FI61121B - Saett att behandla spannmaolsmjoel resp spannmaolskorn - Google Patents

Description

1 61121 Tämän keksinnön kohteena on menetelmä viljajauhon tai viljajauhon ainakin erään jakeen taikka viljanjyvien käsittelemiseksi.

Käsiteltäessä viljajauhoa tai vi1jarouhetta edelleen leivonnaisten valmistamiseksi syntyy huomattavan suuria pulmia silloin, kun leivonnaiset on pidettävä mahdollisimman kauan aikaa tuoreina ja tämän johdosta myös pitkähkön ajan varastointikelpoisina. Tämä vaatimus aiheutuu toisaalta halutusta leipomon työajan säädöstä ja toisaalta siitä toivomuksesta, että valmistajalla tulisi aina olla käytettävissä ns. puskurivarasto leivonnaisia, jotta hän voisi tyydyttää ennakolta aavistamattoman kysynnän lyhyellä toimitusajalla. Lisäksi on vähittäiskauppaa varten toivottavaa ja edullista, että leivonnaisia ei jo kahden tai kolmen päivän kuluttua ole pidettävä myynti-kelvottomina, jolloin niitä ei voitaisi enää pitää ihmisille soveliaina ravintoaineina.

Eräs toinen pulma aiheutuu sellaisten jauhojen jatkokäsittelystä, jotka on saatu kasvun aikana erittäin suuressa määrin vioittuneesta viljasta. Tähän asti ei nimittäin ole ollut mahdollista saada talteen kasvun aikana erittäin suuressa määrin vioittuneesta viljasta selleissä jauhoja, jotka soveltuisivat leivonnaisten valmistukseen. Tämän johdosta on suuressa määrin vioittunut vilja käytetty käytännöllisesti katsoen pelkästään rehutarkoituksiin.

Ensiksi mainitun pulman, joka koskee pitempää tuoreenapysymisaikaa, ratkaisemiseksi on ennestään tunnettua, että taikinan valmistuksessa käytetään viljajauhon lisäksi ns. paisu tusjauhoja, jotka sisältävät suuren prosenttimäärän liisteröitynyttä tärkkelystä ja jotka hidastavat leivonta-apuaineena leivän ja muiden leivonnaisten vanhenemista. Nämä paisutusjauhot ovat kuitenkin sellaisia lisäaineita, jotka on todettavissa niiden tuotteille antaman maun perusteella, minkä lisäksi ne tekevät leivonnaistuotteet hinnaltaan kalliimmiksi.

Toisena pulmana oli valmistaa kasvun aikana suuressa määrin vioittuneesta viljasta vielä sellaista jauhoa, joka soveltuu leivonnaisten valmistukseen. Tämän ratkaisua ei tähän mennessä ole vielä voitu toteuttaa, minkä johdosta kasvun aikana vioittunut vilja on täytynyt korvata vioittumattomalla viljalla, kun kysymyksessä on leivontatuottei-siin tarkoitettujen jauhojen valmistus.

2 61121

Edellä mainittuja pulmia, jotka 1 i i t ty vä t l.lei vonna i sten säilyttämiseen tuoreina, esiintyy myös valmistettaessa sellaisia leivonnaisia, joissa käytetään pelkästään vi1jarouhetta tai sitä yhdessä jauhojen tai viljanjyvien kanssa.

Tämän keksinnön tarkoituksena on saada poistetuiksi edellä mainitut haitat käsittelemällä viljäjauhoa tai osaa tästä jauhosta taikka viljarouhetta siten, että jauhoille tai rouheelle saadaan sellaiset ominaisuudet, jotka vaikuttavat edullisesti sekä jauhojen tai rouheen tuoreenasäilymisominaisuuksiin että myös muihin ominaisuuksiin myös siinä tapauksessa, että kysymyksessä ovat sellaiset jauhot, jotka ovat valmistetut suuressa määrin kasvun aikana vioittuneesta viljasta.

Tämän keksinnön lähtökohtana on se tunnettu seikka, että viljajau-hon tai -rouheen tuoreenapysymiskyky riippuu oleellisesti tässä jauhossa tai rouheessa olevan tärkkelyksen tilasta sekä myös niistä entsyymeistä,joita on oleellisesti jyvän reunavyöhykkeillä ja joita siten esiintyy suuremmassa määrin myös jyvän näistä vyöhykkeistä valmistetussa jauhossa.

