FI116451B - Lääkeannostelijan toiminnan ohjausmenetelmä ja mekanismi sen toteuttamiseksi - Google Patents

Description

116451 Lääkeannostelijan toiminnan ohjausmenetelmä ja mekanismi sen toteuttamiseksi

Keksinnön tausta

Keksinnön kohteena on lääkeannostelijan toiminnan ohjausmene-5 telmä, jossa: käytetään lääkeannostelijan käyttöelintä lääkeaineannoksen vapauttamiseksi niin, että annostelijan lukitusosa siirtyy ensimmäisestä asennosta toiseen, lukittuun, asentoon, jossa asennossa käyttöelimen käyttö ei johda lääkeaineen annosteluun, annetaan lukitusosan palautua viiveellä ensimmäiseen asentoon, jossa lääkeaineen annostelu on mahdollista, jäljestetään 10 mainittu viive funktionaalisella elementillä, jolla on lepotila ja viritetty tila ja jonka elementin muodon muutos aiheuttaa lukituselimen siirtymisen ensimmäisestä asennosta toiseen asentoon ja päinvastoin.

Edelleen keksinnön kohteena on mekanismi lääkeannostelijan toiminnan ohjaamiseksi, joka mekanismi käsittää lukitusosan, jolla on ensimmäi-15 nen asento, jossa käyttöelintä käyttämällä saadaan lääkeaineannos annosteltua, sekä toinen asento, jossa asennossa lääkeaineen annostelu on estetty, joka lukitusosa on sovitettu siirtymään ensimmäisestä asennosta toiseen asentoon kun annostelijalla on annosteltu määrätty määrä lääkeainetta.

Vielä keksinnön kohteena on lääkeannostelija, joka käsittää lukitus- 20 osan, jolla on ensimmäinen asento, jossa käyttöelintä käyttämällä saadaan ;· lääkeaineannos annosteltua, sekä toinen asento, jossa asennossa lääke- ·· aineen annostelu on estetty, joka lukitusosa on sovitettu siirtymään ensimmäi- sestä asennosta toiseen asentoon kun annostelijalla on annosteltu määrätty . · · ·, määrä lääkeainetta.

• * ;t 25 Lääkeannostelijoiden avulla potilas itse tai potilas hoitajan avustuk selle annostelee tietyn ennalta määrätyn suuruisen lääkeainevolyymin ihon-··' alaisesti, verenkiertojärjestelmään, hengitysteiden kautta, limakalvoille tai iholle. Lääkeainemuoto voi olla esimerkiksi jauhe, aerosoli, neste, kiinteä kom-ί paktiannos tai näiden yhdistelmä. Mainittuja lääkeannostelijoita ovat muun :: 30 muassa inhalaattorit, suonensisäiset annostelulaitteet ja ruiskut.

Lääkeaine on useimmiten sovitettu inhalaattoriin kuuluvaan lääke-ainesäiliöön. Eräissä inhalaattoreissa lääkeainesäiliö sisältää esiannostellun • » lääkeannoksen, joka siirtyy hengitysilman mukana inhalaattorin käyttäjän '·' · elimistöön; tällöin inhalaattorissa on useita erillisiä lääkeainetta sisältäviä 35 lääkeainesäiliöitä, jotka on sovitettu makasiinimaiseen muotoon useaan pieneen erilliseen lääkeainesäiliöön. Eräissä toisissa inhalaattoreissa lääkeaine- 2 116451 säiliöstä annostellaan annosteluvälinein tietty määrä lääkeainetta erityiseen inhalaattorissa olevaan kammioon, josta lääkeaine sekoittuu sisäänhengitys-ilmaan. Perustuupa inhalaattorin toiminta kumpaan tahansa edellä mainituista periaatteista on inhalaattoriin sovitettu välineet, joilla lääkeaine poistetaan 5 lääkeainesäiliöstä ja joilla lääkeaine järjestetään sekoitettavaksi inhalaattorin kautta kulkevaan ilmavirtaan. Inhalaattori voi olla kertakäyttöinen, jolloin se on jätettä sen sisältämän lääkeaineen loputtua, tai se voidaan lääkeaineen loputtua täyttää uudelleen lääkeaineella.

Lääkeannostelijalla annosteltava lääkkeen aiheuttaman toivotun 10 hoitovasteen kannalta on oleellista noudattaa hoito-ohjeita, joiden perusteella sekä annosten suuruus että annostelu-väliajat määräytyvät. Kuten lääkeaineiden yleensä niin myös lääkeannostelijoiden avulla annosteltavien lääkeaineiden liian usein tapahtuva annostelu saattaa johtaa tietyissä sairauksissa vaarallisiin tilanteisiin, jotka edellyttävät välittömiä lääketieteellisiä toimenpiteitä.

