FI20215976A1 - Vaihtolavayksikkö ja menetelmä vaihtolavojen käsittelemiseksi työkohteessa - Google Patents

Abstract

Keksintö koskee vaihtolavayksikköä, joka on käsiteltävissä ajoneuvoon (100, 10’) järjestetyllä vaihtolavalaitteistolla (101, 26) ja johon vaihtolavayksikköön kuuluu etu- ja takapää (32,33) takapään ollessa varustettuna välinein (36) vaihtolavayksikön ja tukipinnan (35) välisen kontaktin järjestämiseksi vaihtolavayksikön käsittelyn aikana tukipintaan tukeutuen, jalasrakenne (11, 11’), päällirakenne (12) jalasrakenteen päällä, ja tartunta (13, 31) vaihtolavayksikön etupään yhteydessä vaihtolavayksikön käsittelemiseksi vaihtolavalaitteistolla (101, 26) tukipintaan tukeutuen sen käsittelyn aikana. Vaihtolavayksikön päällirakenne käsittää vaihtolavalaitteiston käsittelyn aikana tukipintaan tukeutuvien, etupään (32’) puolelta käsiteltävien vaihtolavojen (110) käsittelemiseksi vaihtolavayksikön takapään kautta vaihtolavayksiköllä. Lisäksi vaihtolavayksikköön kuuluu ohjattavissa olevat pyörät (14) vaihtolavayksikön liikuttamiseksi, joista ainakin osa on sovitettu toimimaan välineinä vaihtolavayksikön (10) ja tukipinnan (35) välisen kontaktin järjestämiseksi ja voimanlähde (34) sovitettuna vaikuttamaan pyöristä ainakin osaan. Lisäksi keksintö koskee myös menetelmää vaihtolavojen käsittelemiseksi työkohteessa.

Description

VAIHTOLAVAYKSIKKÖ JA MENETELMÄ VAIHTOLAVOJEN KÄSITTELEMISEKSI

TYÖKOHTEESSA Keksintö koskee vaihtolavayksikköä, joka on käsiteltävissä ajo- neuvoon järjestetyllä vaihtolavalaitteistolla ja johon vaihto- lavayksikköön kuuluu - etu- ja takapää takapään ollessa varustettuna välinein vaihtolavayksikön ja tukipinnan välisen kontaktin järjes- tämiseksi vaihtolavayksikön käsittelyn aikana tukipintaan tukeutuen, - jalasrakenne, - päällirakenne jalasrakenteen päällä, - tartunta vaihtolavayksikön etupään yhteydessä vaihtola- vayksikön käsittelemiseksi vaihtolavalaitteistolla tuki- pintaan tukeutuen sen käsittelyn aikana. Lisäksi keksintö koskee myös menetelmää vaihtolavojen käsitte- lemiseksi työkohteessa. Kuljetusalalta tunnettua on erilaisten vaihtolavojen käyttö eri kuljetustarpeisiin. Vaihtolavat ovat niiden kuljetukseen tar- koitettujen ajoneuvojen päälle esimerkiksi nostettavia tai ve- dettäviä, riippuen vaihtolavojen käsittelytekniikasta. Tällöin vaihtolavojen kuljetukseen tarkoitettu ajoneuvo on varustettu 5 vaihtolavojen käsittelyyn tarkoitetulla vaihtolavalaitteis- N 25 tolla. å 2 Nostettavat vaihtolavat edellyttävät ajoneuvolta nostolai- E tetta, jolla vaihtolava nostetaan auton päälle ja sieltä pois. O Toisin sanoen, tällöin vaihtolava on molemmissa hetken aikaa 3 30 ilmassa noston aikana. Nostolaitteen nostokapasiteetista ja O ulottuvuudesta johtuen vaihtolavoilla on painoraja. Lisäksi nostolaitteella nostettavien vaihtolavojen rakenne on usein hyvin valmistajakohtainen, joka rajoittaa niiden hyödynnettä- vyyttä eri sovelluskohteissa.

Nosturilla käsiteltäviin vaihtolavoihin nähden paljon yleisim- piä ovat vaihtolavat, joita käsitellään vaihtolavaa vetävillä ja työntävillä vaihtolavalaitteistoilla, joita ovat esimerkiksi koukkulaite ja vaijerivetolaite (engl. (standard) roll-off). Tyypillisesti vaihtolavalaitteisto on tällöin varustettu myös kipillä.

Tällaisille vaihtolavoille on tunnetusti ominaista, että ne makaavat alustaa vasten koko sen pääasialliselta pi- tuudeltaan ajoneuvon päällä ja sen päältä pois ollessaan.

Li- säksi ne tukeutuvat yhteen tai useampaan tukipintaan, kuten esimerkiksi maahan ja/tai ajoneuvoon, niitä käsiteltäessä eli vaihtolavaa liikuteltaessa sen pituussuunnassa.

Tukeutuminen alustaan, kuten esimerkiksi maahan tapahtuu tyypillisimmin vie- rivän kontaktin kautta vaihtolavayksikön takapään yhteydestä, joka on vaihtolavayksikön tartunnalliseen etupäähän nähden vas- takkainen pää.

Lisäksi niitä käsitellään ajoneuvon perän kautta, johon vaihtolava myös tukeutuu, ainakin jossain sen käsittelyn vaiheessa, sen jalasrakenteeltaan.

Perusrakenteinaan vaihtolavaan kuuluu jo edellä viitattu ja- lasrakenne, päällirakenne jalasrakenteen päällä ja tartunta 5 vaihtolavan yhdessä päässä.

Vaihtolava makaa alustaa, kuten N 25 esimerkiksi ajoneuvoa tai maata vasten sen jalasrakenteeltaan. 3 Jalasrakennetta voidaan nimittää myös vaihtolavan juoksuiksi.

D Juoksut, joita on kaksi rinnakkain pienen, standardissa määri- E tellyn, etäisyyden päässä toisistaan, toimivat lisäksi joh- O teina, kun vaihtolavaa liikutetaan ajoneuvon päällä.

Lisäksi 3 30 wvaihtolava voidaan lukita juoksuista ajoneuvoon siihen järjes- O tetyllä lukitusmekanismilla.

Vaihtolavan päällirakenne voi olla käytännössä mikä tahansa kuviteltavissa oleva päällirakenne.

Eräinä esimerkkeinä yksin- kertaisimmista päällirakenteista voidaan mainita avolavetit, laidalliset avolavat (eri laidankorkeuksin), säiliöt (nesteitä tai roskia varten), kapelli- tai umpikorit tai jopa työmaakopit tai erilaiset laitteistot rakennettuna vaihtolavarungon päälle.

Toisin sanoen, vaihtolavan päällirakenne voidaan muodostaa mistä tahansa vastaavasta päällirakenteesta, joka voisi olla kiinteästi ajoneuvon päälle rakennettu, niiden päällirakentei- den lisäksi, jotka ovat luonteeltaan sellaisia, että ne ovat käyttökohteeseensa vaihdettavissa (kuten esimerkiksi roskala- vat). Tartunta esimerkiksi koukkulavan tapauksessa on lenkki tai sil- mukka, johon ajoneuvon vaihtolavalaitteiston koukkulaitteella voidaan tarttua vaihtolavan käsittelemiseksi sen yhdestä pääs- tään.

Lenkki voi olla sovitettuna osaksi jalasrakennetta.

