FI62458C - Korrosionshaemmande agrikulturella aminometylenfosfonsyrasammansaettningar - Google Patents

Description

R3F*1 M (11)KUU.LUTUSJULItAISU Α9Ας JSa l J ' utlAggningsskript O ^ 4 5 Ö C Patentti myönnetty 10 Cl 1393 (45)Patent re Ida la t 'SSS' 3 3 A 01 N 57/20 (51) Ktr.HL/int.a // a 01 N 31/00, 59/02 SUOMI—FINLAND (») ν«μιιιιιιημ·.μμμ^ 781505 (¾¾) H»kint«e1vt—Amflknfcipdn 12.03.78 * ' (23) Alkupllvt—GHtlflMMdaf 12.05.78 (41) Tullut (ulklMkil — MMc ottMtllf 17.11.78

PttMie· odt ragistarrtyralNn ^ Amok·» utSJTihtlui&tfMn pubu^nd 30.09.82 (32)(33)(31) Pyydety «tuoMw»»*—B**ird priorkw 16.05.77 27.12.77 USA(US) 797083, 862691 (71) Monsanto Company, 800 North Lindbergh Boulevard, St. Louis, Missouri 63166, USA(US) (72) George Bernard Beestman, St. Louis, Missouri, Erhard John Prill,

Kirkwood, Missouri, USA(US) (7*0 Oy Kolster Ab (5*0 Korroosiota ehkäiseviä maataloudellisia aminometyleenifosfonihappo-koostumuksia - Korrosionshämmande agrikulturella aminometylenfosfon-syrasammansättningar Tämä keksintö koskee metallin korroosion ehkäisemistä vesipitoisten maataloudellisten koostumusten vaikutuksesta, jotka aktiivisena maataloudellisena aineksena sisältävät aminometyleeni-fosfonihappoa tai tämän maataloudellisesta hyväksyttävää suolaa tai esterijohdannaista. Tarkemmin sanottuna tämä keksintö koskee korroosion ehkäisemistä rauta- tai sinkkipinnoilla, jotka joutuvat kosketukseen vesipitoisten maataloudellisten koostumusten kanssa, joissa aktiivinen maataloudellinen aines, aminometyleenifosfoni-happo taikka tämän suola tai esterijohdannainen, veden läsnäollessa ja korroosiota ehkäisevän aineen puuttuessa syövyttää mainittuja pintoja ja kehittää vetykaasua. Tämän keksinnön mukaisesti rauta-tai sinkkLpintojen korroosio (syöpyminen) ehkäistään sisällyttämällä täi Laiseen maataloudelliseen koostumukseen korroosiota ehkäisevä määrä tioliyhdistettä tai sen suolaa.

Tämän keksinnön mukaiselle korroosiota estävälle maataloudelliselle koostumukselle on tunnusomaista, että se sisältää 0,25-25 paino-osaa ei-ionista tai anionista pinta-aktiivista yhdistettä, 0 25 paino-osaa dispergoivaa ainetta, 4,5-95 paino-osaa inerttiä 2 62458 nestemäistä täyteainetta, ja 5-95 paino-osaa aktiivista ainetta, joka on aminometyleenifosfonihappo, jonka kaava on Λ x f i ^

HOOC - CH2-j- -μθΗ2 - P(OH)2 J

missä y ja z kumpikin ovat kokonaislukuja 1 tai 2 ja x on o tai 1, x:n, y:n ja z:n summa on 3, tai tämän hapon maataloudellisesta hyväksyttävä suola tai esteri, koostumuksen sisältäessä lisäksi 0,1-2 paino-osaa metallin korroosiota ehkäisevää yhdistettä, joka on alkaanitioli tai -ditioli, joiden alkaaniosassa on 6 — 16 hiili-atomia, aromaattinen tioli, sykloalifaattinen tioli tai mainittujen tiolien tai ditiolien alkalimetallisuola tai moniemäksisten epäorgaanisten happojen ammonium- tai alkalimetallitiosuola.

Termillä "maataloudellinen koostumus" tarkoitetaan tässä rikkaruohomyrkkyjä ja kasvien kasvua sääteleviä koostumuksia.

Vaikka tällaiset koostumukset usein muodostetaan kuivina jauhe-koostumuksina ja käytetään tässä muodossa pölyttämään kasvien lehdistöä, vielä useimmin ne muodostetaan liuoksiksi, emulsioiksi, suspensioiksi tai dispersioiksi levitettäviksi nestemäisinä kasvien lehdistölle. Nämä nestemäiset muodot sisältävät tavallisesti vettä, ja vettä lisätään niihin myös käyttöajankohtana tarkoituksen laimentaa koostumuksen aktiivisen aineksen konsentraatio tasoille, jotka mahdollistavat haluttujen kontrolloitujen määrien levittämisen kasvien lehdistölle. Normaalisti kuivajauhemuodot eivät syövytä metallipintoja, kun taas nestemäiset muodot, riippuen käytetystä aktiivisesta aineksesta, aiheuttavat pintojen lievää tai voimakasta korroosiota.

Tässä käytetyllä maataloudellisesta aktiivisella yhdisteellä, aminometyleenifosfonihapolla, on rikkaruohomyrkkyvaikutus, kun sitä käytetään kasveilla kohtuullisesta määrästä suureen määrään ja toisaalta se voi toimia kasvien kasvun säätelijänä pieninä tai erittäin vähäisinä määrinä käytettäessä. Tällaisia aminometyleeni-fosfonihappoja ja näiden maataloudellisesta hyväksyttäviä suoloja on kuvattu US-patenteissa 3 455 675 ja 3 556 762, joista edellinen suuntautuu kasvimyrkkykäyttöön ja jälkimmäinen kasvien kasvun sää-telykäyttöön. N-fosfonometyyliglysiinin ja tämän maataloudellisesta hyväksyttävän suolan ja esterijohdannaisten rikkaruohomyrkky-aktii-viteettia on kuvattu US-patenteissa 3 799 758; 3 868 407; 3 971 648 3 62458 ja 3 977 86θ. N-fosfonometyyliglysiinin ja tämän maataloudellisesta hyväksyttävän suolan ja esterijohdannaisten kasvien kasvua säätelevää käyttöä on kuvattu US-patenteissa 3 853 530 ja 3 988 1Π2,

Aminometyleenifosfonihappojen vesipitoiset muodot kuten N-fosfonometyyliglysiini tai tämän johdannaiset ja erityisesti näiden vedellä laimennetut muodot syövyttävät säiliöiden rauta- ja teräspintoja sekä galvanoituja metallipintoja. Vedyn kehittyminen on yksi näkökohta korroosioaktiviteetissa, ja se voi aiheuttaa rikkovia paineita suljetuissa säiliöissä, jotka sisältävät vesipitoisia maataloudellisia koostumuksia, sekä muodostaa tulipalo-vaaran ja räjähdysvaaran.