15 Lääkkeiden annostelu voidaan nykyisillä annostelijoilla toteuttaa tahallisesti tai tahattomasti väärin.

Tunnetaan lääkeannostelijoita joissa edellä kuvattu ongelma on pyritty ratkaisemaan liittämällä siihen elektroninen ohjausyksikkö ajastimineen ja niiden ohjaamat toimielimet, jotka estävät annostelun mikäli sitä yritetään 20 liian pian edellisen annostelun jälkeen. Tällaisia ratkaisuja on esitetty esimerkiksi US-patenteissa 4934358 ja 5284133, sekä WO-hakemuksessa 00/78639. Ongelmana näissä järjestelyissä on kuitenkin monimutkaisuus ja ; i * komponenttien hinta.

• ·

Keksinnön lyhyt selostus 25 Esillä olevan keksinnön tavoitteena on tuoda esiin uusi ja aikaisem- paa parempi menetelmä, menetelmän toteuttava mekanismi ja lääkeannoste-’ · · ·' lija siten, että yllä mainittuja ongelmia voidaan välttää.

Keksinnön mukaiselle lääkeannostelijan toiminnan ohjausmenetel-: mälle on tunnusomaista, että funktionaalinen elementti käsittää muistimetallia.

30 Keksinnön mukaiselle mekanismille annostelijan ohjausmenetelmän .:·. toteuttamiseksi on tunnusomaista, että mekanismiin kuuluu edelleen funktio- ,···, naalinen elementti, joka käsittää muistimetallia, jolla on lepotila ja viritetty tila, joissa tiloissa mainittu elementti on eri muotoinen, ja että muistimetallin muodonmuutos on järjestetty siirtämään lukitusosa ensimmäisestä asennosta ,,.; 35 toiseen asentoon ja päinvastoin.

3 116451

Keksinnön mukaiselle lääkeaineannostelijalle on tunnusomaista, että lääkeannostelijaan kuuluu edelleen funktionaalinen elementti, joka käsittää muistimetallia, jolla on lepotila ja viritetty tila, joissa tiloissa mainittu elementti on eri muotoinen, ja että muistimetallin muodonmuutos on järjestetty 5 siirtämään lukitusosa ensimmäisestä asennosta toiseen asentoon ja päinvastoin.

Keksinnön etuna on, että lääkeaineen liian usein tapahtuva annostelu on estetty yksinkertaisin ratkaisuin ja kustannustehokkaasti.

Kuvioiden lyhyt selostus 10 Keksintöä selostetaan nyt lähemmin edullisten suoritusmuotojen yhteydessä, viitaten oheisiin piirroksiin, joissa kuvio 1a esittää kaavamaisesti erästä keksinnön mukaista lääke-annostelijaa sivustapäin ja kuvio 1 b esittää kaavamaisesti kuvion 1 a mukaista lääkeannostelijaa sivustapäin, 15 kuviot 2a - 2d esittävät kaavamaisesti erästä toista keksinnön mukaista lukitusmekanismia osittain aukileikattuna ja sivustapäin, kuviot 3a ja 3b esittävät erästä kolmatta keksinnön mukaista lääkeannostelijaa osittain aukileikattuna ja päältäpäin, ja kuviot 4a - 4d esittävät erästä neljättä keksinnön mukaista lukitus-20 mekanismia osittain aukileikattuna.

Keksinnön yksityiskohtainen selostus ''il. Kuvioissa 1a ja 1b on esitetty kaavamaisesti eräs keksinnön mukai-

• I

;:; nen lääkeannostelija ja sen lukitusmekanismin toiminta. Lääkeannostelijan 1, *; *; * jatkossa annostelija 1, ääriviivat on esitetty kuviossa pistekatko-viivoin.

: 25 Annostelijan 1 komponentit on valmistettu edullisesti pääosin poly- meerimateriaaleista valamalla tai ruiskuvalamalla tai muulla vastaavalla menetelmällä. Annostelija 1 voi käsittää useita lääkeaineainesäiliöitä, jotka kukin ·,! j sisältävät yhden annosteltavan lääkeaineannoksen. Vaihtoehtoisesti lääkeaine on sovitettu yhteen ainoaan lääkeainesäiliöön, josta otetaan vain tietty määrä 30 lääkeainetta lääkeaineannokseen, toisin sanoen lääkeainesäiliöön on täytetty useamman kuin yhden lääkeaineannoksen verran lääkeainetta. Huomautetta-' ·; · ’ koon, että lääkeainesäiliöitä ei ole esitetty kuvioissa.