Käyttämällä lähtökohtana tätä aikaisemmin tunnettua seikkaa on esillä olevan keksinnön mukaisesti saatu edellä mainittu tehtävä ratkaistuksi yllättäen seuraavasta selviävällä tavalla. Tämä ratkaisu perustuu siihen, että valmistettavien leivontatuotteiden leivonta-ja/tai tuoreenasäilymisominaisuuksie n parantamiseksi jauhoa tai jauhon tiettyä jaetta taikka viljanjyviä käsitellään granulaattien tai rakeiden valmistamiseksi puristamalla reikälevyn lävitse ja tällä tavoin aikaansaadaan lähtötuotteen tiheyden nouseminen ainakin 10 % verran, ja että granulaatit tai rakeet jauhetaan uudelleen.

Edellä mainittu ainakin 10 % suurempi tiheys on laskettu lähtöaineen tiheydestä sen ollessa siinä tilassa, jossa se tulee matriisin aukkojen kohdalle verrattuna matriisin aukoista poistuvien ja näissä aukoissa muodostuneiden granulaattien eli rakeiden tiheyteen. Käsiteltäessä viljan jyviä voi tuote saada ensin pienemmän tiheyden kuin käsittelemättömät jyvät, kun jyvät painetaan esimerkiksi jyvämyllyä käyttämällä reikämatriisin lävitse, jolloin niiden rakenne hajoaa 61121 ennen niiden puristamista matriisin rekiin. Edellä mainittu tiheyden kasvaminen liittyy tässä tapauksessa murskattujen jyvien (rouhfeen) tiheyteen verrattuna reikämatriisista poistuviin granulaatteihi n tai rakeisiin.

□n edullista, että granulaatti tai rakeet jäähdytetään ennen niiden hienontamista.

Jauhojen tai jauhojakeiden taikka myös viljarouheen edellä selostetun tiivistämisen ja muuttamisen jälkeen muuttuvat jauhoissa tai niiden jakeissa taikka rouheessa olevat ainekset kuten tärkkelys, proteiini, pentosaanit,entsyymit, rasvat ja sen tapaiset osaksi erittäin suuressa määrin. Niinpä muun muassa jauhoissa tai viljarouheessa oleva tärkkelys hajoaa verrattuna jauhatustapahtumassa tapahtuvaan hajoamiseen oleellisesti suuremmassa määrin, minkä johdosta uudella menetelmällä käsiteltyjen jauhojen tai rouheen veden vastaanottokyky lisääntyy huomattavan suuressa määrin. Lisäksi aikaansaadaan edellä selostetulla vaikutukse1la ja tiivistyksellä tuotteen samanaikainen kuumeneminen sisäisen kitkan vaikutuksesta, mistä on seurauksena entsyymien osittainen tai täydellinen epäaktivoituminen, minkä johdosta entsyymeistä aiheutuva tärkkelyksen hajoaminen vähenee erittäin suuressa määrin.

Riippuen uuden menetelmän soveltamistavoista erilaisiin lähtötuotteisiin kuten viljajauhoihin kokonaisuudessaan tai vi1jajauhojen tai viljan jyvien erillisiin jakeisiin saadaan erilaisia vaikutuksia, joilla kuitenkin kaikissa tapauksissa on saavutettavissa näistä jauhoista tai jyvistä valmistettavien leivonnaisten leipomis- ja/tai tuoreenasäi-lymisominaisuuksien paraneminen.

