FI63301B - Foerfarande och anordning foer reglering av en ugn - Google Patents

Description

I- — - ' r.·, KUULUTUSJULKAISU , , , n „ 38P* [8] ^UTLAGONINOSSKRirT 63301 C Patentti oyHnnetty 10 05 1903 (45) Patent Eeddelnt (51) Kv.ik?/i«e.a3 G 05 D 23/19 SUOMI —FINLAND (21) PmnttlhakMfiut—ΡκμμμΜμΜι 772U18 (22) H»k«mlipllvl — AiwBknlnfadaf 11.08.77 ' * (23) AlkuiriUvft—Glkighaodac 11.08.77 (41) Tullut lulklMksI — Blhrlt lU.02.78

Fatwtti- J» rekisterihallitus (44) NihUvUulputon I* kmiLjulkAteun pvm. — λ1 01 3¾

Patent- och registarstyralsen ' ' AmMcu utiagdodiutLskrMkMpublkwid jx.ux.ojj (32)(33)(31) Pry4«*r «cuoHwm-Β^μ prior** 13.08.76

Hollanti-Holland(NL) 7009007 (71) Shell Internationale Research Maatschappij B.V., Carel van Bylandtlaan 30, Haag, Hollanti-Holland(NL) (72) Johan Floris Bos, Amsterdam, Adriaan van der Heijden, Amsterdam,

Jaap Oostervink, Amsterdam, Hollanti-Holland(NL) (7*0 0y Roister Ab (5*0 Menetelmä ja laite uunin säätämiseksi - Förfarande och anordning för regiering av en ugn Tämän keksinnön kohteena on menetelmä ja laite, jolla säädetään vähintään kahdella rinnakkaisella kuumennettavan ja/tai höyrys-tettävän aineen virtausputkikierukalla varustettua uunia.

Periaatteessa teollisuusuunit muodostuvat yhden tai useamman liekin ympärillä olevasta putkistosta. Putkiston läpi virtaa kuumennettava ja/tai höyrystettävä aine. Tämä aine on usein nestettä, esimerkiksi öljyä tai öljyjohdannaista. Uunia käytetään kuumentamisen ja höyrystämisen lisäksi myös sen läpi kulkevan aineen kemialliseen muuntamiseen. Tästä voidaan mainita esimerkkinä etyleenin valmistaminen naftaa krakkaamalla. Lämpö siirtyy säteilemällä ja johtumalla.

Yleensä putkistossa on kaksi tai useampia rinnakkaiskierukoi-ta. Tuleva aine jakaantuu putkiin ja yhdistyy jälleen putkien päissä. Eri virtauksia voidaan säätää putkikohtaisesti venttiileillä. Tällöin on tärkeätä valita sellainen aineen jakautuminen, että putken ja/tai sen läpi virtaavan aineen paikallinen ylikuumeneminen estyy. Lämpö-kuormitus kannattaa myös jakaa tasaisesti kierukoihin. Tämä edistää uunin taloudellisuutta ja pidentää sen käyttöikää. Teollisuusuunit o- 2 63301 vat yleensä jatkuvassa käytössä hyvin pitkiä aikoja. Tällaisissa uuneissa pelkkä ainevirtauksen esivalitun kierukoihin jakautumisen ylläpitäminen ei riitä, koska niissä esiintyy ilmiöitä, jotka vaativat tämän jakautumisen säätöjä. Näitä tekijöitä ovat mm. polttimiin tulevan polttoaineen ja ilman jakautumisen muutokset, liekkien asentomuutokset, putkien osittainen tukkeutuminen sekä sääolosuhteet.

Tämä keksintö mahdollistaa edellämainittujen vaatimusten täyttämisen .

