FI84531B - Fjaerrstyrningssystem foer hissanordningar. - Google Patents

Description

1 84531

Hissilaitteistojen kaukoha11 intäjärjestel mä - Fjärrstyr- ningssystem för hissanordningar

Keksintö koskee hajautettujen hissi 1 aittei stojen keskitet-5 tyyn hallintaan, alueelliseen tarkkailuun ja paikalliseen valvontaan tarkoitettua järjestelmää, jonka modulirakenne sisältää hai 1intotasolla elektronisen tietojenkäsittelyn välineitä ja keinoja käyttävän hai 1intakeskuksen, johon liittyy alueelliselta tasolta kaukosiirtoyhteydel1ä ainakin 10 yksi laitteiston y11äpitovälinein ja -keinoin varustettu alueellinen keskus, johon liittyy paikalliselta tasolta kaukosiirtoyhteydel1ä ainakin yksi rakennus, jossa on tietokone ainakin yhden laitteiston toimintojen määrittelyyn.

15 Tällaiset laitteet mahdollistavat hissi 1 ai11eistojen ylläpidon järkiperäistämisen, ylläpitokustannusten pienentämisen ja palveluiden parantamisen.

20 US-PS 3 973 648 :sta on tunnettu laite, joka valvoo keskustietokoneella modeemiyhteyden avulla hissiryhmiä. Keskustietokoneen valitsema hissiryhmä lähettää tietokoneelle tietoja käyttö-, häiriö- ja hälytystapahtumista digitaalisessa muodossa sarjamuotoisesti. Hissiryhmän ja keskustie-25 tokoneen välisenä yhteyselimenä toimii 1aitteistoliitäntä, jolla on valvonta- ja välitystehtävä.

Laitteen haittana on se, että tiedot lähtevät eteenpäin tulkitsemattomina. Keskustietokone joutuu tulkitsemaan 30 tulleet tiedot ja ratkaisemaan, onko tulkinnasta seurannut huoltotoimenpiteitä. Ajankohtaisten tietojen välitys keskustietokoneelle vaatii pitkää vuokrajohtojen varaamista ja paljon tietokoneaikaa. Lisäksi haittana on se, että keskustietokone kutsuu valvottavia hissiryhmiä. Tietoja ei sen 35 vuoksi kerätä niiden syntyessä, vaan kyselyjaksosta riippuvan viiveen jälkeen. Sitä paitsi ainakin liikenteen ollessa vähäistä on mahdollista, että tapahtumia ei ole ollenkaan.

US-PS 4 512 442 :sta on tunnettu laite, joka käsittää 40 hissijärjestelmien kaukovalvontaväiineet. Hissijärjestelmän 2 84531 valvottavat pisteet on liitetty päätietokoneen aputietoko-neeseen. Älykäs paikallinen päätietokone ottaa vastaan aputietokoneiden tiedot ja hissien ryhmäohjauksen tiedot.

Se valmistaa ne ja johtaa sitten modeemiyhteyden avulla 5 keskustietokoneelle, joka laatii tulevista tiedoista huol-tolistoja ja välittää ne paikalliselle huoltopisteelle.

Laitteen haittana on se, että hissiryhmän kaikki tiedot kulkevat yhden päätietokoneen kautta. Sen häiriötapauksissa 10 tai esim. ohjelmiston vaatiessa huoltoa valvonta katkeaa.

Lisähaitta on se, että jokainen päätietokone vaatii modeemiyhteyden keskustietokoneeseen. Rakennuksissa, joissa on useampia hissiryhmiä, pitää sen takia asentaa ja vuokrata useita linjoja konehuoneeseen sijoitetuille päätietokonei1-15 le.

US-PS 4 568 909 :sta on tunnettu laite, jolla voidaan paikallisesti ja keskitetysti valvoa hissiryhmiä. Kussakin rakennuksessa on päätietokone, joka apuyksiköiden avulla 20 käsittelee usean hissiryhmän tietoja. Se tulkitsee saapuvat tiedot ja ratkaisee, onko niissä käyttö-, häiriö- tai hälytystapahtumia. Sitten se välittää ne modeemiyhteyden avulla paikalliselle huoltopisteelle. Huoltopisteet on liitetty keskustietokoneeseen.

