FI116588B - Nopea poikkisuuntainen ja konesuuntainen säätö rainanvalmistuskoneessa - Google Patents

Description

1 116588

Nopea poikkisuuntainen ja konesuuntainen säätö rainanvalmistuskoneessa Snabb tvärriktad och maskinriktad regiering i en banframställningsmaskin

Esillä oleva keksintö liittyy laadun valvontaan ja säätöön jatkuvaa rainaa valmista-5 vassa koneessa ja täsmällisemmin rainanvalmistuskoneen perälaatikon ja muodos-tusosien nopeaan konesuuntaiseen ja poikkisuuntaiseen säätöön käyttämällä märkäpään mittauksia.

Tuotettaessa paperia jatkuvaa rainaa valmistavaa konetta käyttämällä paperiraina 10 muodostetaan kuitujen ja veden suspensiosta (massasta). Massa levitetään ruisku-tusyksiköstä, jota kutsutaan perälaatikoksi, liikkuvalle verkkoviiralle tai kudokselle ja vesi poistetaan painovoiman ja alipaineimun avulla kudoksen läpi. Tämän jälkeen raina siirretään puristusosaan, jossa poistetaan lisää vettä kuivan huovan ja paineen avulla. Seuraavaksi raina menee kuivatusosaan, jossa höyryllä lämmitetyt kuivaimet 15 ja kuuma ilma suorittavat loppuun kuivatusprosessin. Rainanvalmistuskone on olennaisesti vedenpoistojärjestelmä. Rainanvalmistustekniikassa termi konesuunta tarkoittaa suuntaa, jossa rainamateriaali kulkee valmistusprosessin aikana, kun taas termi poikkisuunta tarkoittaa arkin leveyssuuntaa, joka on kohtisuorassa konesuun-taan nähden. Lisäksi järjestelmän, joka sisältää perälaatikon, viiran ja välittömästi 20 kuivainta edeltävät osat, elementtejä kutsutaan yleensä "märkäpääksi". "Kuivapää" . ’.* sisältää yleensä liikesuunnassa kuivaimen jälkeiset osat. Paperinvalmistuksen ele- : \· mentit ja paperikoneet ovat alalla yleisesti tunnettuja ja niitä on kuvattu esimerkiksi : .. kirjoissa G. A. Smook, Handbook for Pulp & Paper Technologists, 2. painos, 1992,

':'': Angus Wilde Publications, Inc. ja R. MacDonald, Pulp and Paper Manufacture Voi III

: ’ 25 (Papermaking and Paperboard Making), ed. 1970, McGraw Hill. Rainanvalmistusko- '• ‘i neita on lisäksi esitetty esimerkiksi US-patenteissa n:o 5 539 634, 5 022 966, 4 982 334, 4 786 817 ja 4 767 935.

: _ > _: Paperinvalmistustekniikassa rainan ominaisuuksia on valvottava jatkuvasti ja rainan- ,:. 30 valmistuskonetta on säädettävä ja aseteltava raidan laadun varmistamiseksi ja lop- . · * *. putuotteen hylkymäärän minimoimiseksi. Tämä säätö suoritetaan mittaamalla val mistusprosessin eri vaiheissa rainan muuttujia, joiden joukkoon useimmiten sisältyy • · * ;;; rainan pintapaino, kosteuspitoisuus ja paksuus, ja käyttämällä näitä tietoja rainan- 2 116588 valmistuskoneen eri elementtien asettamiseksi siten, että rainan valmistusprosessin vaihtelut tulevat korjatuiksi.

Valmiin rainan pintapainon mittaamiseen rainanvaimistuskoneen kuivassa päässä 5 käytetään tavallisesti skannaavaa anturia. Skannaavat anturit ovat alalla tunnettuja ja niitä on esitetty esimerkiksi US-patenteissa n:ot 5 094 535, 4 879 471, 5 315 124 ja 5 432 353. Skannaava anturi kulkee jatkuvasti valmiin rainan poikki rainanvaimistuskoneen poikkisuunnassa. Koska raina liikkuu anturin pyyhkäistessä, skannaava anturi kulkee rainan poikki vinoa tietä pitkin ja tämän vuoksi skannaavalta anturilta 10 saatu mitattu pintapainotieto sisältää sekä rainan konesuuntaista että poikkisuun-taista vaihtelua. Toisistaan riippuvia poikkisuuntaisia ja konesuuntaisia pintapainos-kannerin mittauksia käsitellään edelleen ja muodostetaan niiden ja aikaisempien skannausten keskiarvoja arvion saamiseksi toisistaan riippumattomille poikkisuuntai-sille ja konesuuntaisille pintapainomittauksille. Rainanvalmistuskoneet on suunniteltu 15 siten, että niitä voidaan säätää riippumattomasti sekä poikkisuuntaisten että kone-suuntaisten prosessivaihteluiden korjaamiseksi. Skannerilta saatuja arvioituja poikkisuuntaisia ja konesuuntaisia pintapainon mittauksia käytetään rainanvaimistuskoneen elementtien säätämiseen pintapainon säätämiseksi molemmissa suunnissa.

20 Yksi skannaavien antureiden suurimmista epäkohdista on aika, joka kuluu rainan-:*·*: valmistusprosessin prosessivaihteluiden esiintymishetkestä siihen, kun skannaava : *": anturi kykenee havaitsemaan vaihtelut ja käynnistämään korjausjärjestelmän sää- dön. Esimerkiksi aika, joka kuluu perälaatikosta ruiskutetun massan siirtymiseen ·:· i kuivan pään skannaavalle anturille on alueella (tähän vaihteluväli). Tyypillinen skan- 25 nausaika (ts. aika, joka skannerilta kuluu rainan poikki kulkemiseen) on suunnilleen 16 tuumaa sekunnissa, mistä tulee yleensä koko rainan skannausajaksi 10 - 30 s.

•« ·

Jotta poikkisuuntaiselle ja konesuuntaiselle pintapainolle saataisiin tarkka arvio, ar-• vio muodostetaan käyttämällä 5 - 8 skannausta. Tämän vuoksi poikkisuuntaisen ja konesuuntaisen pintapainomittauksen saaminen voi kestää 3 -15 minuuttia käytet-30 täessä rainanvaimistuskoneen kuivassa päässä olevaa skannaavaa anturia.

’·’ Siten rainanvalmistuskoneessa, jossa käytetään skannaavaa anturia pintapainon *;”* ilmaisemiseen, vasteaika pintapainon muutoksille on suhteellisen hidas, mikä johtuu '··*' viiveestä pintapainon mittausten saamisessa skannaavalta anturilta. Tästä seuraa 3 116588 että rainanvalmistuskone, jossa käytetään skannaustyyppistä anturia, on tehoton havaitsemaan pintapainon nopeita (ts. suurtaajuisia) muutoksia ja erikoisesti sellaisia vaihteluita, jotka esiintyvät lyhyemmän ajan kuin mitä pintapainotiedon saamiseen kuluu. Lisäksi skannaavalta anturilta saadut poikkisuuntaiset ja konesuuntaiset 5 pintapainomittaukset ovat vain todellisen poikkisuuntaisen ja konesuuntaisen pinta-painon arvioita, koska skannaavalta anturilta voidaan saada vain toisistaan riippuvia poikkisuuntaisia ja konesuuntaisia pintapainomittauksia.

Tämän vuoksi tarvitaan tapa, jolla voidaan havaita suurtaajuiset prosessivaihtelut 10 toisistaan riippumattomasti sekä konesuunnassa että poikkisuunnassa ja käyttää havaittuja vaihteluja järjestelmän konesuunnan ja poikkisuunnan säädettävien elementtien asetteluun toisistaan riippumattomasti.

Esillä oleva keksintö on järjestelmä ja menetelmä pintapainon suurtaajuisten vaihte-15 luiden havaitsemiseksi rainanvalmistuskoneen märässä päässä ja järjestelmän elementtien on-line-säädön toteuttamiseksi havaittujen vaihtelujen korjaamiseksi. Rai-nanvalmistuskoneeseen on konstruoitu ei skannaavat anturit, jotka antavat samanaikaisia märän pään veden painon monipistemittauksia rainanvalmistuskoneen konesuunnan tai/ja poikkisuunnan yli. Nämä veden painon mittaukset muunnetaan 20 ennustetuiksi kuivan pään pintapainon mittauksiksi. Ennustettuja pintapainon mitta-uksia käytetään sitten rainanvalmistuskoneen elementtien nopeiden jäijestelmäsää-.*·*. töjen suorittamiseen prosessin vaihtelujen korjaamiseksi. Ei-skannaavat anturit an- : ’. # tavat toisistaan riippumattomat konesuuntaiset ja poikkisuuntaiset veden painon .... j mittaukset ja ne voivat tämän vuoksi valvoa ennustettua kuivan rainan pintapainoa 25 riippumattomasti poikkisuunnassa ja konesuunnassa. Lisäksi ei-skannaavat anturit « · * sijaitsevat rainanvalmistuskoneen märässä päässä, minkä ansiosta pintapainoluke- » · * mat saadaan nopeasti.

§ * • » · · ; ; Ennustettu kuivan pään pintapainoinformaatio annetaan ainakin yhdelle järjestel- \ 30 män säätimelle, joka antaa vasteena on-line-säätösignaalit rainanvalmistuskoneen elementtien käyttömuuttujien asettelemiseksi. Eräässä erikoisessa suoritusmuodossa • · märkäpään anturit ovat viiran alla olevia veden painon (under wire water weight, ‘’ UW3) antureita, jotka reagoivat vesipitoisen massan johtavuusmuutoksiin järjestel- män märkäpäässä. Eräässä suoritusmuodossa käyttömuuttujiin, joita on-line-säätö- 4 116588 signaalit voivat asetella, sisältyy perälaatikon paine, perälaatikon virtaus, perälaati-kon kokonaislaimennus, suihkun ja viiran nopeussuhde, rintapöydän konesuuntainen sijainti märän massan törmäysalueen suhteen ja rintapöydän kulma-asento viiran suhteen. On-line-säätösignaaleja voidaan myös käyttää märkää massaa perälaatik-5 koon syöttävien märän massan lähteen elementtien säätöön.

Eräässä toisessa suoritusmuodossa rainanvalmistuskone sisältää ensimmäisen ja toisen säätösilmukan rainanvalmistuskoneen elementtien käyttömuuttujien säätämiseksi prosessin vaihtelujen korjaamiseksi. Ensimmäinen säätösilmukka sisältää ei 10 skannaavan märkäpään mittausanturin riippumattomien märkäpään pintapainomit-tausten saamiseksi sekä konesuunnassa että poikkisuunnassa, kuivan pään pinta-painon prediktorin märkäpään riippumattomien konesuuntaisten ja poikkisuuntaisten pintapainon mittausten muuntamiseksi ennustetuiksi riippumattomiksi konesuuntai-siksi ja poikkisuuntaisiksi kuivan pään pintapainon mittauksiksi ja ensimmäisen sää-15 timen, jota ennustetut riippumattomat kuivan pään pintapainomittaukset ohjaavat. Ensimmäisellä säätösilmukalla on suhteellisen nopea vasteaika ja se voi tämän vuoksi korjata suurtaajuisia pintapainovaihteluja, koska se on lähellä säädettäviä järjestelmän elementtejä (esim. perälaatikkoa ja muodostuselementtejä) ja märkäpään anturivasteen ansiosta. Toinen säätösilmukka sisältää kuivan pään mittausan-20 turin ja toisen säätimen, jota kuivan pään anturin mittaukset ohjaavat. Toisella sää-tösilmukalla on hitaampi vasteaika kuin ensimmäisellä säätösilmukalla, koska kuivan pään mittausanturi on kauempana rainanvalmistuskoneen prosessitiellä. Toinen sil-j·.^ mukka korjaa suurempia pintapainovaihteluita lopputuotteen pintapainon pitämisek- si asetetulla alueella. Eräässä suoritusmuodossa ensimmäinen ja toinen säädin kor-.··*· 25 jaavat käyttömuuttujia säätämällä märän massan lähteen, rainanvalmistuskoneen perälaatikon ja muodostuselementtien, eri ominaisuuksia ja erikoisesti toteuttavat • · · on-line-säädön perälaatikon paineen, perälaatikon virtauksen, perälaatikon koko- ; naislaimennusvirtauksen, perälaatikon ilmatyynyn, suihkun ja viiran nopeussuhteen, • · · · ;. rintapöydän konesuuntaisen sijainnin ja rintapöydän ja viiran välisen kulman ja jau- \ 30 himen kuormituksen säätämiseksi.