Niinpä sovellettaessa esimerkiksi uutta menetelmää ruisjauhoihin, jotka ovat valmistetut tava11isesta, terveestä rukiista, jonka liiste-röitymislämpötila on noin 65°C ja 1iisteröitymiskyky noin 600 amylo-grammayksikköä, saadaan tuotetta, joka on ilman vaikeuksia muutettavissa sellaiseksi, jonka 1iisteröityrnislämpötila on noin 70°C ja jossa on 1200 amylogrammayksikköä. Tämä merkitsee sitä, että osittaisen entsyymiaktiivisuuden hävittämisen johdosta jää jäljelle lisääntynyt määrä sellaista tärkkelystä, jossa on tapahtunut hajoamista sillä tavoin, että keksinnön mukaisella menetelmällä käsitelty ruisjauho, joka on saatu tavallisesta, terveestä rukiista, omaa oleellisesti 4 61121 suuremman veden vastaanottokyvyn valmistettaessa siitä taikinaa leivontatarkoituksiin, minkä johdosta leivontatuotteiden säilyvyys on oleellisesti parempi. Jauhojen laadusta riippuen on voitu todeta vedenvastaanottokyvyn lisääntyneen 30 % ja enemmänkin verrattuna käsittelemättömiin jauhoihin. Nyt voidaan käsiteltyjä jauhoja sekoittaa käsittelemättömiin jauhoihin sellaisessa seossuhteessa, että saavutetaan etukäteen määrätty taikinan vedenvastaanottokyvyn lisääntyminen, esim. 5-10 %, minkä johdosta tällä tavoin valmistettujen leivonnaisten tuoreenasäilymisominaisuudet tulevat oleellisesti paremmiksi.Hajonneiden tärkkelyshiukkasten kasvanut lukumäärä tila-vuusyksikköä kohti aikaansaa suuremman vesimäärän liitymisen taikinassa sen pysyessä konsistenssiltaan muuten samanlaisena, mikä vesimäärä on käytettävissä 1iisteröimistä varten, koska ti lavuusyksikössä on hajonneita tärkkelyshiukkasia enemmän kuin hajoamattomia tärkkelys-hiukkasia.

Vaikkakin käsiteltäessä terveestä, normaalisesta rukiista vaImistettuja ruisjauhoja on tärkkelyksen hajoittaminen merkitykseltään tärkein, vaikuttaa uusi jauhojen käsittelymenetelmä, kun jauhot ovat valmistetut suuressa määrin kasvun aikana vahingoittuneesta viljasta, ennen kaikkea entsyymeihin, jotka niiden osittaisen tai täydellisen hajoamisen johdosta eivät enää vaikuta lainkaan tai vaikuttavat vain vähäisessä määrin tärkkelyksen hajoamiseen. Tämä merkitsee sitä, ettö käsiteltäessä jyvien reuna-alueilta valmistettuja entsyymirikkaita fraktioita voidaan entsyymien muuten aikaansaama tärkkelyksen hajoaminen saadaan huomattavasti pienemmäksi tai kokonaan vältetyksi, minkä johdosta jyvissä alun perin ollut tärkkelys jää oleellisessa määrin jäljelle myös silloin, kun kysymyksessä ovat kasvun aikana oleellisessa määrin vahingoittuneesta viljasta valmistetut jauhot.

Tällä tavoin tulee mahdolliseksi valmistaa muutoin ainoastaan rehu-tarkoituksia varten soveliaasta kypsästä viljasta leivontatarkoituksiin kelpaavaa jauhoa.

Kasvun aikana suuressa määrin vioittuneesta rukiista, jorjka liiste-röitymislämpötila oli 60°C ja liisteröitymiskyky n. 200 amylogramma-yksikköä, voitiin tämän keksinnön mukaisella menetelmällä valmistaa tavallista leipomiskykyistä ruisjauhoa, jonka liisteröitymislämpö-tila oli n. 65°C ja liisteröitymiskyky n. 500 amylogrammayksikköä.

5 61121

Uuden menetelmän soveltaminen vehnäjauhoihin ja niiden jakeisiin vaikuttaa samalla tavoin siten kuin edellä on selostettu ruisjauhojen yhteydessä, mutta kuitenkin on tällöin aikaansaatavissa myös muitakin leivontaominaisuuksien paranemisia, mitkä johtuvat puristuslämpötilan aiheuttamista muutoksista valkuaisaineisiin, jolloin aikaansaadaan parempia liisteröitymisominaisuuksia ja myös parempia leivontaominaisuuksia. Sen johdosta, että vehnäjauhojen tärkkelys on lämpötilastabii1 impi, on aikaansaatavissa muuten samalla käsittelyllä, joka selostettiin ruisjauhojen yhteydessä, vähäisempi tärkkelyksen hajoaminen, jollain kuitenkin puristuspaineen aiheuttaman nousseen lämpötilan vaikutuksesta aiheutuu selostettu valkuaisaineen muutos ja tästä aiheutuva dispergoitumisominaisuuksien paraneminen. Tämän johdosta on uudella menetelmällä aikaansaatavissa sellaista vehnäjauhoa, joka myös sen sekoittamisen jälkeen käsittelemättömään vehnäjauhoon aikaansaa leivontatilavuuden oleellisen kasvun.

