FI115685B - Menetelmä kuvion lähettämiseksi monikantoaaltomodulaatiosiirtojärjestelmässä - Google Patents

Description

115685

Menetelmä kuvion lähettämiseksi monikantoaaltomodulaatiosiirtojärjestelmässä Förfarande för att sända ett mönster i ett multibärvSgsmodulationstransmissions-system 5 Tämä keksintö liittyy siirtojärjestelmiin, jotka käyttävät monikantoaaltomodulaatiota, ja koskee erityisesti kehyssynkronisaatiota sellaisissa järjestelmissä, joita kutsutaan tuonnempana lyhyyden vuoksi monikantoaaltojärjestelmiksi.

Monikantoaaltomodulaation periaatteet kuvataan erimerkiksi John A. C. Bingham'in 10 artikkelissa "Multicarrier Modulation For Data Transmission: An Idea Whose Time Has Com", IEEE Communications Magazine, Vol. 28, No. 5, pages 5-14, May, 1990. Kuten tiedetään, siirtojärjestelmissä, jotka käyttävät monikantoaaltomodulaatiota, FDM:ää (frequency division multiplex) alikantoaallot, jotka sijaitsevat siirtokanavan käytettävissä olevalla taajuuskaistalla, muodostaen joukon alikantoaaltoja, moduloi-15 daan järjestelmän lohko- tai symbolisiirtotaajuudella. Kussakin lohko- tai symbolijak-sossa olevat siirrettävän sisäänmenodatan bitit jaetaan alikantoaalloille tavalla, joka riippuu alikantoaaltojen signaalikohinasuhteista (SNR, signal-to-noise-ratio), tyypillisesti niin, että alikantoaaltojen vastaanottimissa monitoroidut bittivirhetaajuudet ovat olennaisesti yhtäsuuria. Tämän tuloksena eri alikantoaallot kuljettavat erilaisia 20 bittimääriä kussakin symbolijaksossa. Jaettaessa sopivasti bitit ja lähetystehot ali-•: kantoaalloille, sellainen järjestelmä tuottaa halutun suorituskyvyn.

> · » t l · *; i Yhtä erityistä monikantoaaltomodulaation muotoa, jossa modulaatio suoritetaan : *' ’: käyttämällä diskreettiä Föurier-muunnosta, kutsutaan diskreetiksi moniääni- tai . 25 DMT-modulaatioksi. Edellä viitatut asiaan liittyvät sovellukset tuovat ilmi DMT- : ’: ’: modulaatiota käyttävien monikantoaaltojärjestelmien yksityiskohtia.

: Kuten missä tahansa viestintäjärjestelmässä, on tarpeellista saada aikaan ja pitää : ‘: yllä synkronisaatio lähettimen ja DMT-vastaanottimen tai muun monikantoaaltojär- .·! : 30 jestelmän välillä. Taajuussynkronisaatio toteutaan sopivasti DMT-järjestelmässä * · · , · ·. käyttämällä yhtä moniäänistä pilot-äänenä ohjaamaan vaihelukittua silmukkaa vas- taanottimessa, kuten osoitetaan viitteessä Standards Committee Contribution

I I I

; T1E2.4/93-022, J. S. Chow et al., "DMT Initializatin: Parameters Needed For Specifi cation In A Standard", March 8, 1993. Tämä viite hahmottelee myös DMT-järjes- 2 115685 telmän alustusprosessit, mukaan lukien bittien jakamisen järjestelmän alikantoaal-loille tai äänille.

Tämän taajuussynkronisaation lisäksi tarvitaan lähetettyjen datan lohkojen tai sym-5 bolien synkronisaatio. Tätä kutsutaan tässä kehyssynkronisaatioksi, kunkin kehyksen vastatessa monikantoaaltojärjestelmän yhtä lohkoa tai symbolia, käyttäen yhtenäisyyden vuoksi samaa termiä kuin yhden kantoaallon siirtojärjestelmissä. Pitäisi ymmärtää, että kukin kehys, lohko tai symboli voi sisältää merkittävän määrän informaatiota, esimerkiksi 1700 bittiä (joka tuottaa noin 6.8 Mb/s siirtonopeuden noin 10 250 ps symbolijaksolla).

Yksikantoaaltosiirtojärjestelmä, esimerkiksi QAM-järjestelmä (QAM, quadrature amplitude modulation, kvadratuuriamplitudimodulaatio), toimii tavallisesti pelkästään aikatasossa. Sellaisessa järjestelmässä voidaan käyttää suhteellisen "satunnaista" 15 kehyssynkronisaatiosekvenssiä ylläptämään kehyssynkronisaatio, kun sekvenssi lisätään suoraan aikatason signaalin näytejonoon lähettimessä ja erotetaan ja korreloidaan sekvenssin talletetun kopion kanssa vastaanottimessa. Suuri korrelaatiotulos osoittaa, että kehyssynkronisaatio on säilynyt, ja pieni korrelaatiotulos osoittaa ke-hyssynkronisaation menetyksen, eli on tapahtunut jättämä aikatason näytteiden 20 tuntemattomalla lukumäärällä. Jälkimmäisessä tapauksessa vastaanotin käynnistää •: · · i hakuproseduurin synkronisoidakseen vastaanottimen uudelleen, eli kohdistamaan : uudelleen kehysrajat vastaanottimessa lähettimen vastaaviin rajoihin.

