FI119610B - Monitoimisavupiippu - Google Patents

Description

Monitoimisavupiippu

Keksinnön kohteena on monitoimisavupiippu 5

Tekniikan tasosta tunnetaan hakijan monitoimipiippuratkaisu, jossa savukaasu-kanavan ympärillä on muodostettu säiliötila, joka käsittää lämpöä varaavana aineena nestettä ja edullisesti vettä. Säiliötila käsittää lisäksi yhden tai useamman lämmönvaihtimen. Tällöin lämpöä siirretään savukaasuista savukaasukanavasta 10 suoraan säiliötilan nesteeseen ja edelleen lämmönvaihtimen kautta sen lämmön-siirtopiiriin tai säiliötilan vettä kierrätetään suoraan esimerkiksi patteri- tai lattia-lämmityksen lämpöä luovuttavaan elementtiin. Näin savukaasuista otettu niin sanottu hukkalämpö voidaan siirtää esimerkiksi lattialämmitykseen ja/tai patteri-lämmitykseen tai käyttöveden lämmitykseen. Savukaasukanava on liitetty edulli-15 sesti varaavaan takkaan ja edullisesti myös puilla lämmitettävään kiukaaseen. Takka käsittää edullisesti sen muurauksen sisälle asennetun lämmönvaihtimen, jolloin säiliön vettä voidaan kierrättää takan lämmönvaihtimen kautta säiliössä. Voidaan käyttää myös sähkövastusta, jolla savukaasukanavan yhteydessä olevan säiliön vesi on lämmitettävissä tiettyyn asteeseen esimerkiksi termostaatin säätä-20 mänä silloin, kun takkaa tai puulämmitteistä kiuasta ei käytetä. Näin vesi säiliössä pysyy aina tietyssä lämpötilassa. Laitteisto käsittää myös edullisesti käyttöveden lämmityspiirin. Näin ollen erillistä boileria ei tarvita, vaan monitoimipiippu soveltuu käytettäväksi sellaisenaan niin sanottuna varaajasäiliönä, jolloin säästetään tilan tarpeessa.

25

Hakijan Fl-hyödyllisyysmalleista 6694 ja 5196 tunnetaan paljetasaimen käyttö avoimen nestejäijestelmän yhteydessä. Fl-hyödyllisyysmallissa 5196 palje on sovitettu ulkonemaan avoimessa järjestelmässä vaarajasäiliöstä. Hankaluutena näissä ratkaisuissa on nimenomaan ilma-/höyrytaskun muodostuminen palje-30 tasaimen sisäpinnan ja savukaasukanavan välille. Tällöin palje rajoittuu taskun ilma/höyryväliaineeseen palkeen sisäspinnalta ja ulkopuolelta ilmaan, mikä jänni- 2 tysten ja korroosion kannalta on vaativaa. Tässä hakemuksessa on oivallettu välttää edellä mainittu ongelma sijoittamalla palje ulottumaan säiliötilaan siten, että palkeen ulkopinta rajoittuu säiliötilassa olevaan suljetun nestejäijestelmän veteen.

5 Edellä mainittu paljerakenne on siten sellainen, että sillä vältetään höyrytaskujen ja ilmataskujen muodostuminen säiliörakenteeseen palkeen yhteyteen ja pidetään palje vaippapinnaltaan ; ulkopinnaltaan aina säiliössä olevan varaavan nesteen kuten veden yhteydessä. Tällöin lämpö siirtyy tehokkaasti palkeesta veteen ja palkeen lämmöstä johtuva kuormittuminen estyy tai vähenee.

10

Joustoelimen käytöllä mahdollistetaan savupiipun lämpölaajenemisen suhteessa säiliöön ja näin vältetään liitoksiin aiheutuvat lämpölaajenemisesta johtuvat jännitykset. Keksinnön mukaisesti joustoelin on sovitettu siten rakenteen yhteyteen, että joustoelin ulottuu säiliötilaan päin säiliötilan sisälle. Vesi pääsee joustoelimen 15 yhteyteen sen vaipan ympärille ja lisäksi vaihtumaan, jolloin mitään vesiloukkua ja suljettua tilaa, jossa veden kiertoa ei esiinny ei rakenteen yhteydessä ole. Vesi, jossa on kiertoa, on aina joustoelimen vaipan ympärillä.