?5

Laitteen haittana on se, että koko rakennuksen tietokonekapasiteetti keskittyy yhteen päätietokoneeseen. Vain siihen liitettyjen apuyksiköiden kanssa se muodostaa toimintakykyisen valvontajärjestelmän. Tällainen valvontajärjestelmä 30 osoittautuu täydennysten suhteen joustamattomaksi, laitteiston ja ohjelmiston rakenteessa monimutkaiseksi ja kustannuksiltaan korkeaksi.

Keksinnön tarkoituksena on luoda laite hissijärjestelmien 35 kaukohallintaan. Sillä tarjotaan asiakkaille uusia palveluja tarkoituksena yksinkertaistaa hissilaitteistojen ylläpitoa keskitetyn hallinnan, suunnittelun ja rationalisoinnin avulla.

3 84531

Keksinnön taustana on tehtävä rakentaa jo käytössä olevia laitteita käyttäen tehokas kaukohal1 intä järjestelmä, joka käsittelee alueellisella tasolla hissi laitteistojen hajautettuja prosesseja koskevia tietoja ja hallinnoi niitä 5 laajemmalla tasolla. Prosessi käsittää kaikki valvottavien, hissitekniikkaan liittyvien laitteiden tapahtumat.

Tehtävä ratkaistaan patenttivaatimuksien tunnusmerkkien mukaisella keksinnöllä, joka määrittelee hissi 1 aitteistojen 10 kaukohallintaan käytettävän laitteen. Järjestelmässä on prosessitasolla prosessia kohti älykäs, diagnoosikykyinen paikallinen oheislaite, joka valvoo itsenäisesti prosessia. Se sisältää välineet prosessitietojen keräämiseen, käsittelyyn ja prosessiin sopeutumiseen. Oheislaite antaa tietonsa 15 rakennuksen tietokoneen välityksellä aluekeskukseen, joka hoitaa kaikki huoltotöihin liittyvät asiat. Maantieteellisen alueen aluekeskukset ovat yhteydessä hai 1intakeskuk-seen, joka siis saa kaikki järjestelmässä esiintyvät merkitykselliset tiedot. Hal 1intakeskusta käytetään keskitettyyn 20 hallintaan. Rakennuksen sisäiset siirtotiet koostuvat jo valmiina olevista sähköjohdotuksista, rakennusten ulkopuoliset maanlaajuisista televerkoista.

Keksinnöllä saavutettavat edut ovat lähinnä siinä, että 25 prosessia kohti on varattu prosessiin sovitettavissa oleva, älykäs oheislaite, jolla käyttö-, häiriö- ja hälytystapah-tumat tunnistetaan. Sen ansiosta voidaan toteuttaa joustavia, hissilaitteistojen kaikki prosessit tunnistavia kaukohal 1 intä järjestelmiä , joilla on modulirakenne. Käyttämällä 30 siirtoteinä sähköjohdotuksia ja televerkkoa saadaan laitteisto- ja asennuskustannukset pysymään pieninä. Kaukohal-1 intäjärjestelmän avulla saavutettava optimaalinen huolto mahdollistaa huomattavat henkilöstö- ja käyttökulujen säästöt.

35

Oheisissa piirroksissa on esitetty keksinnön eräs toteu-tusesimerkki, jota valaistaan seuraavassa lähemmin.

Kuvio 1 esittää hissi 1 aitteistojen kaukohal1 intäjärjes-40 telmäksi tarkoitetun laitteen arkkitehtuurin, 4 84531 kuvio 2 esittää yksinkertaistetun lohkokaavion kuvioon 1 sisältyvästä hailintakeskuksesta, kuvio 3 esittää yksinkertaistetun lohkokaavion kuvioon 1 5 sisältyvästä aluekeskuksesta, kuvio 4 esittää yksinkertaistetun lohkokaavion kuvioon 1 sisältyvästä kommunikaatiomodulista, johon liittyy väylämoduli, 10 kuvio 5 esittää kuvioon 1 sisältyvän rakennuksen keskuksen osat, kuvio 6 esittää yksinkertaistetun lohkokaavion kuvioon 1 15 sisältyvästä oheislaitemodulista ja sen väylämo- dulista sekä niihin liittyvistä elementeistä, kuvio 7 esittää jännite-/taajuusdiagrammin kuvioon 1 sisältyvään rakennuksen väylään liittyen.