:***: Tämä aikatason kehyssynkronisaatio tuottaa yksinkertaisen kyllä tai ei vastauksen :*·.. 25 kysymykseen, onko vastaanotin kehyssynkronisoitu. Synkronisoidakseen vastaanotti': timen uudelleen, kun kehyssynkronisaatio on menetetty, järjestelmää voidaan vaatia korreloimaan ja etsimään suuren määrän mahdollisia kehyskohdistuksia kautta. Tä-: : : mä on aikaa vievä ja siten epätoivottu proseduuri.

.·. : 30 Tämän keksinnön kohteena on itsenäisen vaatimuksen 1 johdanto-osan mukainen . * · *. menetelmä kuvion lähettämiseksi monikantoaaltomodulaaatiosiirtojärjestelmässä, •, jolle menetelmälle on tunnusomaista vaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa esitetyt * * · ’;;; asiat.

3 115685

Keksinnön kohteen on myös itsenäisen vaatimuksen 15 mukainen lähetin, itsenäisen patenttivaatimuksen 26 mukainen menetelmä ja itsenäisen vaatimukset 38 mukainen lähetin, joille on tunnusomaista niiden tunnusmerkkiosassa esitetyt asiat.

5 Yksi näkökohta järjestää menetelmän kehyssynkronisaation ylläpitämiseksi monikan-toaaltomodulaatiojärjestelmässä, jossa lähetetään jaksollisesti synkronisaatiokuvion sisältävä synkronisaatiokehys, käsittäen vaiheet: talletetaan synkronisaatiokehyksen kompleksiset amplitudit; korreloidaan synkronisaatiokehyksen kompleksiset amplitudit synkronisaatiokuviota esittävän talletetun informaation kanssa, tuottamaan täten 10 korrelaatiotulos; ja määritetään laskeeko korrelaatiotulos kynnysarvon alapuolelle, osoittaen kehyssynkronisaation menetystä, ja tässä tapauksessa: suoritetaan joukko korrelaatioita talletetun informaation ja talletettujen kompleksisten amplitudien välillä kussakin tapuksessa kerrottuna vastaavalla kompleksisella arvolla, joka esittää vastaavaa talletettujen kompleksisten amplitudien kompleksista takaisinkiertoa, 15 kunkin kompleksisen takaisinkierron vastatessa synkronisaatiokehyksen vastaavaa aikasiirtoa, tuottamaan täten joukon korrelaatiotuloksia kunkin vastatessa vastaavaa aikasiirtoa; määrätään korrelaatiotulosten joukosta aikasiirto kehyssynkronisaation palauttamiseksi; ja säädetään kehysrajat määritetyn aikasiirron mukaisesti palauttamaan kehyssynkronisaatio.

20 •: · · Diskreettiä moniäänimodulaatiosiirtojärjestelmää varten menetelmä sisältää mielui- : ten vaiheet: käytetään ennalta määrätyn taajuuden omaavaa ääntä järjestelmän •: · ·: lähettimen ja vastaanottimen väliseen taajuusynkronisaatioon; muunnetaan lähetti- : “ ’: messä taajuustason kompleksiset amplitudit aikatason arvoiksi käyttäen N-pisteen 25 käänteistä nopeaa Fourier-muunnosta; otetaan aikatason arvoista näytteitä lähetti-: messä näytteenottotaajuudella, joka on j kertaa ennalta määrätty taajuus, missä j on kahden kokonaislukupotenssi; ja vastaanottimessa muunnetaan aikatason arvot : : ’: taajuustason kompleksisiksi amplitudeiksi käyttämällä N-pisteen nopeaa Fourier- muunnosta; kunkin mainituista kompleksisista takaisinkierroista vastatessa vastaa-: 30 vaa N/j aikasiirtoa yhden kehyksen kestoaikana. Tämä on erityisen edullista, jos . · · ·. synkronisaatiokehys lähetetään jaksollisesti kerran Q kehyksessä, missä Q on koko naisluku, joka on suurempi kuin N/j, koska se tekee mahdolliseksi kehyssynkronisaa-*;;; tion palauttamisen kahden peräkkäisen synkronisaatiokehyksen välissä.

» I

4 115685

Mieluummin kukin korrelaatiotulos muodostetaan kertomalla kukin kompleksinen amplitudi vastaavalla synkronisaatiokuviota esittävästä talletetusta informaatiosta saatavalla kompleksisella amplitudilla, ja laskemalla yhteen kompleksisten tulojen reaaliosat. Menetelmä sisältää mieluummin kerrottavien kompleksisten amplitudien 5 painotusvaiheen, kunkin kerrottavan kompleksisen amplitudin painotuksen ollessa riippuvainen vastaavaan kompleksiseen amplitudiin liittyvän monikantoaaltokanavan signaalikohinasuhteesta.