Vaih- tolavan rakenteen varsinkin sen jalasten sijainnin ja mittojen osalta määrittää suomalainen standardi SFS 4471 koskien vai- jeri- ja koukkuvaihtolaittein kuorma-autoissa ja perävaunuissa käytettäviä maahanlaskettavia vaihtokoreja tai vastaava ruot- salainen standardi SS 3021. On olemassa myös vastaava DIN- standardi 30722. Standardin ansiosta samaa vaihtolavaa voidaan 5 käsitellä ja kuljettaa millä tahansa vaihtolavalaitteistolla N 25 ja sama myös käänteisesti. å 2 Vaihtolavoja kuljettava ja käsittelevä ajoneuvo on tyypilli- E sesti maantieliikenteeseen tarkoitettu kuorma-auto.

Sillä vaih- O tolava on mahdollista, kuljetuksen kokonaistapahtumaan nähden, 3 30 verraten nopeasti poimia kyytiin, kuljettaa maanteitse seuraa- O vaan paikkaan ja poistaa siellä kyydistä.

Tunnetaan kuitenkin monia eri tilanteita, joissa kuorma-autolla suoritettava vaih- tolavojen käsittely ja siirto koetaan kömpelönä ja joustamattomana, ja joissain tilanteissa jopa mahdottomana. Näin on esimerkiksi työmaaolosuhteissa tai muissa tilanteissa, joissa käsiteltäviä vaihtolavoja on paikallisesti paljon ja/tai siirtomatkat ovat hyvin lyhyitä.

Esimerkiksi rakennustyömailla on usein paljon vaihtolavoja eri käyttötarkoitusta varten. Vaihtolavoja joudutaan siirtelemään työmaan sisällä paikasta toiseen esimerkiksi työmaan edisty- essä. Siirrot työmaan sisällä ovat tyypillisesti lyhyitä, jos- kus jopa vain muutamia metrejä, tyypillisemmin joitain kymmeniä metrejä, harvemmin kuitenkaan muutamia satoja metrejä enempää. Tällöin kuorma-autolla tapahtuva vaihtolavojen käsittely ja siirtely koetaan erittäin jäykäksi ja raskaaksi menettelyksi. Itse vaihtolavan käsittelyyn voi kulua jopa enemmän aikaa kuin käsittelyjen välissä tapahtuvaan siirtoon. Ei ole mitenkään tavaton tilanne, että kuorma-auto joudutaan tilaamaan työmaalle, joskus jopa pelkkää vaihtolavan paikal- lissiirtoa varten. Sen paikalle saamisesta voi aiheutua usein viivästystä työmaan muihin meneillään oleviin toimintoihin, varsinkin, jos vaihtolava sijaitsee sen hetkiseen tarpeeseen nähden väärässä paikassa ja/tai on muiden töiden tiellä. 5 Kuorma-autolla suoritettava vaihtolavan siirto tapahtuu tyy- N 25 pillisimmillään työmaalle hankittuna ulkopuolisena ostopalve- 3 luna. Toisin sanoen, vaihtolavan siirto tilataan kuorma-autoi- 2 lijalta, jolla on sopiva varustelu autossaan vaihtolavojen kä- E sittelemiseksi. Siten jokainen kuorma-autolla suoritettu kä- O sittelytoimenpidesarja aiheuttaa tyypillisesti kertakulun eli 3 30 kustannuksia, vaikka vaihtolavaa ei varsinaisesti edes kulje- O tettaisikaan mihinkään. Vaihtolavojen siirtoja työmaan sisällä ja siten myös niistä aiheutuvia kustannuksia voi olla vaikeaa arvioida tai ennakoida. Vielä eräs epäkohta, joka nimenomaan liittyy kuorma-autolla suoritettavaan vaihtolavan käsittelyyn on, että se on käytännöllisesti katsoen mahdotonta ahtaissa ja matalissa sisätiloissa, joissa vaihtolavoja myös usein tarvi- taan. 5 Keksinnön tarkoituksena on aikaansaada vaihtolavayksikkö ja me- netelmä vaihtolavojen käsittelemiseksi, joilla parannetaan vaihtolavojen käsittelyyn liittyviä tunnetun tekniikan ongel- mia.

Keksinnön mukaisen vaihtolavayksikön tunnusomaiset piir- teet on esitetty patenttivaatimuksessa 1 ja vastaavan menetel- män patenttivaatimuksessa 11. Keksintö perustuu ajatukseen käsitellä käsittelyn aikana tuki- pintaan tukeutuvia vaihtolavoja paikallisesti erityisellä pyö- rillä ja ohjauksella varustetulla vaihtolavayksiköllä, joka it- sessään on myös käsiteltävissä käsittelyn aikana tukipintaan tukeutuvana vaihtolavana.

Vaihtolavayksikkö on varustettu vaih- tolavojen käsittelylaitteistolla ja sen lisäksi se on järjes- tetty yllättävästi itse vielä ajoneuvon muotoon.

Ajoneuvon muo- toon sovitettua vaihtolavayksikköä voidaan edelleen käsitellä puolestaan vaihtolavalaitteistolla, joka on maantieliikentee- seen tarkoitetussa ajoneuvossa.

Toisin sanoen, tällöin ajoneu- vossa on sen vaihtolavalaitteistolla käsiteltävänä toinen vaih- 5 tolavalaitteisto keksinnön mukaiseen vaihtolavayksikköön si- N 25 joitettuna.

Toisin sanoen, keksinnön mukaisen vaihtolavayksikön 3 olennainen osa on yllättävästi sen päällirakenteena toimimaan 2 sovitettu vaihtolavalaitteisto ja sen lisäksi myös pyörät, E jotka tekevät siitä ajoneuvomaisen. ~ 3 30 Eräs merkittävä keksinnön etu on se, että erään sovellusmuodon O mukaan keksinnön mukaista vaihtolavalaitteistolla varustettua vaihtolavayksikköä kuljetettaessa maantieliikenteen tarkoite- tulla ajoneuvolla vaihtolavayksikössä voi myös olla mukana vielä varsinainen vaihtolava vaihtolavayksikön päälle järjes- tettynä.

Toisin sanoen, tällöin maantieliikenteeseen tarkoite- tulla ajoneuvolla kuljetetaan tavallaan kahta vaihtolavayksik- köä päällekkäisesti, siis itse varsinaista vaihtolavaa pääl- limmäisimpänä ja keksinnön mukaista vaihtolavayksikköä, joka kannattelee tällöin päällään vaihtolavaa ja joka puolestaan itse tukeutuu ajoneuvon vaihtolavalaitteistoon.

Vaihtolavayk- sikkö matalana rakenteena mahdollistaa tämän.

Siten keksinnön mukaisen vaihtolavalaitteistolla varustetun vaihtolavayksikön siirtäminen paikasta toiseen ei vaadi erityistä omaa kuljetus- suoritettaan, vaan se voidaan siirtää maantieliikenteen ajo- neuvolla varsinaisen vaihtolavan kanssa, mikäli niin halutaan.

Matala rakennekonstruktio mahdollistaa myös vaihtolavayksikön käytön sisätiloissa.

Kuorma-autolla vaihtolavojen käsittely ma- talissa sisätiloissa on jopa mahdotonta esimerkiksi niiden hy- tinkorkeuden ja/tai kipin vaatiman suuren nostokorkeuden ja/tai koukkuvarren korkealta koukkaavan kaaren takia.

Perinteiseen kuorma-autoon verrattuna keksinnön mukainen vaih- tolavayksikkö on matala- ja kevytrakenteinen, kauko-ohjattuna jopa miehittämätön ja ympäristöystävällinen siirrinvaunu vaih- tolavojen käsittelemiseksi.

Akuilla ja sähkömoottorilla varus- tettuna se on myös ympäristöystävällinen ja pakokaasuton.