20

Kuvioissa 1 - 7 on numerolla 1 kuvattu hai 1intakeskusta, jossa on keskusprosessori 1.1, massamuisti 1.2, työmuisti 1.3, ainakin yksi näppäimistö 1.4 informaation syöttämiseen sekä ainakin yksi näyttöpääte 1.5 ja ainakin yksi kirjoitin 25 1.6 informaation tulostukseen. Hal 1intakeskus 1 on modeemin 2 ja puhelinliitännän 2.1 kautta julkisen puhelinverkon 4 avulla yhteydessä ainakin yhteen aluekeskukseen 3. Kuviossa 1 käytetyt indeksit merkitsevät vasemmalta oikealle: alue, rakennus, prosessi. l.M.I esimerkiksi merkitsee: prosessi I 30 rakennuksessa M alueella 1. Aluekeskus 3 eroaa rakenteellisesti hyvin vähän hai 1intakeskuksesta 1. Siellä on keskus-prosessori 3.1, levykeasema 3.2, näyttöpääte 3.6, hälytys-kirjoitin 3.7. Kooltaan ne eroavat sen vuoksi, että hallin-takeskuksen 1 on riitettävä laajoihin ATK-sovellutuksiin, 35 kun taas aluekeskus 3 on tarkoitettu lähinnä huoltohenkilökunnan ohjailuun.

Rakennuksen valvonnan hoitaa telehälytin 5 yhdessä tavallisen henkilökohtaisen tietokoneen 6 kanssa, johon kuuluu 40 näyttöpääte 6.2 ja näppäimistö 6.3. Kommunikaatiomoduli 7, 5 84531 joka koostuu tietokoneesta 7.1, välimuistista 7.2 ja ohjel-mamuistista 7.3, vastaa rakennuksen ja ulkomaailman välisestä tietojen vaihdosta. Rakennuksen keskus 6 liittyy liitännällä 7.4 kommunikeatiomoduliin 7. Vaiintayksikkö 7.5 5 erottaa saapuvat tai lähtevät tiedot saapuvista tai lähtevistä telehälyttimen 5 kutsuista. Väylämoduli 8 muuttaa lähtevät tai tulevat tiedot tai kutsut modulaattorissa 8.1 ja demodulaattorissa 8.2 ja lähettää tai vastaanottaa ne johtokytkimen 8.3 kautta rakennuksen väy1ään/väylästä 9.

10 Oheislaitemoduli 10 sisältää tietokoneen 10.1, RAM-muistin 10.2, ohjelmamuistin 10.3 ja ajan anturin 10.4. Se liittyy sarjaliitännällä 10.5 väy1ämoduliin 8. Toinen sarjaliitäntä 10.6 mahdollistaa huoltohenkilökunnalle paikan päällä -kommunikaation modulin 10 kanssa. Tietojen keräämiseksi ja 15 tulostamiseksi siinä on ainakin yksi binääritulo 10.7, ainakin yksi binäärilähtö 10.8, ainakin yksi analoginen tulo 10.9 ja ainakin yksi analoginen lähtö 10.10. Modulissa 10 on yhteinen väylä 10.11. Prosessin tiedot ja prosessin 11 käskyt kulkevat ainakin yhden binääripisteen 11.1, 20 ainakin yhden binääri toiminnan 11.2, ainakin yhden analogisen pisteen 11.3 ja ainakin yhden analogisen toiminnan 11.4 kautta. Numerolla 12 kuvataan puhekanavaa ja numerolla 13 tietokanavaa. Verkkoväylä 14 on kuviossa 1 esitetyn rakennuksen väylän 9 toteutusvaihtoehto. Huoltolaukun 25 (Wartungskoffer) 15 liittäminen liitäntään 10.6 mahdollis taa yllä mainitun paikan päällä -kommunikaation. Kuvion 7 jännite-/taajuusdiagrammissa on 16 tietokanavan kaistaleveys ja 17 sen kantotaajuus. Samalla tavoin on 18 puhekanavan kaistaleveys ja 19 kantotaajuus. Kantotaajuuden 30 amplitudi 20 on sama molemmille.