Keksinnön kohteena on menetelmä vähintään kahdella rinnakkaisella putkikierukalla varustetun uunin säätämiseksi, joiden kierukoiden yli kuumennettava ja/tai höyrystettävä aine jaetaan, joka menetelmä käsittää vaiheet, joissa mitataan aineen lämpötila kunkin kierukan _ I n alapäässä ja johdetaan keskiarvo T = — Σ » jolloin n osoittaa uu- n 1 l nin rinnakkaisten kierukoiden lukumäärän, johdetaan kukin erotus T - T^, jota käytetään tuottamaan signaali, jolla kyseisen kierukan läpi virtaavan aineen virtausta asetellaan mainitun erotuksen T - T^ pienentämiseksi. Menetelmälle tunnusomaisia ovat seuraavat vaiheet: korkeimman lämpötilan Ti ottaminen lämpötiloista T^ ja erotuksen T^ - Tg johtaminen, Tmxssä Tg on uunin jättävän aineen yhdistetyn virtauksen lämpötilaan TQ liittyvä asetusarvo) jota käytetään muodostamaan signaali, jolla lämmön kehitystä uunissa säädetään siten, että mainittu erotus T. - T saadaan pienenmään.

xmax s Tämä säätöjärjestelmä pyrkii jatkuvasti eliminoimaan kierukoiden päissä esiintyvät lämpötilaerot. Tähän tarkoitukseen käytetään lämpötilojen T^ keskiarvoa, eikä uunista lähtevän yhdistetyn virtauksen lämpötilaa. Tämä viimemainittu lämpötila on painotettu keskiarvo, ja se saattaa poiketa aritmeettisesta keskiarvosta T. Poikkeamista saattaa tapahtua myös aineen höyrystyessä sen kohdan jälkeen jossa Tj, mitataan ja ennen sitä kohtaa, jossa TQ mitataan. Tämän vuoksi tämän keksinnön mukainen säätöjärjestelmä mahdollistaa aina lämpötilojen T^ tasaamisen riippumatta kierukoiden läpi kulkevien ainevirtojen suu-ruuseroista.

Uunin lämmönkehityksen säätö perustuu kierukan korkeimpaan lämpötilaan. Tästä on seurauksena, että tämä korkein lämpötila ei ylitä koskaan sallittua lämpötilaa. Lisäksi uunia voidaan todella käyttää maksimikuormituksella, koska kaikki lämpötilat T^ pannaan jatkuvasti lähestymään suurinta sallittua lämpötilaa.

Edellä kuvatun keksinnön mukaisen säädön ansiosta uunin läpi 3 63301 kulkeva kokonaisainevirta ei pysy vakiona. Joissakin tapauksissa on kuitenkin tärkeätä pitää tämä virtaus vakiona, jotta sitä voitaisiin säätää. Tämän keksinnön toisen ominaisuuden avulla tämä vaatimus voidaan täyttää, kun kutakin signaalia, joka on muodostettu johtamalla ja käyttämällä erotusta T - T^, käytetään säätämään asetusarvoa aineen virtauksen säätöä varten kyseisen kierukan läpi suhteessa erotukseen T - T.. Nyt aineen kokonaisvirtaus pysyy vakiona, koska (aritmeetti-1 n — sesta) keskiarvosta Z3 (T - T.) esiintyvien poikkeamien summa on 1 1 aina nolla ja poikkeamiin verrannollisten muutosten summa on siis myös nolla.

On myös tilanteita, joissa on varauduttava siihen, että uuniin tulevan aineen määrä vaihtelee. Tämä saattaa johtua aineen vaihtele-vasta syötöstä, esimerkiksi toisesta laitteesta, tai uunin lopputuotteen vaihtelevasta kysynnästä. Keksintö ottaa huomioon tämän tilanteen laskemalla kullekin kierukalle suhteen Ar = C _i , missä C on

Fs vakio ja F on uunin läpi kulkevan kokonaisainevirtauksen asetusarvo,

S

ja säätämällä tämän suhteen AR^ avulla ko. kierukan läpi kulkevaa ainevirtausta. Tällä tavoin kukin kierukka saa osansa Fi tulevasta ainevirtauksesta samalla kun keksinnön mukaisen säätöjärjestelmän edut

