåiden osien 12 kosketuksesta. Teråt 2 ja 3 ovat silloin sijoit-tuneina taskuun tai onteloon 16 suojatuiksi såilytyksen ajaksi. Saksien poisto tåstå såilytysasemasta suoritetaan 20 nostamalla kahvat 33 irti tukilevystå 32 ja vetåmållå teråt 2 ja 3 pituussuunnassa ulos såilytystaskusta 16. Se tarkoit-taa, ettei ole tarpeen palauttaa teriå 2 ja 3 teroitussyven-nyksen 13 låpi. Haluttaessa voidaan teråt 2 ja 3 palauttaa såilytystaskuun 16 kåånteisellå tavalla, niin ettei teroi-25 tusta tapahdu.

Kuvatulle erityiselle rakennemuodolle on luonteenomaista, ettå saksien teriå 2 ja 3 liikutetaan teroitettaessa si-vusuunnassa, kuten kuviossa 18 on kuvattu, poispåin teroi-.. .30 tussyvennyksen 13 toisesta sivusta. Tåmå liike on hyvin pie ni, ja sitå såådetåån kummankin terån kapean pitkittåisen kulmapinnan 10 avulla. Teroitus tapahtuu kummankin nåiden pinnan 10 poikkisuunnassa, ja sen johdosta on tarpeen, ettå teråt 2 ja 3 seuraavat teroituksen aikana tarkoituksenmu-35 kaista rataa.

Teroitusosien 12 lieri6måinen muoto auttaa edellå mainittuun tarkoitukseen pååsemisesså. Yhden terån 2 tai 3 pitkånomai- 13 90509 nen kulmapinta 10 on aluksi kosketuksessa vastaavan teroi-tusosan 12 lieri6måisen pinnan kanssa tåmån osan 12 akselin ylåpuolella olevasta kohdasta, kun taas toisen terån koske-tus tapahtuu vastaavasti osan 12 akselin kohdalta tax sen 5 alapuolelta. Siksi tapahtuu terån 2 teroittuminen pitkin kaarevaa pintaa kohti teroitussyvennyksen 13 takapååtå, kun taas toisella terållå 3 tapahtuu teroitus pitkin kaarevaa pintaa asiaan kuuluvasta takapååstå poispåin. Nåmå kaksi suuntaa ovat samansuuntaiset ja ovat muussa kuin suorassa 10 kulmassa suhteessa pohjalevyn 15 yleistå tasoa vasten.

On ymmårrettåvå, ettå edellå kuvattu vaikutus voidaan saada aikaan my6s ei-lieri6nmuotoisilla teroitinosilla.

15 Edellå kuvatun jårjestelmån mukaisesti muodostavat tukilevy 32 ja pohjalevy 15 osan 39 saksien 1 kotelosta. Tåhån osaan 39 on liitetty kååntyvåsti toinen sulkuosa 40 avoimen ja suljetun asennon vålistå liikettå vårten, kuten kuvioissa 13 ja 14 on vastaavasti esitetty, ja se voi olla varustettu 20 sopivilla vålineillå pitåmåån nåmå kaksi osaa 39 ja 40 au- kaistavasti suljettuina. Jålkimmåiseen tarkoitukseen voitai-siin suositella esimerkiksi salvattavaa jousihakaa. Jårjes-tely on sellainen, ettå koteion ollessa suljettuna on saksien 1 poisto estynyt.

25 " Voidaan kehittåå vålineet liikuttamaan saksien teriå 2 ja 3 itsetoimisesti låpi teroitussyvennyksen 13 koteion ollessa suljettuna.

-30 Erås tållainen keino voi kåsittåå kansiosan 40 sisåpuolisen ulkoneman 41, joka on liitettåvisså saksiin 1 esimerkiksi teråtapin 5 kohdalta, jolloin teriå 2 ja 3 voidaan painaa teroitussyvennyksen 13 låpi tåmån kansiosan 40 sulkemishet-ken loppuvaiheessa. Samaan tarkoitukseen voidaan tietysti 35 kåyttåå muitakin keinoja.

Koteion jompikumpi puoli voidaan varustaa mahdollisuudella såilyttåå kynsiviilaa 42 (kuvio 13).

14 90 509

Edellå olevasta kuvauksesta ilmenee, ettå keksinnon mukainen teroitin antaa mukavan ja tehokkaan keinon teroittaa saksien teråt poikkisuuntaan. Se tarkoittaa, ettå teroitus suorite-taan pikemminkin saksien leikkuureunojen poikki kuin niiden 5 pituussuuntaan.