Kuviossa 1a, 1b esitetty annostelija 1 on perusmuodoltaan pyöräh-dyssymmetrinen, symmetria-akselina keskiakseli 9. Annostelija 1 käsittää 35 ympyrälieriön muotoisen käyttöelimen 2, joka on sovitettu annostelijaan 1 4 116451 keskiakselin 9 ympäri kiertyvästi. Kun annostelijasta 1 halutaan annostella lääkeaineannos, on käyttöelintä 2 kierrettävä annostelijan runko-osan 3 suhteen määrätty kiertokulma nuolen A suuntaan.

Käyttöelimeen 2 on sovitettu lukitusosa 4, johon kuuluu lukko-5 kappale 5 ja tähän kiinnitetty funktionaalinen elementti 6. Kuvioissa 1a, 1b lukkokappale 5 on sylinterimäinen ontto muotokappale, jonka toinen pää on suljettu; se voi toki olla toisenlainenkin. Funktionaalinen elementti 6 on muodostettu metallilangasta, joka on kierretty kierrejousta muistuttavaan muotoon. Lanka käsittää palautuvasti muotoaan muuttavaa muistimateriaalia, joka muut-10 taa hallitusti muotoaan kun sen energiatila muuttuu eli kun se siirtyy lepotilasta viritettyyn tilaan tai päinvastoin. Muistimateriaalilla on sekä lepotilassa että viritetyssä tilassa tietty muoto, johon muotoon muistimateriaali pyrkii siirtyessään kyseiseen tilaan. Energiatilan muutoksen aiheuttaa tässä esitetyssä sovellutusmuodossa lämpötilan muutos, mutta sen voi aiheuttaa myös sähkö-15 kentän muutos tai magneettikentän muutos. Muistimateriaali on esimerkiksi nitinolia eli metalliseosta, josta noin puolet on nikkeliä ja puolet titaania, tai muuta muistimetalliseosta, kuten Cu-Zn-AI tai Cu-AI-Ni. Muistimetallin toiminta perustuu metallin kiderakenteen muuttumiseen. Rakenteen muutoksessa kiderakenteen atomit pakkautuvat uudelleen koska tietyllä jäijestyksellä on tietyssä 20 lämpötilassa alhaisin energia ja rakenne pyrkii aina energiaminimiin. Lämpötila tai lämpötila-alue, jossa muutos tapahtuu, kutsutaan transitiolämpötilaksi. t j · Runko-osaan 3 on sovitettu lukkokappaleen vastinosa 7, joka on nyt '! syvennys, jonka halkaisija on jonkin verran lukkokappaleen 5 halkaisijaa : * '; suurempi ja jonka syvyys on olennaisesti lukkokappaleen korkeutta pienempi.

.···. 25 Vastinosa 7 on sovitettu niin, että kierrettäessä käyttöelintä 2 annostelun : v, suorittamiseksi liukuu lukkokappale 5 vastinosan 7 kohdalle.

'..! Edelleen annostelija 1 käsittää sähkökontaktit 8’ ja 8”, jotka on kyt- ketty virtalähteeseen 10. Virtalähde 10 on sinänsä tunnettu kertakäyttöinen paristo tai ladattavissa oleva akku. Sähkökontaktit 8’, 8” on järjestetty niin, että : 30 kun käyttöelintä 2 kierretään annostelun toteuttamiseksi, funktionaalinen ele- mentti 6 kytkee kiertoliikkeen jossakin vaiheessa sähkökontaktit 8’ ja 8” säh-'! köisesti toisiinsa suljetuksi virtapiiriksi. Tällöin sähkövirta kulkee fuktionaalisen elementin 6 kautta ja sen 6 lämpötila nousee oleellisesti elementin 6 synnyttä-män sähköisen vastuksen vaikutuksesta. Siten fuktionaalisen elementin 6 ‘ ’ 35 lämpötila nousee yli transitiolämpötilan, jolloin muisti-materiaali siirtyy viritty- 5 116451 neeseen tilaan. Käsillä olevassa sovellutusmuodossa virittyminen ilmenee siten, että fuktionaalinen elementti 6 pyrkii kasvattamaan pituuttaan.

Kun lukitusosa 4 kiertyy lukkokappaleen vastinosan 7 kohdalle, pitenevä fuktionaalinen elementti 6 työntää lukkokappaleen 5 vastinosaan 7.

5 Vastinosassa 7 oleva lukkokappale 5 estää käyttöelimen 2 kiertämisen lääkeaineen uudelleen annostelemiseksi. Käyttäjä voi ottaa annostellun lääkeaineen, mutta lukitusosa 4 estää käyttöelimen 2 kiertämisen välittömästi uudestaan toisen annoksen annostelemiseksi.