Toinen näkökohta järjestää monikantoaaltomodulaatiosiirtojärjestelmän, joka sisäl-10 tää: nopean Fourier-muunnoksen (FFT, Fast Fourier Transform) yksikön aikatason arvojen muuttamiseksi taajuustason kompleksisiksi amplitudeiksi; puskurin vastaanotettujen aikatason arvojen syöttämiseksi FFT-yksikköön kehysrajojen mukaisesti; korrelaattorin järjestelmän synkronisaatiokehyksen kompleksisten amplitudien korre-loimiseksi vastaanottimeen talletetun synkronisaatiokuvion kanssa muodosmaan 15 korralaatiotuloksen; ja ohjausyksikön, joka vasteena sille, että korrelaatiotulos on alle kynnysarvon, säätää kehysrajoja aikasiirrolla, joka määritetään suorittamalla joukko korrelaatioita talletetun synkronisaatiokuvion ja kompleksisten amplitudien välillä kerrottuna kussakin tapauksessa vastaavalla kompleksisella arvolla, joka esittää synkronisaatiokehyksen vastaavaa aikasiirtoa vastaavien kompleksisten amplitu-20 dien vastaavaa kompleksista takaisinkiertoa, ja valitaan paras korrelaatiotulos.

Piirustuksissa: : Keksintö ymmärretään paremmin seuraavasta kuvauksesta viittaamalla oheisiin pii- | 25 rustuksiin, joissa: * ♦ ·

Kuvio 1 kuvaa monikantoaaltomodulaatiota käyttävän siirtojärjestelmän osia, jossa ;,· · kehyssynkronisaatio ylläpidetään ja palautetaan tämän keksinnön sovellu- # · » :: tusmuodon mukaisesti; ja 30 :"'; Kuvio 2 on vuokaavio, joka kuvaa vaiheita kehyssynkronisaation ylläpitämiseksi ja '. palauttamiseksi kuvion 1 siirtojärjestelmässä.

» » * *

• I

5 115685

Viitaten piirustukseen monikantoaaltojärjestelmä sisältää DMT-lähettimen (DMT, discrete multitone, diskreetti moniääni) 10 ja DMT-vastaanottimen 12, jotka on kytketty vastaavilla hybridipiireillä 14 ja 16 siirtotiehen 18, esimerkiksi kaksijohtimiseen puhelimen tilaajaliittymään, siirtämään signaaleja tässä alaspäin suuntautuvaksi 5 kutsuttuun suuntaan lähettimestä 10 vastaanottimeen 12. Ylöspäin suuntautuva lähetin (ei näytetty, mutta joka voi olla samanlainen kuin lähetin 10) on kytketty hybridipiiriin 16, ja ylöspäin suuntautuva vastaanotin (ei näytetty, mutta joka voi olla samanlainen kuin vastaanotin 12) on kytketty hybridipiiriin 14, siirtämään signaaleja vastakkaiseen, ylöspäin menevään suuntaan tien 18 kautta. Esimerkiksi jär-10 jestelmä voi olla ADSL-jäijestelmä (ADSL, asymmetric digital subscriber line, epäsymmetrinen digitaalinen tilaajaliittymä), jossa lähetettävä bittitaajuus on suurempi alaspäin menevään suuntaan kuin ylöspäin menevään suuntaan.

Lähetintä 10 syötetään reitin 20 kautta lähetettävällä datalla, ja se sisältää kooderin 15 22, kehyssynkronisaatiosekvenssilähteen 24, IFFT-yksikön (IFFT, inverse FFT tai

Inverse Fast Fourier Transform, käänteinen nopea Fourier-muunnos) 26, joka toteuttaa esimerkiksi 512-pisteen IFFT:n, syklisen prefiksisummaimen 28, ja yksikön 30, joka sisältää DACin (digital-to-analog converter, digitaali-analogiamuunnin) ja suotimet, joiden ulostulo on kytketty hybridipiiriin 14.

20 : · · i Sitä vastoin vastaanotin 12 sisältää yksikön 32, jota syötetään vastaanotetulla sig- : naalilla hybridipiiristä 16 ja joka sisältää suotimet ja ADC:n (ADC, analog-to-digital ·:··: converter, analogia-digitaalimuunnin), aikatason ekvalisaattorin (TEQ, time domain equalizer) 34, puskurin 36, yksikön 38, joka toteuttaa 512-pisteen FFT:n, ja taajuus-:*.. 25 tason ekvalisaattorin (FEQ, frequency domain equalizer) ja dekooderiyksikön 40, :T: joka toistaa alkuperäisen datan ulostuloreitille 42. Puskuri 36 on signaalien sarja- rinnakkaismuunnosta varten syötettäväksi FFT-yksikköön 38, syklistä prefiksiä ei : syötetä FFT-yksikköön 38 ja se on tämän takia poistettu. Muut piirustuksessa kuva- : ’ [ ’: tut vastaanottimen osat liittyvät taajuus- ja kehyssynkronisaatioon ja kuvataan : 30 tuonnempana.