Suhteelliset kåsityksiå, kuten "ylåspåin", "alaspåin", "ylå-puolella" ja "alapuolella", kuten niitå on tåmån selityksen yhteydesså kåytetty, on kåytetty vain kuvauksen mukavuus-10 syistå, eikå niitå tule kåsittåå ehdotukseksi kåyttåå teroi-tinta vain mååråtysså asennossa.

Edellå kuvattujen osien rakenteeseen ja jårjestelyyn voidaan tehdå lukuisia muutoksia, muunnelmia ja/tai lisåyksiå poik-15 keeimatta siitå keksinnSn hengestå tai piiristå, siten kuin se on mååritetty oheisissa patenttivaatimuksissa.

Claims (25)

1. Saksien teroitusmenetelmå, jotka sakset ovat sentyyp-piset, joissa kummankin terån leikkuureuna on sovitettu sat-tumaan oleellisesti yhteen toisen terån takareunan kanssa 5 saksien ollessa suljetussa asennossa, tunnettu siitå, ettå teråt (2, 3) sijoitetaan V:n muotoiseen syvennykseen (13), joka rajoittuu kahden pitkånomaisen teroitinosan (12) våliin siten, ettå leikkuureunat (6) ulottuvat yleenså nåiden osien (12) pituussuuntaan, ja suljetut teråt (2, 3) liikutetaan 10 sivuttain syvennyksen (13) låpi siten, ettå kummankin leik-kuureunan (6) oleellisesti koko pituus koskettaa toista mai-nituista osista (12) tåmån liikkeen aikana.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmå, tunnettu sii-15 tå, ettå kumpikin leikkuureuna (6) koskettaa etenevåsti ky- seistå teroitinosaa (12), ja kosketus liikkuu edeten leik-kuureunan (6) toisesta pååstå kohti sen toista pååtå.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmå, tunnettu sii-20 tå, ettå etenevån kosketuksen suunta on kummallekin maini- tuista leikkuureunoista (6) vastakkainen.

4. Patenttivaatimuksen 2 tai 3 mukainen menetelmå, tunnettu siitå, ettå teriå (2, 3) liikutetaan sivuttain yhteen ...25 suuntaan niiden syvennyksen (13) låpi tapahtuvan liikkeen aikana.

5. Saksien teroitin, johon kuuluu tuki (15), kaksi tukeen liitettyå teroitinosaa (12) ja teroitinosien våliinså muo- 30 dostama teroitustila siten, ettå kumpikin teroitinosa (12) muodostaa aina toisen tåmån teroitustilan kahdesta sivusta, teroitinosien (12) ollessa sovitetut samanaikaisesti teroit-tamaan suljetussa asennossa olevien saksien leikkaavat reu-nat, tunnettu siitå, ettå teroitustila on syvennyksen (13) 35 muodossa, jossa syvennyksesså on kaksi sivua, jotka muodos-tuvat mainituista teroitinosista (12), kahden teroitinosan (12) våliinså rajoittaman syvennyksen (13) muodon ollessa olennaisesti komplementtimuoto suljetussa asennossa olevien 16 90 509 saksenterien våliinså muodostamalle muodolle; ettå syvennyk-sen (13) kumpikin sivu on pituussuuntaiselta ulottuvuudel-taan ei olennaisesti pienempi kuin teroitettavien saksien leikkuureunojen pituussuuntainen ulottuvuus; ettå kumpikin 5 teroitinosa (12) toimii terån teroittamiseksi olennaisesti koko syvennyssivun pituudelta, jolloin teroitinosat (12) pystyvåt samanaikaisesti teroittamaan kiinni olevien saksenterien leikkuureunat seurauksena siitå, ettå kukin leikkuu-reuna tulee kosketukseen teroitinosan (12) kanssa suljetussa 10 asennossa olevien saksenterien siirtyesså sivusuuntaan sy- vennyksen (13) låpi siten, ettå leikkuureunat ulottuvat påå-asiallisesti syvennyksen (13) sivujen suuntaisina.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen teroitin, tunnettu sii- 15 tå, ettå teroitinosat (12) on jårjestetty toistensa suhteen siten, ettå syvennyksellå (13) on muoto, joka oleellisesti vastaa muotoa, jonka suljettujen saksenterien (2, 3) leikkuureunat (6) måårittåvåt. 20 7„ Patenttivaatimuksen 5 tai 6 mukainen teroitin, tunnettu siitå, ettå siinå on joustavat vålineet (17), jotka toimivat puristuksen yllåpitåjinå leikkuureunojen (6) ja teroitinosi-en (12) vålillå saksenterien (2, 3) liikkeen aikana syvennyksen (13) låpi. 25