Kun funktionaalinen elementti 6 on kierretty sähkökontaktien 8’, 8” 10 suhteen niin, että virtapiiri aukeaa, alkaa se jäähtyä. Lämpötilan laskettua alle transitiolämpötilan, laukeaa muistimateriaalin viritystila ja lukkokappale 5 nousee pois vastinosasta 7, jolloin annostelijalla 1 voidaan taas annostella lääkeainetta. Viritystilan laukeamiseen kuluva aika eli viive riippuu itse muisti-materiaalin ominaisuuksista, lähinnä transitiolämpötilasta, ja sen lämpötilan muutos-15 nopeudesta. Alhaisempi transitiolämpötila antaa samoissa ympäristöolosuhteissa pidemmän viiveen kuin korkeampi transitiolämpötila. Lukitusaika voi olla esimerkiksi 5-30 min.

Kuvioissa 2a - 2d on esitetty kaavamaisesti eräs toinen keksinnön mukainen lukitusmekanismi osittain aukileikattuna ja sivustapäin. Annosteli-20 jasta saadaan vapautettua lääkeainetta siirtämällä ensin käyttöelintä 2 nuolen A suuntaan. Käyttöelimeen 2 on järjestetty ulokemainen käyttökytkin 11, joka ; - helpottaa käyttöelimen 2 käyttöä. Mekanismiin kuuluu edelleen annosteluosa 12, joka on sovitettu kontaktiin käyttöelimen kanssa, mutta kuitenkin niin, että .'" . kyseiset komponentit voivat liukua toistensa suhteen. Annosteluosa 12 on vielä .**·, 25 sovitettu liukuvaan kontaktiin annostelijan runko-osan 3 kanssa; annostelu- v osan 12 ja käyttöelimen 2 sekä annosteluosan 12 ja runko-osan 3 väliset liuku- pinnat ovat samansuuntaiset, joten annosteluosa 12 voi liikkua käyttöelimen 2 ' ‘ ja runko-osan 3 välissä nuolien A ja R suuntiin.

Annosteluosan 12 liike riittävän pitkälle nuolen A suuntaan toteuttaa ί i 30 annostelun, jonka seurauksena lääkeainetta voidaan vapauttaa annostelijasta ,,: elimistöön. Annostelun jälkeen käyttöelin palautuu kuviossa 2a esitettyyn alku- :1. asentoon annostelijaan sovitetun voimaelimen kuten palautinjousen siirtämänä suuntaan R: voimaelintä ei ole esitetty kuvioissa asian esittämisen yksinker-·’ taistamiseksi.

: 35 Annostelijassa on lukitusosa 4, johon kuuluva funktionaalinen ele- mentti 6 ja tähän kiinnitetty lukkokappale 5 on sovitettu annosteluosan 12 6 116451 mukana liikkuvaksi kun taas vastinosa 7 on sovitettu käyttöelimeen 2. Tässä sovellettava funktionaalinen elementti 6 on valmistettu niin, että sen pituus on suurempi transitiolämpötilan alapuolella kuin tätä korkeammissa lämpötiloissa. Näin ollen funktionaalisen elementin 6 virittyessä sen pituus vähenee.

5 Annostelijan lukitusmekanismi on funktionaalisen elementin 6 lepo tilassa kuviossa 2a esitetyssä tilassa. Haluttaessa ottaa lääkeainetta siirretään käyttöelintä 2 nuolen A suuntaan määrätty matka. Koska lukitusosan 4 lukko-kappale 5 on vastinosassa 7, siirtyy annosteluosa 12 käyttöelimen 2 mukana suuntaan A, kuviossa 2b esitettyyn asemaan. Annosteluosan 12 liike toteuttaa 10 tai mahdollistaa annostelijan toimintaperiaatteesta ja rakenteesta riippuvan toimenpiteen: se esimerkiksi puhkaisee reiän esiannosteltuun lääkeainekapse-liin, tai annostelee lääkeainetta esiannostelemattomasta lääke-ainesäiliöstä, tai avaa ponnekaasusäiliön venttiilin, tai avaa jauheinhalaattorissa lääkeaineen ja ilman sekoitustilaan johtavan ilmakanavan.