Alaspäin suuntautuva signaali reitillä 20 on jaetaan kehyksiin ja koodataan kooderilla •;;: 22 taajuustason monikantoaaltosymboleiksi, jotka syötetään IFFT-yksikköön 26.

Kutakin datan kehystä esitetään vastaavalla monikantoaaltosymbolilla, joka sisältää 6 115685 kompleksisen amplitudin (eli kaksi amplitudia, reaaliselle ja imaginääriselle signaali-komponetille) kullekin järjestelmän useista alikantoaalloista tai äänistä. Esimerkiksi järjestelmä voi käyttää 256 diskreettiä ääntä tai alikantoaaltoa taajuuksilla n x 4.3125 kHz, missä n on äänen tai kantoaallon numero l:stä 256:een. Kullekin ää-5 niamplitudille varataan vaihteleva määrä signaalin bittejä bitinvarausjärjestelmän mukaisesti, joka voi olla esimerkiksi sellainen, kuin kuvataan R. R. Huntin ja muiden yhteen liittyvässä hakemuksessa, johon viitataan edellä. Kullekin ääniamplitudulle kussakin esimerkiksi 250 ps monikantoaaltosymbolijaksossa varattujen bittien lukumäärä voi olla nolla (eli sitä ääntä ei käytetä signaalia varten) tai voi vaihdella mini-10 mimäärästä, esimerkiksi 2 bittiä, maksimimäärään, esimerkiksi alueessa 10:stä 16 bittiin.

Kehyssynkronisaatiota varten, kuten kuvataan lähemmin tuonnempana, lähteellä 24 synnytetyn synkronisaatiosekvenssin sisältävä synkronisaatiokehys lisätään jaksolli-15 sesti väliin kooderista 22 IFFT-yksikköön 26 menevään datavirtaan (synkronisaatiosekvenssin aikatasoversio voitaisiin vaihtoehtoisesti lisätä yksikköjen 26 ja 28 väliin). Esimerkiksi synkronisaatiokehys tuotetaan joka Q=69:es kehys tai monikanto-aaltosymboli niin, että kutakin synkronisaatiokehystä seuraa 68 datakehystä. Synk-ronisaatiosekvenssi on esimerkiksi näennäissatunnainen sekvenssi kuten, kuvataan 20 lähemmin tuonnempana, sama sekvenssi toimitetaan kullekin synkronisaatiokehyk-*:·*: selle.

•: · : IFFT-yksikön 26 sisäänmenossa yksi erityinen ääni jokaisessa kehyksessä varataan pilot-ääneksi ja se ei siirrä mitään informaatiota, toimittaen täten lähetetyn pilot-25 äänen, jota käytetään taajuussynkronisaatioon, kuten kuvataan lähemmin tuon-nempana.

i Kukin taajuustason monikantoaaltosymboli muunnetaan aikatason monikantoaalto- symboliksi IFFT-yksiköllä 26. Aikatason monikantoaaltosymboli sisältää täten 512 .·. : 30 reaali-arvoista aikatason näytettä, jotka syötetään syklisen prefiksin summaimeen .··*. 28. Kullekin monikantoaaltosymbolille syklisen prefiksin summain 28 syöttää tulok sena olevan esimerkiksi 544 reaali-arvoisen aikatason näytteen sarjamuotoisen vir-‘; ran DACiin ja suodinyksikköön 30, joka muuntaa nämä näytteet suodatetuiksi ana logisiksi signaaleiksi, jotka lähetetään hybridipiirin 14 kautta siirtotielle 18. 544 näy- 7 115685 tettä muodostuvat 512:stä IFFT-yksikön 26 syöttämästä näytteestä, joiden eteen on liitetty näiden näytteiden vähintäin 32 viimeisen toisto lisättynä syklisellä prefiksi-summaimella 28. Tällä tavalla lisätyn syklisen prefiksin käyttö ja edut tunnetaan esimerkiksi viitteestä "A Discrete Multitone Tranceiver System For HDSL Applica-5 tions", 1 S. Chow et ai., IEEE Journal on Selected Areas in Communications, Voi. 9,

No. 6, pages 895 - 908, August 1991.

Vastaanottimessa 12 hybridipiiri 16 syöttää siirtotien 18 kautta vastaanotetun signaalin suodin- ja ADC-yksikköön 32 toistamaan 544 sarjamuostoista näytettä moni-10 kantoaaltosymbolia kohti, jotka syötetään aikatason ekvalisaattoriin (TEQ) 34. TEQ 34 on äärellisen impulssivasteen suodin, jota käytetään rajoittamaan suurin osa im-pulssivasteesta pienemmäksi kuin syklisen prefiksin kesto niin, että seuraava syklisen prefiksin poisto vähentää peräkkäisten monikantoaaltosymbolien välistä interferenssiä. Ekvalisoitu sarjamuotoinen aikatason näytejono syötetään puskuriin 36, 15 joka tuottaa rinnakkaiseen ulostuloonsa kunkin monikantoaaltosymbolin 512 aikatason näytettä, poistaen täten syklisen prefiksin 32 bittiä. Nämä 512 aikatason näytettä syötetään 512-pisteen FFT-yksikköön 38 ja muunnetaan tällä yksiköllä taajuustason monikantoaaltosymboliksi, joka käsittää 256 kompleksista ääniamplitudia, jotka syötetään yksikön 40 taajuustason ekvalisaattoriin (FEQ).