On tunnettua, että erilaisten orgaanisten päällysteiden, kuten fenolien, synteettisten kumien, alkydien, vinyylien sekä lasipäällysteiden sijoittaminen metallipinnoille on yksi käytännöllinen keino suojata metallipinnat tai ehkäistä metallipintojen syöpymistä, mutta tällaiset pinnoitteet lisäävät säiliöiden ja niiden muiden laitteiden kustannuksia, joita käytetään rikkaruoho-myrkkyjen tai kasvien kasvun säätelyaineiden levittämiseen. Lisäksi tällaisten pinnoitteiden eheys saattaa vahingossa tai kulutuksesta rikkoutua aineita levitettäessä, jolloin pinnoite tulee mekaanisesti poishangatuksi, raavituksi tai muulla tavoin poistetuksi metallipinnalta. Kun tällaista tapahtuu, maataloudellinen koostumus pääsee helposti kosketukseen paljaan metallipinnan kanssa, ja tällainen korroosio usein aiheuttaa suojaavan pinnoiteaineen irtoamisen tai huonotumisen paljastuneiden metallipintojen vieressä, mikä nopeuttaa laitteen korroosiota kauttaaltaan.

Trabanelli et ai. on kuvannut erilaisia orgaanisia rikki-yhdisteitä, jotka pystyvät estämään rikkihappoon upotetun raudan korroosiota, ja on havainnut, että merkaptaanit yleensä ovat huonoja raudan korroosion inhibiittoreita ja joissakin tapauksissa jopa edistävät korroosiota (Chemical Abstracts, Volume 72, sivu 206, 58l3^z).

Täten oli erittäin yllättävää, että tioliyhdisteet, esimerkiksi merkaptaanit sekä epäorgaanisten moniemäksisten happojen ammonium- ja alkalimetallitiosuolat ja tioalkalimetallisuolat ovat metallin korroosion tehokkaita ehkäisijöitä vesipitoisissa maataloudellisissa koostumuksissa , jotka aktiivisena maataloudellisena aineena sisältävät aminometyleenifosfonihappoa, kuten N-fosfonometyyligly-siiniä tai tämän maataloudellisesta hyväksyttävää suolaa tai esteri- 4 62458 johdannaista. Tyydyttävä happokorroosion inhibiittori mitattuna H^:n kehityksen ja metallin syöpymisnopeuden perusteella ei saa haitallisesti muuttaa koostumuksen maataloudellista aktiiviteettia. Havaittiin, että sekä maataloudellisen aktiviteetin säilyminen että riittävä inhibitio happokorroosiota vastaan saavutettiin lisäämällä aminometyleenifosfonihapon tai tämän maataloudellisesta hyväksyttävien johdannaisten vesipitoisiin muotoihin suhteellisen pieniä määriä tiettyjä tioyhdisteitä, kuten alkaanitioleja ja di-tioleja, alkaanitiolien ja ditiolien alkalimetallisuoloja ja moni-emäksisten epäorgaanisten happojen, so. rikki- ja fosforihapon ammonium- ja alkalimetallisuoloja. Riittävä happokorroosion ehkäisy mitattuna l^n kehityksellä voidaan saavuttaa minimiaäärällä noin 0,1 paino-$ tioyhdistettä N-fosfonometyyliglysiinin painosta. Maanviljelijä voi varsin usein varastoida rikkaruohomyrkkyjen tai kasvien kasvua säätelevien koostumusten vesipitoisia konsentraatteja myyjän metallisäiliöissä useita kuukausia, ennen kuin niitä käytetään, ja tästä syystä on toivottavaa minimoida säiliön korroosio mahdollisimman pieneksi, jotta estettäisiin säiliön (astian) metal-liseinien ruostumisesta johtuvat konsentraattivuodot.

Tämän keksinnön mukaisissa maataloudellisissa koostumuksissa voidaan käyttää anionisia tai ei-ionisia pinta-aktiivisia aineita. Pinta-aktiivisiin aineisiin, jotka ovat käyttökelpoisia tämän keksinnön mukaisissa koostumuksissa, kuuluvat erilaiset anioniset ja ei-ioniset aineet ja myös amiinioksidi, imidatsoliinit, propbkSi-loitu etoksiloitu etyleenidiamiini, kvaternääriset ammoniumyhdisteet, betaiiniderivaatit sekä amfoteeriset pinta-aktiiviset aineet. Esimerkkejä amiinioksideista ovat lauryylidimetyyliamiinioksidi, setyy-lidimetyyliamiinioksidi, myristyylidimetyyliamiinioksidi, bis-(2-hydroksietyyli)kookosamiinioksidi ja sen kaltaiset. Esimerkkejä kvaternäärisistä pinta-aktiivisista amiineista ovat kookostrimetyy-liammoniumkloridi, alkyyliamidoetyylialkyyli imidatsoliummetyyli-metosulfaatti.Sopivia anionisia pinta-aktiivisia aineita ovat esim. sulfatoidut rasva-alkoholit ja alkyyliaryylisulfonaatit. Sulfatoi- ' tujen rasva-alkoholien adustajia ovat rikkihapon ja 8-l8 hiiliatomia sisältäviä N-alifaattisten alkoholien monoestereiden natrium-tai alempialkanoliamiinisuolat. Alkyyliaryylisulfonaatit ovat tuotteita, jotka on saatu alkyloimalla aromaattinen hiilivety, esimerkiksi bentseeni, naftaleeni, difenyyli, difenyylimetaani tai fenok-sibentseeni, sulfonoimalla näin saatu alkyloitu aromaattinen hiili- 5 62458 vety ja neutraloimalla sulfonointituote NaOHrlla tai KOH:lla tai primäärisellä tai sekundäärisellä amiinilla.

Esimerkkejä ei-ionisista pinta-aktiivisista aineista ovat etoksiloidut monoamiinit, joiden rakenne on /(CHoCHo0) H S 2 2 m

RN^T

^(CH5CH90)H

2 2 m missä R on alkyyli, joka sisältää noin 8-16 hiiliatomia ja m on kokonaisluku 2-25. Edullisia anionisia pinta-aktiivisia aineita ovat monoalkyyli (Cg-C^g) fenoksibentseenidisulfonihapon alifaat-tiset amiinisuolat.

Kaikki alkaanitiolit ja -ditiolit, jotka sisältävät 6-l6 hiiliatomia alkaaniosassa ja jotka on tutkittu korroosion ehkäisyn suhteen, todettiin tehokkaiksi siten, että ne olennaisesti eliminoivat vedyn kehittymisen myöhemmin selitetyissä testausolosuh-teissa. On edullista käyttää alkaanitioleja, joissa on enemmän kuin kahdeksan hiiliatomia alkaaniosassa, koska näillä ei ole epämiellyttävää hajua . Termien "alkaanitioli" ja "alkaaniditioli" tarkoitetaan käsittävän näiden yhdisteiden normaalit, sekundääriset ja tertiääriset isomeerit.Tioleihin ja ditioleihin, jotka ovat käyttökelpoisia esillä olevaa keksintöä käytäntöön sovellettaessa, kuuluvat esim. 1-heksaanitioli, 2-heksaanitioli, 5~heksaanitioli, 1-oktaanitioli, 1-oktaanitioli, 1-dekaanitioli, 1-dodekaanitioli ja 1-heksadekaanitioli. Alkaanitiolien ja -ditiolien alkalimetalli-suolojen edustajina mainittakoon 1-heksaanitiolin ja 1-dodekaani-tiolin natrium- ja kaliumsuolat. Epäorgaanisten moniemäksisten happojen ammonium- ja alkalimetallitiosuoloja ovat esim. ammonium-tiosulfaatti, ammoniumtiofosfaatti, ammoniumtiokarbonaatti, nat-riumtiofosfaatti, kaliumtiofosfaatti, natriumdimetyyliditiokarbo-naatti ja natriumtiokarbonaatti, jotka toisin kuin alkaanitiolit eivät rakenteessaan sisällä -SH-ryhmää, mutta siitä huolimatta ehkäisevät vedyn kehittymistä suuressa määrin teräs- ja sinkkipin-noista. Tiosulfaattia sisältäviin koostumuksiin voidaan myös lisätä esim. natriumsulfiittia. Vaikka tällä ei saavuteta mitään parannusta korroosion ehkäisyssä, se estää ammoniumtiosulfaatin dissosi-aation tässä koostumuksessa.