Täl- 5 löin ja lisäksi kevytrakenteisena sitä voidaan käyttää myös N 25 esimerkiksi kiinteistöjen välissä.

Muut keksinnöllä saavutet- 3 tavat lisäedut ilmenevät selitysosasta ja ominaispiirteet ohei- 2 sista patenttivaatimuksista. = a © Keksintöä, jota ei ole rajoitettu seuraavassa esitettävään so- 3 30 vellusmuotoon, selostetaan tarkemmin viittaamalla oheisiin ku- O viin, joissa

Kuva 1 esittää periaatteellisella tasolla erästä ensimmäistä esimerkkiä keksinnön mukaisesta vaihtolavayksiköstä, Kuvat 2a - 2c esittävät esimerkkiä vaihtolavan käsitte- lystä periaatteellisesti esitetyllä vaihto- lavayksiköllä vaiheittain, Kuvat 3a - 3c esittävät periaatteellista esimerkkiä vaih- tolavayksikön käsittelystä kuorma-autolla vaiheittain ja Kuvat 4 - 7 esittävät periaatteellisella tasolla erästä toista esimerkkiä keksinnön mukaisesta vaih- tolavayksiköstä eri suunnista tarkasteltuna.

Kuvassa 1 esitetään eräs esimerkki keksinnön mukaisesta vaih- tolavayksiköstä 10 etuviistosta tarkasteltuna periaatteelli- sella tasolla. Kuvien 3a - 3c mukaisesti vaihtolavayksikkö 10 on käsiteltävissä ajoneuvoon 100, 10’ järjestetyllä vaihtola- valaitteistolla 101, 26.

Vaihtolavayksikköön 10 kuuluu perusosinaan jalasrakenne 11, päällirakenne 12 ja tartunta 13. Jalasrakenne 11 on yksinker- taisimmillaan kaksi rinnakkaisesti etäisyyden päässä toisistaan olevaa ja vaihtolavayksikön 10 pituussuuntaista L pitkänomaista 5 palkkia. Palkit voivat olla esimerkiksi I-profiilia tai putki- N 25 palkkia. Vaihtolavayksikkö 10 tukeutuu alustaan, kuten esimer- 3 kiksi maahan 35’ tai kuorma-auton 100’ vaihtolavalaitteistoon 2 101 jalasrakenteensa 11 kautta. Lisäksi jalasrakenne 11 toimii E myös ohjurina, kun vaihtolavayksikköä 10 käsitellään kuorma- O auton 100” vaihtolavalaitteistolla 101. Toisin sanoen, vaihto- 3 30 lavayksikön 10 suuntaus säilyy jalasrakenteen 11 ansiosta ha- 3 luttuna, kun vaihtolavayksikköä 10 joko vedetään kuorma-auton 100’ päälle tai kun se siirretään pois kuorma-auton 100’ päältä kuorma-auton 100” vaihtolavalaitteistolla 101 ja sen rakenteisiin tukeutumalla ainakin jossain vaihtolavayksikön 10 siirron vaiheessa. Vaihtolavayksikköön 10 kuuluva tartunta 13 on tarkoitettu vaih- tolavayksikön 10 käsittelemiseksi vaihtolavalaitteistolla 101, 26 yhteen tai useampaan tukipintaan 35 tukeutuen koko sen kä- sittelyn aikana. Vaihtolavayksikön 10 käsittelyyn kuuluu vaih- tolavayksikön 10 liikuttamista sen pituussuunnassa L. Tyypil- lisesti tartunta 13 on vaihtolavayksikön 10 siinä päässä, joka edellä vaihtolavayksikkö 10 vedetään kuorma-auton 100' päälle. Tätä päätä, jonka puolelta vaihtolavayksikköä 10 käsitellään, voidaan kutsua myös vaihtolavayksikön 10 etupääksi 32. Tartun- tana 13 voi toimia lenkki tai silmukka. Lenkkiin on kuorma- auton 100’ vaihtolavalaitteistoon 101 kuuluvan koukkulaitteen 103 koukulla 23”, yleisemmin, tarttujalla, mahdollista irro- tettavasti kiinnittyä. Lenkillä toteutettu tartunta 13 on tyy- pillisesti nostettu etäisyyden päähän jalasrakenteesta 11, jotta siihen on helpompi ja nopeampi tarttua koukkulaitteen 103 koukulla 23”.

Vaihtoehtoisesti tai jopa lenkin tilalla tartuntana 13 voi toi- mia yhtä lailla perinteisempi, jalasrakenteeseen 11 järjestetty vaijeritartunta. Siinä on yleensä yhdet kiinnityspisteet 13” 5 vaijereille molemmissa jalasrakenteen I-palkeissa niiden päädyn N 25 yhteydessä. Tällöin koukkulaitteen 21 sijasta vaihtolavalait- 3 teisto on vaijerilaitteisto (ei esitetty).

O E Vaihtolavayksikön 10 päällirakenne 12 on jalasrakenteen 11 O päällä. Tartunta 13 on puolestaan päällirakenteen 12 yhdessä 3 30 päässä. Keksinnön mukaisen vaihtolavayksikön 10 päällirakenne O 12 käsittää vaihtolavayksikköön 10 sovitetun vaihtolavalait- teiston 26 käsittelyn aikana tukipintaan 35 tukeutuvien vaih- tolavojen 110 käsittelemiseksi vaihtolavayksikön 10 takapään

33 kautta vaihtolavayksiköllä 10. Vaihtolavalaitteiston 26 si- jasta voidaan puhua myös vaihtolavan 110 kuormauslaitteistosta.

Vaihtolavan 110 käsittely voidaan ymmärtää vaihtolavan 110 vaihtolavayksikön 10 päälle vetämiseksi, vaihtolavan 110 vaih- tolavayksikön 10 päältä poistamiseksi vaihtolavayksikön 10 ra- kenteisiin tukeutuen ainakin jossain poiston vaiheessa ja näi- den välissä tapahtuvana vaihtolavan 110 siirtona keksinnön mu- kaisella liikkumaan sovitetulla vaihtolavayksiköllä 10. Vaih- tolavaa 110 vaihtolavayksiön 10 päälle vedettäessä ja vastaa- vasti myös poistettaessa eli liikuteltaessa vaihtolavaa 110 sen pituussuunnassa eli sen etupään 32” ja takapään 33' määrittä- mässä suunnassa, vaihtolava 110 on esimerkiksi vierivässä kon- taktissa tukipintaan 35 tukeutuen vaihtolavan 110 käsittelyn eli sen siirron aikana.

Siten, vaihtolavaa 110 ei missään vai- heessa esimerkiksi nosteta maasta 35’ tai ajoneuvosta 100 ko- konaan ilmaan, kuten tapahtuu esimerkiksi nosturilla käsitel-

täville vaihtolavoille niiden siirron aikana.

Kuten edellä jo viitattiinkin, vaihtolavayksikkö 10 ja siten myös sille päällirakenteeksi 12 sovitettu vaihtolavalaitteisto 26 on sovitettu siirrettäväksi.

Siten, vaihtolavayksiköstä 10 voidaan yhtä lailla puhua myös vaihtolavasiirtimenä tai vaih- 5 tolavojen 110 siirrinvaununa.

Tällöin vaihtolavayksikköön 10, N 25 erityisemmin sen päällirakenteeseen 12 kuuluu pyörät 14 vaih- 3 tolavayksikön 10 liikuttelemiseksi.

Pyöriä 14 on nyt neljä ja 2 ne ovat vaihtolavayksikön 10 joka kulmalla.