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen teroitin, tunnettu siitå, ettå ainakin toinen teroitinosista (12) on asennettu sivuttain liikkuvaksi suhteessa toiseen osaan (12) ja ettå joustavat vålineet (17) vaikuttavat liikkuvaan teroitinosaan 30 (12) vastustaen tåmån osan (12) liikettå poispåin mainitusta toisesta osasta (12). 1 Patenttivaatimuksen 8 mukainen teroitin, tunnettu siitå, ettå joustaviin vålineisiin (17) sisåltyy ainakin yksi 35 ohjauslevy (17), joka kohtaa liikkuvan teroitinosan (12) kyljen ja joka taipuu joustavasti sallien tåmån osan (12) liikkeen yhteen suuntaan poispåin normaalista lepoasennosta. 17 90 509

10. Jonkin patenttivaatimuksista 7, 8 ja 9 mukainen teroi-tin, tunnettu siitå, ettå joustavat vålineet (17) vaikutta-vat kumpaankin teroitinosaan (12).

11. Jonkin edellisistå patenttivaatimuksista mukainen te roitin, tunnettu siitå, ettå syvennyksellå (13) on avoin suu (14) sivujensa toisessa pååsså, ja mainitussa påållå oleva avoin etupuoli, joka ulottuu toisesta sivusta kohti vastak-kaista sivua, jolloin avoin suu (14) ja avoin etuosa salli- 10 vat suljettujen saksenterien (2, 3) liikkeen syvennykseen (13) ja sen låpi sen etupuolelta sen takapuolelle.

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen teroitin, tunnettu siitå, ettå osa tuesta (15) sijaitsee syvennyksen (13) takana 15 ja ettå teroitinosien (12) ja mainitun tuen osan (15) taakse on sovitettu terien vastaanottotila (16), jolloin jårjestely on sellainen, ettå suljetussa asennossa olevia teriå (2, 3) voidaan liikuttaa pituussuuntaisesti tilaan (16) ja sieltå pois menemåttå syvennyksen (13) låpi. 20

13. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen teroitin, tunnettu siitå, ettå siihen kuuluu kohdistusvålineet (34, 35, 37), jotka toimivat saksien (l) kohdistajina siten, ettå : saksenteråt (2, 3) ovat oikein kohdistettuina suhteessa te- ... 25 roitinosiin (12) syvennyksen (13) låpåisevåå liikettå vårten teroituksen suorittamiseksi.

14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen teroitin, tunnettu siitå, ettå tukeen (15) kuuluu tukilevy (32) , ettå kohdistusvå- •30 lineet (34, 35, 37) on sijoitettu tukilevylle (32), ja ettå saksien (l) kahvat (33) tukeutuvat vasten tukilevyå (32), kun nåiden saksien (1) teriå (2, 3) liikutetaan låpi teroi-tussyvennyksen (13).

15. Patenttivaatimuksen 13 tai 14 mukainen teroitin, tun nettu siitå, ettå kohdistusvålineet (34, 35, 37) toimivat yhdesså saksien (1) kanssa siten, ettå ne eståvåt saksen- 18 90 509 terien (2, 3) pitkittåisliikkeen ulos syvennyksestå (13) teroitustoimenpiteen aikana.

16. Patenttivaatimuksen 14 tai 14 ja 15 mukainen teroitin, 5 tunnettu siitå, ettå tukilevy (32) on jårjestetty tukemaan mainittuja saksia (1) suhteessa teroitinosiin (12) siten, ettå kumpikin leikkuureuna (6) teroittuu etenevåsti pitkin pituuttaan toisesta pååstå toiseen pååhån teriå (2, 3) lii-kutettaessa syvennyksen (13) låpi. 10

17. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen teroitin, tunnettu siitå, ettå kullakin teroitinosalla (12) on pinta, joka muodostaa teroitinpinnan osan, kullakin teroitinpinnal-la on pituussuuntainen akseli, joka ulottuu yhdensuuntaisena 15 syvennyksen sivun kanssa, ja kunkin teroitinpinnan pituussuuntainen akseli kallistuu alustaan (15) nåhden, jolloin toisen teroitinpinnan kallistuskulma on vastakkainen toisen teroitinpinnan kallistuskulmaan nåhden niin, ettå teroi-tinosat (12) toimivat siten, ettå toisen leikkuureunan te-20 roitinvy6hyke (38) siirtyy etenevåsti leikkuureunan (6) toisesta pååstå kohti sen toista pååtå, ja samaan aikaan toisen leikkuureunan (6) teroitusvyohyke (38) siirtyy etenevåsti vastakkaiseen suuntaan.