Esillä oleva keksintö selviää lähemmin seuraavasta kirjallisesta selityksestä ja siihen ’·”* liittyvistä oheisista piirustuksista. Piirustuksissa: 5 116588

Kuvio 1 on rainanvalmistuskone, joka sisältää esillä olevan keksinnön säätöjärjestelmän erään suoritusmuodon,

Kuvio 2 on rainanvalmistuskone, joka sisältää esillä olevan keksinnön säätö-5 järjestelmän toisen suoritusmuodon,

Kuvio 3A on lohkokaavio, joka esittää mittauslaitteessa olevaa impedanssia,

Kuvio 3B sähköinen esitys anturisolun impedanssista, 10

Kuvio 4 esittää lohkokaaviota keksinnön mukaisesta mittauslaitteesta, joka sisältää anturimatriisin,

Kuvio 5A esittää kuviossa 4 esitetyn lohkokaavion sähköistä esitystä, 15

Kuvio 5B esittää esillä olevan keksinnön mittauslaitteen mukaista yhtä rainan-valmistuskoneen tukiviiran alla olevaa anturisolua,

Kuviot 6A ja 6B esittävät anturimatriisin toista suoritusmuotoa ja vastaavaa sähköis-20 tä esitystä, . * * *. Kuviot 7A ja 7B esittävät anturimatriisin kolmatta suoritusmuotoa ja vastaavaa säh- köistä esitystä, 25 Kuvio 8 esittää veden painon ja viiran asennon välistä riippuvuutta kuvaavaa ;’'käyrää, jota käytetään kuivan massan häiriötestissä, • Kuvio 9 esittää veden painon ja viiran asennon välistä riippuvuutta kuvaavaa : ’ ’'; käyrää, jota käytetään jauhatusastetestissä.

ii. 30

Kuviossa 1 on esitetty rainanvalmistuskone jatkuvan materiaalirainan tuottamiseksi, ’’’ joka käsittää prosessivaiheet, joihin sisältyy märän massan lähteen elementit 10, » > · perälaatikko 11, viira 12, rintapöytä 13, konekalanteri 14, kuivain 15 ja rullain 16.

’···" Perälaatikon 11 toimilaitteet (ei esitetty) ruiskuttavat märkää massaa (esim. sellu- 6 116588 loosasulppua) useiden aukkojen, joita kutsutaan huuliaukoiksi, tukiviiralle 12, joka kiertää telojen 17 ja 18 välillä. Nopeutta, jolla massaa ruiskutetaan huuliaukosta, kutsutaan huuliaukon suihkun nopeudeksi. Huuliaukko on täysin säädettävä siten, että se voi antaa halutun massavirtauksen. Huuliaukon geometria ja aukon koko 5 määräävät huuliaukon suihkun paksuuden, kun taas perälaatikon paine määrää nopeuden. Foilit ja imulaatikot (ei esitetty) poistavat viiralla olevasta märästä massasta vettä, joka tunnetaan yleisesti "nollavetenä" viirakuoppaan (ei esitetty) kierrätettäväksi.

10 Kuivan pään pintapainomittaukset voidaan suorittaa käyttämällä skannaavaa anturia 19 tai käyttämällä viiran alla olevaa veden painoa mittaavaa (UW3) anturia. Skan-naava anturi 19 kulkee jatkuvasti valmiin rainan (esim. paperin) poikki ja mittaa ominaisuuksia valmiin rainan laadun valvontaa varten. Myös useita kiinteitä antureita voitaisiin käyttää. Skannaavat anturit ovat alalla tunnettuja ja niitä on kuvattu 15 esimerkiksi US-patenteissa 5 094 535, 4 879 471, 5 315 124 ja 5 432 353, jotka sisällytetään tähän esitykseen. Valmis raina kerätään tämän jälkeen rullalle 16.

Viiran alla olevaa veden painoa mittaavaa UW3-anturia käytettäessä se sijoitetaan rullan viereen ja paperin alapuolelle. Kuivan pään rullan mittauksen tapauksessa 20 UW3-anturi mittaa paperin dielektrisyysvakiota. Riippumatta siitä käytetäänkö skan-naavaa anturia tai UW3-anturia, anturin ilmaisemat sähköiset signaalit korreloivat kuivan pään pintapainomittauksen kanssa. Kuten on ilmeistä, kuivan pään pintapai- • · · :·. no on olennaisesti yhtä suuri kuin tuotetun paperin kuivapaino.

25 Perälaatikko toimii siten, että siihen tulee keskipakopumpun (ei esitetty) syöttämää massaa ja se muuntaa märän massan lähteen elementeistä 10 perälaatikkoon syötetyn putkivirtauksen 20 tasaiseksi suorakulmaiseksi poistovirtaukseksi, jonka leveys ; . on yhtä suuri kuin paperikoneen leveys ja jolla on tasainen nopeus konesuunnassa.

» * * · ; ‘: Perälaatikon käyttömuuttujat määräävät massan leviämisen tasaisuuden koneen 30 leveyssuunnassa, poikittaisvirtaukset ja massan sakeuden vaihtelut, konesuuntaiset ]!!! nopeusgradientit, aiheutetun turbulenssin kuitupartikkelien flokkulaation estämiseksi • * ' · * ja kulman ja kohdan, johon massa ruiskutetaan viiralle. Eräitä perälaatikon käyttö- * » · * ·: ·' muuttujia, joita voidaan asetella/säätää paperin oikean formaation varmistamiseksi, 7 116588 ovat massan sakeus ja laimennus, perälaatikon paine ja suihkun ja viiran nopeus-suhde.

Massan sakeus asetetaan riittävän pieneksi, jotta saadaan hyvä rainan formaatio 5 ensivaiheen retentiota vaarantamatta tai muodostusosan vedenpoistokyvyn ylittymistä aiheuttamatta. Sakeutta muutetaan nostamalla ja laskemalla huuliaukkoa.

Koska märän massan materiaalin syöttövirtausta säädetään tyypillisesti vain pinta-painoventtiilillä (ei esitetty), joka syöttää perälaatikkoa, huuliaukon muutos vaikuttaa pääasiassa viirakuopasta kierrätetyn nollaveden määrään. Sakeutta voidaan 10 muuttaa myös asettelemalla perälaatikon kokonaislaimennusta. Paperin muodostus-prosessissa perälaatikossa olevaa massaa laimennetaan halutun sakeuden saamiseksi, mikä lisää rainan tasaisuutta ja minimoi kuituhiukkasten höytälöitymisen (jota kutsutaan flokkulaatioksi) rainan muodostusprosessin aikana. Märän massan haluttu sakeus voidaan saavuttaa laimentamalla märkää massaa kiertovedellä, joka on pois-15 tunut viirasta muodostusprosessin aikana (ja jota kutsutaan nollavedeksi). Laimennuksen tasaisuus vaikuttaa suoraan rainan konesuuntaiseen tasaisuuteen.

Suihkun nopeuden suhde viiran nopeuteen asetetaan tavallisesti lähelle ykköstä parhaan rainanmuodostuksen saavuttamiseksi. Jos suihkun nopeus on pienempi 20 kuin viiran nopeus, rainan sanotaan olevan "vedetty", jos suihkun nopeus ylittää viiran nopeuden, rainan sanotaan olevan "työnnetty". Joskus rainaa on hieman työnnettävä tai vedettävä vedenpoiston parantamiseksi tai kuituorientaation muut-tamiseksi. Suihkun nopeutta ei varsinaisesti mitata, vaan se johdetaan perälaatikon *:*·: paineesta. Suihkun ja viiran nopeussuhdetta voidaan muuttaa asettelemalla viiran :***: 25 nopeutta tai suihkun nopeutta. Viiran nopeutta asetellaan tyypillisesti muuttamalla • i i viiran alku- ja loppupäässä olevien suurien teloja (17 ja 18) nopeutta, joiden yli viira

• M

kulkee. Usein huopautustela (ts. loppupäässä oleva tela) ohjaa viiran nopeutta.

: Suihkun nopeutta asetellaan perälaatikon paineella.

»»» · » · I:. 30 Perälaatikon painetta ja sen seurauksena suihkun nopeutta asetellaan perälaatikon .···. tyypistä riippuvalla tavalla. Erikoisesti avoimissa (ts. paineistamattomissa) perälaati- • · » koissa käytetään massan korkeutta laatikossa määräämään paineen ja siten suihkun * * · nopeuden. Paineistettuja perälaatikoita asetellaan eri tavalla kuin avoimia laatikoita.

» ·

Paineistettua tyyppiä olevia perälaatikoita on ainakin kahta tyyppiä, tällaisia ovat δ 116588 hydrauliset ja ilmatyynyllä varustetut perälaatikot. Hydraulisesti paineistetun perä-laatikon paine riippuu suoraan syöttöpumpun paineesta ja siten perälaatikon painetta asetellaan pumpun painetta muuttamalla. Ilmatyynyllä varustetussa paineistetussa perälaatikossa paine riippuu sekä syöttöpumpun paineesta että suljetussa perä-5 laatikossa massan yläpuolisessa tilassa (jota kutsutaan "ilmatyynyksi") ilmasta. Siten eräs tapa, jolla voidaan vaikuttaa perälaatikon poistovirtaukseen ja siten rainanval-mistuskoneen muodostusprosessiin, on asetella perälaatikon painetta ja suihkun nopeutta. Tunnetussa tekniikassa "ilmatyynyä" säädetään avaamalla säätöventtiiliä päästämään sisään lisää ilmaa tai nostamalla massan pinnantasoa.

10

Sen lisäksi että perälaatikon käyttömuuttujia säädetään rainan muodostukseen vaikuttamista varten, myös rintapöydän 13 käyttömuuttujia voidaan asetella. Joissain rainanvalmistuskoneissa rintapöydät ovat prosessissa välittömästi perälaatikon jälkeen. Rintapöytä tukee viiraa suihkun törmäyskohdassa. Yleensä rintapöydän tehtä-15 vänä on viivästää alkuvedenpoistoa, niin että lisäaineet (esim. nollakuitu ja täyteaineet) eivät huuhtoudu pois viiran läpi. Tämän vuoksi tason pituus, tason kulma viiran suhteen ja kohta, jossa suihku törmää levyyn, jotka kaikki määräävät kaikki ajan, jonka massa kulkee tason päällä, alussa poistetun nesteen määrä ja nesteen mukana ennen viiran saavuttamista pois huuhtoutuvien aineiden määrä kaikki vai-20 kuttavat rainan muodostukseen viiralla.

* * «

On selvää, että vaikka keksintöä selitetään fourdrinier-rainanvalmistuskoneen osana, keksintöä voidaan käyttää muunlaisissa rainanvalmistuskoneissa, mukaanluettuna •: * · esimerkiksi kaksiviirakoneet ja koneet, joissa on monta perälaatikkoa, ja kartonki- 25 formerit, kuten sylinterikoneet tai Kobayshi-formerit. Seuraavasta selityksestä on : * ‘jätetty pois joitakin tavanomaisia rainanvalmistuskoneen elementtejä, jotta ne eivät tekisi esillä olevan keksinnön elementtien selitystä epäselvemmäksi.

I , • tl * * * »

Esillä oleva keksintö on järjestelmä ja menetelmä rainanvalmistuskoneen elementti- 30 en käyttömuuttujien tosiaikaisen suurtaajuisen säädön aikaansaamiseksi käyttämällä [ · · ·, joukkoa antureita, jotka antavat monen pisteen samanaikaiset märkäpään veden • · • ’ painon mittaukset riippumattomasti konesuunnassa ja/tai poikkisuunnassa rainan- ’;;; * valmistuskoneen märkäpäässä. Anturit ilmaisevat viiralla rainanvalmistuskoneen ‘ ’ konesuunnassa etenevän märän massasuspension fysikaalisten ominaisuuksien 9 116588 muutokset. Ilmaistujen fysikaalisten ominaisuuksien muutokset muunnetaan märän massan veden painon mittauksiksi, jotka puolestaan muunnetaan lopullisen paperituotteen ennustetuiksi pintapainon mittauksiksi. Ennustettuja pintapainon mittaus-arvoja käytetään rainanvalmistuskoneen elementtien käyttömuuttujien säätöön lo-5 pullisen paperituotteen laadun optimoimiseksi. Antureiden, jotka antavat samanaikaisesti monen pisteen poikkisuuntaiset ja konesuuntaiset mittaukset, käytön etuna on, että poikkisuuntaiset ja konesuuntaiset mittaukset eivät ole toisistaan riippuvia, koska skannausta ei suoriteta. Lisäksi vedenpainoanturit on sijoitettu rainanvalmistuskoneen märkäpäähän lähelle perälaatikkoa ja muodostuselementtejä muodosta-10 maan ennustettujen pintapainovaihteluiden nopean takaisinkytkennän, mitä käytetään koneen elementtien, kuten perälaatikon ja muodostuselementtien, säätämiseen. Antureilla on lisäksi nopeat vasteajat (1 ms), joten voidaan saavuttaa olennaisesti hetkellinen konesuuntainen tai poikkisuuntainen veden painon profiili.