F

säilyvät. Suhde R. = __i . Usein esiintyvä tilanne, jossa tulevan

Fs ainevirran suuruus vaihtelee, on se, että nestevirtaus tulee tilasta, jossa on pidettävä yllä vakiona pysyvä nestepinnan taso, esim. tislauskolonnin pohjalta. Asetusarvo Fg voidaan tällöin saada tästä nestepinnan tasosta. Kun nestepinnan taso muuttuu, F :ää säädetään siten,

S

että pinnan taso palaa haluttuun arvoon.

Keksinnön mukaiseen menetelmään saadaan mielenkiintoinen parannus kun uunin lämmöntuottoa epälinearisoidaan erotuksella TQ - Tg, nimittäin kasvattamalla suhteellista säätökerrointä ja lämmöntuoton säädön integroitua toiminta-aikaa ko. erotuksen kasvaessa. Tämä kasvatus suoritetaan korkeintaan kertoimella 6. Tämä säätötapa pienentää arvon T^ poikkeamia ylöspäin, max

Keksinnön mukainen laite vähintään kahdella rinnakkaisella put-kikierukalla varustetun uunin säätämiseksi, joiden kierukoiden kuumennettavan ja/tai höyrystettävän aineen virtaus jaetaan, käsittää mittarin aineen lämpötilaa varten kunkin kierukan päässä, mittarin aineen virtausta varten kunkin kierukan läpi, ohjauslaitteen aineen virtaus 4 63301 ta varten kunkin kierukan läpi, laskentalaitteen laskemaan arvot “ 1 n - T = — Σ T± ja = T - T\ kutakin kierukkaa varten, mitä tar koitusta varten laskentalaite on kytketty mittareihin aineen lämpötilaa varten kunkin kierukan päässä, säätimen kutakin kierukkaa varten, jonka säätimen mittausarvosisääntulo on kytketty vastaavaan mittariin aineen lämpötilaa varten kunkin kierukan päässä ja jonka asetusarvo-sisääntulo on kytketty laskentalaitteen ulostuloon vastaavan Δτ^:η arvoa varten ja jonka ulostulo on kytketty vastaavaan ohjauslaitteeseen aineen virtausta varten kunkin kierukan läpi, mittarin yhdistetyn ulostulovirtauksen lämpötilaa varten, ohjauslaitteen polttoainevir-tausta varten uunin polttimeen.

Tämä keksinnön mukainen laite on tunnettu laskentalaitteesta erotuksen - Tg johtamiseksi mitä tarkoitusta varten laskenta- max laite on kytketty mittareihin aineen lämpötilaa varten kunkin kierukan ulostulossa, ja säätimestä, jonka mittausarvosisääntulo on kytketty mittariin yhdistetyn ulostulovirtauksen lämpötilaa varten ja jonka asetusarvosisääntulo on kytketty laskentalaitteen ulostuloon erotuksen T. - T johtamiseksi ja jonka ulostulo on kytketty oh-max s jauslaitteeseen polttoainevirtausta varten uunin polttimeen.

Keksinnön mukainen laite on lisäksi tunnettu laskentalaitteesta kerrointekijän johtamiseksi, mitä tarkoitusta varten laskentalaite on kytketty erotuksen Tj_ _ T johtavan lasicentaiattteen ulostu-

ΓΠ3Χ S

loon ja mittariin yhdistetyn ulostulovirtauksen lämpötilaa varten ja jonka ulostulo on kytketty mainitun säätimen sisääntuloon, jonka säätimen mittausarvosisääntulo on kytketty mittariin yhdistetyn ulostulovirtauksen lämpötilaa varten, verrannollisen ohjaustekijän ja säätimen integroidun toiminta-ajan asettamiseksi.