Savukaasukanavan ympärillä olevasta säiliötilasta on muodostettu suljettu raken-20 ne, joka ei käsitä yläpuolista veden rajapintaa ilman kanssa. Näin estetään hapet-tumisilmiöt ja veden haihtuminen. Mainitussa ratkaisussa käytetään erillistä pai-neensäätöventtiiliä, jolla vältetään paineen nousu suljetussa säiliötilassa tietyn rajapaineen yli. Ratkaisu käsittää edullisesti myös painemittarin paineensäätöventtiilin lisäksi. Paineensäätöventtiili avautuu tietyssä säiliötilan paineessa ja näin 25 säiliötilan paine pidetään hallitusti tietyn suuruisena. Edullisesti mainittu paineen-säätöventtiilijäijestelyn tuloyhde on voitu sijoittaa avautumaan säiliön yläosaan.

Keksinnön mukaiselle monitoimisavupiipulle on tunnusomaista, mitä on esitetty patenttivaatimuksissa.

30 3

Keksintöä selostetaan seuraavassa viittaamalla oheisiin piirustuksiin kuvioissa esitettyihin keksinnön eräisiin edullisiin suoritusmuotoihin, joihin keksintöä ei ole tarkoitus kuitenkaan yksinomaan rajoittaa.

5 Kuviossa IA on esitetty periaatteellisena kuvantona keksinnön mukainen moni-toimisavupiippu.

Kuviossa IB on leikkaus I-I kuviosta IA.

10 Kuviossa 2 on esitetty metallinen putkimainen paljerakenne monitoimisavupiipun savukaasukanavan ja säiliön yläpuolisen päätylevyn väillä. Suoritusmuodossa palje ulottuu sisälle säiliötilaan.

Kuviossa 3 on esitetty metallinen palje säiliötilassa sisällä.

15

Kuviossa 4 on esitetty säiliön yläpääty.

Kuviossa 5 on esitetty kaavioesityksenä keksinnön mukainen monitoimisavupiip-pu, joka muodostaa rakennuksen lämpökeskuksen.

20

Kuviossa IA on estetty periaatteellisesti keksinnön mukainen monitoimisavupiip-pu 10. Monitoimisavupiippu 10 käsittää savukaasukanavan 11, jota ympäröi savukaasukanavan osamatkalta säiliö 12, joka kuvion suoritusmuodossa on säiliö-vaipaltaan poikkileikkauksessa ympyrä, kuten myös savukaasukanava 11 (kuvios-25 sa IB). Rakenteen muodot ja sijoittelu voivat kuitenkin olla myös toiset kuin edellä selostettu. Nestetilaa, kuten vesitila on merkitty viitenumerolla 13 ja se ulottuu yläpäätylevyn 14 ja alapäätylevyn 15 väliin ja savukaasukanava 11 ulkonee pääty-levystä 14 osuudelta 11a, joka tulee välikaton kohdalle. Näin ollen vesitila 13 pidetään aina lämpimän tilan puolella rakennuksessa. Kuviossa esitetysti on moni-30 toimipiippu 10 tuettu jalkojen J varaan rakennuksen lattiaan. Varaavan takan T tai uimin savukaasukanava H on liitetty monitoimipiipun savukaasukanavaan 11 ku- 4 viossa esitetysti. Vastaavasti voidaan esimerkiksi puulämmitteinen saunan kiuas liittää savukaasukanavastaan mainittuun monitoimipiipun 10 savukaasukanavaan 11.

5 Keksinnön puitteissa on mahdollinen se, että kierrätetään itse vesitilan 13 läm-mönsiirtonestettä, kuten vettä tai kyseinen lämmönsiirtoneste, kuten vesi toimii ainoastaan lämpöä varaavana aineena. Tällöin lämpöä siirretään savukaasukana-van 11 savukaasuista kyseisen vesitilan 13 veteen ja lämpöenergiaa siirretään ve-sitilassa 13 olevan lämmönvaihtimen kautta sen lämmönsiirtopiiriin ja edelleen 10 lämmönluovutuskohteeseen. Edullisesti käsittää vesitila 13 ainakin yhden lämmönvaihtimen edullisesti useampia eri käyttökohteita ja sovellutuksia varten.