15 Samanaikaisesti kun annosteluosa 12 siirtyy annostelun vaatiman matkan suuntaan A, koskettaa funktionaalinen elementti 6 sähkökontakteja 8’ ja 8” sulkien näiden välille sähköisen virtapiirin. Virtalähteen 10 sähkövirta kuumentaa funktionaalista elementtiä 6 jolloin sen lämpötila nousee yli sen valmistusmateriaalin transitiolämpötilan. Tämän seurauksena lukkokappale 5 20 vetäytyy ohjauspintojen 13 ohjaamana pois vastinosasta 7 annosteluosan 12 sisään, kuvio 2c. Mikäli nyt yritetään uutta annostelua, kuten kuviossa 2d, annosteluosa 12 ei liiku käyttöelimen 2 mukana suuntaan A eikä lääkeaineen 1 I : • > ottaminen ole mahdollista. Lukkokappale 5 on annosteluosan 12 sisällä kun- ." nes funktionaalisen elementin 6 lämpötila laskee alle transitiolämpötilan.

25 Lämpötilan laskunopeutta voidaan hidastaa ja lääkeaineen annos telun estoaikaa pidentää sovittamalla lukitusosaan 4 funktionaalisen elementin 6 ympärille lämpöeriste-elementti 11.

' Kuviossa 3a on esitetty eräs kolmas keksinnön mukainen lääke- annostelija ensimmäisessä viritystilassa ja 3b toisessa viritystilassa osittain : : 30 aukileikattuna ja päältäpäin. Lääkeannostelijassa 1 on ympyrälieriön muotoi- * ί nen ensimmäinen runko-osa 13a ja tämän sisäpuolelle samanakselisesti » sovitettu toinen runko-osa 13b. Runko-osat 13a, 13b voivat liukua toistensa suhteen liukupintoja 20 pitkin. Runko-osat 13a, 13b on kytketty toisiinsa " palautinjousen 18 välityksellä, joka palautinjousi 18 on kiinnitetty toisesta ' : 35 päästään ensimmäisen runko-osan 13a suhteen pyörimättömästi kiinnitettyyn keskiakseliin 19 ja toisesta päästään toiseen runko-osaan 13b. Palautinjousi 7 116451 18 pyrkii kiertämään toista runko-osaa 13b ensimmäisen runko-osan 13a suhteen kiertosuuntaan, joka on päinvastainen kuin kuviossa esitetty kiertosuunta T. Palautusjousen 18 tilalla voidaan käyttää mitä tahansa muutakin voimaelintä, joka saa aikaan tarvittavan kiertoliikkeen.

5 Toiseen runko-osaan 13b on kiinnitetty lukitusosa 4, johon kuuluu lukkokappale 5 ja funktionaalinen elementti 6. Funktionaalinen elementti 6 on muodostettu palautuvasti muotoaan muuttavasta lankamaisessa muodossa olevasta muistimateriaalista, joka on kierretty kierrejousta muistuttavaan muotoon. Funktionaalinen elementti 6 on lepotilassa olennaisesti lyhyempi kuin 10 virittyneessä tilassa ja tällöin lukkokappale 5 pääsee liikkumaan liuku-urassa 17. Liuku-ura 17 on muodostettu liukupinnan 20 yhteyteen ensimmäisen runko-osan 13a puolelle niin, että se rajoittuu sisäkehältään toisen runko-osan liukupintaan.

Edelleen annostelija 1 käsittää virtalähteen 10 ja ensimmäisen ja 15 toisen kondensaattorin 22a, 22b, jotka on kumpikin kytketty virtalähteeseen 10. Tämän lisäksi annostelijan 1 sähköinen järjestelmä käsittää aktivointi-kytkimen 21, jolla on kaksi toimintatilaa: ensimmäisessä se päästää sähkövirran kulkemaan virtalähteestä 10 kondensaattoreihin 22a, 22b ja toisessa se avaa virtapiirin, jolloin kondensaattorit 22a, 22b eivät lataudu. Toisin sanoen, akti-20 vointikytkimen 21 ensimmäisessä tilassa virtalähde varaa kondensaattorit 22a, 22b täyteen kun taas toisessa tilassa virtalähteen ja kondensaattorin virtapiiri , on auki eikä latausta tapahdu. Annostelijan 1 ollessa virittämättömässä tilassa painaa lukkokappale 5 vasten liuku-uran 17 toiseen päähän sijoitettua akti-vointikytkintä 21 ja funktionaalinen elementti 6 on lepotilassa. Kun lukkokap-: 25 pale 5 on painautuneena aktivointikytkintä 21 vasten, on tämä ensimmäisessä ;·.· tilassa eli tällöin virtalähde 10 lataa kondensaattorit 22a, 22b täyteen.

, Ensimmäinen kondensaattori 22a on edelleen kytketty ensimmäi seen sähkökontaktiin 8' ensimmäisellä sähköjohtimella 14 ja funktionaaliseen . elementtiin 6 toisella sähköjohtimella 15; vastaavasti toinen kondensaattori 22b ;30 toiseen sähkökontaktiin 8" ja funktionaaliseen elementtiin 6. Sähkökontaktit 8', ;·* 8" on sovitettu liuku-uraan 17 niin, että sähköä johtavasta materiaalista valmis- Γ: tettu lukkokappale 5 liukuessaan liuku-urassa 17 joutuu niiden kanssa kontak- tiin.