18. Patenttivaatimuksen 17 mukainen teroitin, tunnettu sii tå, ettå teroitinpinnat ovat limittåin osalla niiden pituus-suuntaista ulottuvuutta niin, ettå teroitinosat (12) reagoi-vat terien (2, 3) kanssa teroitusvaiheen aikana sillå taval-la, ettå teråt siirtyvåt sivuttain kohti toista teroitinosaa ;30 (12) ja poispåin toisesta teroitinosasta (12) nousun tapah- tuessa yleenså tuen poikkisuuntaan.

19. Jonkin patenttivaatimuksen 5-15 mukainen teroitin, tunnettu siitå, ettå kumpikin teroitinosa (12) on lieri6måisen 35 tangon muotoinen ja ettå tangot (12) ovat toisesta pååståån påållekkåin ja erkanevat tåsså pååsså toisistaan rajoittaen våliinså syvennyksen (13). il 19 90 509

20. Patenttivaatimuksen 19 mukainen teroitin, tunnettu sii-tå, ettå tangot (12) on sovitettu pohjalevyyn (15), joka muodostaa osan mainitusta tuesta (15), ja ettå toinen tan-goista (12) kallistuu ulospåin pohjalevystå (15) tangon toi- 5 sesta pååstå (19) poispåin ja toinen tanko (12) kallistuu pohjalevystå (15) poispåin kohti ensiksi mainitun tangon (12) mainittua toista pååtå (19).

21. Patenttivaatimuksen 20 mukainen teroitin, tuxmettu sii-10 tå, ettå kumpikin tanko (12) on asennettu pyorimåån tuen (15) suhteen.

22. Patenttivaatimuksen 19, 20 tai 21 mukainen teroitin, tunnettu siitå, ettå tangot (12) on sovitettu toimimaan yh- 15 desså saksenterien (2, 3) kanssa teroitustoimenpiteen aikana siten, ettå ensimmåisen teroitusreunan (6) ja ensimmåisen tangon (12) vålinen kosketusvyåhyke (38) sijaitsee tåmån ensimmåisen tangon (12) pituusakselin ylåpuolella ja toisen teroitusreunan (6) ja toisen tangon (12) vålinen kosketus-20 vydhyke (38) sijaitsee tåmån toisen tangon (12) pituusakselin alapuolella.

23. Patenttivaatimuksen 22 mukainen teroitin, tunnettu siitå, ettå kumpikin kosketusvyohyke (38) muodostaa jokaisella •25 hetkellå vain osan vastaavasta tangosta (12) ja liikkuu tåmån tangon (12) pituussuunnassa terien (2, 3) liikkuessa syvennyksen (13) låpi.

24. Patenttivaatimuksen 23 mukainen teroitin, tunnettu sii-- ;30 tå, ettå kosketusvydhyke (38) siirtyy terien (2, 3) syvennyksen (13) låpi tapahtuvan liikkeen aikana sivuttain poikki ensimmåisen tangon (12) pintaa, jotta se olisi låhempånå mainittua toista tankoa (12), ja toisen tangon (12) koske-tusvydhyke (38) siirtyy sivuttain, jotta se olisi kauempana 35 mainitusta ensimmåisestå tangosta (12). 20 90 509

25. Patenttivaatimuksen 23 tai 24 mukainen teroitin, tun-nettu siitå, ettå poikittaisen siirtymån suunta on kummalle-kin tangolle (12) vastakkainen.

26. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen teroitin, tunnettu siitå, ettå tuki (15) muodostaa osan (39) saksien (1) kotelosta ja ettå tåhån koteion osaan (39) on liitetty suljinosa (40) avoimen ja suljetun asennon vålistå liikettå vårten ja ettå suljinosa (40) pystyy aikaansaamaan saksen-10 terien (2, 3) liikkeen syvennyksen (13) låpi niiden suljet-tuun asentoon johtavan liikkeen aikana.

27. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen teroitin, tunnettu siitå, ettå teroitinosat (12) on liitetty tuen poh-15 jalevyyn (15) ja teroitinosien (12) påållå on peittåvå ontto kansiosa (18) siten, ettå ne ovat suljettuina kansiosan (18) ja pohjalevyn (15) våliin, ja ettå kansiosassa (18) on si-såånmenoaukko (31), joka sallii suljettujen saksenterien (2, 3. siirtåmisen mainittuun syvennykseen (13) teroituksen suo-20 rittamista vårten.