Kuviossa IA on esitetty lämmönsiirtopiiri 16 vesilämmityksen tai edullisesti lat-tialämmityksen yhteydessä, jolloin lämpöpatteri R tai vastaava lämpöä luovuttava 15 elementti lattialämmityksen yhteydessä on liitetty vedenkiertopiiristään pumpun 18 kautta nestetilaan kuten vesitilaan 13.

Edullisesti käytetään myös aurinko varaajaa 19, jonka lämmönsiirtopiiriä on merkitty viitenumerolla 20. Mainitun lämmönsiirtopiirin lämmönsiirto väliainetta kier-20 rätetään pumpun 22 avulla lämmönsiirtimeen 21 kautta. Näin lämpöenergiaa siirretään nyt aurinkopaneeleista 19 lämmönvaihtimen 21 kautta säiliön 12 nestetilan, kuten vesitilan 13 lämmönsiirtonesteeseen, kuten veteen.

Käytettäessä erillisiä lämmönsiirtopiirejä tarvitaan pumppua riippuvaisesti siitä, 25 minkälaista lämmönsiirtonestettä piirissä käytetään. On mahdollista myös suoritusmuoto, jossa lämmönsiirto tapahtuu luonnonkierrolla eikä erillistä pumppua käytetä.

Kuviossa IA varaavaa takkaa tai uunia on merkitty viitekiijaimella T. Se on liitet-30 ty hormin H kautta monitoimisavupiipun 10 savukaasukanavaan 11. Puulämmitteinen varaava takka tai uuni T käsittää lämmönsiirtopiirin 23 ja siinä lämmön- 5 vaihtimen 24, joka sijaitsee takan T ja uunin muurauksen yhteydessä. Tällöin lämpöä voidaan siirtää varaavasta takasta T lämmönsiirtopiirin 23 lämmönvaihtimen 24 kautta tilan 13 nesteeseen, kuten veteen tai päinvastaiseen suuntaan. Kun takan T lämmittäminen on loppunut, voi lämpö siirtyä tilan 13 lämmönsiirtoväli-5 aineesta, kuten vedestä piirin 23 kautta lämmönvaihtimelle 24 ja varaavaan takkaan T. Molemmat siirtymissuunnat ovat siten lämmön siirtymisellä mahdollisia. Piiri 23 voi käsittää myös pumpun 25.

Kuviossa IA on estetty piiri 26, joka käsittää yhteen 27 kuten putken vesitilaan 13 10 säiliön 12 yläosassa. Säiliö 12 on kokonaan veden täyttämä ja näin ollen erillistä rajapintaa nesteen ja ilman välillä ei ole. Tällöin ei ole myöskään haihtumispelkoa ja hapettumispelkoa. Se, ettei tilaan 13 muodostu liikaa ylipainetta tai se rajoitetaan tiettyyn painearvoon, on säädetty piirillä 26, jolloin yhteen 27 kuten putken kautta ohjataan painemittarin 28 kautta paineensäätöventtiiliä 29, joka pitää mak-15 simipaineen tilassa 13 aina hallitussa paineensäätöventtiilin 29 säätämässä arvossa. Paineensäätöventtiili 29 avautuu, kun paine säiliössä 12 ylittää tietyn paineen raja-arvon. Paineensäätöventtiili 29 on edullisesti lisäksi sellainen, että sen avau-tumispaine on säädettävissä ja siten on säädettävissä se maksimipaine, mikä vallitsee säiliössä 12.

20

Yhde 27, kuten putki on voitu johtaa säiliön 12 yhteydestä sen yläosasta paineensäätö venttiilille 29, jossa mahdollinen höyryn ja/tai paineisen veden purkautuminen johdetaan alas lattiakaivoon M yhteen 27b kuten putken kautta. Painemittari 28 ja paineensäätöventtiili 29 on voitu muodostaa yhdeksi integroiduksi raken-25 teeksi 30, jota on merkitty kuviossa katkoviivoin.