Niinpä on todettu, että juuri korjatusta vehnästä valmistettua vehnä-jauhoa käyttämällä on aikaansaatavissa RMT-menetelmän mukaan leivonta-tuotteen ominaistilavuus 5400 cm kutakin 1000 g jauhoja kohti, kun taas näistä jauhoista on tämän keksinnön mukaisella käsittelyllä 3 aikaansaatavissa vastaava ominaistilavuu6· n. 6100 cm kutakin 1000 g jauhoja kohti. Tämän lisäksi on todettu, että taikinaa käsiteltäessä ovat keksinnön mukaan käsitellyn jauhon ominaisuudet oleellisesti paremmat kuin käsittelemättömien jauhojen vastaavat ominaisuudet.

Samalla tavalla kuin mitä ruisjauhojen yhteydessä on selostettu voidaan luonnollisesti vaikuttaa myös vedenottokykyyn ja täten myöskin vi1jarouheesta tai vi1jarouhetta käyttämällä valmistettujen leivonnaisten tuoreena pysymiseen ja sen parantamiseen, kun tälle rouheelle suoritetaan keksinnön mukainen käsittely.

Vi1jarouheen valmistus ja sen keksinnön mukainen käsittely voi tapahtua myöskin yhdessä ainoassa työvaiheessa, jolloin kokojyvät, ainakin osittain rouhitaan ja saatetaan samanaikaisesti puristuspaineen alaisiksi.

Soveltamalla uutta menetelmää, joko jauhoihin tai vaihtoehtoisesti erillisiin jauhojakeisiin taikka jyviin voidaan aikaansaada tarkoitettuja vaikutuksia edellä selostettujen tavoitteiden aikaansaamiseksi, jotka ovat myös toistettavissa. Sekoittamalla vastaavallä tavalla käsiteltyä ja käsittelemätöntä tavaraa voidaan jatkokäsittelyn suorittajille 6 61121 siis leipomoille ja vastaaville valmistaa jauhoja ja muita leivonnaisten valmistukseen tarvittavia jauhatustuotteita, joiden vedenotto-kyky on etukäteen tarkasti määrätty ja joiden vedenottokyky on myös tapaus tapaukselta halutulla tavalla säädettävissä ilman, että tällöin olisi käytettävä mitään lisäaineita kuten paisutusjauhoja tai sen tapaisia. Tällöin voidaan käyttää hyväksi uutta menetelmää soveltamalla leivontatarkoituksia varten muutoin kasvun aikana johtuvasta vioittumisesta leivontatarkoitukseen käyttökelvottomia jauhoja.

Vaikkakin edellä on käsitelty viljasta tehtyjä jauhoja tai viljan-jyviä, pitää edellä mainittu luonnollisesti paikkansa kaikkiin erilaisiin viljatuotteista valmistettuihin jauhoihin ja myös rouheisiin nähden, joille voidaan suorittaa uuden menetelmän mukainen käsittely joko kokonaan tai ainakin jakeittain edellä selostettujen edullisten vaikutusten aikaansaamiseksi.

Uutta menetelmää voidaan soveltaa vi1jajauhojen tai vi1jarouheiden käsittelyyn, jolloin käsiteltävän tavaran kosteuspitoisuus voi vaihdella. Niinpä voidaan kostuttamattomi1le jauhoille tai niiden jakeille taikka vi1jarouheelle suorittaa ilman muuta käsittely keksinnön mukaisella menetelmällä. Tavoitellut ja saavutettavissa olevat vaikutukset ovat tietyssä määrin riippuvaiset käsiteltävän tavaran kosteuspitoisuudesta. Kun tavaran kosteuspitoisuus on pieni, ovat myös saavutettavat vaikutukset pienempiä kuin silloin, kun kosteuspitoisuus on suurempi. On voitu todeta, että esim. tavaran kosteuspitoisuuden olles sa 10 % saavutetaan edellä selostetut jauhojen tai rouheen halutut paremmat ominaisuudet, vaikkakin pienemmässä mittakaavassa. Edullisempaa on kuitenkin, jos tavaran kosteuspitoisuus on 13-15 % tai vielä enemmän. Kun tavaran kosteuspitoisuus on erittäin pieni, on tällöin suositeltavaa, että jauhot tai jauhojen käsiteltävä jae taikka viljarouhe kostutetaan vastaavalla tavalla, jolloin on suositeltavaa suorittaa kostutus vesihöyryllä ja pienehköissä lämpötiloissa lämmittämällä tavara lämpötilaan noin 25°C, jotta tämän jälkeen suoritettavassa tiivistystapahtumassa aikaansaataisiin haluttu lisälämpe-neminen, joka on välttämätön varsinkin käsiteltäessä vehnäjauhoja tai sen jakeita valkuaisaineissa aikaansaatavien muutosten aiheuttamiseksi ja granulaattien tai rakeiden valmistamiseksi.