20 · · FEQ sisältää kompleksisen signaalin yhdellä väliulosotolla varustetun adaptiivisen : ‘: ekvalisaattorin kutakin 256 äänestä varten. FEQ ja dekooderiyksikkö 40 voivat olla • · esimerkiksi muotoa, joka kuvataan R. R. Huntin ja muiden edellä viitatussa yhteen ; ‘ : liittyvässä hakemuksessa. Yksikkö 40 tuottaa tuloksena olevan dekoodatun vastaan- , ‘ . 25 otetun signaalin ulosmenevään datareittiin.

> » · »

Vaikka tässä ei lähemmin kuvata, lähetin 10 ja vastaanotin 12 voivat toteuttaa myös • :': säädettävän viiveen puskuroinnin ja trelliskoodatun modulaation, kuten kuvataan esimerkiksi J. M. Cioffi'n ja muiden edellä viitatussa yhteen liittyvässä hakemukses-,·[ : 30 sa. Lukuun ottamatta hybridipiirien 14 ja 16 toimintoja, suurin osa tai kaikki lähetti- . · · · 1 men 10 ja vastaanottimen 12 toiminnoista voidaan toteuttaa yhdellä tai useammalla ·’ digitaalisella signaaliprosessorilla.

· 8 115685 Lähetinyksikön 30 DACia syötetään linjan 44 kautta vaaditulla näytteenottotaajuudella olevalla kellosignaalilla DACin toimintaa varten. Vastaanotinyksikön 32 ADC vaaditaan synkronisoitavaksi liittyvään taajuuteen (nämä kaksi taajuutta voivat olla täsmälleen samoja, tai toinen voi olla toisen monikerta, tai ne voivat liittyä toisiinsa 5 näytelisäyksellä, interpolaatiolla tai desimaatiolla suoritettavaan taajuusmuunnokseen mukautuvalla tavalla. Tässä oletetaan yksinkertaisuuden vuoksi, että yksikön 32 ADC toimii yksikön 30 DACin näytteenottotaajuudella. Taajuussynkronisaation järjestämiseksi, kuten osoitetaan edellä, yhtä 256 äänestä käytetään pelkästään pilot-äänenä. Täten reitillä 20 olevan signaalin bittien varaus tälle äänelle on nolla 10 kullekin monikantoaaltosymbolille.

Mukavuuden ja yksinkertaisuuden vuoksi näytteenottotaajuus ja pilot-äänen taajuus valitaan siten, että näytteenottotaajuus on kahden kokonaislukupotenssi kertaa pilot-äänen taajuus. Esimerkiksi 64:ta ääntä (n=64), jolla on taajuus 64x4.3125=276 15 kHz, käytetään pilot-äänenä, ja näytteenottotaajuus on 8 kertaa tämä pilot-äänen taajuus, tai 2.208 Mhz. Tämä yhteys järjestää erityisen edun kehyssynkronisaatiolle, kuten kuvataan lähemmin tuonnempana.

Pilot-äänellä voi olla vakio vaihe, tai sillä voi olla peräkkäisten monikantoaaltosymbo-20 lien yli tietty vaihekuvio tai pitkä näennäissatunnainen sekvenssi, jonka tuntevat ; ·· · sekä lähetin että vastaanotin. IFFT-yksikköä 26 syötetään pilot-ääntä varten komp- leksisella amplitudilla, joka esittää pilot-äänen haluttua sisältöä. Yksinkertaisuuden ·;*·· ja mukavuuden vuoksi tässä oletetaan, että pilot-äänellä on vakio vaihe, ja sen mu- : : kaisesti IFFT-yksikköä 26 syötetään kompleksisella vakio amplitudilla, joka esittää • ‘ ·.. 25 tätä vakio vaihetta, pilot-ääntä varten.

Vastaanotin 12 sisältää jänniteohjatun kideoskillaattorin (VCXO) 46, joka muodostaa i : ‘: linjaan 48 näytteenottokellosignaalin yksikön 32 ADC:tä varten, joka synkronoidaan : ’ ‘ *; lähettimen 10 2.208 Mhz näytteenottotaajuuteen säätösilmukalla, joka sisältää vai- (| : 30 hekomparaattorin 50 ja yksikön 52 esittämät digitaalisen ja analogisen säätösilmu- , * · · ’ kan suotimet. FEQ- ja dekooderiyksikkö 36 syöttää vastaanotetun pilot-äänen vai-

* I

*: ‘ heinformaation linjan 54 kautta vaihevertailijaan 50, ja talletettu vertailuvaihe syöte- •;;; tään myös vaihevertailijaan 50 muistista 56. Vaihevertailija 50 tuottaa ulostuloonsa ‘ ’ digitaalisen vaihevirhesäätösignaalin, joka suodatetaan yksikön 52 digitaalisilla ja 9 115685 analogisilla suotimilla muodostamaan analoginen säätöjännite; tätä käytetään ohjaamaan VCXO:ta 46 ylläpitämään taajuussynkronisaatio.