Keksinnön mukaisesti käsittää laitteisto edelleen kalvopaisuntasäiliön 40. Kalvo-paisuntasäiliö 40 käsittää vesitilan 40a ja kaasuthan 40b ja kalvon 40c niiden välillä. Laitteen 40 avulla pidetään säiliön 12 nestetila 13 ja kanavistot nesteen, edul-30 lisesti veden täyttäminä riippumatta siitä, mikä lämpötila kulloinkin vedessä on. Laitteella 40 tasataan siten veden lämpölaajenemisen vaikutuksia. Näin laitteen 6 avulla huomioidaan veden lämpölaajeneminen ja pidetään esimerkiksi säiliö 12 ja siten nestetila 13 aina veden täyttämänä ja tietyssä paineessa.

Kuviossa IA on esitetty käyttöveden lämmityspiiri 50, joka käsittää lämmönvaih-5 timen 51 ja sekoittajan 52. Lämmin käyttövesi tuotetaan sillä energialla, joka on varautunut säiliössä 12 olevaan nesteeseen, edullisesti veteen.

Kuviossa IA on esitetty joustoelin 34, joka on metallinen palje ja joka mahdollistaa savukaasukanavan 11 lämpölaajenemisliikkeen. Liitos kuvion IA esityksessä 10 on sellainen, että joustoelin 34, kuten palje ulottuu vesitilaan 13. Tällöin palkeen 34 alapuolinen hitsi 35a sijaitsee vesitilassa ja palje aukeaa ja laajenee ylöspäin ja sen yläpuolinen hitsi 35b sijaitsee päätylevyn 14a aukon 14a’ reunassa. Palje 34 mahdollistaa savukaasukanavan 11 lämpötilalaajenemiset ja palkeen 34 edellä mainittu sijainti on edullinen siksi, että tilaan 13 ei muodostu erillisiä ilma- tai 15 vesitaskuja, vaan palje 34 on aina vesitilassa 13 kiertävän vesitilan 13 lämmönsiir-toväliaineen, kuten veden ympäröimä. Palkeen 34 käyttö mahdollistaa savukaasu-kanavan 11 lämpötilamuutokset niin, että savukaasukanavan Ilja säiliön 12 väliin ei muodostu sellaisia liitoskohtia, joissa lämpötilamuutokset aiheuttaisivat jännityksiä hitseihin, jolloin vauriot olisivat mahdollisia lämpötilalaajenemisen 20 aiheuttamista j ännityksistä j ohtuen.

Kuviossa on havainnollisesti esitetty lämmitin 37 edullisesti sähkölämmitin, jonka sähkövastus 37a sijaitsee vesitilassa 13. Sähkövastus 37a kytkeytyy esimerkiksi termostaatin säätämänä päälle silloin, kuin nestetilan 13 veden lämpö alittaa tietyn 25 lämpötilarajan. Näin ollen laitteen 37 avulla pidetään veden lämpö aina tietyssä hallitussa arvossaan myös silloin, kuin uunilämmitystä tai kiuaslämmitystä ei ole tarjolla.

Kuviossa savukaasukanavan 11 yläpäässä on lämpöeristetty sulkupelti 31. Se 30 muodostuu peltiosassa 32, joka on käännettävissä saranavälineen 33 avulla. Rakenne voi olla myös muunlainen. Pelti 32 käsittää edullisesti lämpöeristyksen.

7

Silloin kun takkaa, uunia tai kiuasta ei lämmitetä, on sulkupelti 31 savukaasu-kanavan 11 yläpäätyä sulkevassa asennossa. Lämpö ei silloin pääse karkaamaan savukaasukanavan 11 yläpäädystä. Säiliön 12 yläosaa on merkitty kiijaimella B. Säiliön 12 alaosaa on merkitty kirjaimella A.

5

Kuviossa IB estetty leikkaus I-I kuviosta 1. Savukaasukanava 11 ja säiliö 12 ovat edullisesti ympyräpoikkileikkauksia. Myös muut poikkileikkausmuodot ovat tietysti mahdollisia.

10 Kuviossa 2 on esitetty joustoelin 34, kuten metallinen palje 34 aksonometrisenä erilliskuvantona. Hitsi 36 liittää palkeen 34 yläpäädystään säiliöön 12 sen ylipää-tylevyn 14a aukon 14a’ reunoihin. Hitsillä 35 on paljeputki 34 liitetty alapäädys-tään savukaasukanavaan 11. MonitoimisavupiipunlO aineena on metalli edullisesti ruostumaton teräs.