Keksinnön mukainen säätö voidaan toteuttaa tavanomaisilla säätölaitteilla ja laskureilla (laskurit haluttaessa elektronisia). Koko säätöjärjestelmä voidaan myös toteuttaa suoran digitaalisen ohjauksen periaatteella. Tämä vaihtoehto sopii suuriin tuotantolaitoksiin, joissa on jo käytössä digitaalitietokone tai useita mikrotieto- 5 63301 koneita esimerkiksi laitoksen muiden laitteiden säädössä ja tietojen käsittelyssä ja tulostuksessa. Keksintöä kuvataan seuraavassa oheisten kuvioiden ja esimerkkien avulla.

Kuviot 1, 2 ja 3 esittävät kaaviomaisesti uunia, jossa on neljä rinnakkaista kierukkaa ja jota säädetään keksinnön mukaisen järjestelmän variaatioilla. Kuviot 4-8 esittävät keksinnön mukaisilla säätöjärjestelmillä suoritettujen kokeiden tuloksia.

Kuviossa 1 viitenumero 1 tarkoittaa liekkiä, joka kuumentaa kierukoita 2, 3, 4 ja 5. Liekin 1 polttoaine tulee kohdasta 6, ja virtaamaa säädetään venttiilillä 7. Kuumennettava ja/tai höyrystettävä aine tulee järjestelmään kohdassa 8 ja jaetaan venttiileillä 9, 10,11 ja 12 kierukoihin 2, 3 4 ja 5. Aine lähtee yhdistettynä järjestelmästä kohdasta 50.

Kussakin kierukassa on lämpömittari (13, 14, 15 ja 16) sekä virtausmittari (17, 18, 19 ja 20). Virtausmittarit mittaavat kierukoiden läpi kulkevan aineen määrää aikayksikköä kohti. Virtausmittari 21 mittaa polttoainevirtaa 6 ja lämpömittari 22 mittaa uunista lähtevän aineen 50 lämpötilaa. Lämpötilasäätäjä 23 kehittää polttoaineen vir-taussäätäjän 24 asetusarvon. Virtaussäätäjät 25,26,27 ja 28 ohjaavat venttiileitä 9, 10, 11 ja 12.

Tähän mennessä mainitut numerot merkitsevät samaa myös kuviossa 2. Kuvion 1 järjestelmässä lämpötilamittareiden 13, 14.15 ja 16 signaalit menevät laskuriin 29 ja valitsimeen 30. Laskuri 29 laskee mitattujen lämpötilojen keskiarvon T, eli tässä tapauksessa arvon T = — sr- T.. Keskiarvo T on säätäjien 31, 32, 33 ja 34 asetusarvo.

4 1

Arvoa T verrataan säätäjässä 31 kierukan 5 mittarin 16 mittaamaan lämpötilaan. Säätäjän 31 lähtösignaali on säätäjän 28 asetusarvo.

Tämän säädön tarkoituksen on tehdä mittarin 16 mittaama lämpötila keskiarvon T suuruiseksi. Säätäjissä 32, 33 ja 34 on vastaavat järjestelyt .

Valitsin 30'valitsee kierukoiden 2, 3, 4 ja 5 mitatuista lämpötiloista suurimman arvon, T. . Arvoa T. verrataan säätä- max max jässä 35 arvoon Ts, ja säätäjän lähtösignaali on säätäjän 23 asetus-arvo. Vertailusta virran 50 mitatun lämpötilan kanssa saadaan poltto- Ύ 6 63301 ainevirtauksen 6 virtaussäätäjän 24 asetusarvo. Virran 50 lämpötila seuraa polttaainevirran 6 virtaussäätäjän 24 asetusarvoa. Uunista lähtevän virran 50 lämpötila määräytyy siis kierukan suurimmasta arvoSie T. , joka ei voi ylittää asetusarvoa T .