Edellä kuvattu laite toimii seuraavasti:

Kuviossa 1 esitetty hissi 1aitteistojen kaukohal1 intäjärjes-35 telmä jakautuu neljään tasoon: hai 1intataso, aluetaso, rakennustaso ja prosessitaso. Järjestelmän modulirakenne sallii tasojen huomattavan itsenäisyyden. Jokainen alataso on toimintakykyinen myös ilman yläpuolellaan olevaa tasoa. Ilman hai 1intakeskusta 1 järjestelmä toimii edelleen kauko-40 valvontajärjestelmänä. Ilman aluekeskusta 3 pysyy jäljelle 6 84531 jäävä järjestelmä täysin toimintakykyisenä rakennuksen sisäisten prosessien valvontajärjestelmänä. Rakennuksen keskuksen 6 puuttuessa voidaan prosesseja 11 valvoa oheislaitteiden 10 ja huoltolaukun (Wartungskoffer) 15 avulla.

5

Hallintokeskuksen 1 tehtävä on hallita useampien alueiden hissi 1 ai11eistojen ylläpitoon tarvittavia toimia keskitetysti ja kaupallisesti tehokkaasti. Sen vuoksi se on modeemin 2 ja puhelinverkon 4 kautta yhteydessä maantieteel1is-10 ten alueiden 1 - K aluekeskuksiin 33. Hallintaan tarvittavat tiedot saadaan aluekeskuksista 3 ja välitetään tietoliikenteen tuttuja keinoja käyttäen hai 1intakeskukseen 1. Tavallisin laittein varustetussa hai 1intakeskuksessa 1 suoritetaan lähinnä seuraavia ATK-sovellutuksia: 15 - tilinpäätökset - kustannusana1yysit - huollon optimointi - huoltoväli1 askelmat - heikkouksien analyysit 20 - kehityskulkuanal yysit - uudenaikaistamistoimien ohjaus.

Tarvittavat työskentelytavat vastaavat ATK-käytäntöä, minkä vuoksi niitä ei valaista lähemmin.

25 Aluekeskus 3 toimii järjestelmän ja alueen laitteiston ylläpidosta huolehtivan huoltohenkilökunnan liitäntänä. Siellä käsitellään prosessitiedot ja luovutetaan selväkielisenä tekstinä käyttäjälle. Maantieteellisten alueen 1 aluekeskus 3 on modeemin 2 ja puhelinverkon 4 kautta yh-30 teydessä rakennuksiin 1.1 - l.M. Samalla tavoin on maantieteellisen alueen K aluekeskus 3 yhteydessä rakennuksiin K.l - K.M. Tavallisin laittein varustetussa aluekeskuksessa 3 kerätään käyttö-, häiriö-, hälytys-, vaara-, huolto- ja turvallisuusilmoituksia prosesseista 11. Levymuistin sisäl-35 tämän käyttöjärjestelmän ja käyttäjäohjelman ohjaama kes kusprosessori 3.1 työstää kerätyt tiedot seuraavia tarkoituksia varten: - pöytäkirjan pitoa varten - 1uotettavuusti1astoja varten 40 - hyötysuhdeanalyysejä varten 7 84531 - huoltohenkilökunnan tarpeen suunnitteluun - huoltohenkilökunnan reittien suunnitteluun - varaosatarpeen suunnitteluun - kerättyjen käyttö- ja yl1äpitotietojen pohjalta tehtävään 5 y11äpitosuunnitteluun.

Toisarvoiset tiedot siirretään levykeasemalle 3.2 ja tulostetaan haluttaessa kirjoittimelle 3.7.