15

Kuviossa 3 on esitetty keksinnön mukainen monitoimisavupiippu erilliskuvantona. Savukaasukanava 11 ollen metallinen putki ulottuu säiliörakenteen 12 läpi. Savukaasukanava 11 on hitsattu kiinni säiliön 12 alaosaan läpivientiaukon 120 yhteyteen. Säiliön 12 yläosassa on palje 34. Palje 34 käsittää laipan 340, joka on 20 hitsattu kiinni savukaasukanavaan 11. Yläpäädystään kartiomaisesti laajeneva palje on hitsattu säiliöön 12 läpivientiaukon 14a’ reunoihin.

Kuviossa 4 on esitetty suurennetussa mittakaavassa palje 34 säiliön sisäpuolelle ulottuvana rakenteena. Vesi virtaa palkeen 34 ulkopinnan 34’ myötäisesti, jolloin 25 estetään korroosiot ja koska lisäksi säiliö 12 on nesteen täyttämä, ei vesitaskuja muodostu palkeen ja nesteen välille säiliön sisäpuoliseen tilaan. Edellä mainitulla rakenteella muodostetaan paljerakenteesta helposti koottavissa oleva yksikkö. Edellä mainittu paljerakenne on myös sellainen, että sillä vältetään höyrytaskujen ja ilmataskujen muodostuminen säiliörakenteeseen 12 palkeen 34 yhteyteen ja 30 pidetään palje 34 vaippapinnaltaan 350; ulkopinnaltaan aina säiliössä 12 olevan 8 varaavan nesteen kuten veden yhteydessä. Tällöin lämpö siirtyy tehokkaasti palkeesta 34 veteen ja palkeen lämmöstä johtuva kuormittuminen estyy tai vähenee.

Kuviossa 5 on esitetty kaavioesityksenä keksinnön mukainen monitoimisavupiip-5 pu, joka muodostaa rakennuksen lämpökeskuksen. Uunia ja takkaa on merkitty viitekiijaimella T. Hormi H liittyy monitoimisavupiipun 10 savukaasukanavaan 11. Savukaasukaasukanavan 11 ympärillä on säiliö 12, edullisesti siten, että säiliön 12 nestetila, edullisesti vesitila 13 ympäröi savukaasukanavaa 11. Tällöin lämpö siirtyy savukaasuista varaavana aineena toimivaan nesteeseen, kuten veteen, 10 säiliössä 12. Savukaasukanavan 11 yläpäädyssä on sulkupelti 31, joka on kiinni silloin, kun takalla, uunilla T tai kiukaalla ei lämmitetä. Takka tai uuni T käsittää lämmönsiirtopiirin 23, jolloin takassa T tai uunissa on lämmönvaihdin 24. Piiri 23 käsittää pumpun 25 vaarajasäiliön nesteen kuten veden kierrättämiseksi lämmönvaihtimen 24 kautta. Kuviossa 5 esitetysti on viitenumerolla 16 merkitty lattia-15 lämmityksen lämmönsiirtopiiriä. Pumppu 18 kierrättää säiliön 12 vettä lattialäm-mityksen lämpöä luovuttavan elimen LÄ kautta. Kuviossa aurinko varaajia on merkitty viitenumerolla 19. Aurinko varaajien 19 lämmönsiirtopiiriä on merkitty viitenumerolla 20. Mainitun lämmönsiirtopiirin lämmönsiirtoväliainetta kierrätetään pumpun 22 avulla lämmönvaihtimen 21 kautta, joka on sijoitettu säiliön 12 20 vesitilaan 13. Kuviossa käyttöveden kierrätyspiiriä on merkitty viitenumerolla 50. Osa kylmästä käyttövedestä johdetaan sekoittajaan 51 ja osa kierrätetään lämmönvaihtimen 51 kautta sekoittajaan 52 ja siitä edullisesti käyttöpisteeseen. Sekoittajasta 52 halutun lämpöinen vesi voidaan johtaa käyttövedeksi. Kuviossa säiliön 12 veden paineensäätöventtiiliä on merkitty viitenumerolla 29 ja se on lii-25 tetty säiliön 12 yläosaan sen yläpuoliseen päätylevyyn 14a. Kyseiseen päätylevyyn liittyy kanava 27, joka avautuu säiliön 12 säiliötilan 13 yläosaan. Paineen-säätöventtiili 29 on ns. säädettävissä oleva paineensäätöventtiili. Venttiiliin on asetettavissa se arvo, jolloin paineensäätöventtiili avautuu ja laskee esim. höyryn tai paineisen veden pois yhteeseen 27b ja edelleen viemäröintiin M. Kuviossa 5 30 esitetysti käsittää käyttöveden kierrätyspiiri 50 lisäksi venttiilin 53, edullisesti sähkömagneettisesti ohjatun venttiilin, joka saa ohjauksensa säiliön 12 veden 9 lämpötilasta. Venttiilin avulla estetään veden kiehuminen. Kun lämpötila säiliössä 12 nousee riittävän ylös, ohjataan venttiiliä 53 ja avataan käyttöveden ohikiertoon M osa lämmönvaihtimelta 51 johdetusta käyttövedestä. Näin ollen tällöin siirretään lämpöä lämmönvaihtimen 51 kautta säiliön 12 vedestä kierrätyspiirin 50 5 käyttöveteen ja estetään kiehuminen. Kun lämpötila säiliössä 12 laskee tietyn antennilla mitatun rajalämpötilan alle, ohjataan venttiiliä 53 takaisin asentoon, jossa ohivirtausta esimerkiksi viemäröintiin M ei tapahdu.