Toisin sanoen, täl- E löin on kaksi pyörää 14 vaihtolavayksikön 10 etupäässä 32 ja O kaksi pyörää vaihtolavayksikön 10 takapäässä 33. Pyörät 14 on 3 30 sovitettu akseleihin, jotka on tuettu vaihtolavayksikön 10 ja- O lasrakenteeseen 11. Pyöristä 14 ainakin osa on sovitettu oh- jattavissa oleviksi vaihtolavayksikön 10 kulkusuunnan muutta- mista varten.

Sovellusmuodon mukaisessa tapauksessa ohjattavissa olevat pyörät ovat vaihtolavayksikön 10 tartunnan 13 puoleisessa päässä eli etupäässä 32 sijaitseva pyöräpari.

Siirrinvaunun 10 ohjaus voi olla toteutettuna perinteisesti auton ohjauksen tapaan eli esimerkiksi napaan kytketyllä rai- detangolla ja hydraulisylinterillä 28 liikkeen tekoon.

Siirrinvaunun 10 ohjaaminen voi tapahtua saman tyyppisesti kuin esimerkiksi kuormalavansiirtovaunulla.

Siihen kuuluu kahva, josta käännetään vaakasuunnassa siirrinvaunun 10 ohjaamiseksi ja pystysuunnassa sen jarruttamiseksi ja lisäksi ylöstaittuva lauta, jossa seistään siirtovaunua 10 ajettaessa.

Lisäksi omi- naisuutena voi myös olla kauko-ohjattavan nosturin tapainen kauko-ohjaus, joka lisää siirrinvaunun 10 käytettävyyttä ja turvallisuutta.

Siirrinvaunu 10 voi olla ilman esimerkiksi kuorma-autolle 100’ ominaista korkeaa hyttiä 102, joka rajoit- taa sen käyttöä esimerkiksi matalissa katetuissa tiloissa.

Pyörien 14 halkaisija voi olla takapäässä 33 esimerkiksi 300 - 400 mm ja etupäässä 32 esimerkiksi 600 mm.

Pyörien 14 leveys voi olla takapäässä 33 esimerkiksi 400 mm ja etupäässä 32 esi- merkiksi 300 — 350 mm.

Siten siirrinvaunun 10 takapyörät voivat olla matalammat ja leveämmät kuin etupyörät.

Suurin kuormitus kohdistuukin takapyöriin vaihtolavaa 110 siirrinvaunun 10 5 päälle vedettäessä ja vastaavasti pois purettaessa.

Kapeammat N 25 etupyörät mahdollistavat puolestaan paremman ohjattavuuden. 3 Siirrinvaunun 10 liikutus voi olla toteutettuna vastaavalla 2 tekniikalla kuin esimerkiksi henkilönostimissa, jotka myös kuu- E kulkija -nimellä tunnetaan.

Tällöin vetävät pyörät voivat olla O samat, joilla siirrinvaunua 10 ohjataan ja niissä on napamoot- 3 30 torit 34’ (kuva 7). Yleisemmin, vaihtolavayksikköön 10 kuuluu 3 voimanlähde 34 sovitettuna vaikuttamaan pyöristä 14 ainakin osaan vaihtolavayksikön 10 liikuttamiseksi ja/tai kulkusuunnan muuttamiseksi.

Vaihtolavayksikköön 10 kuuluvaan vaihtolavalaitteistoon 26 kuu- luu perusosinaan siirrin 16, voimanlähde 17 ja voimansiirto 18. Toteutus- ja toimintaperiaatteeltaan vaihtolavalaitteisto 26 voi olla vastaavanlainen kuin on esimerkiksi kuorma-auton 100” vaihtolavalaitteisto 101. Siirrin 16 on vaihtolavan 110 käsit- telyä varten vaihtolavayksikön 10 takapään 33 kautta ja siihen myös tukeutuen käsittelyn yhteydessä. Sovellusmuodon mukaan siirtimeen 16 kuuluu kelkka 19 ja sille järjestetyt johteet 20 ja koukkulaite 21. Kelkka 19 ja sille järjestetyt johteet 20 on sovitettuna kelkan 19 liikuttamiseksi edestakaisin vaihtolavayksikön 10 pituus- suunnassa L sen päästä päähän. Siirrintä 16 ja sen liikutta- mista varten vaihtolavalaitteistoon 26 kuuluu voimanlähde 17. Siirtimen 16 ja voimanlähteen 17 väliin on sovitettu voiman- siirto 18. Voimasiirto 18 voi olla esimerkiksi ketjulla, jota käyttää hydraulimoottori. Siten voidaan puhua myös ketjusiir- timestä. Toimintaperiaate tässä voi olla vastaava kuin esimer- kiksi sorakasettilavoissa. Voimanlähde 17 on itsenäinen, joten vaihtolavayksikkö 10 vaih- tolavalaitteistoineen 26 voi toimia itsenäisenä, ajoneuvosta 5 100’ erillisenä yksikkönä täysin riippumattomasti ulkopuoli- N 25 sesta voimanlähteestä. Voimanlähde 17 voi olla esimerkiksi 3 polttomoottorilla tai akuin ja sähkömoottorilla varustettu hyd- 2 raulikoneikko, jolla tuotetaan voima vaihtolavayksikölle 10 eli E siirtimelle 16 ja myös pyörille 14 ja näiden ohjaukselle. Voi- O manlähde 17 voi olla esimerkiksi tartunnan 13 takana ja suun- 3 30 taukseltaan ohjattavissa olevan etupään 32 pyöräparin päällä. 3 Siirtimeen 16 kuuluvaan kelkkaan 19 on sovitettu koukkulaite

21. Koukkulaite 21 on varustettuna käännettävissä olevalla varrella 22 ja varren 22 tai sen jatkeen päähän 22’ järjeste- tyllä tarttujalla 23, joka nyt on siis sinänsä tunnetunlainen koukku 23". Varsi 22 on siis nivelöity kääntyvästi kelkkaan 19. Koukkulaitteeseen 21 kuuluu myös toimilaite 24 varren 22 kään- tämiseksi.

Toimilaite 24, ollen nyt hydraulisylinteri, saa myös käyttövoimansa voimanlähteeltä 17. Varsi 22 voi vielä olla myös teleskooppinen, jolloin siinä on jatke.

Tällöin sen sisällä on myös teleskooppiliikkeen aikaansaava hydraulinen toimilaite (ei esitetty), joka saa voimansa myös voimanlähteeltä 17. Lavaan 110 tarttuvan teleskooppipuomin 22 sisällä on sylinteri, joka nostaa vaihtolavaa 110 sen etupäästä 32’. Tällöin vaihtolavan 110 nosto tapahtuu sillä siirrinvaunun 10 takapään 33 pyörien

14 päällä.

Päällirakenteeseen 12 kuuluu lavantiet 25 vaihtolavayksiköllä 10 käsiteltävissä olevaa vaihtolavaa 110 varten vaihtolavayk- sikön 10 takapään 33 kautta.

Lavantiet 25 voivat muodostua jalasrakenteen 11 päälle sovitetun poikittaispalkiston päälle järjestettyihin pitkittäispalkkeihin.

Yhdessä poikittaispal- kisto pitkittäispalkkien kanssa voidaan sanoa muodostavavan päällirakenteen 12 rungon.

Tartunnallisia 13 jalasrakenteita 11, jollainen kuvassa 1 on esitetty esimerkkinä vaihtolavasta 110, on kaupallisesti tarjolla eri valmistajilta päälliraken- 5 netta 13 vaille valmiina tuotteina.