Kuten selitetään keksinnön taustassa, datan lähetettyjen monikantoaaltosymbolien 5 kehyssynkronisaatio pitää siis säilyttää lähettimen ja vastaanottimen välillä. Toisin sanoen samoja kehysrajoja, joita käytetään monikantoaaltosymboleille IFFT-yksikön 26 sisäänmenossa, pitää käyttää myös vastaanottimen 12 FFT-yksikölle 38. Vas-taanottimessa 12 kehysrajoja käyttää puskuri 36 määrittämään, mitkä sekvenssit, joihin kuhunkin kuuluu 512 aikatason näytettä, syötetään FFT-yksikköön 38 muun-10 nettavaksi vastaaviksi taajuustason monikantoaaltosymboleiksi.

Kuten edellä kuvattiin, lähettimessä 10 joka 68:ta datakehystä täydennetään synk-ronisaatiokehyksellä, täten muodostaen q=69 peräkkäisen kehyksen tai monikanto-aaltosymbolin superkehyksen. Tämä luku Q valitaan tuottamaan tasapaino järjes-15 telmän datansiirtokapasiteetin (jota varten korkea Q:n arvo on parempi ja kehyksen uudelleensynkronisaatioajan välille. Synkronisaatiokehys sisältää näennäissatunnais-ta dataa, jota voidaan käyttää synkronisaatiokehyksen monikantoaaltosymbolin äänille millä tahansa monista erilaisista tavoista. Yhden näistä tavoista kuvaus, joka annetaan esimerkkinä, seuraa.

20 * Lähettimessä 10 tuotetaan binäärinen näennäissatunnainen sekvenssi, jonka pituus : on 512, lähteellä 24 yhtälöiden mukaisesti: :"'; x[p] = 1 arvoille p = l:stä 9:ään ' 25 x[p] = χ[ρ-4]Θχ[ρ-9] arvoille p = 10:stä 512:een • I * missä x[p] on sekvenssin bitin p binäärinen arvo ja Φ esittää modulo-2 yhteenlas-; : kua. Tämän sekvenssin bitit ryhmitellään 256:ksi bittipariksi, joista ensimmäistä bit- :' “: tiparia käytetään d.c.- ja Nyquist-alikantoaalloille (joita varten varattu energia on , · | ; 30 nolla, joten tämä bittipari jätetään tosiasiassa huomiotta) ja jäljelle jäävät 255 bitti- * * * , · · · ’ paria osoitetaan synkronisaatiokehyksen monikantoaaltosymbolin vastaaville äänille * » ' ·’ kasvavan taajuuden järjestyksessä, kunkin bittiparin neljä mahdollista kombinaatiota *;;; (0,0), (0,1), (1,0), ja (1,1) sijoitetaan suoraan synkronisaatiokehyksen vastaavan ’···’ äänen 4-QAM-pisteisiin. Toisin sanoen, kukin pari tuottaa kompleksisen amplitudin, 115685 ίο joka syötetään synkronisaatiokehyksen vastaavaa ääntä varten olevaan IFFT-yksik-köön 26. Pilot-äänen päälle kirjoitetaan sitten sen oma kompleksinen amplitudi edellä kuvatulla tavalla.

5 Äänet, joille saatetaan varata vähemmän kuin kaksi bittiä symbolia kohti järjestelmälle vahvistettujen bittivarausten mukaisesti, voidaan joko hylätä vastaanottimessa tai niiden amplitudit voidaan tukahduttaa lähettimessä niin, että niitä ei lähetetä, säästäen näin tehoa lähettimessä ja välttäen epätäydellisestä ekvalisoinnista tai suodatuksesta aiheutuvan mahdollisen interferenssin äänien välillä. Mitä tulee vii-10 meksi mainittuun, bittivaraustaulukkoa, joka järjestetään sekä lähettimelle että vas-taanottimelle, voidaan käyttää järjestämään kullekin äänelle energianskaalausvekto-ri, jolla synkronisaatiokehyksen äänelle järjestetty kompleksinen amplitudi kerrotaan ennen syöttämistä IFFT-yksikköön 26. Komplementäärinen skaalaus voidaan toteuttaa vastaanottimessa 12.

15

Vaihtoehtona talletettu näennäissatunnainen sekvenssi lähteestä 24 voitaisiin yksinkertaisesti varata niille äänille, joille bittivaraustaulukko osoittaa, että on riittävä SNR (signal-to-noise-ratio, signaalikohinasuhde), katkaisten sekvenssin, kun kaikille äänille, joita käytetään synkronisaatiokehyksessä, on varattu näennäissatunnainen 20 data. Jälleen vastaanotin tallettaa saman bittivaraustaulukon kuin lähetin niin, että >.; haluttu korrelaatio voidaan suorittaa oikein. Lisävaihtoehtona huomautetaan, että kaikkia käytettävissä olevia ääniä ei tarvitse välttämättä käyttää synkronisaatioke-.. j hyksessä kehyssynkronisaatiotarkoituksia varten.