Kuviossa 5 esitetysti käsittää säiliö 12 yhteydessään kalvopaisuntasäiliön 40. Ve-10 den lämpötilan vaihdellessa sen tilavuus muuttuu ja mainitun tilavuuden haittojen kompensoimiseksi käytetään kalvopaisuntasäiliötä 40, joka pitää putkistot aina veden täyttäminä ja tietyssä paineessa riippumatta veden lämpötilasta. Kalvo-paisuntasäiliö 40 käsittää kalvon 14c nestetilan, edullisesti vesitilan 14a ja kaasu-tilan 14b välissä. Kaasuthan 14b ns. vastapaine on säädettävissä. Kaasun paine 15 tilassa 14b välittyy kalvon 14c kautta säiliön 12 nesteeseen, edullisesti veteen ja näin pidetään säiliö 12 ja putket nesteen täyttämänä riippumatta nesteen, kuten veden, lämpötilasta säiliön 12 sisällä. Laiteratkaisussa voidaan kalvopaisuntasäiliö 40 tai kalvopaisuntasäiliöt sijoittaa kauaksikin erilleen savukaasukanavasta 11.

20

Claims (5)

1. Monitoimisavupiippu (10), joka käsittää savukaasukanavan (11) ja sen ympärillä ainakin osalta savukaasukanavan matkaa säiliön (12), joka on nesteen kuten 5 veden täyttämä, jolloin savukaasuista siirretään lämpöä säiliön (12) nesteeseen, kuten veteen ja että monitoimisavupiippu (10) käsittää välineet lämpöenergian siirtämiseksi säiliön (12) nesteeseen, kuten veteen varastoidusta lämpöenergiasta edelleen hyötykäyttöön, ja että savukaasukanava on viety säiliön läpi ja liitetty säiliön (12) yläpäätyyn joustoelimellä (34), joka on metallinen palje, tunnettu 10 siitä että palje (34) on alapäädystään liitetty hitsaamalla savukaasukanavaan (11) ja yläpäädystään säiliöön (12) ja että palje (34) ulottuu sisälle säiliöön (12) sen nesteillään.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen monitoimisavupiippu (10), tunnettu siitä, 15 että palje (34) käsittää alapuolisen laipan (340), joka laippa (340) on hitsattu savukaasukanavaan (11).

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen monitoimisavupiippu (10), tunnettu siitä, että savukaasukanava (11) on liitetty hitsillä (37) alapäädystään säiliöön 20 (12).

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen monitoimisavupiippu (10), tunnettu siitä, että monitoimisavupiippu (10) käsittää säiliön (12) sisäpuolella paineisen veden ja että palje (34) on sovitettu mainittuun säiliön (12) sisäpuolella olevaan paineiseen 25 veteen, joka vesi tällöin virtaa palkeen (34) pintoja pitkin.

5. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen monitoimisavupiippu, tunnettu siitä, että monitoimisavupiippu (10) käsittää säiliöön (12) liittyvän suljetun paineistetun nestejärjestelmän, jonka säiliön (12) nesteillään palje (34) ra- 30 joittuu.