Keksinnön mukaiset koostumukset valmistetaan sekoittamalla aktiivinen aine, tioyhdiste, pinta-aktiivinen aine ja nestemäinen täyteaine, jolloin saadaan nestemäisiä koostumuksia liuosten, Λ f " * 6 62458 suspensioiden, dispersioiden tai emulsioiden muodossa. Välittömästi ennen levittämistä kasvustolle nämä nestemäiset koostumukset tarvittaessa laimennetaan vedellä, jotta saataisiin halutut vaikutukset (rikkaruohomyrkky tai kasvun säätely).

Vedyn kehittymisen määrittämiseksi valmistettiin konsentroidut nestemäiset koostumukset seuraavan kaavan mukaisesti, jossa kaikki määrät on annettu paino-osina: N-fosfonometyyliglysiinin monoisopropyyliamiinisuolaa 41 osaa

Pinta-aktiivista ainetta 15 osaa

Inhibiittoria 1 osa

Vettä 43 osaa

Nestemäiset konsentraatit laimennettiin sitten vedellä todel lisessa ruiskutuskäytössä käytettyihin konsentraatioihin, so. 5 osaa konsentraattia 95 osaan vettä ja laimennetut koostumukset testattiin vedyn kehittymisen ja korroosio-ominaisuuksien suhteen. Laimennetut konsentraatit ovat normaalisti enemmän metalleja syövyttäviä kuin konsentraatit.

Vedyn kehittyminen mitattiin seuraavalla menettelyllä. Metal-tikappale (valuterästä tai sinkkiä) tuettiin vaakasuoraan ylösalaisen muovisuppilon suuhun, tukena olivat suppilon reunaan kiinnitetyt hammastikut. Teräskappaleen mitat olivat 3,2 cm x 1,4 cm x 0,6 cm; sinkkikappaleen mitat olivat 3j2 cm x 1,4 cm x 0,2 cm. Suppilo tuettuine metallikappaleineen sijoitettiin 250 ml:n dekantterila-siin, ja riittävästi laimennettua nestemäistä maataloudellista koostumusta kaadettiin dekantterilasiin täysin upottamaan suppilo. 100 ml:n kartiomainen, asteikolla varustettu lasinen sentrifugikoeputki täytettiin koostumuksella, sitten suljettiin putken suu sormella, putki käännettiin ylösalaisin ja sijoitettiin suppilon kaulan päälle. Vetykaasu, jota kehittyy koostumuksen joutuessa kosketukseen metal-likappaleen kanssa, nousee ylöspäin suppilon kartiomaisessa osassa, sitten suppilon kaulaan ja lopuksi koeputkeen, mihin se kerääntyy ja syrjäyttää nestemäisen koostumuksen. Kaasun määrä luetaan suoraan koeputken asteikolta. Dekantterilasi ja sen sisältö pidetään huoneen lämpötilassa 24-tuntisen koejakson ajan.

Metallikappaleiden korrodoitumisnopeus määritettiin upottamalla rasvattomiksi tehdyt teräs- ja sinkkikappaleet tiettyyn koostumukseen huoneen lämpötilassa 96 tunniksi ja sitten mittaamalla kappaleiden painon menetys tai lisäys ja ekstrapoloimalla tulos vuotuiseksi korroosionopeudeksi.

7 6 ? 4 58

Vedellä laimennettuja konsentraatteja valmistettiin, kuten edellä on kuvattu, ja ne sisälsivät N-fosfonometyyliglysiiniä aktiivisena maataloudellisena aineena, ja koostumuksia modifioitiin sisällyttämällä niihin eri tioliyhdisteitä ja pinta-aktiivisia aineita, kuten on esitetty seuraavassa taulukossa I. Taulukossa 1 annetut koetulokset saatiin huoneen lämpötilassa.

, 7' 8 62458 m ·Η t— ONOOVDOCOUnOOnt—

3 M ro 4 Ό OJ O O C\J on <- C\J

O) 3 oooooooooo

Pj g

O ·Η OOOOOOOOOO

Ö —' CQ O -rl h m w o o 3 0 i> CO Or-CO.-ont~-»-f-\0 0 ^4 loö CO ON *“ ·"“ T— r—T— t— Ot—