15 Kuviossa 1 on esitetty jäijestelmän märkäpäähän sijoitetut anturit 21 ja 22. On huomattava, että kuviossa esitetty anturien sijoitus telojen 17 ja 18 välissä olevan viiran 12 suhteen ei esitä määrättyä sijoitusta. Sen sijaan anturit voidaan sijoittaa viiran varrelle mihin tahansa missä märkä massa on sellaisessa tilassa, että märän massan kuidut pidättävät kaiken tai suurimman osan vedestä. Anturit voidaan jär-20 jestää anturisolujen matriisiksi tai yksittäin joko poikkisuuntaan tai konesuuntaan. Esimerkiksi pintapaino märkäpäässä voidaan mitata poikkisuuntaisella UW3-anturi-matriisilla, jota tässä selitetään lähemmin. Matriisin anturisolut on sijoitettu märkää • · · massaa kannattavan viiran poikkisuuntaisen osan alle. Matriisi antaa koko rainama-·:*·· teriaalin poikkisuuntaisen mittauksen kohdassa, joka kulkee matriisin ohi. Näin saa- 25 daan profiili, joka muodostuu useista veden painon mittauksista eri paikoissa poikki- • · » suunnassa. Eräässä suoritusmuodossa muodostetaan tällaisten mittausten keskiarvo • * » ja se muunnetaan märkäpään pintapainoksi. Eräässä suoritusmuodossa matriisi on : upotettu rainanvalmistuskoneen foiliin.

• > » » «ie • · I · ! 30 Vaihtoehtoisesti konesuuntainen pintapainon mittaus voidaan toteuttaa käyttämällä .*··, yksityisiä antureita, jotka on sijoitettu rainanvalmistuskoneen konesuuntaan muo- * i dostamaan veden painon profiili, joka muodostuu useista veden painon mittauksista * » · eri kohdissa konesuunnassa. Vaikka rainanvalmistuskoneeseen voi olla teoriassa

• I

’ · * · ‘ mahdollista sijoittaa jatkuva konesuuntainen anturimatriisi, yleensä tyypillisen rai- 116588 ίο nanvalmistuskoneen muut konesuunnassa olevat elementit estävät jatkuvan matriisin (kuten foiliin upotetun matriisin) sijoittamisen. On kuitenkin selvää, että kone-suuntaista anturimatriisia voitaisiin käyttää sellaisessa tapauksessa, jossa järjestelmä on suunniteltu siten, että siihen voidaan sijoittaa konesuuntainen anturimatriisi.

5 Sekä poikkisuuntaiset että konesuuntaiset anturit on edullisimmin sijoitettu liikesuunnassa ennen viiralle muodostuvaa vesirajaa.

On huomattava, että termi "veden paino" tarkoittaa veden massaa tai painoa viiralla olevan märän paperimassan pinta-alayksikköä kohti. Viiran alle sijoitetut UW3-anturit 10 on tyypillisesti kalibroitu käyttämään teknillisiä yksiköitä grammaa neliömetriä kohden (g/m2). Likiarvona mittausarvo 10 000 (g/m2) vastaa paperimassaa, jonka paksuus kudoksen päällä on 1 cm. Termi "pintapaino" tarkoittaa materiaalin kokonaispainoa pinta-alayksikköä kohti. Termi "kuiva paino" tai "kuivan massan paino" tarkoittaa materiaalin painoa (jossa ei ole vedestä johtuvaa painoa) pinta-alayksikköä 15 kohti.

Anturit 21 ja 22 havaitsevat tutkittavan materiaalin ominaisuuksien muutoksia sähköisen signaalin mittauksilla ja erikoisesti johtavuuden mittauksilla. Ilmaistut sähköiset mittaukset korreloidaan märän pään pintapainon muutoksiksi. Kuivan pään pin-20 tapainon prediktori 23 voi käsitellä märän pään pintapainon ja ennustetun kuivan :' · pään pintapainon välisen funktioriippuvuuden avulla anturien 21 ja 22 veden painon mittauksia sen ennustamiseksi, mikä kuiva pintapaino tai kuivan massan paino tulee

i ( I

·*·,. olemaan kuivaan päähän tultaessa. Koska käytettävissä on toisistaan riippumatto- : *: mat poikkisuuntaiset ja konesuuntaiset mittaukset, prediktori 23 voi antaa erilliset : ‘'25 poikkisuuntaiset ja konesuuntaiset ennustetut kuivan pään pintapainosignaalit 23A :“ja 23B koneen elementtien säätimelle 24. Koneen elementtien säädin 24 vertaa ennustettua kuivaa pintapainoa (signaalit 23A ja 23B) asetusarvoon 25 mahdollisen : virhesignaalin saamiseksi. Virhesignaalia käytetään määräämään säätösignaalit : ’ MD24A, MD24B, CD24B ja MD24C, joita käytetään järjestelmässä säätämään ko- * * * 30 neen elementtejä, kuten märän massan lähteen elementtejä 10, perälaatikon ele- .·>. menttejä 11 ja rintapöytää 13, pintapainon vaihteluiden koijaa m iseksi. Huomatta- • * koon, että etuliite "MD" ilmoittaa, että säätimeltä 24 tuleva säätösignaali, esimerkik- * t * ';;; ’ si "MD"24A, on konesuuntainen säätösignaali, jolla säädetään kuivan pään kone- '" * ’ suuntaiseen pintapainoon vaikuttavia käyttömuuttujia, kun taas etuliite "CD" tarkoit- 11 116588 taa, että säätösignaali on poikkisuuntainen säätö- signaali, jolla säädetään kuivan pään poikkisuuntaiseen pintapainoon vaikuttavia käyttömuuttujia.

Kuviossa 1 on esitetty, että koneen elementtien säädin 24 antaa jokaiselle säädettä-5 välle elementille yksi tai kaksi signaalia, mikä riippuu siitä, onko elementillä käyttö-muuttujia, jotka voivat vaikuttaa sekä konesuuntaiseen että poikkisuuntaiseen pintapainoon tai jompaankumpaan niistä.

Eräässä suoritusmuodossa säätimen 24 antamat signaalit voidaan kytkeä välineisiin, 10 jotka muuntavat nämä säätösignaalit sähkömekaanisiksi säätösignaaleiksi kunkin koneen elementin asettelemiseksi muuttamaan elementin käyttömuuttujaa tai - muuttujia, jotka vaikuttavat kuivan pään poikkisuuntaiseen tai konesuuntaiseen pintapainoon. Esimerkiksi säätimen 24 perälaatikon paineen säätämiseksi antama säätösignaali voitaisiin muuntaa venttiilinohjaussignaaliksi, joka avaa tai sulkee pai-15 neventtiilin kuivan pään koneen suuntaisen pintapainon suurentamiseksi tai pienentämiseksi. On kuitenkin selvää, että kuviossa 1 tämä muunnos tapahtuu säätimen 24 sisällä. Kuviossa 1 esitetyssä suoritusmuodossa säätösignaali MD24A on kytketty märän massan lähteen elementteihin 10. Kaikki koneen elementtien käyttömuuttujien muutokset rainanvalmistusprosessin tässä pisteessä vaikuttavat 20 vain konesuuntaiseen pintapainoon, koska järjestelmän tämä osa ei vaikuta tapaan, :‘j’; jolla märkää massaa ruiskutetaan poikkisuunnassa viiralle 12. Se minkä tyyppisiä käyttömuuttujia signaalilla MD24A säädetään, riippuu siitä koneen elementistä, • · t ·*·,, johon säätösignaali on kytketty. Eräässä suoritusmuodossa jauhatusvaihetta voidaan ·:·· säätää asettelemalla ensimmäisen tai toisen jauhimen ominaisenergiaa, ts. tuotettua 25 yksikköä kohti kulutettua energiaa (yksiköissä MJ/kg). Ominaisenergiaa asetellaan • * * :‘säätämällä jauhimen moottorin kuormituksen säätösignaalia.

: On huomattava, että säätimen 24 antama poikkisuuntainen säätösignaali (esim.

Il» I

CD24B) edustaa yleensä useampaa kuin yhtä signaalia koneen elementin säätämi-30 seksi monessa kohdassa poikkisuunnassa, jotta poikkisuuntaiseen pintapainoon voi-daan vaikuttaa riippumattomasti eri kohdissa poikki- suunnassa. Näin ollen poikki- • · • suuntaisten säätösignaalien lukumäärä riippuu tietyssä koneen elementissä poikki-suunnassa olevien säädettävien elementtien lukumäärästä. Esimerkiksi jos poikki- ···* suunnan säätösignaaleja käytetään huuliaukon asetteluun, tällöin säätösignaalien 12 116588 lukumäärä on yhtä suuri kuin huuliaukkojen lukumäärä. Sen sijaan säätimen 24 antama konesuuntainen säätösignaali (esim. MD24B) edustaa yleensä yhtä signaalia.

Kuten edellä on selitetty, perälaatikon käyttömuuttujiin, joita voidaan asetella kuiva-5 pään poikkisuunnan ja konesuunnan pintapainon muuttamiseksi, sisältyy perälaatikon paine, perälaatikon virtaus, perälaatikon kokonaislaimennusvirtaus, perälaatikon ilmatyynyt ja suihkun ja viiran nopeuksien suhde. Eräässä suoritusmuodossa kehitetään säätösignaali CD24B perälaatikon huuliaukoille poikkisuuntaisen pintapainon muuttamiseksi. Tässä tapauksessa säätösignaali CD24B edustaa useita säätösignaa-10 leja kunkin useista huuliaukoista asettelemiseksi riippumattomasti poikkisuuntaisen pintapainon säätämiseksi. Eräässä suoritusmuodossa kuhunkin perälaatikon huuli-aukkoon liittyy toimilaitteet, joita säädetään säätösignaaleilla, jotka muuttavat huuli-aukon kokoa säätäen siten märän massan laimennusta poikkisuunnassa ja siten kuivan pään poikkisuuntaista pintapainoa riippumattomasti jokaisessa huuliauk-15 kosegmentissä. Eräässä toisessa suoritusmuodossa poikkisuuntaista pintapainoa voidaan asetella säätämällä samalla tavalla kulmaa, jossa märkä massa ruiskutetaan kustakin aukosta. Täsmällisemmin esitettynä kuhunkin huuliaukkoon liittyviä huuli-aukon märän massan ruiskutuskulmaa asettelevia toimielimiä voidaan säätää signaalilla CD24B.

20

Eräässä toisessa suoritusmuodossa perälaatikon painetta asetellaan kuivan pään :***: konesuuntaisen pintapainon muuttamiseksi. Täsmällisemmin esitettynä perälaatikon paine määrää nopeuden, jolla märkä massa ruiskutetaan perälaatikosta. Perälaati- • ·:·· kon painetta voidaan säätää kahdella tavalla riippuen perälaatikon tyypistä. Täsmäl- 25 lisemmin esitettynä avoimissa (ts. paineistamattomissa) perälaatikoissa laatikossa » » » olevan massan korkeus määrää paineen ja siten suihkun nopeuden. Siten tässä tapauksessa säätösignaalia MD24B käytettäisiin säätämään märän massan pinnankor- i keutta perälaatikossa.

• · 30 Hydraulisesti paineistetun perälaatikon paineen asettelemiseksi säätösignaali MD24B . · . muunnetaan säätösignaaliksi, joka muuttaa syöttöpumpun nopeutta, joka vuoros- t · taan muuttaa pumppauspainetta. Ilmatyynyllä paineistetun perälaatikon painetta *;;voidaan asetella ainakin kahdella tavalla. Ensinnäkin pumpun nopeutta ja siten syöt-’ * · ’ ’ töpumpun pumppauspainetta voidaan asetella ja säätää käyttämällä säätösignaalia 13 116588 MD24B samoin kuin on selitetty hydraulisen perälaatikon tapauksessa. Toiseksi märän massan yläpuolisessa tilassa olevaa ilmaa (jota kutsutaan "ilmatyynyksi") voidaan asetella asettelemalla säätöventtiiliä siten, että se päästää enemmän ilmaa sisään tai ulos. Siten tässä tapauksessa säätösignaalia MD24B käytetään perälaati-5 kon paineventtiilin avaamisen tai sulkeutumisen säätämiseen.