Pitkittäispalkkien päässä N 25 ollen nyt vaihtolavayksikön 10 takapää 33 eli tartuntaan 13 3 nähden vastakkainen pää on rullat 30. Vaihtolava 110 vedetään 2 rullien 30 kautta vaihtolavayksikön 10 päälle ja vastaavasti E lasketaan niiden kautta pois.

Molemmissa tilanteissa rullat 30 O vastaavat vaihtolavassa 110 sen jalasrakenteeseen 11’ ja vaih- 3 30 tolava 110 tukeutuu niihin molemmissa tilanteissa, vaihtolavaa O 110 laskettaessa pois vaihtolavayksiköstä 10 ja vastaavasti myös vaihtolavaa 110 vedettäessä vaihtolavayksikön 10 päälle.

Siten, vaihtolava 110 ei roiku vapaasti missään tilanteessa sitä käsiteltäessä ilmassa.

Lisäksi pitkittäispalkeissa on myös kontaktipinnat 37 (kuva 1) vaihtolavayksikön 10 keskivaiheilla sen pituussuunnassa, joihin vaihtolavan 110 jalasrakenne 11” vastaa ja tukeutuu sen ollessa vaihtolavayksikön 10 päälle jär- jestettynä.

Lavantiet 25 on sovitettu toimimaan kelkalle 19 johteina 20, joista muodostuu kelkalle 19 rata sen liikuttamiseksi edes ta- kaisin vaihtolavayksikön 10 pituussuunnassa 1. Erityisesti joh- teina voivat toimia uloimmat pitkittäispalkit vaihtolavayksikön 10 molemmilla reunoilla.

Kelkassa 19 voi olla esimerkiksi rul- lat, joille pitkittäispalkin sivulle sisäpuolelle avautuva C- profiili toimii ratana.

Kelkkaan 19 voi kuulua rullien lisäksi myös liukuelimiä.

Ne voivat olla jotain pienikitkaista ja ku- lutusta kestävää materiaalia.

Liukuelimet voivat vastata la- vanteiden 25 muodostamiin johteisiin 20 ja rullat pääsevät pyö- rimään vapaasti rataa pitkin.

Vaihtolavan 110 lukitseminen vaihtolavayksikköön 10 voi tapah- tua sinällään tunnetulla tavalla esimerkiksi lukitusleuoilla (eivät esitetty). Niillä tartutaan lavan 110 alapuolisessa joh- dekiskossa eli jalasrakenteessa 11 olevaan kanttiin.

Lukitus- leuoille on voitu järjestää omat toimilaitteet, jona toimii 5 esimerkiksi hydraulisylinteri saaden sekin käyttövoimansa voi- N 25 —malähteeltä 17. å 2 Seuraavaksi selitetään keksinnön mukaista menetelmää vaihtola- E vojen 110 käsittelemiseksi työkohteessa kuviin 2a — 2c viitaten O siihen kuuluvina osavaiheina.

Kuvat 2a - 2c esittävät esimerk- 3 30 kia vaihtolavan 110 käsittelystä keksinnön mukaisella vaihto- 3 lavayksiköllä 10 vaiheittain vaihtolavaa 110 vaihtolavayksikön 10 päälle vedettäessä.

Vaihtolava 110 vedetään ajoneuvoon 100, joka nyt siis on keksinnön mukainen vaihtolavayksikkö 110, sen vaihtolavalaitteistolla 26 tukipintaan 35 tukeutuen ajoneuvon 100 takapään 33 kautta.

Kuvassa 2a esitetään vaihtolavan 110 poiminnan lähtötilanne.

Vaihtolava 110 on jalasrakenteeltaan 11 alustaa vasten koko sen pituudeltaan L ja keksinnön mukainen siirrinvaunu 10 on sen edessä, vaihtolavaan 110 kuuluvan tar- tunnan 31 puolella, jolta puolelta vaihtolavaa 110 käsitellään.

Siirrinvaunun 10 takapää 33 on tällöin vaihtolavan 110 etupäätä 32” vasten (kuva 2a). Siirrinvaunun 10 siirtimeen 16 kuuluva kelkka 19 on ajettu siirrinvaunun 10 takapäähän 33 ja kelkkaan 19 sovitetun koukkulaitteen 21 varsi 22 on käännetty toimilait- teella 24 ala-asentoon varren 22 päässä olevan koukun 23” tar- tuttamiseksi vaihtolavan 110 tartuntana 31 toimivaan lenkkiin sen etupään 32” puolelta.

Varren 22 mahdollisella teleskooppi- jatkeella ulotutaan lavaan 110. Tällöin varsi 22 on käännetty taakse vaihtolavayksikön 10 tasoon ja vaihtolavayksikkö 10 on ajettu vaihtolavan 110 eteen.

Tarvittaessa voidaan käyttää myös mahdollista vaihtolavayksikön 10 kippiä, jos koukkua 23” pitää laskea vielä alemmaksi.

Esitetty sovellusmuoto on kipitön, joka tekee rakenteesta matalan.

Yhtä lailla, myös kipillinen sovel- lus voisi olla kuitenkin mahdollinen, mutta kipin kulma voisi tällöin olla rajoitettu, kuten esimerkiksi maksimissaan 30 as- tetta. 5 Kuvassa 2b vaihtolavan 110 juonto vaihtolavalaitteistolla 26 N 25 ja siten myös vaihtolavayksikön 10 päälle on käynnissä.

Varsi 3 22 käännetään juonnon aikana toimilaitteellaan 24 pystyasen- 2 toonsa ja kelkalla 19 ajetaan kohti siirrinvaunun 10 vastak- E kaista päätä eli etupäätä 32. Lisäksi varren 22 mahdollinen O teleskooppijatke voidaan vetää varren 22 sisään.

Vaihtolavan 3 30 110 jalasrakenne 11’ vastaa siirrinvaunun 10 takapäässä 33 ole- 3 viin rulliin 30 tai vastaaviin elimiin ja vaihtolava 110 siir- tyy sujuvasti siirrinvaunun 10 päälle.

Siirrinvaunua 10 voidaan myös tällöin peruuttaa kohti vaihtolavaa 110.

Vaihtolavan 110 käsittelylle eli sen siirrolle siirrinvaunun 10 päälle, ja lisäksi myös sieltä pois, on lisäksi myös omi- naista, että käsiteltävä vaihtolava 110 tukeutuu yhteen tai useampaan tukipintaan 35 koko sen käsittelyn ajan. Tätä varten käsiteltävän vaihtolavan 110 takapää 33” on varustettuna väli- nein 36’ vaihtolavan 110 ja tukipinnan 35 välisen kontaktin järjestämiseksi vaihtolavan 110 käsittelyn aikana vaihtolavayk- sikön 10 ulkopuoliseen tukipintaan 35 tukeutuen. Kontakti voi olla joko liukuva tai tyypillisemmin vierivä. Vierivän kontak- tin tapauksessa vaihtolavan 110 takapäässä 33’ on välineinä 36’ vierintäelinjärjestely 38’, kuten esimerkiksi rullat 39’. Si- ten, vaihtolavaa 110 ei vaihtolavayksiköllä 10 käsiteltäessä missään vaiheessa nosteta kokonaan ilmaan, vaan se tukeutuu koko ajan johonkin, joko jalasrakenteeltaan 11’ vaihtolavayk- sikön 10 takapään 33 rulliin 30 ja/tai sitten alustaan, kuten esimerkiksi maahan 35’ vaihtolavan 110 takapäästä 33’ sinne järjestetyistä rullista 39’. Rullien 39’ sijasta tukeutuminen voi tapahtua myös jalaksista 12, niiden päistä.