Digitaalisen informaation siirtämisen lisäksi järjestelmä 10 voi siirtää audioinformaatiota. Aluekeskuksen operaattori voi ottaa yhteyden prosessissa 11 mukana olevaan henkilöön taajuudeltaan tietokanavasta eroavalla puhekanavalla. Talon keskuksen operaattori tai paikalla oleva huoltoteknikko voi telehälyttimen 5 avulla pyytää suullista tukea aluekeskuk-15 sesta 3 ratkaistessaan laitteisto-ongelmia. Lähettimet ja vastaanottimet sijaitsevat suoraan hississä. Hätään joutuneet ihmiset voivat näin ilmoittaa tilanteensa suoraan rakennuksen tai alueen keskukseen.

20 Aluekeskuksesta 3 voidaan katsastaa kaikki sen alaiset prosessit 11. Tämä tapahtuu lähettämällä sanoma, jossa on halutun oheislaitteen 10 ohjaus- ja osoitetiedot, jolloin prosessitiedot ovat saatavilla. Tavallisesti tietojen vaihto tapahtuu kuitenkin vastakkaiseen suuntaan. Aluekes-25 kus 3 kutsuu kommunikaatiomodulia 7 vain silloin, kun tämä ei määrätyn ajan kuluessa ole ottanut yhteyttä. Aluekeskuksesta 3 voidaan testata yksittäisten prosessien toimintaa ja aloittaa häiriötapauksissa toimet vian poistamiseksi. Tämän vuoksi modeemin 2 on oltava sekä itsevalitseva että 30 -vastaava. Lisäksi sen pitää riittää telehälyttimen 5 vaatimuksiin. Aluekeskukseen 3 sijoitetun, kuvioissa mainitsematta jätetyn 1isäkytkennän avulla voidaan vastaavalla tavalla kuin yllä mainituilla tietokanavilla rakentaa puheyhteys rakennuksen keskukseen 6 tai yksittäisiin oheis-35 laitteisiin 10.

Rakennuksien vaiintayksiköt 7.5 erottavat tietoliikenteen puheliikenteestä molempiin suuntiin. Puhelinverkon 4 ja väylämodulin 8 sekä puhelinverkon 4 ja kommunikaatiomodulin 40 modeemin 2 liitäntäelimenä toimiva vaiintayksikkö 7.5 jakaa 8 84531 puhelinverkon informaatiokanavan puhekanavaan 12 ja tieto-kanavaan 13. Modeemi 2 muuttaa lähtevät tiedot siirrettävissä oleviksi kaksitaajuisiksi signaaleiksi. Tulevat taajuusmoduloidut signaalit se muuttaa takaisin tietokoneen 5 yksi-nol1a-signaaleiksi.

Rakennuksen kommunikaatiomoduli 7 hoitaa tietoliikenteen aluekeskuksen 3 ja rakennuksen hallittavien prosessien 11 välillä. EPROM-muistin kommunikaatio-ohjelman ohjaama 10 tietokone 7.1 välittää prosessitiedot modeemin 2 ja puhelinverkon 4 kautta aluekeskukseen 3. Toiminnallisesti kommunikaatiomoduli 7 toimii toisaalta tietojen välimuistina 7.2 asynkronisten linjojen puhelinverkon 4 ja rakennuksen väylän 9 välillä, toisaalta rakennuksen sisäisen kom-15 munikaation ohjaajana. Tietokone 7.1 kerää jaksoittain kyselemällä alla tarkemmin valaistavan väylämodulin 8/ra-kennuksen väylän 9 kautta siihen liitettyjen prosessien 11 tiedot ja laittaa ne välimuistiin 7.2. Kysymyksessä ei ole pelkkä tietojen kysely. Tietokone 7.1 testaa jokaisen 20 yhteydenoton yhteydessä oheislaitemodulien 10 toiminnan.

Ilmoitukset niiden häiriöistä tallennetaan myös välimuistiin 7.2 ja välitetään kerättyjen prosessitietojen kanssa tietyin välein aluekeskukseen 2. Kommunikaatiomoduli 7 ei ratkaise, ovatko prosessitiedot niin merkittäviä, että ne 25 siirretään edelleen. Se ainoastaan hoitaa yllä mainitun oheislaitteiden 10 ja aluekeskuksen 3 välisen tietoliikenteen. Prosessitiedot valmistetaan siirtokelpoisiksi ainoastaan moduleissa 10, joista ne annetaan kommunikaatiomodu-1 iin 7.