, Haluttaessa annostella lääkettä saadaan ensimmäinen lääkeaine- 35 annos kiertämällä toista runko-osaa 13b ensimmäisen runko-osan 13a suhteen kiertosuuntaan T kulman ai verran. Lukkokappaleen 5 irrotessa aktivointi- 8 116451 kytkimestä 21 tämä siirtyy toiseen tilaan, jossa kondensaattorien 22a, 22b ja virtalähteen 10 välinen virtapiiri on auki eikä virtalähde voi varata kondensaattoreita. Lukkokappale 5 liukuu liuku-uraa 17 ja siihen sovitettua ensimmäistä sähkökontaktia 8' pitkin. Tällöin ensimmäinen kondensaattori 22a purkautuu 5 ensimmäisen sähkökontaktin 8’ sulkeman virtapiirin kautta ja kuumentaa funktionaalista elementtiä 6 siten, että sen lämpötila nousee yli kyseisen materiaalin transitiolämpötilan. Tästä johtuen funktionaalinen elementti 6 pyrkii lisäämään pituuttaan. Kiertoliikkeen jatkuessa lukitusosa 4 kiertyy ensimmäisen vastinosan 7a kohdalle, jolloin lukkokappale työntyy funktionaalisen ele-10 mentin työntämänä ensimmäisen vastinosan 7a sisään ja lukitsee runko-osat 13a, 13b tähän asentoon. Nyt voidaan annostella ensimmäinen lääkeannos.

Funktionaalisen elementin 6 jäähtyessä se lyhenee, joten lukko-kappale 5 vetäytyy vähitellen pois ensimmäisestä vastinosasta 7a. Ensimmäinen vastinosa 7a on muotoiltu niin, että kiertosuunnassa T takapinnan suussa 15 on viistopinta 16 ja ainoastaan osa takapinnasta on oleellisesti kohtisuorassa kiertoliikkeen T suhteen. Kohtisuora osa 23 estää kierron jatkumisen eteenpäin kun lukkokappale 5 on tämän osan sisällä. Noin viiden minuutin kuluttua lukko-kappale 5 on vetäytynyt pois ensimmäisen vastinosan 7a kohtisuoran osan 23 sisältä. Nyt lukkokappale 5 voidaan kiertää eteenpäin kulman a2 kiertosuun-20 taan T, vaikka lukkokappale 5 ei olekaan vetäytynyt kokonaan pois ensimmäisestä vastinosasta 7a. Viistopinta 16 pakottaa funktionaalisen elementin 6 ...V painumaan kasaan niin, että lukkokappale 5 kiertyy liuku-uraa 17 pitkin eteen- päin suuntaan T. Tämän kiertoliikkeen aikana lukkokappale 5 liukuu toisen :" sähkökontaktin 8” yli, jolloin toinen kapasitaattori 22" purkautuu ja funktionaa- 25 linen elementti 6 kuumenee jälleen. Huomautettakoon, että kuviossa 3b ei ole esitetty virtalähdettä 10, kondensaattoreita 22a, 22b eikä tarvittavia johtimia.

.···. Jatkettaessa edelleen kiertoliikettä lukitusosa 4 kiertyy toisen vastinkappaleen 7b kohdalle, jolloin kuumentunut ja pitenemään pyrkivä funktionaalinen ele-. mentti 6 työntää lukkokappaleen 5 toisen vastinkappaleen 7b sisään. Nyt on 30 mahdollista annostella toinen lääkeaineannos. Toisin sanoen annostelijalla 1 ; ‘ voidaan annostella ensin ensimmäinen lääkeannos ja aikaisintaan viiden !*: minuutin kuluttua tästä toinen lääkeannos. Toinen lääkeaineannos voi olla eri- " ‘: suuri tai yhtäsuuri kuin ensimmäinen lääkeannos.