Kuvassa 2b vartta 22 siirretään vaihtolavayksikön 10 päällä kohti sen etupäätä 32 ja vaihtolava 110 on nousemassa vaihto- lavayksikön 10 päälle, edelleen tukipintaan 35 nyt rullillaan 5 39’ tukeutuen sen takapäästään 33’. Sopivassa vaiheessa siirtoa N 25 varsi 22 voidaan oikaista, mikä vetää vaihtolavan 110 siihen 3 kiinni. Vaihtolavan 110 noustua kokonaan vaihtolavayksikön 10 2 päälle kelkka 19 voidaan siirtää vaihtolavayksikön 10 etupäähän E 32. Tällöin vaihtolavan 110 takapää 33’ on noussut maasta 35” O irti ja on nyt koko painollaan kontaktissa vaihtolavayksikköön 3 30 10. Tällöinkään vaihtolava 110 ei ole irti tukipinnasta, joka O nyt on vaihtolavayksikössä 10.

Kuvassa 2c vaihtolava 110 on vedetty täysin siirrinvaunun 10 päälle. Varsi 22 on saavuttanut vaihtolavayksikön 10 etupään

32. Vaihtolava 110 on kokonaisuudessaan vaihtolavayksikön 10 päällä. Vaihtolava 110 voidaan lukita siirrinvaunuun 10 ja koukku 23' saa jäädä tartuntana 31 toimivaan lenkkiin vaihto- lavan 110 poistoa varten. Seuraavaksi vaihtolavaa 110 voidaan siirtää ajoneuvolla 100 eli nyt siis siirrinvaunulla 10 työ- kohteessa haluttuun paikkaan. Kun vaihtolava 110 on siirretty haluttuun paikkaan, niin se poistetaan ajoneuvosta 100 eli nyt siis siirrinvaunusta 10 sen vaihtolavalaitteistolla 26 ajoneu- von 100 takapään 33 kautta jälleen yhteen tai useampaan tuki- pintaan 35 tukeutuen. Siten ajoneuvona 100, jolla vaihtolavaa 110 työkohteessa käsitellään, käytetään kuorma-auton 1007 si- jasta keksinnön mukaista vaihtolavayksikköä 10. Voidaan myös puhua vaihtolavan 110 paikallisesta siirrosta työkohteen si- sällä keksinnön mukaisella vaihtolavayksiköllä 10. Vaihtolava 110 poistetaan vaihtolavayksikön 10 päältä päinvas- taisessa toimintajärjestyksessä kuin se otettiin kyytiin. Siir- rinvaunua 10 voidaan tällöin samalla myös ajaa pois vaihtolavan 110 alta. Sinällään toiminta ei periaatteeltaan poikkea kuorma- auton 100’ vaihtolavalaitteistolla 101 tapahtuvasta vaihtola- vojen käsittelytoiminnasta. Erityisesti, vaihtolavaa 110 pois- 5 tettaessa vaihtolavayksikön 10 päältä käsiteltävä vaihtolava N 25 110 tukeutuu jälleen yhteen tai useampaan tukipintaan 35 koko 3 sen käsittelyn aikana. Tässä tarkoituksessa toimii jälleen kä- 2 siteltävän vaihtolavan 110 takapää 33’ varustettuna välinein E 36’ vaihtolavan 110 ja tukipinnan 35 välisen kontaktin järjes- O tämiseksi vaihtolavan 110 käsittelyn aikana vaihtolavayksikön 3 30 10 ulkopuoliseen tukipintaan 35 tukeutuen. Kontakti voi olla O joko liukuva tai tyypillisemmin vierivä. Vierivän kontaktin tapauksessa vaihtolavan 110 takapäässä 33” on välineinä 36’ vierintäelinjärjestely 38’, kuten esimerkiksi rullat 39.

Siten, vaihtolavaa 110 ei vaihtolavayksiköllä 10 käsiteltäessä tässäkään tapauksessa nosteta kokonaan ilmaan, vaan se tukeutuu koko ajan johonkin, joko jalasrakenteeltaan 11, vaihtolavayk- sikön 10 takapään 33 rulliin 30 ja/tai sitten alustaan, kuten esimerkiksi maahan 35’ vaihtolavan 110 takapäästä 33’ sinne järjestetyistä rullista 39’ tai vielä yksinkertaisemmin, ja- lasrakenteen 12 päästä.

Varsinkin kuvasta 2b nähdään, että vaihtolavan 110 käsittely keksinnön mukaisella vaihtolavayksiköllä 10 ei tarvitse paljoa pystysuuntaista vapaata tilaa.

Siten sitä voidaan harjoittaa myös verraten matalissa katetuissa tiloissakin.

Tämä on tärkeä etu esimerkiksi työmailla, joissa vaihtolavojen 110 paikallis- siirtoja juurikin tehdään ja joissa vaihtolavoja 110 tarvitaan sisätiloissakin.

Kuvat 3a -— 3c esittävät puolestaan esimerkkiä keksinnön mu- kaisen vaihtolavayksikön 10 käsittelystä kuorma-autolla 100” vaiheittain.

Vaihtolavayksikkö 10 siirretään työkohteesta toi- seen vaihtolavalaitteistolla 101 varustetulla maantieliiken- teeseen tarkoitetulla ajoneuvolla, jota kuorma-auto 100’ tässä tapauksessa edustaa.

Erään sovellusmuodon mukaan tällöin siir- rettäessä vaihtolavayksikköä 10 työkohteesta toiseen maantie- 5 liikenteeseen tarkoitetulla ajoneuvolla 100’ vaihtolavayksikkö N 25 10 on varusteltuna vaihtolavalla 110. Tällöin siis kuorma-au- 3 tolla 100’ voidaan sanoa kuljetettavan vaihtolava 110 vaihto- 2 lavassa 10. Koska keksinnön mukainen vaihtolavayksikkö 10 on E itsessään matala konstruktio, tällainen päällekkäisyys on mah- O dollista eikä toteutus aiheuta kuljetukseen liikaa korkeutta. 3 30 O Kuvien 3a - 3c toimintavaiheet voivat olla aivan vastaavat kuin kuvissa 2a — 2c eikä niitä tarpeettomasti tässä yhteydessä enää toisteta.

Nyt vaihtolavaa 110 käsittelevän vaihtolavayksikön

10 sijasta käsittelyä tehdään kuorma-autolla 100’ ja siihen sijoitetulla koukkulaiteeseen 103 perustuvalla vaihtolavalait- teistolla 101 kuorma-auton 100’ takapään 33” kautta (kuva 3c). Ja käsittelyn kohde on kuvien 2a - 2c vaihtolavan 110 sijasta keksinnön mukainen vaihtolavayksikkö 10. Tässä vaihtolavayksi- kön 10 päällä on lisäksi vaihtolava 110, mutta se voisi olla yhtä lailla ilman sitäkin, varsinkin, jos ei ole vaihtolavaa 110 sillä kertaa samalla kuljetuksella siirrettäväksi.

Vaihto- lavayksikön 10 siirto vetämällä kuorma-auton 1007 päälle ja vastaavasti työntämällä sen päältä pois suoritetaan vastaavan periaatteen mukaan kuin kuvissa 2a - 2c vaihtolavalle 110 teh-

tiin keksinnön mukaisella vaihtolavayksiköllä 10. Siten, kuten vaihtolavaa 110 keksinnön mukaisella vaihtolavayk- siköllä 10 käsiteltäessä, tässäkin tapauksessa, vaihtolavayk- sikön 10 käsittelylle eli sen siirrolle kuorma-auton 1007 päälle, ja lisäksi myös sieltä pois, on lisäksi myös ominaista, että käsiteltävä keksinnön mukainen vaihtolavayksikkö 10 tu- keutuu yhteen tai useampaan tukipintaan 35 sen käsittelyn ai- kana.