Kuten edellä on selitetty, CD24B säätää perälaatikon huuliaukkoja asettelemalla huuliaukon kokoa tai kulmaa määrätäkseen tavan, jolla kukin huuliaukko ruiskuttaa massaa. Vastaavalla tavalla signaali MD24B suorittaa huuliaukon koon karkean aset-10 telun. Toisin sanoen säätösignaali MD24B on kytketty kaikkiin huuliaukon aukon kokoa muuttaviin toimilaitteisiin tai kulmaa muuttaviin toimilaitteisiin siten, että se avaa tai sulkee kaikkia huuliaukkoja yhtä paljon tai muuttaa kaikkien huuliaukkojen kulmaa yhtä paljon.

15 Eräässä toisessa suoritusmuodossa säätösignaalia MD24B käytetään perälaatikon kokonaislaimennusvirtauksen säätämiseen laimentamalla märkää massaa kiertovedellä, joka on poistunut viirasta muodostusprosessin aikana. Tässä tapauksessa säätösignaali MD24B säätää nollaveden tuloventtiiliä, joka määrää perälaatikossa olevan märän massan laimentamiseen käytetyn nollaveden määrän, joka johdetaan 20 viiran alla olevasta viirakuopasta.

f 1 « • > * :' ‘ Eräässä toisessa suoritusmuodossa asetellaan suihkun ja viiran nopeussuhdetta • · · asettelemalla perälaatikon painetta edellä esitetyllä tavalla tai asettelemalla viiran ·:··: nopeutta. Tässä tapauksessa MD24B on kytketty (ei esitetty kuviossa 1) säätämään 25 käyttötelojen 17 ja 18 sähkömekaanista säätöjärjestelmää käyttönopeuden asette-lemiseksi.

i:‘: Eräässä toisessa suoritusmuodossa asetellaan rintapöydän konesuuntaista sijaintia : ’ konesuunnassa eteenpäin tai taaksepäin perälaatikon suihkun suhteen. Rintapöydän 30 siirtäminen tällä tavalla määrää kuinka pitkän matkan märkä massa kulkee pöydällä .·*·, ennen siirtymistä suoraan viiralle. Esimerkiksi jos rintapöytää siirretään konesuun-

• I

nassa eteenpäin, märkä massa on rintapöydällä pidemmän prosessijakson, kun taas jos rintapöytää siirretään konesuunnassa taaksepäin, märkä massa on rintapöydällä ’···' lyhyemmän prosessijakson ajan. Aika, jonka märkä massa on rintapöydällä, vaikut- 14 116588 taa paperin ominaisuuksiin, kuten pintapainoon, lujuuteen ja formaatioon. Eräässä suoritusmuodossa säätösignaali MD24C voi säätää rintapöytään kytkettyjä nopeita hydraulisia mäntiä kuivan pään pintapainon ja formaatio-ominaisuuksien säätämiseksi.

5

Vastaavalla tavalla voidaan asetella rintapöydän kulmaa suihkun ja viiran suhteen. Tässä tapauksessa formaatioon, pintapainoon ja vedenpoistoon voidaan vaikuttaa sillä viettääkö rintapöytä perälaatikkoon päin, niin että veden poistuminen tapahtuu perälaatikon suuntaan, tai viettääkö rintapöytä poispäin perälaatikosta, niin että vesi 10 poistuu pääosin perälaatikosta poispäin. Rintapöydän kulmaa voidaan asetella mekaanisesti käyttämällä rintapöydän molemmilla puolilla olevia nopeita signaalin MD24C ohjaamia hydraulisia mäntiä vastaavalla tavalla kuin edellä on selitetty.

On huomattava, että tunnetuissa järjestelmissä rintapöydät säädetään ja asetetaan 15 tavallisesti prosessiajon alussa. Sen sijaan näissä tunnetuissa järjestelmissä ei ole rintapöydän on-line-säätömahdollisuutta hydraulimäntiä käyttämällä edellä esitettyjen suoritusmuotojen mukaisesti.

Kuviossa 2 on esitetty rainanvalmistuskoneen säätöjärjestelmän toinen suoritusmuo- 20 to, johon koneeseen sisältyy märän massan lähteen elementit 10, perälaatikon ele- mentit 11, viira 12, rintapöytä 13, telat 17 ja 18, kalanteri 14, kuivain 15 ja rulla 19, kuten kuviossa 1 on esitetty. Säätöjärjestelmä sisältää ensimmäisen säätösilmukan, joka sisältää märkäpään anturit 21 ja 22, kuivan pään pintapainon prediktorin 23 ja ·:··: ensimmäisen koneen elementtien säätimen 24A, kuten kuvion 1 yhteydessä on seli- :" ‘: 25 tetty, ja lisäksi toisen säätösilmukan, joka sisältää kuivan pään anturin 19 ja toisen koneen elementtien säätimen 24B. Ensimmäinen säädin antaa ennustettujen kuivan pään pintapainosignaalien 23A ja 23B ja kuivan pään pintapainon asetusarvon 25 : ohjaamana signaalit MD24A, MD24B ja CD24B ja MD24C koneen elementtien 10, 11 : ja 13 säätämiseksi. Toinen säädin antaa mitatun kuivan pään pintapainosignaalin , 30 19A ja kuivan pään pintapainon asetusarvon 25 ohjaamana säätösignaalit MD24A’, . ·. MD24B' ja CD24B' ja MD24C koneen elementtien 10, 11 ja 13 säätämiseksi. Tämän » # suoritusmuodon mukaan ensimmäisellä silmukalla on nopea vasteaika sen ansiosta, että anturit ovat lähellä märän massan lähteen elementtejä 10, perälaatikon ele-' ’ ’ * menttejä 11 ja rintapöytää 13, ja anturien 21 ja 22 vasteajan ansiosta ja tämän 15 116588 vuoksi ensimmäinen säätösilmukka aikaansaa nopean säädön koneen elementtien käyttömuuttujien asettelemiseksi, ja toisella silmukalla on suhteellisesti hitaampi vasteaika, koska se on lähellä märän massan lähteen elementtejä 10, perälaatikon elementtejä 11 ja rintapöytää 13 ja tämän vuoksi se aikaansaa hitaamman säädön 5 koneen elementtien käyttömuuttujien asettelemiseksi. On huomattava, että siinä tapauksessa, että anturi 19 on skannaavaa tyyppiä oleva anturi, sekä konesuuntais-ten että poikkisuuntaisten kuivan pintapainon mittausten saamiseksi on suoritettava ja käsiteltävä useita skannauksia arvioituja kuivan pään konesuuntaisia ja poikki-suuntaisia pintapainomittauksia varten. Siten tässä suoritusmuodossa toinen sää-10 tösilmukka sisältää tietojenkäsittelyvaiheen skannatun kuivan pään pintapainon muuntamiseksi arvioiduksi kuivan pään konesuuntaiseksi ja poikkisuuntaiseksi pin-tapainoksi.

Kuviossa 2 esitetyn säätöjärjestelmän eräässä suoritusmuodossa ainakin yhtä ko-15 neen elementin käyttömuuttujaa säädetään ensimmäisen ja toisen säätimen sää-tösignaalilla. Esimerkiksi huuliaukon karkeaa kokoa voidaan säätää asettelemalla huuliaukkoa suuremmaksi tai pienemmäksi. Eräässä suoritusmuodossa ensimmäisten säätösignaalien ohjaama ensimmäinen nopea toimilaite säätää koneen elementtejä käyttömuuttujien asettelemiseksi ja toisten säätösignaalien ohjaama toinen hi-20 taampi toimilaite säätää koneen elementtejä käyttömuuttujien asettelemiseksi. Kos-ka märkäpään pintapainoanturi havaitsee pintapainon vaihtelut paljon aikaisemmin kuin kuivan pään pintapainoanturi, pienet vaihtelut havaitaan tavallisesti märkäpään anturilla ja kuivan pään anturi havaitsee suuret suuremmat vaihtelut. Siten ensim-·:·· mäinen toimilaite suorittaa koneen elementtien hienosäätöä, kun taas toinen toimi- 25 laite suorittaa karkeaa säätöä. Lisäksi toisen hitaamman silmukan dynamiikka vai- • · · kuttaa ensimmäiseen nopeampaan silmukkaan, koska nopeampi silmukka voi korjata pintapainoa riittävästi, niin että kuivassa päässä ei esiinny pintapainon vaihteluja, : jonka vuoksi hitaamman silmukan ei tarvitse reagoida.

• · 30 Viiran alapuolinen vedenpainoanturi (UW3-anturO . · · ·. Laajimmassa muodossaan anturi voidaan esittää kuviossa 3A esitetyn kaltaisena lohkokaaviona, jossa on kiinteä impedanssielementti (Zkiinteä), joka on kytketty sarjassa muuttuvan impedanssilohkon (Zanturi) kanssa tulosignaalin (Vin) ja maan ’' · ’ välille. Kiinteä impedanssielementti voi olla toteutettu vastuksena, induktorina, kon- 16 116588 densaattorina tai näiden elementtien yhdistelmänä. Kiinteä impedanssielementti ja impedanssi Zanturi muodostavat jännitteenjakajaverkon siten, että impedanssin Zanturi muutokset muuttavat jännitettä Vout. Kuviossa 3A esitetty impedanssilohko Zanturi edustaa kahta elektrodia ja näiden elektrodien välissä olevaa materiaalia.

5 Impedanssilohko Zanturi voidaan esittää myös kuviossa 3B esitettynä vastinpiirinä, jossa Rm on elektrodien välissä olevan materiaalin resistanssi ja Cm on elektrodien välissä olevan materiaalin kapasitanssi. Anturia on selitetty lähemmin US-patenttiha-kemuksessa Serial No. 08/766,864, jonka hakemispäivä on 13.12.1996 ja joka sisällytetään tähän.

10

Kuten edellä on selitetty, märkäpään pintapainomittaukset voidaan saada yhdellä tai useammalla UW3-anturilla. Useampaa kuin yhtä anturia käytettäessä anturit on lisäksi edullisesti järjestetty anturisolumatriisiksi. Joissain tapauksissa kun matriisi ei sovi fysikaalisesti rainanvalmistuskoneessa olevaan tilaan, voidaan kuitenkin käyttää 15 yksittäistä anturisolua.

Anturi on herkkä kolmelle tutkittavan materiaalin fysikaaliselle ominaisuudelle: johtavuudelle tai resistanssille, dielektrisyysvakiolle ja materiaalin etäisyydelle anturista. Materiaalin ominaisuuksista riippuen yksi tai useampi näistä ominaisuuksista on hal-20 litseva. Materiaalin kapasitanssi riippuu elektrodien geometriasta, materiaalin di-elektrisyysvakiosta ja sen etäisyydestä anturista. Puhtaan dielektrisen materiaalin tapauksessa materiaalin resistanssi elektrodien välillä on ääretön (ts. Rm = oo )ja anturi mittaa materiaalin dielektrisyysvakiota. Voimakkaasti johtavan materiaalin ·;··· tapauksessa materiaalin resistanssi on paljon pienempi kuin kapasitiivinen impe- 25 danssi(ts. Rm << ZCm) ja anturi mittaa materiaalin johtavuutta.

•« » ♦ · • · ·

Anturin toteuttamiseksi signaali Vin kytketään kuviossa 3A esitettyyn jännitteenjaka- javerkkoon ja muuttuvan impedanssilohkon (Zanturi) muutokset mitataan jännit- • · · · teestä Vout. Tässä ratkaisussa anturin impedanssi Zanturi on Zanturi = Zkiin- 30 teä*Vout/(Vin-Vout) (Yhtälö 1). Impedanssin Zanturi muutokset liittyvät materiaalin . · · ·, fysikaalisiin ominaisuuksiin, kuten materiaalin painoon, lämpötilaan ja kemialliseen • · ·, koostumukseen. On huomattava, että anturin optimaalinen herkkyys saavutetaan, kun Zanturi on likimain yhtä suuri kuin tai samalla alueella kuin Zkiinteä.