30

Jos järjestelmässä ei ole aluekeskusta 3 tai se on häiriön vuoksi pois käytöstä tai jos halutaan suorittaa ylimääräistä valvontaa rakennuksen valvontahuoneesta käsin, rakennuksen prosessit 11 voidaan tarkastaa rakennuksen keskuksesta 35 6 käsin. Tavallinen henkilökohtainen tietokone 6.1 on sarjaliitännällä 7.4 yhteydessä järjestelmään. Myös kir-joittimella varustettavissa oleva rakennuksen keskus 6 vastaa toiminnallisesti yksinkertaistetussa muodossa aluekeskusta 3. Välimuistissa 7.2 olevat tiedot työstetään 40 tietokoneella 6.1 seuraaviin tarkoituksiin.

9 84531 - rakennuksessa tapahtuneiden järjestelmään liitettyjen prosessien 11 käyttö-, hälytys- ja yl1äpitotietojen kirjaus - yksinkertainen tilastointi 5 - tärkeämpien yl1äpitoilmoitusten tulostus.

Esimerkiksi 1.1:11ä merkityllä rakennuksen keskuksella 6 ei ainoastaan voida valvoa numeroilla 1.1.1 - 1.1.N merkittyjä prosesseja 11 (kuvio 1), vaan sieltä voidaan kuten aluekeskuksesta 3 suorittaa toimintatestejä ja kutsua yksittäisten 10 prosessien 11 määrättyjä muuttujia.

Rakennuksen sisällä vaihdetaan väylämodulin 8 ja rakennuksen väylän 9 avulla informaatiota kommunikaatiomodulin 7 ja oheislaitemodulien 10 välillä. Väylämoduli 8 muuttaa lähte-15 vän puheinformaation kantotaajuudelle 19 ja tietoinformaa-tion kantotaajuudelle 17. Lähinnä siirtäjä- ja resonanssi-piireistä koostuva johtokytkin 8.3 siirtää taajuusmodu-loidut signaalit rakennuksen väylään 9. Sieltä tuleva informaatio joutuu johtokytkimen 8.3 kautta demodulaattorin 20 8.2 tuloon. Demodulaattori muuttaa informaation suodatta malla ja demoduloimalla alkuperäiseen muotoon ja johtaa sen informaation muodosta riippuen eteenpäin puhe- tai tieto-kanavaa pitkin.

25 Informaation siirtämiseksi informaation lähteen ja varaston välillä on kuvioiden 4 ja 6 laitteessa rakennuksen väylän 9 vaihtoehtona esitetty verkkoväylä 14. Tietoliikennekaapeli-en muodossa olemassa olevan infrastruktuurin vallitessa toimii rakennuksen väylänä 9 erikseen laskettu kaksijohti-30 minen kaapeli. Verkkoväylä 14 on sarjasiirtoväylä, joka käyttää hyväkseen rakennuksen vahvavirta-asennuksia. Se ei tarvitse omaa johtoverkkoa, joten se mahdollistaa signaalien kulun jokaisessa pistorasioin saavutettavassa vahvavir-taverkon osassa. Lainsäädännölliset seikat rajoittavat 35 tämän siirtotavan käyttöä, lähetystehoa ja kanavien taajuutta. Sitä saa käyttää tavallisesti vain omassa kiinteistöissä, lähetysteho liikkuu muutamissa mi 11iwateissa ja taajuuskaistan on oltava pitkiä aaltoja lyhyempi. Jotta järjestelmä ei häiritsisi muita, kiinteistön ulkopuolella 40 olevia järjestelmiä tai ne sitä, on syöttöpuolel 1 a kanto- 10 84531 taajuuden rajoittimet. Tietojen vaihto lähetinten ja vas-taanotinten välillä tapahtuu kuittausperiaatteella. Lähettäjä lähettää informaatiota sanomien muodossa, joissa on ohjaus-, osoite- ja tietomerkkejä. Sen jälkeen se odottaa 5 vastaanottajan kuittausta. Vasta kun se on saanut pätevän vastauksen, on informaation välitys päättynyt. Tietojen välityksen onnistumisen turvaamiseksi signaalit lähetetään ja vastaanotetaan synkronisesti. Vaiheen viisteen ohjausten käyttämättä jättämä vaihejännitteen alue takaa häiriöttömän 10 aikaikkunan, jossa voidaan siirtää digitaalista tietoa.