Tätä varten käsiteltävän vaihtolavayksikön 10 takapää 33 on varustettuna välinein 36 vaihtolavayksikön 10 ja tukipinnan välisen kontaktin järjestämiseksi vaihtolavayksikön 10 kä- sittelyn aikana kuorma-auton 100’ ulkopuoliseen tukipintaan 35 5 tukeutuen.

Kontakti voi olla joko liukuva tai tyypillisemmin N 25 vierivä.

Vierivän kontaktin tapauksessa vaihtolavayksikön 10 3 takapäässä 33 on välineinä 36 vierintäelinjärjestely 38. Sen 2 on sovitettu muodostamaan nyt vaihtolavayksikön 10 takapään 33 E yhteyteen sovitetut pyörät 14 vaihtolavayksikön 10 liikutta- O miseksi.

Siten, vaihtolavayksikköä 10 ei kuorma-autolla 100” 3 30 käsiteltäessä missään vaiheessa nosteta kokonaan ilmaan, vaan O se tukeutuu koko ajan johonkin tukipintaan 35, joko jalasra- kenteeltaan 11 kuorma-auton 10 takapään rulliin 30’ (kuva 3a)

ja/tai sitten alustaan, kuten esimerkiksi maahan 35’ vaihtola- vayksikön 110 takapäästä 33 sinne järjestetyistä pyöristä 14. Kuvat 4 — 7 esittävät periaatteellisella tasolla erästä toista esimerkkiä keksinnön mukaisesta vaihtolavayksiköstä 10 eri suunnista tarkasteltuna. Toisistaan vastaavista toiminnalli- sista osista käytetään samaa viitenumerointia kuin edellä. Tässä pyöristä 14 ainakin kahdet on tuettu jalasrakenteeseen 11 kolmiotukivarsituennalla 15.

Tässä sovellusmuodossa eräs merkittävä ero on siirtimen toteu- tus. Nyt siirtimessä 16 ei ole lainkaan kelkkaa 19. Varsinkin kuvasta 6 nähdään hyvin, että koukun 23’ varsi 22 on nyt L- mallinen. L-varsi on nyt alakärjestään nivelöity kääntyvästi lähelle siirrinvaunun 10 puoliväliä. Koukun 23” kääntö tapahtuu nyt L-varren 22 alakärkeen vaikuttamaan sovitetulla hyd- raulisylinteriparilla 24’, joka nyt siis toimii voimansiirtona

18. Niillä puskien koukun 23” L-varsi 22 pakotetaan kääntymään, jolloin varsi 22 kääntyy siirrinvaunun 10 taakse vaihtolavaan 110 kiinnittymistä varten. Tämän sovellusmuodon eräitä etuja ovat muun muassa se, että koukku 23’ saadaan laskettua siir- rinvaunun 10 taakse hyvin alas vaihtolavan 110 poimintaa varten ja sen lisäksi toimilaitteita tarvitaan vähemmän; sylinteripari 5 24’ toimittaa sekä varren 22 mahdollisen teleskooppivarren että N 25 myös kelkan 19 siirron virkaa, jotka molemmat tarvitsivat edel- 3 lisessä sovellusmuodossa omat toimilaitteensa ja välineensä. 2 Tämän sovelluksen haittapuoli on koukkuvarren 22 tekemä suuri E koukkaus yläkautta, jonka puolesta se sopii huonosti katettui- O hin tiloihin. D 30 3 Siirrinvaunun 10 takapäässä 33 pyörien 14 akseli on pääasial- lisen suora avoimeksi kotelorakenteeksi muodostettu. Lisäksi pyöristä 14 vaihtolavayksikön 10 takapään 33 pyörät on sovitettu vaihtolavayksikköön 10 jäykästi eli ilman erityistä jousitusta. Ainakin etupäässä 32 voi olla puolestaan niin sa- nottu risukeula-akselitoteutus. Sillä etuakseli 40 saadaan kul- kemaan jalasrakenteen 11 yläpuolelta, joka pienentää siirrin- vaunun 10 korkeutta. Risuakselin sijasta virallisemmin puhutaan myös portaaliakselista 41, joka näkyy erityisen hyvin kuvassa

9. Risuakseli voi olla lisäksi yhtä lailla myös takaväässäkin

33. lisäksi sen yhteydessä voi olla hydrauliset tai pneumaat- tiset välineet 29 ja niihin liitetty vipumekanismi siirrinvau- nun 10 korkeuden eli maavaran muuttamiseksi ainakin yhdessä päässä siirrinvaunua 10. Välineet voivat olla pyöräparia varten ja/tai myös pyöräkohtaisetkin. Tällöin jopa yhden pyörän asemaa voidaan muuttaa. Siirrinvaunun 10 maavara voi olla maksimissaan esimerkiksi 50 mm. Jalasrakenne 11 voi olla poikkipalkein vah- vistettu, kuten esimerkiksi kuvasta 6 hyvin näkyy. Fdellä, siirrin 16 perustui edestakaisin liikkuvaan kelkkaan 19, mutta yhtä lailla, se voitaisiin toteuttaa pitkällä yhdestä päästä nivelöidyllä koukkuvarrella, jota käännetään sen edessä olevalla hydraulisella toimilaitteella. Tällöin kuitenkin vaih- tolavayksikön 10 käyttö esimerkiksi matalissa sisätiloissa voi olla rajoittunutta. 5 Alan ammattilainen ymmärtää edellä olevasta keksinnön selos- N 25 tuksesta, että keksinnön mukaista toteutusta olisi mahdollista 3 lähestyä jopa useista eri lähestymiskulmista. Erään vaihtoeh- 2 toisen lähestymistavan mukaan keksinnön kohteena voidaan sanoa E olevan vaihtolavalaitteisto 26, johon kuuluu runko 27, runkoon O 27 sovitetut lavantiet 25 vaihtolavaa 110 varten, kelkka 19 3 30 sille jarjestetyin toimilaittein 18 sovitettuna liikkumaan run- O gon 27 pituussuunnassa L ja kelkkaan 19 sovitettu koukkulaite 21 käsittäen varren 22, sen päähän 22’ sovitetun tarttujan 23 ja toimilaitteen 24 sovitettuna vaikuttamaan varteen 22.

Tällöin vaihtolavalaitteisto 26 on sovitettu päällirakenteeksi 12 jalasrakenteen 11 päälle, joka on sovitettu osaksi vaihto- lavalaitteiston 26 runkoa 27. Lisäksi vaihtolavalaitteiston 26 ja siten myös päällirakenteen 12 yhteyteen on sovitettu tar- tunta 13 vaihtolavalaitteiston 26 käsittelemiseksi toisella maantieliikenteeseen tarkoitettuun ajoneuvoon 1007 järjeste- tyllä vaihtolavalaitteistolla 101, jolle ensimmäinen vaihtola- valaitteisto 26 on sovitettu toimimaan vaihtolavayksikkönä 10, joka on toisella vaihtolavalaitteistolla 101, nyt siis siihen kuuluvalla koukkulaitteella 103 vedettävissä ajoneuvon 1007 päälle ja myös poistettavissa ajoneuvon 100' päältä.

Keksinnön mukainen vaihtolavayksikkö 10 saadaan rakennetoteu- tukseltaan hyvin matalaksi jalasrakenteen 11 päälle muodoste- tulla poikkipalkistolla ja sen päälle sovitetulla pituussuun- taisella palkistolla.