• < · 17 116588

Solumatriisi

Kuviossa 4 on esitetty lohkokaavio anturilaitteen eräästä toteutuksesta, johon sisältyy solumatriisi 24, signaaligeneraattori 25, ilmaisin 26 ja optionaalinen takaisinkyt-kentäpiiri 27. Solumatriisi 24 sisältää kaksi pitkänomaista maadoitettua elektrodia 5 24A ja 24B ja keskielektrodin 24C, joka on elektrodien 24A ja 24B keskellä ja väli matkan päässä niistä ja muodostuu osaelektrodeista 24D(1) - 24D(n). Matriisiin 24 sisältyvän solun määritellään käsittävän yhden osaelektrodin 24D, joka on maadoitettujen elektrodien 24A ja 24B osien välissä. Esimerkiksi solu 2 sisältää osaelektrodin 24D(2) ja maadoitettujen elektrodien osat 24A(2) ja 24B(2). Kuvioissa 1 ja 2 10 esitetyn kaltaisessa järjestelmässä käytettäväksi tarkoitettu solumatriisi 24 sijaitsee tukiviiran 12 alapuolella ja kosketuksessa siihen ja solumatriisi voidaan sijoittaa joko konesuuntaiseksi tai poikkisuuntaiseksi riippuen halutun informaation tyypistä. Jotta anturilaitetta voitaisiin käyttää määräämään märän massaseoksen kuitupaino seoksen johtavuusmittauksella, märän massan täytyy olla tilassa, jossa kaikki tai suurin 15 osa vedestä on kuitujen pidättämänä. Tässä tilassa märän massan veden paino riippuu suoraan kuitupainosta ja veden painon johtavuus voidaan mitata ja sitä voidaan käyttää määräämään kuitujen paino märässä massassa.

Jokainen solu on kytketty riippumattomasti signaaligeneraattorilta 25 tulevaan tulo-20 jännitteeseen (Vin) impedanssielementin Zkiinteä kautta ja jokainen solu antaa läh-töjännitteen jännitteenilmaisimelle 26 väylällä Vout. Signaaligeneraattori 25 antaa jännitteen Vin. Eräässä suoritusmuodossa Vin on analoginen aaltomuotosignaali, • »» kuitenkin myös muun tyyppisiä signaaleja, kuten tasajännitesignaalia, voidaan käyt- *: ·· tää. Suoritusmuodossa, jossa signaaligeneraattori 25 antaa aaltomuotosignaalin, : ’' 25 signaaligeneraattori voidaan toteuttaa eri tavoin ja se sisältää tyypillisesti kideoskil- • »· laattorin siniaaltosignaalin kehittämiseksi ja vaihelukitun silmukan signaalin stabiili- • · · suutta varten. Vaihtojännitesignaalin käytön eräänä etuna tasajännitesignaaliin ver- : :*: rattuna on, että se voi olla vaihtovirtakytketty tasajänniteryöminnän välttämiseksi.

* * · · • 1 » . 30 Ilmaisin 26 sisältää piirit kunkin osaelektrodin 24D antaman jännitteen vaihteluiden »* · · . * · ·. ilmaisemiseksi ja mahdolliset muunninpiirit jännitevaihteluiden muuntamiseksi vesi- • · pitoisen seoksen fysikaalisiin ominaisuuksiin liittyväksi hyötytiedoksi. Optionaalinen takaisinkytkentäpiiri 27 sisältää vertailusolun, jossa on myös kolme elektrodia, jotka * » on järjestetty samalla tavalla kuin anturimatriisin yksittäinen solu. Vertailusolun teh- is 1 1 6588 tävänä on reagoida vesipitoisen seoksen ei toivottujen fysikaalisten ominaisuuksien, jotka ovat muita kuin ne, joita matriisin halutaan mittaavan, muutoksiin. Esimerkiksi jos anturi mittaa veden painosta johtuvia jännitteen muutoksia, vertailusolu on tehty sellaiseksi, että se mittaa vakiosuuruista veden painoa. Siten vertailusolussa mah-5 dollisesti esiintyvät jännitteen/johtavuuden muutokset johtuvat vesipitoisen seoksen muista fysikaalisista ominaisuuksista kuin painon muutoksista (kuten lämpötilasta ja kemiallisesta koostumuksesta). Takaisinkytkentäpiiri käyttää vertailusolun kehittämiä jännitteen muutoksia takaisinkytkentäsignaalin (Vtakaisinkytkentä) kehittämiseksi, jolla korjataan ja säädetään vesipitoisen seoksen näitä ei toivottujen ominaisuuksien 10 muutoksia jännitteessä Vin (mitä selitetään lähemmin seuraavassa). Vertailusolun antama painosta riippumaton vesipitoisen seoksen johtavuustieto voi myös antaa rainanvalmistusprosessissa hyödyllistä tietoa.

Kuvioiden 1 ja 2 järjestelmässä anturissa 24 voidaan helposti käyttää erillisiä soluja, 15 niin että jokainen solu (1 - n) vastaa yhtä erillistä UW3-anturia konesuunnassa tai poikkisuunnassa. Kunkin osaelektrodin (24D(n)) pituus määrää kunkin solun resoluution. Sen pituus vaihtelee tyypillisesti välillä 1 - 6 tuumaa (2,5 - 15 cm).

Anturisolut on sijoitettu rainan alle, edullisesti liikesuunnassa ennen vesirajaa, joka 20 on fourdrinier-koneessa tyypillisesti näkyvä rajaviiva, joka vastaa kohtaa, jossa mas-san pinnalla ei enää ole kiiltävää vesikerrosta.

• ·

* I

Eräs menetelmä matriisin konstruoimiseksi on käyttää hydrofoilia tai hydrofoiliyksi-*:··: kön foilia matriisin komponenttien tukena. Edullisena pidetyssä suoritusmuodossa :***; 25 maadoitettujen elektrodien ja keskielektrodien pinta on foilin pinnan tasalla.

* · » » *

Kuviossa 5A on esitetty anturisolumatriisin 24 (joka sisältää solut 1 -n) sähköinen : : esitys ja tapa, jolla se toimii vesipitoisen seoksen (ts. märän massan) johtavuuden muutosten havaitsemiseksi. Kuten kuviossa on esitetty, jokainen solu on kytketty 30 signaaligeneraattorin 25 antamaan jännitteeseen Vin impedanssielementin kautta,

• t » I

.·>·, joka tässä suoritusmuodossa on resistiivinen elementti Ro. Solun n tapauksessa vas- • « • *» tus Ro on kytketty keskellä olevaan osaelektrodiin 24D(n). Ulkoelektrodiosat 24A(n) ja 24B(n) on molemmat kytketty maahan. Kuviossa 5A on myös esitetty resistanssit ’*** Rsl ja Rs2, jotka edustavat vesipitoisen seoksen johtavuutta kummankin ulkoelekt- 19 116588 rodin ja keskielektrodin välillä. Ulkoelektrodit on suunniteltu sijoitettavaksi oleellisesti yhtä kauas keskielektrodista ja siten kummankin ulkoelektrodin ja keskielektrodin väliset johtavuudet ovat olennaisesti yhtä suuria (Rsl = Rs2 = Rs). Tämän seurauksena Rsl ja Rs2 muodostavat rinnankytketyn resistiivisen haaran, jonka tehollinen 5 vastus on puolet arvosta Rs (ts. Rs/2). Lisäksi havaitaan, että vastukset Ro, Rsl ja Rs2 muodostavat jännitteenjakajaverkon jännitteen Vin ja maan välille. Kuviossa 5B on esitetty myös soluelektrodikonfiguraation erään toteutuksen poikkileikkaus rai-nanvalmistuskoneessa, jossa elektrodit 24A(n), 24B(n) ja 24D(n) ovat suoraan rai-nan 12 alla vesipitoisen seoksen sisällä.

10

Anturilaite perustuu periaatteeseen, jonka mukaan vesipitoisen seoksen resistanssi Rs ja vesipitoisen seoksen paino/määrä ovat kääntäen verrannollisia. Siten kun paino kasvaa/pienenee, Rs pienenee/kasvaa. Vastuksen Rs muutokset aiheuttavat vastaavan vaihtelun jännitteeseen Vout jännitteenjakajaverkon, joka sisältää vastukset 15 Ro, Rsl ja Rs2, määräämällä tavalla.

Jokaisesta solusta tuleva Vout on kytketty ilmaisimeen 26. Ilmaisin 26 havaitsee siten vesipitoisen seoksen resistiivisyyteen suoraan verrannollisen jännitteen vaihtelut ja antaa siten kunkin solun yläpuolella sen lähiympäristössä olevan vesipitoisen 20 seoksen painoon ja määrään liittyvää informaatiota. Ilmaisin 26 voi sisältää välineet kunkin solun lähtösignaalien vahvistamiseksi ja analogiasignaalin tapauksessa se sisältää välineet signaalin tasasuuntaamiseksi analogiasignaalin muuntamiseksi tasa- i I · i\. jännitesignaaliksi. Eräässä toteutuksessa, joka soveltuu hyvin sähköisesti kohinai- •: · : seen ympäristöön, tasasuuntaaja on kytketty tasasuuntaaja, joka sisältää jännitteen 25 Vin ohjaaman vaihelukitun silmukan. Tämän seurauksena tasasuuntaaja hylkää * * « : ‘ ’ *; kaikki muut signaalikomponentit paitsi ne, joilla on sama taajuus kuin tulosignaalilla, » » » ja antaa siten erittäin hyvin suodatetun tasajännitesignaalin. Ilmaisin 26 sisältää • tyypillisesti myös muita piirejä kunkin solun lähtösignaalien muuntamiseksi vesipitoi- * *» · sen seoksen tiettyä ominaisuutta, kuten painoa, edustavaksi informaatioksi.

30 k » ·

Kuviossa 5A on esitetty myös takaisinkytkentäpiiri 27, jossa on vertailusolu 28 ja • · takaisinkytkentäsignaaligeneraattori 29. Takaisinkytkentäpiirin 27 periaatteena on ’;;; ’ eristää vertailusolu siten, että siihen vaikuttavat muut vesipitoisen seoksen fysikaa- ’ *· · ‘ listen ominaisuuksien muutokset kuin se, jota järjestelmällä halutaan havaita. Esi- 20 116588 merkiksi jos halutaan havaita veden painoa, tällöin veden paino pidetään vakiona, niin että vertailusolun mahdollisesti kehittämät jännitteen vaihtelut johtuvat muista fysikaalisista ominaisuuksista kuin veden painon muutoksista. Eräässä suoritusmuodossa vertailusolu 28 on upotettu vesipitoiseen seokseen, joka sisältää kierrätettyä 5 vettä, jolla on samat kemialliset ja lämpötilaominaisuudet kuin vedellä, johon solu-matriisi 24 on upotettu. Tällöin myös vertailusolu 28 havaitsee mahdolliset matriisiin 24 vaikuttavat kemialliset tai lämpötilamuutokset. Lisäksi vertailusolu 28 on toteutettu siten, että veden paino pysyy vakiona. Tämän seurauksena vertailusolun 28 kehittämät jännitteen muutokset Vout(vert.solu) johtuvat vesipitoisen seoksen johta-10 vuuden muutoksista, mutta eivät painon muutoksista. Takaisinkytkentäsignaali-generaattori 29 muuntaa vertailusolun kehittämät ei toivotut jännitteen muutokset takaisinkytkentäsignaaliksi, joka joko suurentaa tai pienentää jännitettä Vin ja siten kumoaa virhejännitemuutosten vaikutuksen mittausjärjestelmässä. Esimerkiksi jos vesipitoisen seoksen johtavuus matriisissa kasvaa lämpötilan nousun vuoksi, tällöin 15 Vout(vert.solu) pienenee aiheuttaen takaisinkytkentäsignaalin vastaavan suurentumisen. Suurempi Vtakaisinkytkentä suurentaa jännitettä Vin, mikä puolestaan korjaa lämpötilan muutoksesta johtuvan vesipitoisen seoksen johtavuuden alkuperäisen kasvun. Tästä seuraa että solujen Vout muuttuu vain, kun vesipitoisen seoksen paino muuttuu.