h a Ih OOCNJOOOOOOO

O M A**A«t****A

bid '—1 Eh oooooooooo a i ai Ö Ό Ή •rl Ä 3 „

Pi O S on on -3 •h Λ! a « « «

1 H .HCMCJr-OOOOOOO

S H ^ CO

•rl CÖOJ

CO -P S

C 0) o tug

On on a) cvj Ö g On o a5 ·—

M

M Ö ·Η (Ö o a) co

o c M

M -HÄH

5 fU-S

H -P OJ ΙΟ 3 +3 ·Η

Oj ·Η β H CO

Eh Α31>Φ>«!0-30 ti 43 ä c< * ajco ai itnojooooooooo •H C En i- f- r- (Msce CÖ

K B C

cd T. IT i/Nononinmon rt

LIUOS pH ·> ·> ·> « « ·> I-H

.3 ,3 .3 .3 ,3 _3 o s to

»H

a) cö Vt •H «H +* H rH CÖ

CÖ CÖ CÖ O O G

, ·Η ·Η »H *H «H

T HHH-PCÖ-PÖ

£? O O O ·Η ·Η ·Η *H

~ ·Η ·Η ·Η r—I rH C H

t; cöcöcö-p-p-pSocöo

^ ·Η ·Η *H «H ·Η »H ps »H <Ö *H

•H ^ViEiCÖC!t04Jd«i-P

•h o o o rt rt rt a; ·η ai ·Η

·“ -p-p-PrtrtrtOCOC

•h -p-P-P,*i33a3rt0rt

•S Ή ·Η ·Η tl t) t) 10 rt fl «I

» ·Η ·Η ·Η Tl Ό Ό M +3 I Λ H ,ο^ροοοω^οϋΦ •H .H ·Η Ό Ό Ό Ä O ·— Ό

Xi Ä Ä I I I I I "O

G G G ·“ ·— T-r-T-t-tO

Inhibiittoria paino—% H H

"konsentraatissa ’2 « 'S r r r r r r r i i i + + + + + + +

Pinta-aktiivinen ainex <pqo<:pqooooo Koe n:o r-c\jon.3-u-Nvot-ooo\o 9 62458

Μ ·Η X

3 a4 i/ooootr\ooooo\coX

φ ft β OOOOOOi-Oi— Q <r_( ΛΛΛΛΛΛΛΛΛ

C'-'CO OOOOOOOOO

O ·Η

•rl W

tn o o > n otAmcviLTsO'— u~\co

s-, -— :ce «mmwcn4'-iAiA

h e i< οοοοοο’-’-ο

Ssi Jt E-t OOOOOOOOO

β I <U fl Ό ·Η ft O . 00 OO Ό IH^.S 000000 0* O 00 e h — co

'-y *H Cd C\J

co tn +J a O cut) X <u a P CT\

CÖ ΓΟ CÖ OJ

0 CO\

—' O P

Ai M β *rl CÖ ' <V CÖ <Ö O β Ai

Ai ·£ λ h H P CM :0 * Ä S «3 :« ^ °ϊ ^ Z ” °ΐ

jg t C & O O* ^ O* O O o" O

H C E-l OJiCÖ <ö ä a ö

Liuos pH

β I I _ _ _ I O ·Η -rl CÖ CÖ CÖ

Ai "Ό H H ·Η ·Η ·Η

Orj Sh CÖ P P P CÖ O S Λ O *H P P P ·Η

08 ft 4J ft c S d CÖ CÖ CÖ CÖ H

rl 4) O ·Η "H ·Η ·Η CÖ CÖ CÖ O

β Ö li g h Id ti <h (β Ό <m i-ι «m ·Η

O ·Η P O P< Pl ·Η rH ·Η ·Η rH r—j H P

-P i-H Ä C O ^ηΡ'Ο^ηΡΡΡ-Η

p O >> O tn fi 1-1 m ή h tn tn toH

• H ·Η 4h ·Η 3 3 ·Η i-i 3 O O O S

•η p cö m h tn Ό H tn ·η ·η ·η S

X -rl O O fi Ο ·Η ·Η 3 ·Η P P P P

•m e p) *h ·η 3 β β ωτ3 a a a 0 xl Ö Pi I C ID CÖ 3 ·Η ·Η 3 3 3 a β td CÖ a ·Η ·Η 0Ö β β β ·Η ·Η ·Η Ο .M Ai JS ·ΡβΑ0ΑίΡ§ββββ Ο ·Η β Μ ·Η Ο ω β CÖ Ο Ο Ο Λ '0γ-)·η>*·η'0τ5ρρ g a a ρ O a» 3 Η S O O Ai Ai 1 I §3

... . . Μ OtnAiiiOaiöOOoSSSiM

Inhibiittoria paino-* ^ konsentraatissa _ _ ... . y + + + + + + + + +

Pint a-aktiivinen aine 0 oooo<«oo

Koe n: o *- c\ioo^u>\i)t-coo\ 62458 10 m ·η ^ H ·£! lcn co m o ia »- w σ\ 0.¾ t— -3 CO _3 O CO IIN On

g*.b OO O OCNJOJi- O

r· a a a a a a a 0 -h o O o o o o o o •H to

w O

S ? m oo to o eo w > r o

o~ir.n< -3-00 -3 CO CM 0- CO CM

1 p'£ oo o o o o o o

ί; 5 JJj «IA a A A A A A

jg J= En oo o oooo o c I 0) C Ό ·Η 'n, n’S’- MO 00 NO *— CO 00

^ H *5 * Λ AAAA A

, h ·5 -* ° ° On Ό lf\ its 1-

S r-i — CQ •h cö CM

tn +J s d o> o o e

On oo n) c\) S C O' o rt —' Λ5 m d ·η rt ' a> rt rt O d .*

-itf ·Η ΐ H

-¾ e rt 0 >>-3

<H -P CM JO

3 -P -H

rt -h a rH tn E-· .Ä rt Φ irt k_ -* Φ -P C Sh 1 „ „ ^ d E+ °° o o o o oo o CM:rt rt K e e

Liuos pH

•H

rt i i -h rt •h ·η ·η rt rt rt B rt

d d rt ·ρ ·ρ -p rt H

o rt rt +3 -P -p ^5 O

Φ rt rt -p-p-ps-hS

d Ph Ph rt rt rt rt tn P h o o rtrtrtAjg o, o Sh Sh Vh <P «h O 3 X .p rt ft ft tn co tn ή ·ρ IS ΟΉΙ I O O O -P Sh

Tj H-> H H- Vh Vh Vh ·ρ .p .h ft o ι i ooo-ört ri CÖ tO ·Ρ ·Η ·Ρ ·Ρ ·Ρ ·Ρ d • Ρ Λ II Η Η +2¾¾¾ ·§ ojS^rt^rtlii^o

Pj S o +> ·Ρ +» ·Η ·Ρ ·Ρ ·Ρ +5 ft rt‘P<i)H<i>HPPPa;rt Vh -ρ SO S ο -Ρ -Ρ -Ρ SÄ γρ ι ι ·ρ ι ·ρ rt rt rt ·ρ ·ρ η ft »— ·ρ cm -p d 0 d Ό c

Inhibiittoria paino-% ^ vt m ·«. h h w m "konsentraatissa + + + + + + + +

Pinta-aktiivinen ainex o o o o <pqo<

Kop n * o O *- CM oo _=)· un no C—

ivuc II. U CM CM CM CM CMCMCMCM

'· f 11 62458 ω ·η 3-¾ -a- m mo i- vo cv <u ο σ\ co t- o\ cm

3, 3 r- OOOO O

Q · a r r r r * 3 -—· CO o oooo o O ·Η • h en tn o o 5 0 t· en cm en cm ia oo m J-, '—. :cÖ CM J CM IA VO J- p a p o oooo o Q 2 O n r* r* r\ r< *·

Ud E-v O OOOO O

e l 3 Ö Ό ·Η •r"4 r~* v> O, o 3 «- j- ιλ ον I- m - •H -¾ 3 * »»

1 r-( »H LT\ m o cm «- O

B r-C — CO

• H 3 CM

n +> B

eno 3 β

CA

on 3 CM B c σ\ o 3 —

M

m a ·η 3 o 3 3 o C .¾ .¾ -d ^ d § j- •-s ,H -P CM to 3 p ·Η

3 -HCrHOT

PH .3 3 3 :3 t" -** (L) -O C ΐ-Ι * * * Ϊ ÖJ 3 o OOOO o •H 3 t-l CM:3 3 w a c

Liuos pH

•Η *H 3 3 3

•Η (ϋ ·Η dj ·Η Ή 'H

Β aJ B a) -p -P -p 3 H 3 h -p -p -p ,ο Ο Ρ O a5 3 3 P 3 P 3 td ai 3

•h 3m edm e 3 C

Pi -MB-Kiaooo

O 0 3 O p -Q ,3 ,Q

Ρ Ή ·Η ·Η ·Η Ρ Ρ Ρ ρ ρ ρ ρ ρ a) 3 3 •Η ·Η ρ -Η Ρ -¾ -¾ Aä •h lö α5 Ό 3 Ο Ο Ο —' -3 ·Η 3 ·Η ρ ·Η ·Η ·Η 3 •Η Η Η ρ ρ ρ .Η Λ >,3>>3ΘΘ§:3Ρ 3 - So !>, O 3 3 3 Ρ Ο .. Η - Ρ Οι Ρ Ρι Ή ·Η ·Η ρ ρ 33 33 Ρ Ρ Ρ 3 Ρ BC SÄPPP > -Η •Η ·Η ·Η ·Η 3 3 3 ·Η Τ ,·, · · .. . . -, :03^3 3 3 3 3,0

Inhibiittoria paino-Jb 3 ·η konsentraatissa p e «- I- 3 ·Η

H

. ... β «y + + + + + W ·Η

Pinta-aktiivmen aine* m 0 < « o £ Ji

Koe n:o oo o\ o oj m cvj oj oo on oo ro i2 624 5 8 x Pinta-aktiivinen aine A on ei-ionista tyyppiä oleva pinta-aktiivinen aine, joka muodostuu etoksiloidusta taliamiinista, jonka rakennekaava on ^(CH„CH90) H RN^ 2 2 m (CH„CHo0) H il m missä millä on keskimääräinen arvo välillä 15-20 ja R on alkyyli, jossa keskimääräinen hiiliatomien lukumäärä on noin 17-18.