Kuvion 2 järjestelmässä laskurin 36 tehtävänä on ohjata kierukoiden 2, 3 , 4 ja 5 läpi kulkevia virtoja siten, että koko-naisvirta Θ (tai 50) pysyy vakiona, kun taas edellämainittujen säätäjien 25, 26, 27 ja 26 pysyy samana; ne siis tasaavat kunkin lämpötilan T\ keskiarvon T kanssa. Tätä varten lämpömittarien 13, 14, 15 ja 16 signaalit tuodaan laskuriin 36, ja keskiarvo T lasketaan. Tämän jälkeen kullekin kierukalle määritetään T - T^. Sitten lasketaan kullekin virtaussäätäjälle 25, 26, 27 ja 28 erotukseen T - T^ perustuva asetus-arvo, jota kasvatetaan verrannollisena erotukseen T - T^,. Kokonais- ainevirtauksen 6 haluttu arvo F otetaan huomioon tässä (nuoli 37).

s

Laskuri 38 hoitaa samat tehtävät kuin kuvion 1 valitsin 30 ja säätäjä 35. Asetusarvo T on osoitettu tässä nuolella 39. Laskuri 36 ohjaa siis

S

kierukoiden läpi kulkevaa kokonaisvirtausta ja kierukoiden välistä tasapainoa, ja laskuri 38 ohjaa halutun lämpötilan ja suurimman sallitun lämpötilan välistä suhdetta.

Kuviossa 3 tuleva virtaus poistetaan kolonnin 41 pohjalta pumpulla 40.

Kolonnin 41 nestepinnan tason täytyy pysyä tietyssä rajoissa.

Tätä tarkoitusta varten järjestelmässä on nesteen pinnan osoitin 42 ja säätäjä 43. Pinnan säätäjän 43 lähtösignaali menee laskureihin 44,45,46j:a 47. Kukin laskuri laskee pinnansäätäjän 43 lähtösignaalin ja laskurin 48 kullekin kierukalle laskeman erotuksen T - T. suhteen. Pinnansäätäjän 43 kolonnista päästämä nestemäärä jakautuu siis eri kierukoihin. Lisäksi 48 laskee asetusarvon T (nuoli 49) perusteella säätäjän 23 ase-

S

tusarvon samalla tavalla kuin kuvion 2 laskuri 38.

Kuviossa 3 on myös laskuri 51, jolla voidaan säätää säätäjän 23 suhteellista säätökerrointa ja integraalitoiminta-aikaa laskurin 48 laskeman erotuksen T. - T mukaan.

1 s max

Edellämainitut säätöjärjestelmät voidaan toteuttaa tavanomaisilla säätäjillä ja laskureilla (esim. suhde- ja keskiarvolaskureilla, jne.). Kaikkiin laskutoimituksiin voidaan kuitenkin käyttää digitaalitieto-konetta. Säätäjien toiminnot voidaan myös hoitaa digitaalitietokoneella.

7 63301

Esimerkki I

Nelikierukkaisen uunin läpi syötettiin öljyä, jonka massanopeus oli n. 3000 t/vrk. Suurin sallittu lämpötila oli 390°C. Kuvio 4 esittää lämpötilamuutoksia kunkin kierukan 1, 2, 3 ja 4 päässä mielivaltaisen 120 minuutin jakson aikana, kun säätö tapahtui pelkästään kasin. Lämpötilahajonta oli noin 11°C. Yhdistetyn lähtövirran lämpötilan TQ muutokset on esitetty kuviossa 4B samoilla lämpötila- ja aika-akse-leilla kuin kuviossa 4A. Asetusarvo T on myös esitetty. Lämpötilan hajaantumisesta johtuen arvoksi Tg oli valittava n. 380°C, jotta vältyttäisiin siltä vaaralta että jonkin kierukan lämpötila ylittäisi arvon T