20 :T: Eräs syy solumatriisin toteuttamiselle kuviossa 5A esitetyllä tavalla siten, että keskie- lektrodi on kahden maadoitetun elektrodin välissä, on erottaa keskielektrodi sähköi-;' *.. sesti ja estää mahdollinen ulkoinen vuorovaikutus keskielektrodin ja järjestelmän ’: · ·: muiden elementtien välillä. On kuitenkin selvää, että solumatriisi voidaan tehdä sel- : 25 laiseksi, että siinä on vain kaksi elektrodia. Kuviossa 6A on esitetty anturissa käytet- : ’ täväksi tarkoitetun solumatriisin toinen suoritusmuoto. Tässä suoritusmuodossa an turi sisältää ensimmäisen maadoitetun pitkänomaisen elektrodin 30 ja toisen jaetun : : : elektrodin 31, johon sisältyy osaelektrodit 32. Yhden solun määritellään sisältävän : .· yhden osaelektrodeista 32 ja vastaavan osaelektrodin vieressä olevan maadoitetun ,30 elektrodin 30 osan. Kuviossa 6A on esitetty solut 1 - n, jotka kukin sisältävät osa- . ’". elektrodin 32 ja viereisen osan elektrodista 30. Kuviossa 6B on esitetty yksittäinen • · solu n, jossa osaelektrodi 32 on kytketty signaaligeneraattorin 25 jännitteeseen Vin I · I • » · ;;; kiinteän impedanssielementin Zkiinteä välityksellä ja lähtösignaali Vout ilmaistaan "* osaelektrodilta 32. On selvää, että kustakin solusta ilmaistu jännite riippuu tällöin 21 1 16588 jännitteenjakajaverkosta, kunkin solun muodostamasta muuttuvasta impedanssista ja kuhunkin osaelektrodiin 32 kytketystä kiinteästä impedanssi- elementistä. Tämän vuoksi kunkin solun johtavuuden muutokset riippuvat tässä tapauksessa vastuksen Rsl johtavuusmuutoksista. Muu osa anturista toimii samalla tavalla kuin kuviossa 6A 5 esitetyssä suoritusmuodossa. Erikoisesti signaaligeneraattori antaa signaalin jokaiselle solulle ja takaisinkytkentäpiiri 27 kompensoi jännitteessä Vin johtavuusmuutok-set, jotka eivät johdu mitattavasta ominaisuudesta.

Kuvioissa 7A ja 7B esitetyn solumatriisin vielä eräässä suoritusmuodossa solumatriisi 10 sisältää ensimmäisen ja toisen pitkänomaisen välimatkan päähän toisistaan sijoitetun osiin jaetun elektrodin 33 ja 34, jotka sisältävät ensimmäisen ja vastaavasti toisen osaelektrodijoukon 36 ja 35. Yksityinen solu (kuvio 7B) sisältää kaksi vierekkäistä osaelektrodia 35 ja 36, jolloin tietyn solun osaelektrodi 35 on kytketty muista riippumattomasti signaaligeneraattoriin ja tietyn solun osaelektrodi 36 antaa jännit-15 teen Vout suurimpedanssiselle ilmaisinvahvistimelle, joka muodostaa impedanssin Zkiinteä. Tämä suoritusmuoto on käyttökelpoinen, kun elektrodien välissä oleva materiaali toimii eristeenä, joka tekee anturin impedanssin suureksi. Jännitteen Vout muutokset riippuvat tällöin materiaalin dielektrisyysvakiosta. Tämä suoritusmuoto soveltuu toteutettavaksi rainanvalmistuskoneen kuivassa päässä (ja erikoisesti kui-20 van rainan alla kosketuksessa siihen, koska kuivalla paperilla on suuri resistanssi ja v ' sen dielektriset ominaisuudet ovat helpommin mitattavissa.

♦ * • * * *

* ’ T

* .. Kuivan pään Dintapainon ennustaminen UW -antureiden mittauksista.

t * » I · I t V,: 25 Seuraavassa selitetään edullisena pidetty menetelmä kuivan massan painon ennus- tamiseksi käyttämällä UW3-antureita ja jota on selitetty enemmän US-patentissa 5 853 543, joka on myönnetty 29.12.1998 ja joka sisällytetään tähän. Täsmällisem-

« I

:,· · min esitettynä valmistetusta paperista mitataan samanaikaisesti (1) paperikoneen :.,kudoksella tai viiralla olevan paperimassan sisältämän veden paino kolmessa tai .30 useammassa kohdassa kudoksen pituudella konesuunnassa ja (2) viiralla olevaa paperimassaa varhaisemman paperituotteen kuivan massan paino. Tällä tavalla pa-\ perin, jonka viiralla oleva paperimassa tulee muodostamaan, odotettu kuivan mas- • I t _!!! ( san paino voidaan määrätä kyseisellä hetkellä.

22 116588 Täsmällisemmin esitettynä menetelmään vedenpoistokoneen vettäläpäisevällä kudoksella liikkuvan materiaalirainan kuivan massan painon ennustamiseksi sisältyy vaiheina: 5 a) kolmen tai useamman vedenpainoanturin sijoittaminen kudoksen lähelle, jolloin anturit sijoitetaan eri paikkoihin kudoksen liikesuunnassa, ja anturin sijoittaminen mittaamaan materiaalirainan kosteuspitoisuutta sen jälkeen, kun vedenpoisto on oleellisesti loppuun suoritettu, 10 b) koneen käyttäminen ennalta määrätyillä käyttöparametreillä ja rainamateriaalin veden painojen mittaaminen kolmessa tai useammassa kohdassa kudoksella veden-painoantureilla ja samanaikaisesti kuivapainon mittaaminen erikseen materiaalirai-nasta, jossa vedenpoisto on oleellisesti loppuun suoritettu, 15 c) häiriötestien suorittaminen kolmen tai useamman käyttöparametrin häiriöiden vaikutuksesta syntyvien veden painon muutosten mittaamiseksi, jolloin jokainen häiriötesti suoritetaan muuttamalla vuorotellen yhtä käyttöparametreistä pitämällä muut vakiona ja laskemalla kolmen tai useamman vedenpainoanturin mittausten muutokset ja jolloin häiriötestien lukumäärä vastaa käytettyjen vedenpainoanturien 20 lukumäärää, I . I * * : ’ d) mainittujen vaiheesta c) saatujen mittausten laskettujen muutosten käyttäminen linearisoidun mallin saamiseksi, joka kuvaa kolmen tai useamman vedenpainoantu-rin muutoksia kolmen tai useamman käyttöparametrin muutoksien funktiona, maini-25 tuille ennalta määrätyille käyttöparametreille, jolloin tämä funktio esitetään N x N ί, matriisina, missä N on yhtä suuri kuin käytettyjen vedenpainoanturien lukumäärä, ja ( ; • j j e) kehitetään funktioriippuvuus kudoksella liikkuvan materiaalirainan osalle kolmelta :, t : tai useammalta vedenpainoanturilta saaduille vedenpainomittauksille ja tälle osalle ,;, 30 sen jälkeen, kun sen vedenpoisto on oleellisesti loppuun suoritettu, ennustetun kos- , ’ * . teustason välille.

• » * · * > » » * ( · ;;; Häiriötestit käsittävät edullisesti kudokselle tuodun vesipitoisen kuitumassan virtaus- * » • » ' ‘ ’ nopeuden, kuitumassan jauhatusasteen ja vesipitoisen kuitumassan kuitukonsent- 23 116588 raation muuttamisen. Esillä olevan keksinnön avulla on mahdollista ennustaa tuotteen laatu (ts. kuivan massan paino) valvomalla jatkuvasti kudoksella olevan paperimassan veden painon tasoja. Lisäksi voidaan käyttää takaisinkytkettyä säätöä, joka muuttaa yhtä tai useampaa käyttöparametriä ennustetun kuivan massan painon 5 vaihteluiden ohjaamana.

Fourdrinier-viiran vedenpoistoprofiili on monimutkainen funktio, joka riippuu pääasiassa vedenpoistoelementtien järjestelystä ja suorituskyvystä, viiran ominaisuuksista, viiran kireydestä, massan ominaisuuksista (esimerkiksi jauhatusasteesta, pH-arvosta 10 ja lisäaineista), massan paksuudesta, massan lämpötilasta, massan sakeudesta ja viiran nopeudesta. On osoitettu, että erityisen käyttökelpoisia vedenpoistoprofiileja voidaan kehittää muuttamalla seuraavia prosessiparametrejä: 1) veden kokonaisvir-tausta, joka riippuu muun muassa perälaatikon ruiskutusjärjestelmästä, perälaatikon paineesta ja huuliaukon koosta ja kaltevuusasemasta, 2) jauhatusastetta, joka riip-15 puu muun muassa massan ominaisuuksista ja jauhimen tehosta ja 3) kuivan massan virtausta ja perälaatikon sakeutta.

Vedenpoistoprosessin profiilin (jota seuraavassa kutsutaan "vedenpoistoprofiiliksi") määräämiseen voidaan käyttää strategisiin paikkoihin paperinvalmistuskudoksen 20 varrelle sijoitettuja vedenpainoantureita. Muuttamalla edellä mainittuja prosessipa-: rametrejä ja mittaamalla vedenpoistoprofiilin muutoksia voidaan konstruoida malli, joka simuloi märkäpään paperiprosessin dynamiikkaa. Kääntäen mallia voidaan käyt-tää määräämään kuinka prosessiparametrejä olisi muutettava määrätyn muutoksen * : i ylläpitämiseksi tai kehittämiseksi vedenpoistoprofiiliin. Lisäksi esillä olevan keksinnön ; ’ 25 avulla paperinvalmistuskudoksella olevan rainan kuivan massan paino voidaan en- ;' nustaa veden poiston painoprofiileista.

: Kudoksella olevan paperimassan veden painoa mittaa kolme vedenpainoanturia.

* » » · : ’ * ’: Kolmen anturin paikat kudoksen varrella on kuvioissa 8 ja 9 merkitty "h", "m" ja"d".

30 Useampaa kuin kolmea vedenpainoanturia voidaan käyttää. Anturien ei tarvitse olla .···, samassa linjassa ainoa vaatimus on että ne sijaitsevat konesuunnassa eri kohdissa.

• ·

Paikan "h", joka on lähinnä perälaatikkoa, vedenpainoanturin lukemiin vaikuttaa ;;; ’ tavallisesti enemmän massan jauhatusasteen muutokset kuin kuivan massan muu- ’ · · ’ tokset, koska jälkimmäiset ovat merkityksettömiä suureen vapaan veden painoon 24 116588 verrattuna. Keskimmäisessä paikassa "m" vedenpainoanturiin vaikuttaa tavallisesti enemmän vapaan veden määrän muutokset kuin kuivan massan määrän muutokset. Paikka "m" on edullisinta valita siten, että se on herkkä sekä massan painon ja vapaan veden muutoksille. Lopuksi paikka "d", joka on lähinnä kuivatusosaa, valitaan 5 siten, että vedenpainoanturi on herkkä kuivan massan muutoksille, koska veden-poistoprosessin tässä kohdassa kuituihin kiinnittyneen tai liittyvän veden määrä on verrannollinen kuitujen painoon. Tämä vedenpainoanturi on myös herkkä kuitujen jauhatusasteelle, vaikkakin vähemmässä määrin. Kohdassa "d" vettä on edullisesti poistettu riittävän paljon, niin että paperimassalla on sellainen tehollinen sakeus, 10 että kuituja ei oleellisesti enää menetetä kudoksen läpi.

Paperimassaa mitattaessa seoksen johtavuus on suuri ja hallitsee anturin mittausta. Etäisyys pidetään vakiona aikaansaamalla kosketus paperinvalmistusjärjestelmän tukirainaan paperimassan alla. Paperimassan johtavuus on suoraan verrannollinen 15 märän massan veden kokonaispainoon, mikä antaa siten informaatiota, jota voidaan käyttää paperinvalmistusjärjestelmällä valmistetun paperirainan laadun valvontaan ja säätöön. Jotta tätä anturia voitaisiin käyttää määräämään kuitujen paino paperi-massaseoksessa sen johtavuuden mittauksella, paperimassa on sellaisessa tilassa, että kaikki tai suurin osa vedestä on kuitujen pidättämänä. Tässä tilassa paperimas-20 san veden paino riippuu suoraan kuitujen painosta ja tällöin voidaan mitata veden paino ja sitä voidaan käyttää määräämään paperimassassa olevien kuitujen paino.

• I

• »

Vedenpoiston ominaiskävrien muodostaminen ·:·: Keksinnön tässä erityisessä suoritusesimerkissä käytetään kolmea vedenpainoantu- 25 ria paperimassan kudoksen läpi suoritetun vedenpoiston profiilin ja koneen kolmen käyttöparametrin välisen riippuvuuden mittaamiseen, jotka kolme parametriä ovat: * * » (1) kokonaisvesivirtaus, (2) paperimassan jauhatusaste ja (3) kuivan massan virtaus i tai perälaatikon sakeus. Muita käyttökelpoisia parametrejä ovat esimerkiksi koneen nopeus ja vedenpoiston alipainetaso. Kolmen prosessiparametrin tapauksessa tarvi- 30 taan ainakin kolme vedenpainoanturia. Yksityiskohtaisemman profiloinnin saamiseksi . · ·. voidaan käyttää useampia antureita.