Mainitut siirtomenetelmät tuottavat tulokseksi luotettavan tietojen siirron, jota ulkoiset vaikutukset eivät häiritse.

Kuviossa 7 esitetty taajuuspiirros esittää yhden tavan 15 erottaa puhe- ja tietokanavien taajuudet. Kantotaajuuden amplitudi 20 ja kaistan yläraja ovat posti- ja telelaitoksen rajoitusten alaisia. Puhe- ja tietokanavan kaistaleveys sekä niiden kantotaajuudet 19 ja 17 voidaan valita vapaasti .

20

Jokaisella prosessilla 11 on oma, sen toimintaan mukautettavissa oleva autonominen oheislaite 10. Aluekeskus 3 ja oheislaite 10 ovat tietojen vaihdossa tasavertaisia kumppaneita. Kumpikin voi aloittaa yhteyden luomisen tietojen 25 vaihtoa varten. Kommunikaatiomoduli 7 vaatii yllä mainitulla tavalla tietyin välein tietoja oheislaitteelta 10.

Oheis 1 aitemoduli lähettää tällöin ainoastaan tapahtumia, ei prosessin tiloja. Se lähettää siis ainoastaan kahden jakson välillä tapahtuneet muutokset. Epätavalliset laitteiston 30 tilat oheisiaitemoduli 10 antaa automaattisesti edelleen.

Sen tietokone 10.1 saa ainakin yhdessä binääri-/analogises-sa pisteessä 11.1/11.3 olevat prosessitiedot ainakin yhden binääri-/analogisen tulon 10.7/10.9 kautta. Käskyt ja 35 analogiset suureet siirretään eteenpäin ainakin yhden binääri-/analogisen lähdön 10.8/10.10 kautta prosessin 11 ainakin yhteen binääri-/analogiseen toimintaan 11.2/11.4. Ajan anturi 10.4 antaa tietokoneelle 10.1 tahdin ohjelma-muistissa 10.3 olevien käyttäjäohjelmien käsittelyyn.