Aiemman vuodelta 2013 periytyvän lain- säädännön mukaan ajoneuvon maksimikorkeus oli 4,20 m sen ny- kyisin ollessa 4,40 m.

Siten näiden erotus, ollen 0,2 m, mää- rittää keksinnön mukaisen siirrinvaunun 10 maksimikorkeuden, jotta voidaan harjoittaa siirrinvaunun 10 ja sen päällä olevan vanhan lainsäädännön salliman maksimikorkuisen vaihtolavan 110 yhteiskuljetusta maantieliikenteeseen sopivalla ja tarkoite- 5 tulla ajoneuvolla 100’. Tämän kuitenkin mahdollistaa siirrin- N 25 vaunun 10 matala konstruktio.

Siirrinvaunun 10 leveys on puo- 3 lestaan sovitettu sellaiseksi, että sen pyörät 14 asettuvat 2 maantiekuljetukseen soveltuvan ajoneuvon 100 vaihtolavalait- E teiston 101 molemmin puolin, mutta kuitenkin niin, että ei O tapahdu reunaylitysta. 3 30 3

Claims (13)

PATENTTIVAATIMUKSET

1. Vaihtolavayksikkö, joka on käsiteltävissä ajoneuvoon (100, 107) järjestetyllä vaihtolavalaitteistolla (101, 26) ja johon vaihtolavayksikköön (10, 110) kuuluu - etu- ja takapää (32, 33) takapään (33) ollessa varus- tettuna välinein (36) vaihtolavayksikön (10, 100) ja tu- kipinnan (35) välisen kontaktin järjestämiseksi vaihtola- vayksikön (10, 100) käsittelyn aikana tukipintaan (35) tukeutuen, - jalasrakenne (11, 117), - päällirakenne (12) jalasrakenteen (11, 117) päällä, - tartunta (13, 31) vaihtolavayksikön (10, 110) etupään (32) yhteydessä vaihtolavayksikön (10, 110) käsittele- miseksi vaihtolavalaitteistolla (101, 26) tukipintaan (35) tukeutuen sen käsittelyn aikana, tunnettu siitä, että - vaihtolavayksikön (10) päällirakenne (12) käsittää vaih- tolavalaitteiston (26) käsittelyn aikana tukipintaan (35) tukeutuvien, etupään (327) puolelta käsiteltävien vaihto- lavojen (110) käsittelemiseksi vaihtolavayksikön (10) ta- kapään (33) kautta sanotulla vaihtolavayksiköllä (10), - vaihtolavayksikköön (10) kuuluu pyörät (14) vaihtola- 5 vayksikön (10) liikuttamiseksi, joista pyöristä (14) N 25 - ainakin osa on sovitettu ohjattavissa oleviksi 3 vaihtolavayksikön (10) kulkusuunnan muuttamista var- > ten, E - vaihtolavayksikön (10) takapään (33) puolelle so- O vitetut pyörät (14) on sovitettu toimimaan sanottuina 3 30 välineinä (36) vaihtolavayksikön (10) ja tukipinnan O (35) välisen kontaktin järjestämiseksi, - vaihtolavayksikköön (10) kuuluu voimanlähde (34) sovi- tettuna vaikuttamaan pyöristä (14) ainakin osaan vaihtolavayksikön (10) liikuttamiseksi ja/tai kulkusuun- nan muuttamiseksi.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen vaihtolavayksikkö, tunnettu siitä, että pyörät (14) on tuettu vaihtolavayksikön (10) ja- lasrakenteeseen (11).

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen vaihtolavayksikkö, tunnettu siitä, että pyöristä (14) ainakin kahdet on tuettu jalasraken- teeseen (11) kolmiotukivarsituennalla (15).

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1 - 3 mukainen vaihtolavayksikkö, tunnettu siitä, että vaihtolavayksikköön (10) kuuluvaan vaih- tolavalaitteistoon (26) kuuluu - siirrin (16) vaihtolavan (110) käsittelyä varten vaih- tolavayksikön (10) takapään (33) kautta, - voimanlähde (17) siirrintä (16) varten, - siirtimen (16) ja voimanlähteen (17) väliin sovitettu voimansiirto (18).

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen vaihtolavayksikkö, tunnettu siitä, että siirtimeen (16) kuuluu - kelkka (19) ja sille järjestetyt johteet (20) sovitet- 5 tuna kelkan (19) liikuttamiseksi edestakaisin vaihtola- N 25 vayksikön (10) pituussuunnassa (L), 3 - kelkkaan (19) sovitettu koukkulaite (21) varustettuna 2 käännettävissä olevalla varrella (22) ja sen päähän (227) E järjestetyllä tarttujalla (23) vaihtolavaan (110) tarttu- O miseksi sen etupään (327) puolelta, 3 30 - toimilaite (24) varren (22) kääntämiseksi. 3

6. Jonkin patenttivaatimuksen 1 - 5 mukainen vaihtolavayksikkö, tunnettu siitä, että päällirakenteeseen (12) kuuluu lavantiet

(25) vaihtolavayksiköllä (10) käsiteltävissä olevaa vaihtolavaa (110) varten vaihtolavayksikön (10) takapään (33) kautta.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen vaihtolavayksikkö, tunnettu siitä, että lavantiet (25) on sovitettu toimimaan kelkalle (19) sanottuina johteina (20).

8. Jonkin patenttivaatimuksen 1 - 7 mukainen vaihtolavayksikkö, tunnettu siitä, että pyörien (14) halkaisija on 300 - 600 mm.

9. Jonkin patenttivaatimuksen 1 - 8 mukainen vaihtolavayksikkö, tunnettu siitä, että pyöristä (14) ainakin osa on sovitettu portaaliakseliin (41).

10. Jonkin patenttivaatimuksen 1 - 9 mukainen vaihtolavayk- sikkö, tunnettu siitä, että pyöristä (14) takapään (33) pyörät on sovitettu vaihtolavayksikköön (10) jäykästi.

11. Menetelmä vaihtolavojen käsittelemiseksi työkohteessa, jo- hon kuuluu ainakin seuraavat osavaiheet - vedetään vaihtolava (110) ajoneuvoon (100) sen vaihto- lavalaitteistolla (101, 26) tukipintaan (35) tukeutuen koko vetämisen ajan ajoneuvon (100) takapään (33) kautta, 5 - siirretään vaihtolavaa (110) ajoneuvolla (100) työkoh- N 25 teessa, 3 - poistetaan vaihtolava (110) ajoneuvosta (100) sen vaih- D tolavalaitteistolla (101, 26) ajoneuvon (100) takapään E (33) kautta tukipintaan (35) tukeutuen koko poiston ajan, O tunnettu siitä, että sanottuna ajoneuvona (100) sanotussa työ- 3 30 kohteessa käytetään yhden tai useamman patenttivaatimuksen 1 - O 10 mukaista vaihtolavayksikköä (10).

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vaihtolavayksikkö (10) siirretään työkohteesta toiseen vaihtolavalaitteistolla (101) varustetulla maantieliikentee- seen tarkoitetulla ajoneuvolla (1007).

13. Patenttivaatimuksen 11 tai 12 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että siirrettäessä vaihtolavayksikköä (10) työkohteesta toiseen sanotulla maantieliikenteeseen tarkoitetulla ajoneu- volla (1007) vaihtolavayksikkö (10) on varusteltuna vaihtola- valla (110).

N

O

N o <Q

LO

I jami a ©

PP

O

LO

N

O

N