I I I

:'. #, 25 Kehyssynkronisaatiota varten, kuten näytetään kuviossa 1, vastaanotin 12 sisältää ;': synkronisaatiosekvenssilähteen 58, joka vastaa lähettimen lähdettä 24 ja tuottaa saman synkronisaatiosekvenssin kuin lähettimen lähde 24, ja korrelaattorin 60 ja ; ; ‘: muistin 62, johon kunkin vastaanotetun synkronisaatiokehyksen (tai jonka vastaan- :' “: otin ymmärtää olevan vastaanotettu synkronisaatiokehys, eli joka Q:s kehys tai mo- . 30 nikantoaaltosymboli) sisältö syötetään yksikön 40 FEQ:n ulostulosta. FEQ-kertoimet, f!.. ’ joita käytetään synkronisaatiokehykselle voivat olla erilaisia kuin datakehyksille käy- t · ' ·' tetyt. Vastaanotin sisältää lisäksi painotuskertojan 64, jonka kautta synkronisaatio- • -; ’ sekvenssi lähteestä 58 syötetään korrelaattoriin 60, kompleksisen takaisinkiertoker- ‘ ’ tojan 66 syöttämään korrelaattoriin 60 vastaanotetun synkronisaatiokehyksen sisäl- 11 115685 lön kerrottuna kompleksisilla takaisinkiertoarvoilla tuonnempana kuvatulla tavalla, kehyssynkronisaation päätösyksikön 68. Yksikkö 68 reagoi korrelaattorin 60 tuottamaan korrelaatiotulokseen määrittääkseen kehyssynkronisaation esiintymisen tai puuttumisen ja tehdäkseen korjaavat muutokset puskurin 36 käyttämiin kehysrajoi-5 hin, kun se on tarpeellista, tuonnempana kuvatulla tavalla.

Kun lähettimen 10 ja vastaanottimen 12 sisältävä siirtojärjestelmä alustetaan, ke-hyssynkronisaatio järjestetään esimerkiksi tuonnempana kuvatulla tavalla. Seuraa-vassa normaalissa toiminnassa kehyssynkronisaatio ylläpidetään ilman, että tarvi-10 taan mitään kehysrajojen muutosta. Kuten tuonnempana kuvataan, tässä normaalissa toimintatilanteessa korrelaation 60 ja päätösyksikkö 68 monitoroivat kehyssyn-kronisaatiota. Tapauksessa, jossa menetetään kehyssynkronisaatio (taajuussynkro-nisaation esiintyessä, mikä osoittaa, että vastaanotin 12 vastaanottaa signaalia siirtotien 18 kautta), kehyssynkronisaatio pitää palauttaa. Vaikka tämä voidaan tehdä 15 (kuten tunnetussa tekniikassa) alustamalla järjestelmä uudelleen, tämä on hyvin epämiellyttävää, koska alustusprosessi on suhteellisen hidas, kestäen esimerkiksi noin 20 sekuntia, mikä johtaa tuntuvaan keskeytykseen järjestelmän toiminnassa.

Todellinen kehyssynkronisaation menetys voi johtua esimerkiksi lähettimen 10 sisäl-20 tävän painetun piirikortin laitekehikosta ulos vetämisen (johtaen signaalin ja taa-.; juussynkronisaation menetykseen vastaanottimessa 12) ja sitten takaisin panemisen (palautettaessa signaali ja taajuussynkronisaatio täten vastaanottimessa) tuloksena.

-. ] Kehyssynkronisaation menetys voidaan myös osoittaa monitoroimalla siinä tapauk- : : sessa, että esiintyy liiallista kohinaa, mikä johtaa huonoon korrelaatiotulokseen, * · t, 25 vaikka ei esiinny mitään todellista kehyssynkronisaation menetystä. Tässä tapauk- sessa mitään kehyksen uudelleensynkronisaatioa ei tarvita tai vaadita. Keksintö sallii tehdä erotuksen näiden tilanteiden välillä, ja sallii todellisen kehyssynkronisaation j : *: menetyksen sattuessa yleensä kehyssynkronisaation palauttamisen, ja täten ylläpi- :" ’; tämisen ilman mitään järjestelmän uudelleenalustamista, hyvin pienessä ajassa esi- _ / ; 30 merkiksi pienemmässä kuin noin 100 ms.

' · ‘ Komponenttien 58 - 68 toiminta kuvataan lähemmin tuonnempana viittaamalla li- ;;; säksi kuvion 2 vuokaavioon.