40 Tietokone 10.1 ohjaa väylässä 10.11 kulkevaa tietoliiken- 11 84531 nettä. Kaikki väylään 10.11 liittyvät, osoitteilla varustetut tietolähteet ja -varastot voivat lähettää ja vastaanottaa tietoja. Liitäntä 10.5 muuttaa rinnakkaismuodossa olevat tiedot sarjamuotoon, määrää niiden siirtonopeuden ja 5 lähettää ne kommunikaatiomodulin 7 suuntaan. Vastaava menettely tapahtuu myös vastakkaiseen suuntaan. Toinen kaksisuuntainen liitäntä 10.6 tarjoaa mahdollisuuden huol-tolaukun (Wartungskoffer) 15 liittämiseen, jolla voidaan paikan päällä käyttää modulia 10 sekä puuttua kulloiseenkin 10 prosessiin. Erilaisten prosessien 11 ohjelmien mukauttamiseksi standardisoituun moduliin 10 1 aitteistokohtainen informaatio muutetaan yleispäteväksi informaatioksi. Lait-teistokohtainen informaatio rele X.X VETÄÄ/EI esim. muutetaan yleispäteväksi informaatioksi ovet AUKI/KIINNI. Hissi-15 laitteistojen hallintaan ei tarvita vain informaatiota, jota saadaan todellisista tietokohteista. Laskelmista saaduista arvoista, kuten käyttö-, liikenne-, ylläpitosuu-reista ym. siirrytään mahdollisiin tietokohteisiin. Todel- } lisiä ja kuviteltuja pisteitä voidaan yhdistää aritmeetti-20 sesti ja loogisesti ja niille voidaan antaa ehtoja, raja-arvoja ym. Etukäteen jäykästi jäsentelemätön älykäs ohjelmisto tulkitsee heuristisin välinein pisteissä olevan informaation. Järjestelmän osat tietokanta, tietämyskanta ja päättelykäytäntö muodostavat oheis 1 aitemodulin 10 älyn. 25 Tietokanta käsittää pisteiden kaiken informaation, tosiasioita, muuttujasuureita ym. pyörivästä prosessista. Tietämyskanta sisältää joukon oletettuja sääntöjä, joita alansa osaava operaattori käyttäisi prosessista tulevien ilmoitusten käsittelyyn. Päättelykäytäntö yhdistää tietokannan 30 tietämyskantaan. Sääntöjä tutkitaan tällöin ottamalla huomioon niissä vaikuttava tietokannan informaatio. Päättelykäytäntö tuottaa tietämyskannassa tehdyistä ratkaisuista, rinnastuksista ja johtopäätöksistä uutta tietoa. Jos esim. yksi relejakso puuttuu, päättelykäytäntö päättelee 35 informaation ja tietämyskannassa olevien sääntöjen avulla relejakson puuttumisen aiheuttavan relekontaktin. Ensimmäisestä päättelyvaiheesta saadun uuden informaation ja muiden sääntöjen avulla jatketaan syyn etsintää niin kauan, että puuttumisen esimerkiksi aiheuttava, avoimeksi jäänyt turva-40 kytkin on löytynyt.

Claims (3)

1. Hajautettujen hissi1 aitteistojen keskitettyyn hallin- 5 taan, alueelliseen tarkkailuun ja paikalliseen valvontaan tarkoitettu järjestelmä, jonka modulirakenne sisältää hai 1intotasolla elektronisen tietojenkäsittelyn välineitä ja keinoja käyttävän hai 1intakeskuksen (1), johon liittyy alueellisella tasolla kaukosiirtoyhteydel1ä vähintään yksi 10 laitteiston ylläpitovälinein ja -keinoin varustettu alueellinen keskus (3), johon liittyy paikallisella tasolla kaukosiirtoyhteydel1ä vähintään yksi rakennus, jossa on tietokone vähintään yhden laitteiston toimintojen diagnoi-miseen, tunnettu siitä, että 15 - modulirakenteen ansiosta alueellinen taso on toimintaky kyinen ilman hai 1intotasoa, paikallinen taso ilman alueellista tasoa ja prosessitaso ilman paikallista tasoa, - järjestelmä voi siirtää audioinformaatiota alueelliselta tasolta prosessitasolle tai päinvastoin, 20. järjestelmässä on rakennuksissa keskus (6), joka kykenee tarkastamaan rakennuksen sisällä tapahtuvat prosessit (11), - rakennusten tietokoneet sisältävät kommunikaatiomodulin (7), joka säätelee tietoliikennettä aluekeskukseen (3) ja rakennuksen sisällä, 25. prosesseja (11) valvoo itsenäinen, prosessiin (11) mukau tettavissa oleva, heuristisin välinein varustettu, myös huoltolaukusta (Wartungskoffer) (15) käsin käytettävissä oleva paikan päällä oleva oheislaitemoduli (10), jolla prosessitiedot kerätään ja käsitellään, 30. rakennuksen sisäisen puhe- ja tietoinformaation siirtoon järjestelmässä on rakennuksen väylä (9) ja informaatioläh-dettä/varastoa kohti väylämoduli (8).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestelmä, t u n -.35 n e t t u siitä, että rakennuksen väylä (9) on sarjamuotoinen verkkoväylä (14), joka käyttää rakennuksessa valmiina olevia vahvavirta-asennuksia.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestelmä, t u n -40 n e t t u siitä, että rakennuksen väylä (9) on sarjamuo- i3 84531 toinen kaksijohtiminen väylä, jona toimii asennettujen vahvavirtajohtojen sijasta erikseen laskettu kaksijohtimi-nen kaapeli. 5 i4 84531