Pinta-aktiivinen aine B on anionista tyyppiä oleva pinta-aktiivinen aine, joka sisältää seosta, jossa on keskimäärin noin 80 paino-% tai enemmän g-alkyylifenoksibenseenidisulfonihapon monoisopropyyliamiinisuolaa ja noin 20 paino-%:iin saakka fenoksi-benseenidisulfonihapon dialkyloituja tuotteita.

Pinta-aktiivinen aine C on myös anioninen pinta-aktiivinen aine ja on (C8_^Q)alkoholisulfaatin trietanoliamiinisuolaa; (Cg_10)OSO2ON(CH2CH2OH)3.

H

xx Painon nousu

Taulukossa I esitettyjen tulosten, tarkastelu osoittaa, että kaikki testatut alkaanitiolit ja -ditiolit (kokeet 4-9) ja alkaanitiolin alkalimetallisuola (koe 10) olivat 100-%:sen tehokkaita vedyn kehittymisen estämisessä teräs- ja sinkkdkappaleilla. Lisäksi ne osoittivat alhaisimpia teräksen ja sinkin korroosionopeuksia kaikista testatuista inhibiittoreista ja olivat vähemmän syövyttäviä kuin jopa tislattu vesi sellaisenaan (koe 33).

Melkein yhtä tehokkaita kuin tiolit ja ditiolit ja tiolien alkalimetallisuolat I?2:n kehittymisen alentamisessa olivat ammonium-tiosulfaatti (kokeet 16, 17 ja 18), natriumtiofosfaatti (kokeet 24, 25 ja 26), natriumtiokarbonaatti (kokeet 30, 31 ja 32) ja nat-riumdimetyyliditiokarbamaatti (kokeet 27, 28 ja 29). Korroosion ehkäiseminen oli kuitenkin vain tyydyttävää. H2:n kehityksen ehkäiseminen on riittävä ammoniumtiosulfaatilla, natriumtiofosfaatilla ja natriumtiokarbonaatilla käsiteltyjen koostumusten turvallista varastointia silmälläpitäen metallipurkeissa, tankeissa tai muissa metalliastioissa.

62458

Koe 11 käsittää rikkaruohomyrkkykoostumuksen, joka dodekaa-nitioli-inhibiittorin lisäksi sisälsi oksaalihappoa määrän, joka ori painoltaan yhtä suuri kuin N-fosfonometyyliglysiinin isopropyy-liamiinin suolan määrä. Oksaalihapon käyttöä rikkaruohomyrkkykoos-tumuksissa, jotka sisältävät N-fosfonometyyliglysiiniä tai tämän johdannaisia, on käsitelty "Research Disclosure" julkaisun numerossa RD 1533^,tammikuu 1977, julkaisija Industrial Opportunities Ltd., Homowell-Havant-Hampshire P09 1EF, United Kingdom. Mainitun julkaisun mukaan, kun rikkaruohomyrkkykoostumuksia, jotka sisältävät N-fosfonometyyliglysiiniä tai tämän johdannaisia, käyttöä varten laimennetaan kovalla vedellä, so. vedellä, joka sisältää kalsium- tai magnesiumioneja 100-2000 paino-osaa tai enemmän miljoonassa paino-osassa vettä, laimennetuilla koostumuksilla on vähentynyt rikkaruohomyrkkyaktiviteetti verrattuna samoihin koostumuksiin laimennettuna deionisoidulla vedellä. Julkaisun mukaan käytetään oksalihappoa kovaan veteen laimennetuissa rikka-ruohomyrkkykoostumuksissa rikkaruohomyrkkyaktiviteetin palauttamiseksi, jolloin oksaalihapon määrä on edullisesti vähintään 50>ί kalsium- tai magnesiumionien määrästä kovassa laimennusvedessä, ja voi olla aina 200%:iin saakka tai sen yli. N-fosfonometyyli-glysiiniyhdisteen painosuhde oksaalihappoon on alueella 1-10 paino-osaa glysiiniyhdistettä oksaalihapon 1-10 paino-osaa kohden. Oksaalihapon tiedetään aiheuttavan korroosiota rautapinnoilla.

Kuten taulukossa I kokeen 11 kohdalla on osoitettu, on oksaalihapon normaali korroosiovaikutus rautapinnoissa tyydyttävästi ehkäisty, kun rikkaruohomyrkkykoostumuksessa on tioliyhdistettä.

Että tioliyhdisteiden käyttäminen metallikorroosion ehkäisijänä rikkaruohomyrkkykoostumuksissa, jotka sisältävät N-fosfonometyyliglysiinin amiinisuolaa, ei merkittävästi vähennä koostumuksen rikkaruohomyrkkyaktiiviteettia, on aivan ilmeistä taulukossa II esitetyistä tiedoista (herbisidinen vaikutus juolavehnään); kokeet 1-6 ja 16 — 18. Koekoostumukset laimennettiin sopivasti vedellä ja levitettiin juolavehnälle 187 litraa hehtaarille. Koekoos-tumuksilla käsitellyt kasvit sijoitettiin kasvihuoneeseen, ja vaikutus rekisteröitiin 12 päivää rikkaruohomyrkkykoostumuksella käsittelyn jälkeen.

62458 14

Taulukko II

Koenu- Pinta-aktiivi- Inhibiittori Määrä % ehkäisy kasvin rea- mero nen aine (kg/ha; gointi (% juolavehnää 12 päivää käsitt. jälk) 1 A ei 1,12 95 0,56 95 0,28 Uo 2 B ei 1,12 99 0,56 99 0,28 50 3 C ei 1,12 99 0,56 99 0,28 60 4 A dodekaanitioli 1,12 98 0,56 98 0,28 45 5 B dodekaanitioli 1,12 99 0,56 98 0,28 70 6 C dodekaanitioli 1,12 99 0,56 99 0,28 55 16 A ammoniumtiosulfaatti 1,12 99 0,56 98 0,28 60 17 B annnoniumtiosulfaatti 1,12 99 0,56 90 0,28 60 18 C ammoniumtiosulfaatti 1,12 99 0,56 99 0,28 40 x Hehtaarille levitetyn N-fosfonometyyliglysiinin monoisopropyyliamiinisuolan määrä.