max

Kuviot 4C ja 4D esittävät tuloksia, jotka saatiin kun käytettiin keksinnön mukaista säätöjärjestelmää vakiona pysyvälle öljysyö-tölle. Kierukoiden 1, 2, 3 ja 4 lämpötilakäyrät osuvat nyt yhteen, ja TQ -käyrä on sama kuin käyrät 1, 2, 3 ja 4. Asetusarvo Tg voidaan nyt valita paljon lähempää arvoa Tmgx, käsikäyttöoiseen säätöön verrattuna etäisyyden a verran. Tässä tapauksessa tämä etäisyys oli 6,3°C.

Esimerkki II

öljyn läpivirtauksen kokonaismäärän muuttamisen vaikutusta on esitetty esimerkin I mukaisella uunilla, jossa on keksinnön mukainen säätöjärjestelmä. Kuvio 5A esittää kierukoiden (4 kpl) lämpötilojen ja virtaaman muutoksia käsisäädöllä. Myös yhdistetyn lähtövirtauksen lämpötila TQ on annettu. TQ on pienmepi kuin mikään lämpötiloista T^, mikä johtuu mittauspisteiden ja TQvälillä tapahtuvasta höyrystymisestä. Viiva Tg osoittaa lämpötilan Tq asetusarvon.

Kuvion 5B nuoli b osoittaa hetkeä, jolloin öljyn kokonaissyöttöä vähennettiin 292 t/vrk, ja nuoli c osoittaa hetkeä, jolloin syöttä lisättiin 292 t/vrk. Kuviot 6A ja 6B osoittavat näiden askelmuutosten vaikutukset keksinnön mukaista säätöä käytettäessä. Lämpötilojen T^ja TQ alkuhäiriintyminen kompensoituu selvästikin nopeasti. Arvojen suhteelliset hajonnat ovat hyvin pieniä.

Esimerkki III

Polttoaineen syötön säätäjän epälineaarisuuden vaikutuksia erotuksen T - T funktioina esiteltiin samanlaisella uunilla kuin o s edellisissä esimerkeissä (kuvion 3 säätäjä 23).

Tapauksia oli neljä: I tarkoittaa säätäjän normaalia asetusta, II suhteellisen säätökertoimen ja integraalitoiminta-ajan kerto(DiSta = kertoimella 2, III kertoimella 4 ja IV kertoimella 6.

Kuvio 7 osoittaa lämpötilojen T^ muutoksia - jotka osuvat yhteen joka kerran kaikkialla kierukoilla - tapauksissa I - IV, kun 8 63301 erotus Tq - Tg oli yli 1 C. Kuvio 8 esittää polttoaineputken venttiilin 7 VP-asetusta. (kuvio 3).

Lämpötilojen muutokset pienenevät kertoimen kasvaessa. Tapausten III ja IV venttiiliasetukset on esitetty. Tapaus III on tapausta IV edullisempi olttoainesyötön vaihtelujen minimoinnin suhteen.

Claims (8)

9 63301

1. Menetelmä vähintään kahdella rinnakkaisella putkikieru- kalla varustetun uunin säätämiseksi, joiden kierukoiden yli kuumennettava ja/tai höyrystettävä aine jaetaan, joka menetelmä käsittää vaiheet, joissa mitataan aineen lämpötila kunkin kierukan alapäässä ja johdetaan keskiarvo T = ^ έ jolloin n osoit taa uunin rinnakkaisten kierukoiden lukumäärän, johdetaan kukin erotus T - Ti, jota käytetään tuottamaan signaali, jolla kyseisen kierukan läpi virtaavan aineen virtausta asetellaan mainitun erotuksen T - pienentämiseksi, tunnettu vaiheista: korkeimman lämpötilan ottaminen lämpötiloista ja erotuk sen T. - T johtaminefiifx (missä T on uunin jättävän aineen yhdistetyn virtauksen lämpötilaan TQ liittyvä asetusarvo) jota käytetään muodostamaan signaali, jolla lämmön kehitystä uunissa säädetään siten, että mainittu erotus - Tg saadaan pienenemään . max