’ . Toisen vastinkappaleen 7b syvyys on mitoitettu niin, että lukko- 35 kappaleelta 5 kestää noin puoli tuntia vetäytyä siitä pois. Tänä aikana ei annostelijalla 1 voida annostella seuraavaa lääkeannosta. Kun lukkokappale 5 9 116451 on vetäytynyt liuku-uraan 17, kiertää palautusjousi 18 toisen runko-osan 13b kiertosuunnan T suhteen vastakkaiseen suuntaan aina kunnes lukkokappale 5 kiertyy vasten liuku-uran 17 toiseen päähän sijoitettua aktivointikytkintä 21. Tällöin aktivointikytkin siirtyy ensimmäiseen tilaansa ja virtalähde 10 lataa 5 kondensaattorit 22a, 22b jälleen täyteen. Kondensaattorit 22a, 22b voidaan varata myös lääkeannostelijan ulkopuolisella virtalähteellä, joka on sovitettu esimerkiksi lääkeannostelijalle tarkoitettuun pöytätelineeseen. Lisäksi on huomautettava, että kondensaattoria voidaan soveltaa myös kuviossa 1a, 1b ja 2a - 2d esitettyihin lukitusjärjestelyihin.

10 Kuvioissa 4a - 4d on esitetty eräs neljäs keksinnön mukainen lukitusmekanismi osittain aukileikattuna. Lukitusosa 4 käsittää lukkokappaleen 5, joka on kiinnitetty tukielimellä 29 lääkeannostelijan ensimmäiseen osaan 13a. Lukkokappale 5 pääsee siirtymään tukielimen 29 tukemana kuviossa 4a esitettyä asemaansa lähemmäs ensimmäistä osaa 13a. Tämä voidaan 15 toteuttaa esimerkiksi niin, että ensimmäiseen osaan 13a on muodostettu ura tai kanava, jonka sisään tukielin 29 voi liukua.

Lukkokappaleen 5 ja ensimmäisen runko-osan 13a välille on sovitettu kierrejousi 24. Tämä voidaan puristaa kasaan kuviossa 4a esitetystä tilastaan, jolloin lukkokappale 5 siirtyy lähemmäksi ensimmäistä runko-osaa 13a.

20 Lukitusmekanismiin kuuluu edelleen funktionaalinen elementti 6, joka toimii lukkokappaleen 5 vastinosana ja joka on kiinnitetty lääkeannostelijan toiseen runko-osaan 13b. Funktionaalinen elementti 6 on valmistettu magnetostriktii-visestä materiaalista, joka muuttaa muotoaan kun siihen vaikuttava magneetti-: ' kenttä muuttuu.

25 Vielä mekanismiin 4 kuuluu palautusjousi 25, joka pyrkii pitämään I « · ensimmäisen runko-osan 13a kuviossa 4a esitetyssä asennossa suhteessa . · * ·. toiseen runko-osaan 13b.

• ·

Annosteltaessa lääkeainetta on ensimmäistä runko-osaa 13a siirret-, . tävä nuolen A osoittamalla tavalla suhteessa toiseen runko-osaan 13b.

30 Samanaikaisesti lukkokappaleen 5 viisto yläpinta ja funktionaalisen elementin • · ·;*' 6 viisto alapinta pakottavat lukkokappaleen 5 lähemmäs ensimmäistä runko- :T: osaa 13a niin, että lukkokappale 5 ohittaa funktionaalisen elementin 6. Kun lukkokappale 5 on ohittanut funktionaalisen elementin 6, kierrejousi 24 pakottaa sen funktionaalisen elementin 6 taakse niin, että huolimatta ensimmäiseen 35 runko-osaan 13a vaikuttavan palautusjousen 25 jousivoimasta ensimmäinen • · * runko-osa 13a ei pääse palaamaan kuviossa 4a esitettyyn asemaan suhteessa 10 116451 toiseen runko-osaan 13b. Mekanismi on tällöin siis kuviossa 4b esitetyssä tilassa. Tässä tilassa voidaan annostella yksi lääkeannos.

Seuraavan lääkeannoksen annostelemiseksi on mekanismi palautettava kuviossa 4a esitettyyn tilaan. Tämä tehdään niin, että lääkeannostelija 5 1 viedään kuviossa 4c esitettyyn lääkeannostelijan telineeseen 26. Telineessä 26 on välineet 27 magneettikentän luomiseksi. Magneettikenttä 28 vaikuttaa lukitusosan 4 funktionaaliseen elementtiin 6 siten, että sen muoto muuttuu kuviossa 4d esitetyllä tavalla. Toisin sanoen funktionaalinen elementti 6 vetäytyy pois lukkokappaleen 5 edestä, jolloin palautusjousi 25 työntää ensimmäi-10 sen runko-osan 13a nuolen R suuntaan kuviossa 4a esitettyyn tilaan. Funktionaalisen elementin 6 materiaalivalinnalla ja muotoilulla sekä magneettikentän 28 ominaisuuksia vaihtelemalla voidaan säätää palautukseen kuluvaa aikaa. Alan ammattilaiselle on ilmeistä, että tekniikan kehittyessä keksinnön perusajatus voidaan toteuttaa monin eri tavoin. Keksintö ja sen suoritusmuodot eivät 15 siten rajoitu yllä kuvattuihin esimerkkeihin vaan ne voivat vaihdella patenttivaatimusten puitteissa.