15 62458

Sen määräämiseksi, mikä vaikutus rikkaruohomyrkkyaktiivisuuteen olisi seurauksena, kun tioli-inhibiittorin määrä N-fosfo-nometyyliglysiinin monoisopropyyliamiinisuolaa aktiivisena aineksena sisältävässä rikkaruohomyrkkykoostumuksessa lisätään moninkertaiseksi yli sen, mikä tarvitaan vedyn kehittymisen ja metalli-korroosion riittävään ehkäisemiseen, valmistettiin kaksi koostumusta: toinen sisälsi aikaisemmin kuvattua pinta-aktiivista ai netta A ja toinen pinta-aktiivista ainetta C seuraavan kaavan mukaisesti, jossa kaikki määrät on ilmoitettu paino-osina: N-fosfonometyyliglysiinin monoisopropyyliamiinisuolaa 41 osaa pinta-aktiivista ainetta 15 osaa vettä 44 osaa

Koostumukset laimennettiin sitten vedellä ja lisää pinta-aktiivista ainetta lisättiin laimennettuihin koostumuksiin, niin että pinta-aktiivinen aine jokaisessa tapauksessa oli 1 paino-% laimennetusta koostumuksesta. Laimennettujen koostumusten valmistukseen käytetyn veden määrä kussakin koostumuksessa säädettiin siten, että kutakin laimennettua koostumusta voitiin ruiskuttaa kasveille tavallinen määrä 187 litraa hehtaarille,vaikka aktiivisen aineksen määrä kussakin aktiivisessa koostumuksessa pidettiin eri tasoilla. Tioli-inhibiittorin määrä kussakin laimennetussa koostumuksessa säädettiin myös siten, että saatiin vakiomäärä 4,48 kg hehtaarille, kun laimennettua koostumusta levitettiin ruiskuttamalla 187 litraa hehtaarille. Laimennetut koostumukset inhibiittorin kanssa ja ilman sitä ruiskutettiin kolmen viikon vanhalle kasvihuoneessa kasvaneelle Johnson-ruoholle (Sorghum halepense) ja juolavehnälle, ja rikkaruohomyrkkytehokkuudet, jotka on esitetty taulukossa III, saatiin 28 päivää myöhemmin tehdyistä havannoista.

Taulukko III

16 62458

Koostumus _ _ Määrä Inhibitio (%)

Pinta-ak- Inhibiittori (kg/ha)x Johnson-ruoho Juolavehnä tiivinen aine A ei 0,28 100 100 A ei 0,14 65 98 A ei 0,07 35 25 A ei 0,035 0 20 C ei 0,28 95 100 C ei 0,14 60 95 C ei 0,07 30 35 C ei 0,035 0 20 A oktaanitioli 0,28 85 100 A oktaanitioli 0,14 55 65 A oktaanitioli 0,07 30 15 A oktaanitioli 0,035 0 0 C oktaanitioli 0,28 85 75 C oktaanitioli 0,14 35 45 C oktaanitioli 0,07 20 30 C oktaanitioli 0,035 0 0 A 1 ,12-dodekaani- tioli 0,28 90 100 A 1 ,12-dodekaani- tioli 0,14 60 90 A 1 ,12-dodekaani- tioli 0,07 15 25 A 1 ,12-dodekaani- tioli 0,035 0 15 C 1 ,12-dodekaani- tioli 0,28 85 100 C 1 ,12-dodekaani- tioli 0,14 35 70 C 1 ,12-dodekaani- tioli 0,07 20 40 C 1 ,12-dodekaani- tioli 0,035 0 20 x N-fosfonometyyliglysiinin monoisopropyyliamiinisuolan hehtaarille levitetty määrä.

17 62458

Vaikka tioli-inhibiittorin määrä suhteessa aktiiviseen ainekseen taulukossa III kuvatuissa koostumuksissa vaihteli arvosta 164:1 (aktiivisen aineen määrä 0,28 kg/ha) aina arvoon 1312:1 saakka aktiivisen aineen määrällä 0,035 kg/ha, vain vähäinen pieneneminen rikkaruohomyrkkytehokkuudessa havaittiin ja tämä tapahtui pääasiallisesti tioliinhibiittorin ja aktiivisen aineen suhteen ollessa yli 164:1.

Vaikkakin eri tioyhdisteiden inhibiittoritehokkuutta taulukossa I tutkittiin käyttämällä esimerkkinä N-fosfonometyyliglysii-nin monoisopropyyliamiinisuolaa, olennaisesti samanlainen korroosion ehkäisy voidaan odottaa, kun tässä kuvattua tioyhdistettä sekoitetaan N-fosfonometyyliglysiinin muihin suoloihin ja estereihin, kuten US-patentissa 3 977 860 esitettyihin alkalimetallisuoloihin.

Sellaisiin suoloihin ja estereihin kuuluvat esim. seuraavat: N-fos fonometyyliglysiinin monosykloheksyyliamiinisuola " di(metyyliamiini)suola " di(dimetyyliamiini)suola " di(etyyliamiini)suola " di(n-propyyliamiini)suola " di(morfoliini)suola " mono(stearyyliamiini)suola " mono(taliamiini)suola " mono(metyylibutyyli)suola " mono(butyyliamiini)suola " n-dibutyyliamiinisuola " n-oktadesyyliamiinisuola " metoksietyyliamiinisuola *' etyleenidiamiinisuola " dipropanoliamiinisuola ” kloorietyyliamiinisuola ” fenoksietyyliamiinisuola " mono(trietyyliamiini)suola ” mono(dietyleenitriamiini)suola monoisopropyyliamiinisuola " monomorfoliinisuola " monoaniliinisuola 18 62458 N-fosfonometyyliglysiinin monoetanoliamiinisuola " monodietanoliamiinisuola " monoammoniumsuola " mononatriumsuola " dinatriumsuola " trinatriumsuola ” monokaliumsuola " dikaliumsuola " trikaliumsuola " dilitiumsuola etyyli N-fosfonometyyliglysinaatin mononatriumsuola kloorietyyli N-fosfonomet-yliglysinaatin mononatriumsuola metyyli N-fosfonometyyliglysinaatti dimetyyli N-fosfonometyyliglysinaatti etyyli N-fosfonometyyliglysinaatti 2-kloorietyyli N-fosfonometyyliglysinaatti n-propyyli N-fosfonometyyliglysinaatti n-butyyli N-fosfonometyyliglysinaatti n-heksyyli N-fosfonometyyliglysinaatti sykloheksyyli N-fosfonometyyliglysinaatti n-oktyyli N-fosfonometyyliglysinaatti n-desyyli N-fosfonometyyliglysinaatti n-dodesyyli N-fosfonometyyliglysinaatti

Esimerkkejä US - patentissa 3 556 762 kuvatuista aminofosfonaateista^ jotka vesikoostumuksissa aiheuttavat metallipintojen korroosiota, ovat seuraavat yhdisteet: nitrilodi(etikkahappo)(metyylifosfonihappo) tris(dimetyyliammonium)iminoasetaatti N-metyylifosfonaatti trinatriumiminodiasetaatti N-metyylifosfonaatti tetra(dimetyyliammonium)aminoasetaatti N,N-bis-metyylifosfonaatti 2,2’-bisfosfonometyyli-iminoetikkahappo dikaliumiminodiasetaatti N-metyyli-O-kalium-O-etyylifosfonaatti

Tiedot vedyn kehittymisestä ja korroosion ehkäisystä dode-kaanitiolilla erilaisilla maataloudellisilla koostumuksilla, jotka aktiivisena aineena sisältävät N-fosfonometyyliglysiiniä tai tämän suolaa tai esteri johdannaista tai aminofosfonaattiyhdistet- 19 62458 tä, on esitetty taulukossa IV. Koostumukset taulukossa IV olivat kahta tyyppiä, nestemäisiä ja kuivaa jauhetta. Kokeet 34 ja 35 toteutettiin seuraavien koostumusten nestemäisillä muodoilla, kaikki määrät on ilmoitettu paino-osina:

Koe 34 N-fosfonometyyliglysiini di-(monoisopropyyli-amiini)suolaa 41 pinta-aktiivista ainetta C 15 vettä 44

Koe 3 5 N-fosfonometyyliglysiinin di-(monoisopropyyli-amiini)suolaa 41 pinta-aktiivista ainetta C 15 dodekaanitiolia 1 vettä 43

Kuivajauhekoostumuksilla, kokeet 36-47, oli seuraavat koostumukset, kaikki määrät on ilmoitettu paino-osina:

Koe 36 N-fosfonometyyliglysiinin dinatriumsuolaa 78 pinta-aktiivista ainetta C 2 ureaa 20

Koe 3 7 N-fosfonometyyliglysiinin dinatriumsuolaa 78 pinta-aktiivista ainetta D 2 dodekaanitioli-urea-kompleksia (2,1 osaa tiolia) 9,2 (7,1 osaa ureaa) ureaa 10,9

Koe 3 8 N-fosfonometyyliglysiinin diammoniumsuolaa 74,6 pinta-aktiivista ainetta D 2 ureaa 23,4 20 6 2 4 5 8

Koe 39 N-fosfonometyyliglysiinin diammoniumsuolaa 74,6 pinta-aktiivista ainetta D 2 dodekaanitioli-urea-kompleksia · 9,2 (2,1 osaa tiolia) (7,1 osaa ureaa) ureaa 14,3

Koe 40 N-fosfonometyyliglysiinin dikaliumsuolaa 89,7 pinta-aktiivista ainetta D 2 ureaa 8 ,3

Koe 41 N-fosfonometyyliglysiinin dikaliumsuolaa 87,7 pinta-aktiivista ainetta D 2 dodekaanitioli-urea-kompleksia 9,2 (2,1 osaa tiolia) (7,1 osaa ureaa) ureaa 1 ,2

Koe 42 N-fosfonometyyliglysiiniä 64,4 pinta-aktiivista ainetta D 2 ureaa 33,6

Koe 43 N-fosfonometyyliglysiiniä 64,4 pinta-aktiivista ainetta D 2 dodeanitioli-urea-kompleksia 9,2 (2,1 osaa tiolia) (7,1 osaa ureaa) ureaa 22,4

Koe 44 2,2'-bisfosfonometyyli-iminoetikkahappoa 51 pinta-aktiivista ainetta D 2 ureaa 47 21

Koe 4 5 6 2 4 5 8 2,2'-bisfosfonometyyli-iminoetikkahappoa 51 pinta-aktiivista ainetta D 2 dodekaanitioli-urea-kompleksia 9,2 (2,1 osaa tiolia) (7,1 osaa ureaa) ureaa 37,9

Koe 46 N-fosfonomet-yliglysiinin monoetyyliesteriä 86,3 pinta-aktiivista ainetta D 2 ureaa 11,7

Koe 14 7 N-fosfonometyyliglysiinin monoetyyliesteriä 86,3 dodekaanitioli-urea-kompleksia 9,2 (2,1 osaa tiolia) (7,1 osaa ureaa) ureaa 2,5

Pinta-aktiivinen aine C on sama kuin aikaisemmin selitettiin .

Pinta-aktiivinen aine D on anioninen pinta-aktiivinen aine ja natriumdioktyyli-sulfosukkinaatti -kompleksi.

Kokeet 34, 36 , 38 , 40, 42 ja 44 olivat kontrollikokeita eivätkä sisältäneet inhibiittoria. Kokeet 37, 39, 41, 43 ja 45 tehtiin kuivilla kiinteillä koostumuksilla, jotka sisälsivät urean ja dodekaanitiolin kompleksia. Alkaanitiolit, kuten dodekaanitio-li, ovat olennaisesti veteen liukenemattomia ja vaikka pinta-aktiivinen aine on apuna tiolin dispergoinnissa vesikoostumukseen, on havaittu, että urean ja suoraketjuisen alkaanitiolin kiinteä kompleksi aktiivisen aineen ja pinta-aktiivisen aineen kuivaan seokseen sekoitettuna edistää tiolin dispergoituvuutta maataloudellisiin vesipitoisiin koostumuksiin ja minimoi tiolikomponentin erottumista. Kompleksi liukenee helposti veteen muodostaen uudelleen ureaa ja tiolia, jolloin tioli on hienosti dispergoituna ja pysyy suspensiossa. Urea-tioli -kompleksi valmistetaan liuotta- 22 6?45 8 maila alkaanitioli liuottimeen, kuten esimerkiksi isoktaaniin ja sekoittamalla liuokseen huoneen lämpötilassa riittävästi ureaa esi-kostutettuna metanolilla, kunnes urean tilavuus kasvaa; reaktio on hieman eksoterminen. Kompleksin muodostamisessa käytetty urean ja alkanitiolin moolisuhde riippuu tiolin ketjun pituudesta ja on vähintään 6:1 alkaanitioleilla, jotka sisältävät kuusi hiiliatomia, 10:1 dodekaanitiolilla ja noin 16:1 tioleilla, joissa on 16 hiiliatomia. Reaktiossa käytetyt liuottimet poistetaan pesemällä ja kuivattamalla. Taulukossa IV esitetyt korroosiokokeet suoritettiin kaikki sekä nestemäistä että kiinteää tyyppiä olevilla koostumuksilla, jotka oli laimennettu sellaisella määrällä vettä, mikä vastaa normaaleja käyttölaimennuksia, nimittäin laimeuteen, joka antaa 2,24 kg aktiivista ainetta hehtaarille (laskettuna N-fosfonometyyliglysiininä tai 2,2 T-bisfosfonometyyli-iminoetik-kahappona) ruiskutusmäärän ollessa 187 litraa hehtaarille.

23 6 2 4 5 8 'λ

§ id Ο ΙΑ LA t~“ IA o CA

B C\J Ο LA <- -ί »- cn warn o o o o o o • He e e e e e e m co o o o o o o o d Φ ft o s o

• H

CO CM

O CO VO CM CM t— CM O *- O :d VQ *— t— ·— on ·" °o

d d CM O O O O

O CD r· « * * * Λ

Oft O O O O O O O

td "a .2 0 ^

^ ft § OO 'S CO

ft O ft λ " " 2;·η o o o o o o r\i M H" cm ίί ft I H co o co

H

o d o d

• H

e a >s :cd Ή ft ft ft ft co d _ _ • ho d σ\ o on fi « ft Γ0 ON cm *“ (U ^ f> * Λ *

Λ! :Ctf -=t LA O HJ O LA O NO

d CM

> CM O I M K ft O

o e— o Ha- ON NO O O

^jajr- T— LA C— LA NO t— Q, e e e e e e e

3 f- f— VO VO VO VO VO

»-H

3 ci ft •H ft Ή f—I ft ft •h ° 2 2

t. ·Η Ή · H

Oft ft ft £ ft ft ft ft S S 5 •h g S3 • n <ö «3 d

0 ^4 MM

ft <ϋ β> 0> Η 'Ο Ό Τ3 η ·Η Ο ·Η Ο *H Ο ·Η £ <D <υ·ϋα>τ3<ι>

II II I I I I I

ft 0 ft O ft I ft I ft ft ·Η

<L) HCOI H CO I Η -P Η -P HI HI HI

.5 £7s ^'i fi £n £§ §5

03 OH ft OH ft φ H OH O H «5 OHO) <UH

h ss aa a s a h a h a § SdS o s 3 oc«j odd oco o d o odd

C C ft ft Ö ft ft C ft H C ft H S ft d B ft d Ö ft H

.H OSH OSH OSO OSO O S co O S CO OSO

s «Η ft >5 <H ft t>> «Η ft d «Η ft d dH ft g Ή ft a Ή ft d ,n co ft S a) co ft d cn ft co co ft co eo ft d co ft d co ·η co .5; ocopciH o co ft h o co a ocog θω·Η omft oma $ <ρ >, o o <H>iOo ή >> d V>?“ V^S V S V J9? §