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnet- t u siitä, että kutakin signaalia, joka on muodostettu johtamalla ja käyttämällä erotusta T - , käytetään säätämään asetus- arvoa aineen virtauksen säätöä varten kyseisen kierukan läpi suhteessa erotukseen T - T^.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnet-t u vaiheesta, jossa johdetaan kutakin kierukkaa varten suhde Φ«*Φ AR. = C i , missä C on vakio ja F„ asetusarvo aineen kokonais-1 ~5— s Fs virtaukselle uuniin, jota suhdetta käytetään säätämään aineen virtausta kyseisen kierukan läpi.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että nestemäisen aineen virtaukselle Fg johdetaan säiliöstä syötettävän nestevirtauksen tasosta.

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1...4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että erotusta TQ - Tg käytetään epäline-arisvoimaan lämmönsyötön säätö uuniin, nimittäin kasvattamalla verrannollista ohjaustekijää ja lämmönsyöttösäädön integroitua toiminta-aikaa, kun mainittu erotus tulee suuremmaksi.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että mainittu kasvatuskerroin on korkeintaan 6. 10 63301

7. Laite vähintään kahdella rinnakkaisella putkikierukalla varustetun uunin säätämiseksi, joiden kierukoiden yli kuumennettavan ja/tai höyrystettävän aineen virtaus jaetaan, joka laite käsittää mittarin aineen lämpötilaa varten kunkin kierukan päässä, mittarin aineen virtausta varten kunkin kierukan läpi, ohjauslaitteen aineen virtausta varten kunkin kierukan läpi, laskentalait- - I n _ - teen laskemaan arvot T = — J3 T. ja ZlT., = T - T. kutakin kieruk- Ώ ^ · 1 kaa varten, mitä tarkoitusta varten laskentalaite on kytketty mittareihin aineen lämpötilaa varten kunkin kierukan päässä, säätimen kutakin kierukkaa varten, jonka säätimen mittausarvosisääntulo on kytketty vastaavaan mittariin aineen lämpötilaa varten kunkin kierukan päässä ja jonka asetusarvosisääntulo on kytketty lasken-talaitteen ulostuloon vastaavaan ^T^:n arvoa varten ja jonka u-lostulo on kytketty vastaavaan ohjauslaitteeseen aineen virtausta varten kunkin kierukan läpi, mittarin yhdistetyn ulostulovir-tauksen lämpötilaa varten, ohjauslaitteen polttoainevirtausta varten uunin polttimeen, tunnettu laskentalaitteesta erotuksen T, -T johtamiseksi, mitä tarkoitusta varten laskenta-1max laite on kytketty mittareihin aineen lämpötilaa varten kunkin kierukan ulostulossa, ja säätimestä, jonka mittausarvosisääntulo on kytketty mittariin yhdistetyn ulostulovirtauksen lämpötilaa varten ja jonka asetusarvosisääntulo on kytketty laskentalaitteen ulostuloon erotuksen T. -T johtamiseksi ja jonka ulostulo on 1max kytketty ohjauslaitteeseen polttoainevirtausta varten uunin polttimeen.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laite, tunnettu laskentalaitteesta kerrointekijän johtamiseksi, mitä tarkoitusta varten laskentalaite on kytketty erotuksen T. -T johtavan las- xmax kentalaitteen ulostuloon ja mittariin yhdistetyn ulostulovirtauksen lämpötilaa varten ja jonka ulostulo on kytketty mainitun säätimen sisääntuloon, jonka säätimen mittausarvosisääntulo on kytketty mittariin yhdistetyn ulostulovirtauksen lämpötilaa varten, verrannollisen ohjaustekijän ja säätimen integroidun toiminta-ajan asettamiseksi. 63301 11