7 61121

On edullista, jos granulaatti tai rakeet jäähdytetään ennen niiden pienentämistä, koska tällä tavoin saadaan pienennystapahtumaa helpotetuksi tai parannetuksi.

Jauhon tai kulloinkin käytettävän jauhojakeen taikka viljanjyvien muuttaminen granulaatiksi tai rakeiksi voidaan suorittaa monella eri tavoilla. Tärkeää on kuitenkin, että puristettaessa jauhoa tai sentapaista syntyy sisäistä kitkaa ja tämän johdosta lämpemenistä, niin että siis puristustapahtumaa varten täytyy olla käytettävissä puristettavan tavaran tietty tilavuus. Puristaminen voidaan suorittaa esimerkiksi käyttämällä mäntäsylinterilaitetta, jolloin valmistetaan mahdollisesti puristuskakku sylinterin sisäpuolella, jonka suhteellisen korkeuden täytyy olla hyvin pieni ja esimerkiksi vain muutamia millimetrejä. Tarkoituksen mukaisesti puristetaan kuitenkin jauho tai jau-honjae taikka viljarouhe vuotokappaleiden kuten granulaattien tai rakeiden valmistamiseksi, reikämatriisin lävitse. Tällä menetelmällä on jatkuva prosessi mahdollinen, mikä tuskin on toteutettavissa silloin kun kysymyksessä on mäntäsylinterilaite.

Keksinnön mukaisen menetelmän toteuttamiseksi voidaan käyttää sellaista laitetta, jossa on yläosastaan suljettu ja jauhoja varten tarkoitetulla tuloputkella varustettu jyvämylly, joka on suljettu alhaalta päin sellaisella reikä1evy1lä, jossa on reikien avautumispuolia kohtaan laajenevat poraukset. Reikälevyn alapuolella on tällöin vastaanottotila reikälevyn avulla valmistettuja rakeita varten, johon on liitetty syöttölaite rakeita varten tarkoitettua pienennys- tai jauhatuslaitetta varten.

Jauhettaessa rakeita tai granulaattia on pidettävä huolta siitä, että hienonnusaste on lähtöaineeseen verrattuna siitä poikkeava, so. käsitellyn ja hienonnetun tavaran hiukkaskoko ei saa olla sama kuin käsittelyyn johdettavan tavaran.

Kuten kokemukset ovat osoittaneet, on monissa tapauksissa tarkoituksen mukaista, että käsiteltyä tavaraa ei jatkokäsitellä pelkästään sellaisenaan vaan että siihen sekoitetaan käsittelemätöntä tavaraa, jotta tällä tavoin voitaisiin tarkoin säätää jauhon tai sentapaisen muutoksen määrää.

β 61121

Kuvioissa on esitetty eräs suoritusmuoto keksinnön mukaisen menetelmän soveltamiseksi tarkoitetusta laitteesta.

Kuviot tarkoittavat seuraavaa:

Kuv. 1 esittää kaavamaisesti ja leikattuna puristus 1 aitetta, jossa on vaakasuoraan suuntaan sijoitettu reikälevy.

Kuv. 2 esittää suuremmassa mittakaavassa kuvion 1 mukaisen laitteen erästä osaa, johon kuuluu reikälevy ja sen päällä toimiva jyvämylly.

Kuv. 3 esittää kuviosta 2 otettua pituussuuntaista leikkausta.

Kuv. 4 esittää suuremmassa mittakaavassa erästä suoritusesimerkkiä reikälevyssä olevasta porauksesta.