SUM 3 bO ft m S 'ti d S5 W) d Staoa Zöoa & bO H

3 g 1 d υ 0 « o « o

G ·Η c « Η · Η · H

Cd Ρ d

O 2 -=f la NO E- 00 On O

£2 c cn on cn cn cn co _a 24 3 62458

' «H

I’Soj os c- oo on o " ö o <Moo on so on ,z|o o>-on o o o 2UJo ojoon o o o

® <M

ft o c o

•H

to S .’2 c— o on o o o r o >— o un on j- cm C » o ooj- o o o o o so o o o ^a .2 u 5 σ :c3 5 o\ co os un 0M t? jj «λ σ“34 ο σ\ o o cm o o

- U4 CO OJ

£ -h i

34 CO O

on a u β 0 β

♦ rH

E cd S tcd ·η -p p p P w c

•H OJ ;3 ro MO

i-C en P . rs ^ o.-^ o -a- o on o o o M s ro -3· m ^4 CM oj > cm a> i M K -P o 5 X £ sr q£

M ft *> ·> «S I I I I

3 MD CM CM I I I I

cd

Eh

♦H *H »H

I—I rH rH

•H o o o

β Ή ·Η *H

q -p -p -p P Ή Ή Ή p a ö e η eg od cd

•h cd cd oJ

M MM

•H 0) (UI) X Ό 'ö Td β O Ή ·η ·η Ο ή Ο ι—ι Td ® φ φ Td φ Ό

I III I I I

• Η ·Η ·Η Ο Ο Ή ·Η

f—Il f—Hi—I β β I—Il H I

β t>> cd S>» j>» OI OI SO !» O

rj £>X >» h Oh O <Ηθ !>> β β cd p ·η p +3 co β co β p ο ·η p ο ή φ Ό Φ φ ΟΉΟ Ο ·Η Ο Φ θ β Φ θ β β g s a ftBfttHBfta φβ <u Φ Ο β Cd O O I *H ft I Ή Qh Ο β P Ο β 43 C β Ή ι—I β·Η β·Η CO I Cd COIcd β ·Η CO β Ή C0 •Η ΟβΟ Οβ Οβ·Η·ΗΧ·Η·ΗΛ Οβφ ΟβΦ > «μ ·Η β Ο—ι ·ϊ“Γ Oh -H X H Cd O H dl Oh Ή «Η Οη ·Η ·Η •η ω ·Η CO CO Ή C0 ·Η I t*> M I i>> M CO ·Η H C0 ·Η ιΗ •η Ο ω g O co OC0-|>,^;->»2 O M S O to s +3 Oh !>, 3 ft >» Oh >» OJ P Ή OJ P Ή Ch s S Oh >1 s

M I 1—I Ή I H I rl Λ Φ P Λ Φ P I r-1+3 I H P

<! 2 »H B t« B ÖD OJ B <U W a Φ B ÖO Φ B bO Φ S u 1 :

Λ · h Q Q Q Q Q Q Q

+3 :> Φ β ·Η β •H * rH · rH O-, P Oj 0) O r- CM ΓΟ -3" LT\ MO t— ^ -=t -=r w e 25 6 2 4 5 8

Muiden kuin alkaanitioleiden on myös havaittu olevan tehokkaita estämään tässä kysymyksessä olevien vesipitoisten maataloudellisten koostumusten aiheuttamaa korroosiota. Tällaisiin tiolei-hin kuuluvat aromaattiset ja sykloalifaattiset tiolit. Esimerkiksi 2 %:n ehkäisevät määrät p-klooritiofenolia, 2-aminotiofenolia, 2-fu-raanometaanitiolia, tolueenitiolia, 2-bentsoksatsolitiolia ja mer-kaptobentsotiatsolia N-fosfonometyyliglysiinin kuivassa dinatrium-suolassa vastaten kokeen 36 koostumusta laimennettuna vedellä alentaa vedyn kehittymistä ja metallin korroosiota. Samanlaista korroosion ehkäisemistä saatiin aikaan, kun lannoite-laimennusainetta muuta kuin ureaa sisällytettiin maataloudellisiin koostumuksiin, kuten esimerkiksi monammoniumfosfaattiin ja dinatriumfosfaattiin.

Claims (10)

1. 62458 26
2. 1. Korroosiota estävä maataloudellinen koostumus, tunnettu siitä, että se sisältää 0,25-25 paino-osaa ei-ionista tai anionista pinta-aktiivista yhdistettä, 0-25 paino-osaa dis-pergoivaa ainetta, 4,5-95 paino-osaa inerttiä nestemäistä täyteainetta, ja 5“95 paino-osaa aktiivista ainetta, joka on aminome-tyleenifosfonihappo, jonka kaava on r Ύ_ϊχ r Ϊ "\ missä y ja z kumpikin ovat kokonaislukuja 1 tai 2 ja x on o tai 1, x:n, y:n ja z:n summa on 3> tai tämän hapon maataloudellisesti hyväksyttävä suola tai esteri, koostumuksen sisältäessä lisäksi 0,1-2 paino-osaa metallin korroosiota ehkäisevää yhdistettä, joka on alkaanitioli tai -ditioli, joiden alkaaniosassa on 6 — 16 hiiliatomia, aromaattinen tioli, sykloalifaattinen tioli tai mainittujen tiolien tai ditiolien alkalimetallisuola tai moniemäk-sisten epäorgaanisten happojen ammonium- tai alkalimetallitiosuola.
3. 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen maataloudellinen koostumus, tunnettu siitä, että alkaanitiolina on 1-dodekaanitioli.
4. 3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen maataloudellinen koostumus, tunnettu siitä, että alkaanitiolina on 1-oktaanitioli. Patenttivaatimuksen 1 mukainen maataloudellinen koostumus tunnettu siitä, että alkaanitiolina on 1 heksadekyylitioli.
5. 5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen maataloudellinen koostumus, tunnettu siitä, että ammoniumtiosuola on ammoniumtiosul-faattia.
6. 6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen maataloudellinen koostumus, tunnettu siitä, että ammoniumtiosuola on ammoniumtiofos-faattia.
7. 7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen maataloudellinen koostumus, tunnettu siitä, että aktiivinen aine on N-fosfonometyyli-glysiiniä.
8. 8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen maataloudellinen koostumus, tunnettu siitä, että aktiivinen aine on 2,2'-bisfosfonome-tyyli-iminoetikkahappoa. 27 62458
9. 9. Patenttivaatimuksen 1 mukainen maataloudellinen koostumus, tunnettu siitä, että aktiivinen aine on N-fosfonomotyyli-glysiinin suola.
10. 10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen maataloudellinen koostumus, tunnettu siitä, että suola on N-fosfonometyyliglysiinin monoisopropyyliamiinisuola. 28 62458