• ·

Edullisessa mallinnusmuodossa käytetään prosessiparametrien ja saadun vedenpois-toprofiilin perustilakonfiguraatiota ja tämän jälkeen mitataan fourdrinier-koneen 25 116588 käyttöparametrin häiriön vaikutus vedenpoistoprofiiliin. Tämä periaatteessa linearisoi järjestelmän perustilakäyttökonfiguraation läheisyydessä. Häiriöitä tai askelmuutok-sia käytetään vedenpoistoprofiilin ja prosessimuuttujien riippuvuuden ensimmäisten derivaattojen mittaamiseen.

5

Kun on kehitetty joukko vedenpoisto-ominaiskäyriä, käyriä, jotka esitetään 3x3 matriisina, voidaan käyttää muun muassa ennustamaan vesipitoisuus paperissa, joka on tehty valvomalla veden painoa vedenpainoantureilla viiran varrella.

10 Häriötestit

Termi "häiriötesti" tarkoittaa menettelyä, jossa paperikoneen käyttöparametriä muutetaan ja tiettyjen riippuvien muuttujien tästä aiheutuvat muutokset mitataan. Ennen häiriötestin aloittamista paperikonetta käytetään ensin ennalta määrätyissä pe-rustilaolosuhteissa. "Perustilaolosuhteilla" tarkoitetaan niitä olosuhteita, joissa kone 15 tuottaa paperia. Perustilaolosuhteet vastaavat tyypillisesti paperinvalmistuksen stan-dardiolosuhteita tai optimaalisia olosuhteita. Koneen käyttökustannusten vuoksi sellaisia ääriolosuhteita, jotka voivat tuottaa virheellistä, käyttökelvotonta paperia, on vältettävä. Samoin kun järjestelmän käyttöparametriä muutetaan häiriötestiä varten, muutos ei saisi olla niin voimakas, että vahingoittaa konetta tai tuottaa virheellistä 20 paperia. Kun kone on saavuttanut jatkuvan tilan tai stabiilin toiminnan, veden painot jokaisessa kolmessa anturissa mitataan ja tallennetaan. Mittauksia suoritetaan tietyn ajan kuluessa riittävän monta edustavien tietojen saamiseksi. Tätä jatkuvan tilan tietojoukkoa tullaan vertaamaan kunkin testin jälkeen saatuihin tietoihin. Seuraa-·:·*: vaksi suoritetaan häiriötesti. Seuraavat tiedot kehitettiin Beloit Concept 3 paperiko- : 25 neella, jonka valmistaja on Beloit Corporation, Beloit, Wisconsin. Laskenta suoritet- tiin käyttämällä mikroprosessoria Labview 4.0.1 ohjelmistolla, jonka on toimittanut National Instrument (Austin TX).

• * » · · » »* % (1) Kuivan massan virtaustesti Perälaatikkoon tuodun kuivan massan virtausta 30 muutetaan perustilan tasosta paperimassan koostumuksen muuttamiseksi. Kun jät- • Ml .···. kuvan tilan olosuhteet saavutetaan, veden painot mitataan kolmella anturilla ja tai- * · lennetään. Riittävän monta mittausta suoritetaan tietyn ajan kuluessa edustavien ;;; tietojen saamiseksi. Kuvio 8 on kaavio, joka esittää veden painoa viiran kohdan funktiona perustilan olosuhteissa mitattuna ja kuivan massan virtauksen häiriötestin 26 116588 aikana, jossa kuivamassavirtausta lisättiin 100gal/min perustilan virtauksesta 1629 gal/min. Käyrä A yhdistää kolme perustilan aikaista veden painon mittausta ja käyrä B yhdistää häiriötestin aikaiset mittaukset. Kuten kaaviosta ilmenee, kuivan massan virtauksen suurentaminen aiheuttaa veden painon suurenemisen. Syynä tähän on, 5 että kun paperimassassa on suuri prosenttiosuus selluloosaa, paperimassa pidättää enemmän vettä. Veden painon prosenttimääräinen ero pitkin viiraa sijaitsevissa kohdissa h, m ja d on +5,533%, +6,522% ja +6,818%.

Kuivan massan virtaustestiä varten paperikoneen pintapainon ja kosteuden säädöt 10 kytketään pois toiminnasta ja kaikki muut käyttöparametrit pidetään mahdollisimman vakaina. Tämän jälkeen massan virtausnopeutta nostetaan 100 gal/min riittävän pitkäksi ajaksi, esim. noin 10 minuutiksi. Tänä aikana kolmen anturin mittausarvot tallennetaan ja niistä johdetut tiedot on esitetty kuviossa 8.

15 (2) Jauhatusastetesti Kuten aikaisemmin on selitetty, eräs menetelmä paperimas san jauhatusasteen muuttamiseksi on muuttaa jauhimen tehoa, joka viime kädessä vaikuttaa massaan kohdistettuun jauhatustasoon. Jauhatusastetestissä jatkuvan tilan olosuhteiden saavuttamisen jälkeen veden painot mitataan jokaisella kolmella anturilla ja ne tallennetaan. Eräässä testissä jauhimen tehoa nostettiin arvosta 600 20 kW arvoon noin 650 kW. Kuvio 9 on kaavio, joka esittää veden painoa viiran kohdan : funktiona, joka on mitattu perustilan toiminnassa (600 kW) (käyrä A) ja jatkuvan : tilan toiminnassa 50kW lisäyksen jälkeen (käyrä B). Kuten voidaan odottaa, kun jauhatusaste kasvoi, se aiheutti veden painon kasvun (kuvio 9, käyrä B) samoin kuin kuivan massan virtaustestissä. Tietojen vertailu osoitti, että veden painon prosent-25 timääräiset erot kohdissa h, m ja d ovat +4,523%, +4,658% ja +6,281%.

* · • · (3) Paperimassan kokonaisvirtaustesti fhuuliaukkotestfl Eräs menetelmä perälaati-kosta tulevan paperimassan kokonaisvirtauksen säätämiseksi on asetella huuliaukon : kokoa. Tässä testissä jatkuvan tilan olosuhteiden saavuttamisen jälkeen veden pai- ,30 not mitataan jokaisessa kolmessa anturissa ja arvot tallennetaan. Eräässä testissä .’··. huuliaukon koko suurennettiin arvosta noin 1,60 tuumaa (4,06 cm) arvoon noin 1,66 tuumaa (4,2 cm), mikä suurensi virtausta. Kuten voidaan odottaa, suurempi virtaus nosti veden painoa. Tietojen vertailu osoitti, että veden painon prosentti-määräiset erot kohdissa h, m ja d ovat +9,395 %, +5,5 % ja +3,333 %. (kohdan m

* > I

27 116588 mittausarvo +5,5% on arvio, koska tässä kohdassa oleva anturi ei ollut toiminnassa testiä suoritettaessa).

Vedenpoiston ominaiskävrät 5 Edellä selitetyistä häiriötesteistä voidaan johtaa vedenpoiston ominaiskäyrien joukko. Kolmen prosessiparametrin muutosten vaikutus kolmen vedenpainoanturin arvoihin antaa yhdeksän osittaisderivaattaa, jotka muodostavat 3x3 vedenpoisto-ominaiskäyrämatriisin. Yleisesti n viiraan asennettua vedenpoistoanturia ja m häiriö-testiä käytettäessä saadaan n x m matriisi.

10

Erityisesti 3x3 vedenpoisto-ominaiskäyrämatriisin antaa: DCjhDCTmDCrd 15 DCFhDCFmDCFd DCshDCsmDCsd missä T, F, S viittaavat tuloksiin, jotka on saatu veden kokonaisvirtauksen, jauha-20 tusasteen ja kuivan massan virtauksen häiriöistä ja h, m ja d ilmoittavat kudoksen varrelle asennettujen antureiden paikat.

Matriisin rivin komponentit [DGmDC-rmDCTd] on määritelty veden painon muutoksen • · .‘ ’ prosenttimääränä veden kokonaispainosta kohdissa h, m ja d kokonaisvirtauksen ’ . 25 häiriötestien perusteella. Täsmällisemmin esitettynä esimerkiksi "DC-m" on määritelty • · ^ veden painon muutoksen prosenttimääräisenä erotuksena kohdassa h hetkellä juuri • · !! ennen kokonaisvirtaustestiä ja juuri sen jälkeen. DCTm ja DCTd tarkoittavat kohdissa • · m ja d olevien antureiden arvoja. Vastaavasti matriisin rivin komponentit : t_ [DCFhDCFmDCFd] ja [DCShDCSmDCsd] on johdettu jauhatusasteen ja kuivan massan ] ·’ / 30 virtauksen häiriötesteistä.

• * · *·;; Vedenpoisto-ominaiskäyrämatriisin komponentteja DC-m, DCFm ja DCsd kutsutaan *·;·* lävistäjäkertoimiksi ja niitä käytetään esimerkiksi Gaussin eliminointimenetelmässä märkäpään prosessimuutoksen selvittämiseen, kuten seuraavassa lähemmin selite-35 tään. Jos lävistäjäkerroin on liian pieni, kerrointen epävarmuus kasvaa Gaussin eliminointimenetelmässä. Näiden kolmen lävistäjäkertoimen olisi siten oltava edullisesti 28 1 1 6588 alueella noin 0,03 - 0,10, mikä vastaa noin 3 % -10 % muutosta veden painossa kunkin häiriötestin aikana.

Vedenpoistoprofiilin muutos 5 Vedenpoisto-ominaiskäyrämatriisin perusteella vedenpoistoprofiilin muutos voidaan esittää eri prosessiparametrien muutosten lineaarisena kombinaationa. Erikoisesti vedenpoisto-ominaiskäyrämatriisia käyttämällä vedenpoistoprofiilin prosenttimuutos kussakin kohdassa voidaan laskea prosessiparametrien: veden kokonaisvirtauksen, jauhatusasteen ja kuivan massan virtauksen yksityisten muutosten lineaarisena 10 kombinaationa. Siten: ADP%(h,t) = DCTh*w + DCFfTf + DCSh*s, ADP%(m,t) = DCTm*w + DCFm*f + DCSm*s, ADP%(d,t) = DCTd w + DCFd*f + DCSd*s, 15 missä (w,f,s) tarkoittavat muutoksia veden kokonaisvirtauksessa, jauhatusasteessa ja kuivan massan virtauksessa ja DC:t ovat vedenpoisto-ominaiskäyrämatriisin komponentteja.

20 Lineaaristen yhtälöiden järjestelmä kääntämällä voidaan ratkaista arvot (w, f, s), jotka tarvitaan määrätyn vedenpoistoprofiilin muutoksen (ADP%(h), ADP%(m) ; ADP%(d) kehittämiseen. Jos A edustaa vedenpoisto-ominaiskäyrämatriisin kään- ,; · · ’ teismatriisia, : " (au A12 A^ CADP%(hp| I w » t * I · ,,, 25 A2i A22 A23 ADP% (m) = f * · !!! ^A3i A32 A^ ^ADP% (d)^, s tai w = An *A DP%(h) + A12 *A DP%(m) + A13 *A DP%(d) : f = A2i *A DP%(h) + A22 *A DP%(m) + A23 *A DP%(d) » · ’ *: ‘' 30 s = A3i *A DP%(h) + A32 *A DP%(m) + A33 *A DP%(d) t ) t » * · » * ‘ · · · ’ Edellä esitetty yhtälö esittää eksplisiittisesti kuinka vedenpoisto-ominaiskäyrämat- : riisin kääntäminen mahdollistaa sellaisten arvojen (w, f, s) laskemisen, jotka tarvi- taan halutun muutoksen kehittämiseen vedenpoistoprofiiliin (A DP%(h), A DP%(m), 35 A DP%(d)).

29 116588

Valitsemalla kolme käyttöparametriä, anturien sijainnit ja häiriöiden koko kokeellisesti voidaan saada matriisi, jolla on käyttökelpoiset lävistäjäkertoimet, niin että matriisi voidaan kääntää ilman liian suurta kohinaa.

5 Vertaamalla jatkuvasti kuvioiden 1 ja 2 skannerilta 19 saatua kuivapainon mittausta antureilla h, m ja d mitattuihin vedenpainoprofiileihin, voidaan muodostaa dynaaminen arvio lopulliselle kuivan massan painolle skannerin 19 kohdalla olevalle paperimassalle.