I ·

Claims (11)

116451

1. Lääkeannostelijan toiminnan ohjausmenetelmä, jossa: käytetään lääkeannostelijan (1) käyttöeiintä (2) lääkeaineannoksen vapauttamiseksi niin, että annostelijan lukitusosa (4) siirtyy ensimmäisestä 5 asennosta toiseen, lukittuun, asentoon, jossa asennossa käyttöelimen (2) käyttö ei johda lääkeaineen annosteluun, annetaan lukitusosan (4) palautua viiveellä ensimmäiseen asentoon, jossa lääkeaineen annostelu on mahdollista, jäljestetään mainittu viive funktionaalisella elementillä (6), jolla on 10 lepotila ja viritetty tila ja jonka elementin (6) muodon muutos aiheuttaa luki-tuselimen siirtymisen ensimmäisestä asennosta toiseen asentoon ja päinvastoin, tunnettu siitä, että funktionaalinen elementti (6) käsittää muistimetal-lia.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, 15 että funktionaalisen elementin (6) muodon muutos saadaan aikaan sen lämpötilaa muuttamalla.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että funktionaalisen elementin (6) muodon muutos saadaan aikaan funktionaaliseen elementtiin (6) kohdistuvaa magneettikenttää muuttamalla.

4. Mekanismi lääkeannostelijan toiminnan ohjaamiseksi, joka meka nismi käsittää lukitusosan (4), jolla on ensimmäinen asento, jossa käyttöeiintä (2) käyttämällä saadaan lääkeaineannos annosteltua, sekä toinen asento, jossa asennossa lääkeaineen annostelu on estetty, joka lukitusosa (4) on sovitet-' tu siirtymään ensimmäisestä asennosta toiseen asentoon kun annostelijalla (1) •' 25 on annosteltu määrätty määrä lääkeainetta, tunnettu siitä, että mekanis- ,: miin kuuluu edelleen funktionaalinen elementti (6), joka käsittää muistimetallia, jolla on lepotila ja viritetty tila, joissa tiloissa mainittu elementti (6) on eri muotoinen, ja että muistimetallin muodonmuutos on järjestetty siirtämään luki- :': tusosa (4) ensimmäisestä asennosta toiseen asentoon ja päinvastoin. » >

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen mekanismi, tunnettu siitä, ;. että funktionaalisen elementin (6) muodon muutos on järjestetty tapahtuvaksi * I ' ' sen lämpötilaa muuttamalla. ··' 6. Patenttivaatimuksen 4 tai 5 mukainen mekanismi, tunnettu * siitä, että muistimetalli on nitinoli, Cu-Zn-AI tai Cu-AI-Ni. 116451

7. Patenttivaatimuksen 4 mukainen mekanismi, tunnettu siitä, että funktionaalisen elementin (6) muodon muutos on järjestetty tapahtuvaksi siihen vaikuttavaa magneettikenttää muuttamalla.

8. Lääkeannostelija, joka käsittää lukitusosan (4), jolla on ensim-5 mäinen asento, jossa käyttöelintä (2) käyttämällä saadaan iääke-aineannos annosteltua, sekä toinen asento, jossa asennossa lääkeaineen annostelu on estetty, joka lukitusosa (4) on sovitettu siirtymään ensimmäisestä asennosta toiseen asentoon kun annostelijalla (1) on annosteltu määrätty määrä lääkeainetta, tunnettu siitä, että lääkeannostelijaan kuuluu edelleen funktio-10 naalinen elementti (6), joka käsittää muistimetallia, jolla on lepotila ja viritetty tila, joissa tiloissa mainittu elementti (6) on eri muotoinen, ja että muistimetallin muodonmuutos on järjestetty siirtämään lukitusosa (4) ensimmäisestä asennosta toiseen asentoon ja päinvastoin.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen lääkeannostelija, tunnettu 15 siitä, että funktionaalisen elementin (6) muodon muutos on jäljestetty tapahtuvaksi sen lämpötilaa muuttamalla.

10. Patenttivaatimuksen 8 tai 9 mukainen lääkeannostelija, tunnettu siitä, että muistimetalli on nitinoli, Cu-Zn-AI tai Cu-AI-Ni.

11. Patenttivaatimuksen 8 mukainen lääkeannostelija, tunnettu 20 siitä, että funktionaalisen elementin (6) muodon muutos on järjestetty tapahtuvaksi siihen vaikuttavaa magneettikenttää muuttamalla. 116451