Kuv. 5, I-IV esittää lujuuskäyriä (farinogrammeja)taikinoista, jotka ovat valmistetut käsittelemättömästä ja käsitellystä jauhosta.

Kuvion 1 mukaisessa laitteessa on tulosuppilo 1, johon liittyy putki 2, jossa on sekoittimella 3 varustettu tulojohto, jolloin sekoitinia 3 käytetään käyttömoottori1la 4, joka sekoitin päättyy kotelon 5 yläpuolelle, joka on alaosastaan suljettu reikälevyllä 6. Kotelossa 5 pyörii moottorin 7 käyttämä jyvämylly 8. Kotelon 5 alapuolelle on sijoitettu toiseksi koteloksi 9 muodostettu vastaanottotila 10, johoo kerääntyy reikälevyn eli levymatriisin 6 välitse puristettu tavara rakeisena ja poistuu nuolen 21 suuntaan, jolloin se johdetaan kuviossa esittämättömän syöttölaitteen avulla samoin kuviossa esittämättömään pienennys- eli jau hatuslaitteeseen.

Kotelossa 5 on vielä tavaran jakolaite 11, joka on muodostettu jako-kansioksi ja joka voi samalla olla alaosastaan muodostettu suutinkie-koksi 12, josta johdetaan kuviossa esittämätöntä höyryntuloputkea myöten käsiteltävään tavaraan 1isäkosteutta ja mahdollisesti myös lämpöä.

9 61121

Jyvämyllyn Θ sekä reikälevyn eli 1evymatriisin 6 rakenne selviää erityisesti kuviosta 2 ja 3. Niistä havaitaan, että reikälevyn alapuolella on vasaramyllyn akseliin 13 liitetty veitsi 14, joka leikkaa reikälevyn 6 lävitse puristetun tavaran reikälevyn alapuolella rakeiksi, jotka poistetaan kokoamistilasta 10 nuolen 21 suuntaan.

Reikälevyssä 6 on kuvioiden 2 ja 3 mukaan ulompi ja sisempi massiivinen reuna 15 ja vastaavasti 16, joiden väliin on useampaan samankeskiseen renkaaseen sijoitettu porauksia 17, joista kuviossa 4 on yksi esitetty leikattuna ja suuremmassa mittakaavassa. Poraukset 17 sijaisevät välittömästi vierekkäin ja niiden väleihin jää leikkaavia kannaksia ja niiden sillä puolella, josta tavara tulee, on porauksessa suhteellisen lyhyt osa 1B, jonka avautumiskulma on suurehko (esim.60° pystysuoraan akseliin nähden), minkä lisäksi siinä on katkoviivaan 19 saakka ulottuva hieman kartiomainen osa, joka muuttuu lieriömäiseksi osaksi, joka päättyy toisen katkoviivan 20 kohdalla. Tästä jatkuu poraus sen poisto-aukkoa kohti jälleen hieman kartiomaisesti siten, että puristuksen vaikutuksesta porauksessa syntyneet rakeet voivat poistua vapaasti porauksesta 17.

On huomattavaa, että muuttamalla porausten mittoja eli kartiomai-suutta ja myös lieriömäistä osaa voidaan aikaansaada erilaisia puristus-paineita ja erilaisia tihentymisasteita riippuen tavaran ominaisuuksista kuten kosteudesta, hienojakoisuudesta ja sentapaisista. Kaikissa tapauksissa täytyy poraukset kuitenkin mitoittaa sillä tavalla että halutun vaikutuksen aikaansaamiseksi saavutetaan ainakin 10-% tavaran tiivistyminen verrattuna lähtöaineen tiheyteen, kuten pää-patenttivaatimuksessa on esitetty, koska muussa tapauksessa ei saavuteta haluttua tärkkelyksen murtumista ja vaikutusta valkuaisaineisiin ja entsyymeihin halutussa määrin.

Kuviossa 5, I-IV esitetyissä taikinalujuus- farinogrammeissa on selvennetty keksinnön mukaisen menetelmän vaikutusta ruisjauhoihin esimerkin kaltaisesti.

Numerolla I varustettu taikinanlujuuskäyrä esittää taikinan vastaavia arvoja, kun kysymyksessä on sellainen käsittelemätön ruisjauho, joka on valmistettu sellaiseksi, että sen vedenvastaanottokyky on 67,5%.