10 Kuivan massan ennustaminen

Paikassa d, joka on lähinnä kuivatusosaa, paperimassan tila on sellainen, että käytännöllisesti katsoen kaikki vesi on kuitujen pidättämänä. Tässä tilassa kuituihin kiinnittyneen tai liittyneen veden määrä on verrannollinen kuitujen painoon. Paikassa d oleva anturi on siten herkkä kuivan massan muutoksille ja erityisen käyttökel-15 poinen lopullisen paperimassan painon ennustamisessa, seuraavan suhteellisen riippuvuuden perusteella: DW(d) = U(d)1C(d), missä DW(d) on ennustettu kuivan massan paino kohdassa d, U(d) on mitattu veden paino kohdassa d ja C(d) on verran-nollisuusmuuttuja, joka liittää muuttujat DW ja U toisiinsa ja jota voidaan kutsua sakeudeksi. Lisäksi C(d) lasketaan veden painon ja skannaavan anturin rullauksen 20 kohdalla mittaaman kuivapainon historiatiedoista.

- · · : 1 ’ 1; Paperikoneen kohdan d jälkeen (kts. kuviot 1 ja 2) massaraina poistuu viiralta 12 ja * ·.. siirtyy konekalanteriin 14 ja kuivaimelle 15. Kohdassa 19 skannaava anturi mittaa ·;·· paperituotteen lopullisen kuivan massan painon. Koska kuituja ei menetetä käytän- 25 nöllisesti katsoen ollenkaan kohdan d jälkeen, voidaan olettaa, että DW(d) on yhtä :" suuri kuin lopullinen kuivan massan paino ja sakeus C(d) voidaan siten laskea dy naamisesti.

» I

* 1 » ’ 1 · » » 1 · : “Kun nämä riippuvuudet on saatu, tällöin prosessiparametrien muutosten vaikutus 30 lopulliseen kuivan massan painoon voidaan ennustaa. Kuten aikaisemmin on esitet- .1··, ty, vedenpoisto-ominaiskäyrämatriisi ennustaa prosessin muutosten vaikutuksen > · vedenpoistoprofiiliin. Erikoisesti veden kokonaisvirtauksen w, jauhatusasteen f ja » > » ’;;; ‘ kuivan massan virtauksen s funktiona U(d) saadaan yhtälöstä: 30 116588 AU(d)/U(d) =) DCTd, missä Ref(cd) on dynaamisesti kuivapainoanturin sen hetkisen ja vedenpainoanturin historiallisten lukemien perusteella laskettu arvo, missä a:t on määritelty vahvistus-5 kertoimiksi, jotka saatiin aikaisemmin selitetyissä häiriökokeissa. Lopuksi häiriönai-kainen kuivan massan paino kohdassa d saadaan yhtälöstä:

Dw(d)=U(d)*{l+[aTDCTd w+aFDCFd*f+dsDCsd*s]}*Ref(c) 10 Viimeksi mainittu yhtälö esittää siten tietyn prosessiparametrien muutoksen vaikutuksen kuivan massan painoon. Kääntäen vedenpoisto-ominaiskäyrämatriisin kään-teismatriisia käyttämällä voidaan myös päätellä kuinka prosessiparametrejä olisi muutettava halutun muutoksen aikaansaamiseksi kuivapainossa (s), jauhatusastees-sa (f) ja kokonaisvedenvirtauksessa (w) tuotteen optimointeja varten.

15

On huomattava että tapauksessa, jossa kuviossa 3 esitetyn mukaista anturisolumat-riisia ei voida sijoittaa rainanvalmistuskoneen konesuuntaan tai poikkisuuntaan järjestelmässä olevien esteiden vuoksi, tällöin järjestelmän poikkisuunnan tai kone-suunnan varrelle sijoitetaan yksittäisiä anturisoluja. Jokainen solu voi tällöin erikseen 20 havaita johtavuuden muutoksia sijoituspaikassaan, mitä voidaan tällöin käyttää pin-: tapainon määräämiseen. Kuten kuvioissa 3 ja 4b on esitetty, yksityinen solu käsittää : ainakin yhden maadoitetun elektrodin (joko 24A(n) tai 24B(n) tai molemmat) ja : .. keskielektrodin 24D(n).

• · * · • : 25 Edellä on selitetty esillä olevan keksinnön periaatteet, edullisia suoritusmuotoja ja : * \· toimintamuotoja. Keksinnön ei ole kuitenkaan katsottava rajoittuvan käsiteltyihin tiettyihin suoritusmuotoihin. Edellä esitettyjä suoritusmuotoja on siten pidettävä ; j keksintöä havainnollistavina eikä rajoittavina ja on selvää, että alan ammattimies ί, : kykenee tekemään näihin suoritusmuotoihin muutoksia oheisissa patenttivaatimuk- 30 sissa määritellystä keksinnön piiristä poikkeamatta.

* I

* > ·

Claims (16)

1. 31 116588
2. 1. Säätöjärjestelmä rainanvalmistuskonetta varten, jossa on märkä pää, johon sisältyy perälaatikko (11) märän massan ruiskuttamiseksi verkkokuljettimelle (12) ja 5 muodostuselementit (13), jotka sijaitsevan kuljettimen alla törmäysalueella, jossa märkä massa tulee kuljettimelle (12), jolloin sekä perälaatikolla että muodostusele-menteillä on niihin liittyvät aseteltavat käyttömuuttujat, joilla voidaan vaikuttaa kuivan pään pintapainoon, joka säätöjärjestelmä käsittää: 10 ensimmäisen säätösi Imu ka n, johon sisältyy välineet pintapainon (BW) mittausten (19) saamiseksi kuivassa päässä ja välineet (24B) kuivan pään pintapainon muuntamiseksi ensimmäisiksi säätösignaaleiksi ja ensimmäisten säätösignaalien antamiseksi perälaatikolle (11) ja muodostuselementeille (13) mainittujen käyt-tömuuttujien online-säätöjen suorittamiseksi, jolla ensimmäisellä säätösilmukalla 15 on siihen liittyvä ensimmäinen vasteaika, toisen säätösilmukan, joka on tunnettu siitä, että siihen edelleen sisältyy: 1. välineet pintapainon (BW) mittausten (21, 22) saamiseksi märässä päässä, 20 jotka märkäpään pintapainomittaukset sisältävät ainakin yhden poikkisuun- täisen pintapainon mittauksen ja konesuuntaisen pintapainon mittauksen, ; ”jotka ovat toisistaan riippumattomia, * * · » · · ·.···: 2) välineet (23) kuivan pään pintapainon ennustamiseksi märkäpään pintapai- : ’ “: 25 non mittauksista ja ^ t · * · • · 11 * 3. välineet (24A) ennustetun kuivan pään pintapainon muuntamiseksi toisiksi : säätösignaaleiksi ja mainittujen toisten säätösignaalien antamiseksi perälaa- > I I · tikolle (11) ja muodostuselementeille (13) mainittujen käyttömuuttujien on-!:. 30 line-säädön suorittamiseksi, jolla toisella säätösilmukalla on siihen liittyvä , · * ·. toinen vasteaika, jolloin mainittu toinen vasteaika on nopeampi kuin mainittu ensimmäinen I t ' * · ’ vasteaika ja jossa mainitut hitaan reaktion toimilaitteet reagoivat mainittuun 32 1 1 6588 ensimmäiseen kontrollisignaaliin karkean käyttömuuttujasäädön tekemiseksi ja mainitut nopean reaktion toimilaitteet vastaavat mainittuun toiseen kontrollisignaaliin hienon käyttömuuttujasäädön suorittamiseksi.
3. 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen säätöjärjestelmä, jossa yksi perälaatikkoon (11) liittyvistä käyttömuuttujista sisältää perälaatikon (11) paineen, jota voidaan asetella säätämällä ensimmäisellä ja toisella säätösignaalilla ainakin joko paineventtiiliä tai märkää massaa perälaatikkoon syöttävän pumpun nopeutta.
4. 3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen säätöjärjestelmä, jossa yksi perälaatikkoon (11) liittyvistä käyttömuuttujista sisältää perälaatikon (11) virtauksen ja jossa perälaatik-ko (11) sisältää joukon aukkoja, joiden koko on aseteltavissa, märän massan ruis-kuttamiseksi verkkokuljettimelle (12), jolloin perälaatikon virtausta voidaan asetella säätämällä mainittuja aukkoja ensimmäisellä ja toisella säätösignaalilla. 15
5. 4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen säätöjärjestelmä, jossa yksi perälaatikkoon (11) liittyvistä käyttömuuttujista sisältää perälaatikon ilmatyynyn, jota voidaan asetella säätämällä paineventtiiliä ensimmäisellä ja toisella säätösignaalilla.
6. 5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen säätöjärjestelmä, jossa yksi perälaatikkoon (11) liittyvistä käyttömuuttujista sisältää perälaatikon (11) kokonaislaimennuksen, jota : voidaan asetella säätämällä nollaveden tuloventtiiliä mainituilla ensimmäisellä ja : toisella säätösignaalilla. : *; 25 6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen säätöjärjestelmä, jossa yksi perälaatikkoon (11) ; ’ liittyvistä käyttömuuttujista sisältää suihkun ja viiran nopeussuhteen, jota voidaan « > * asetella säätämällä mainituilla ensimmäisellä ja toisella säätösignaalilla verkkokuljet-; timen (12) nopeutta kuljetinta käyttäviä teloja säätämällä. ‘ * I · t · ' I
7. 7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen säätöjärjestelmä, jossa yksi muodostuselement- '**·, teihin (13) liittyvistä käyttömuuttujista sisältää rintapöydän konesuuntaisen sijainnin '·’ törmäysalueen suhteen, jota voidaan asetella säätämällä mainitulla ensimmäisellä ja • * I ’;;; ’ toisella säätösignaalilla nopeita hydraulimäntiä. I t ) 33 116588
8. 8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen säätöjärjestelmä, jossa yksi muodostuselement-teihin liittyvistä käyttömuuttujista sisältää rintapöydän kulma-asennon viiran suhteen, jota voidaan asetella säätämällä mainitulla ensimmäisellä ja toisella säätösig-naalilla nopeita hydraulimäntiä. 5
9. 9. Patenttivaatimuksen 1 mukainen säätöjärjestelmä, jossa pintapainon mittaukset perustuvat konesuuntaisiin mittauksiin.
10. 10. Patenttivaatimuksen 1 mukainen säätöjärjestelmä, jossa pintapainon mittaukset 10 perustuvat poikkisuuntaisiin mittauksiin.
11. 11. Patenttivaatimuksen 1 mukainen säätöjärjestelmä, jossa kuivan pään pintapai-nomittaukset suoritetaan käyttämällä mittalaitetta, jossa on skannaustyyppinen anturi, ja märän pään pintapainomittaukset suoritetaan käyttämällä mittalaitetta, joka 15 mittaa samalla hetkellä monessa pisteessä paperikoneessa.
12. 12. Patenttivaatimuksen 1 mukainen säätöjärjestelmä, jossa kuivan pään ja märän pään pintapainomittaukset suoritetaan käyttämällä mittalaitetta, joka mittaa samalla hetkellä monessa pisteessä paperikoneessa. 20
13. 13. Patenttivaatimuksen 11 tai 12 mukainen säätöjärjestelmä, jossa samalla hetkellä mittaava anturi sisältää elektrodikonfiguraation rainanvalmistuskoneessa käsiteltävi- » en materiaalien ominaisuuksien muutoksien havaitsemiseksi sähköisesti mainittujen •; · · pintapainomittausarvojen saamiseksi. 25
14. 14. Patenttivaatimuksen 1 mukainen säätöjärjestelmä, jossa mainitut ensimmäinen ja toinen säätösignaali sisältävät ainakin yhden konesuuntaisen säätösignaalin ko- • nesuuntaisten käyttömuuttujien säätämiseksi ja poikkisuunnan säätösignaaleja poik- * * * · :’ ‘ ‘: ^suuntaisten käyttömuuttujien säätämiseksi. 30 « « ·
15. 15. Patenttivaatimuksen 1 mukainen säätöjärjestelmä, jossa välineet pintapainomit- • · * · ’ tausten suorittamiseksi märkäpäässä käsittävät anturivälineet, jotka sisältävät aina- I I | ‘;;; ‘ kin yhden anturisolujen anturimatriisin, jolloin jokainen solu vastaa yhtä mainituista ’ * · ’ useista pisteistä, jotka solut on järjestetty rainavalmistuskoneen konesuuntaan näh- 116588 34 den poikittaiselle suoralle, jolloin ensimmäinen anturimatriisi antaa mainitut riippumattomat poikkisuunnan pintapainomittaukset.
16. 16. Patenttivaatimuksen 1 mukainen säätöjärjestelmä, jossa anturivälineet käsittä-5 vät joukon yksittäisiä anturisoluja, jotka on järjestetty pitkin rainanvalmistuskoneen konesuuntaa mainittujen riippumattomien konesuuntaisten pintapainomittausten aikaansaamiseksi. » < · II-·· « · * | I I I I » I » * t I J · » I * 35 1 1 6588