10 61121

Numerolla II varustettu käyrä esittää sellaisen taikinan arvoja, joka on valmistettu käyttämällä keksinnön mukaisella menetelmällä käsiteltyä ruisjauhoa, jonka vedenvastaanottokykyä on lisätty noin 25 % verran. Käyristä havaitaan, että molempien käyrien alkuosat ovat suunnilleen samankaltaiset mutta että 10 minuuttia kestäneen vaivauksen jälkeen on kuvion 1 mukaisen taikinan viskositeettiarvo laskenut lukuun suunnilleen 260, kuh taas kuvion 2 mukaisen taikinan vastaava loppuarvo on noin 360.

Numerolla III merkitty käyrä liittyy sellaiseen taikinaan, joka on valmistettu ruisjauhosta, joka on käsitelty keksinnön mukaisella menetelmällä ja jonka vedenvastaanottokykyä on lisätty 20 %. Verrattuna käyrään II on havaittavissa, että jo 5 % vedenvastaanottokyvyn lisääntyminen aiheuttaa oleellisesti suuremman taikinan viskositeetin siten että lähtöarvot ja myös loppuarvot ovat oleellisesti suuremmat kuin käyrän II mukaan.

Lopuksi esitetään käyrässä IV sellaisen taikinan viskositeetti, joka on valmistettu ruisjauhosta, jota on käsitelty keksinnön mukaisella menetelmällä ja jonka prosentuaalinen vedenvastaanottokyky on sama kuin kuvion I mukaisen taikinan. Verrattaessa toisiinsa molempia käyriä I ja IV on havaittavissa, että käsitellystä ruisjauhosta valmistetun taikinan lujuus on suunnilleen kaksi kertaa niin suuri kuin käsittelemättömästä ruisjauhosta valmistetun ja että taikinan loppuarvo käyrän IV mukaan on yli kaksi kertaa niin suuri kuin käyrän I mukaisen taikinan vastaava loppuarvo. Käyristä I-IV on havaittavissa, että käsitellyllä ruisjauholla, jonka veden vastaanottokykyä on lisätty 20 %, on suunnilleen samat lähtöarvot kuin käsittelemättömällä ruisjauholla, minkä johdosta käsitellystä ruisjauhosta valmistetun taikinan edullisempien ominaisuuksien johdosta voidaan työskennellä vis-kositeettiarvojen pysyessä lähes samoina, jolloin veden vastaanottokyky on lisääntynyt 25 %, mistä on seurauksena huomattavasti suurempi kosteusmäärän sitoutuminen, mikä puolestaan lisää leivontatuotteiden tuoreenasäilymisominaisuuksia vastaavassa määrin.

Keksinnön mukaisen menetelmän vaikutukselle on siis tunnusomaista intensiivinen painekäsittely ja samanaikainen lämpötilan nostaminen tavaran ollessa riittävän kosteaa, jotta aikaansaataisiin edellä selostetut vaikutukset tärkkelyksen hajoamiseen, entsyymien epäaktivoi- 11 61121 miseen ja muissa aineksissa oleviin muutoksiin nähden. Mitä bakteerien määrään tulee, on esimerkiksi käsittelemättömissä jauhoissa bakteerien lukumäärä noin 500 000 yhtä grammaa kohti viljatuotetta, kun taas käsitellyssä jauhossa on niitä noin 1000 yhtä grammaa kohti viljatuotetta, joten myös näistä lukuarvoista on todettavissa jauhojen mekaanis-termisen käsittelyn edullinen vaikutus.

Claims (2)

1. Menetelmä viljajauhon tai viljajauhon ainakin erään jakeen taikka viljanjyvien käsittelemiseksi, tunnettu siitä, että niistä valmistettavien leivontatuotteiden leivonta- ja/tai tuor-cena-säilymisominaisuuksien parantamiseksi jauhoa tai jauhon tiettyä jaetta taikka viljanjyviä käsitellään granulaattien tai rakeiden valmistamiseksi puristamalla reikälevyn lävitse ja tällä tavoin aikaansaadaan lähtötuotteen tiheyden nouseminen ainakin 10 % verran, ja että granulaatit tai rakeet jauhetaan uudelleen.

1 2 61121

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että granulaatit tai rakeet jäähdytetään ennen niiden hienontamista.