• I I

12 115685

Kehyssynkronisoidussa tilassa, kuten näytetään lohkolla 80 kuviossa 2, kunkin synk-ronisaatiokehyksen vastaanotettu sisältö, eli kukin 69:es kehys tai monikantoaal-tosymboli, syötetään yksikön 40 FEQ:n ulostulosta ja talletetaan muistiin 62. Havaitaan, että nämä sisällöt ovat kompleksisia amplitudeja taajuustasossa, esittäen 5 synkronisaatiokehyksen äänien kompleksisia amplitudeja. Kuten näytetään kuvion 2 lohkolla 82, nämä synkronisaatiokehyksen sisällöt syötetään myös joko suoraan tai muistista 62 korrelaattoriin 60, jossa ne korreloidaan muistista 58 painottavan kertojan 64 kautta syötetyn synkronisaatiosekvenssin kanssa. Tämä korrelaatio käsittää kunkin yksikön 40 FEQ:n ulostulosta syötetyn kompleksisen amplitudin kertomisen 10 vastaavalla muistista 58 syötetyllä synkronisaatiosekvenssin kompleksisella amplitudilla, painotettuna kertojalla 64 vastaavan painotuskertoimen mukaisesti kuten kuvataan tuonnempana, ja kompleksisten amplituditulojen reaaliosien yhteenlaskemi-sen muodostamaan yhden reaalisen korrelaatiotuloksen korrelaattorin 60 ulostuloon.

15 Yksinkertaisimmassa tapauksessa painottavan kertojan 64 käyttämät painotusker-toimet sisältävät joko binäärisen l:en tai 0:an kullekin äänelle tai kompleksiselle amplitudille osoittaen, että vastaava ei myötävaikuta tai sitä ei käytetä myötävaikuttamaan korrelaatioon. Täten esimerkiksi pilot-äänellä on aina painotuskerroin 0, koska se on referenssi taajuussynkronisaatiolle, säätösilmukalle, joka poistaa mitkä 20 tahansa vaihevirheet pilot-äänestä. Samalla tavalla millä tahansa muilla äänillä, joita ei tällä hetkellä käytetä (eli bittivaraus on nolla), voi olla painotuskerroin 0 ja äänillä, ; joita käytetään siirtoon voi olla painotuskerroin 1. Voidaan nähdä, että painotusker- ; ; toimet voidaan saada helposti vastaanottimeen 12 järjestetystä bittivaraustaulukos- ; ta.

25 ;‘ i Mieluummin kukin painottavan kertojan 64 käyttämä kerroin järjestää vastaavan äänen kompleksiselle amplitudille painotuksen, joka riippuu vastaavan äänen • j ‘; SNR:stä (signaalikohinasuhteesta). Tämä painotus voi perustua kullekin äänelle jär- :"'; jestelmää alustettaessa määritettyyn SNR:ään (tätä käytetään varattaessa bittejä / ; 30 äänille), tai se voi perustua äänien adaptiivisiin neliöllisiin virhekeskiarvoihin (jotka t ‘.. ’ voidaan päivittää niin usein kuin jokainen monikantoaaltosymboli), jotka tuottavat

* I

mitan nykyiselle SNR:le kullekin äänelle, jonka mukaan päivitetään myös adaptiivi-•;;; sesti painotuskertoimet. Neliöllisten virhekeskiarvojen käyttäminen ja niiden yhteys I » 4 « 13 115685 bittivarauksiin ja SNR:ään kuvataan yhteen liittyvissä R. R. Huntin ja muiden ja P. S. Chow'in ja muiden edellä viitatuisssa hakemuksissa.

Kuten näytetään lohkolla 84 kuviossa 2, päätösyksikkö 68 määrittää ylittääkö korre-5 laattorin 60 tuottama korrelaatiotulos kynnyksen TL. Kehyssynkronisaation normaalissa tilanteessa asianlaita on näin, ja mitään lisätoimenpidettä ei tehdä. Kuvio 2 näyttää paluureitin 86 lohkoon 80 seuraavaa synkronisaatiokehystä varten, ja sillä välin dataa syötetään muista kehyksistä tai monikantoaaltosymboleista yksiköiden 38 ja 40 kautta kuvion 1 ulostuloreittiin. Kynnys TL asetetaan suhteelliseen mata-10 laan arvoon niin, että korrelaatiotulos ylittää yleensä sen jopa tuntuvan kohinan esiintyessä niin, että vältetään olennaisesti kehyssynkronisaation menetyksen väärät määrittämiset. Lisäksi, vaikka sitä ei näytetä kuviossa 2, laskuri voidaan järjestää vaatimaan korrelaatiotulokselta toistuvia epäonnistumisia ylittää kynnystä TL peräkkäisissä synkronisaatiokehyksissä, ennen kuin kehyssynkronisaation menetys määri-15 tetään.

Siinä tapauksessa että korrelaatiotulos ei ylitä kynnystä TL (tarvittavassa määrässä, esimerkiksi kahdessa, peräkkäisiä synkronisaatiokehyksiä), kuvion 2 lohko 88 saavutetaan.

20

Kuten esitetään lohkolla 88 ja kuvataan lähemmin tuonnempana, kussakin seuraa- .:.: vassa 64 datakehyksessä, jotka seuraavat synkronisaatiokehystä, joille kehyssyn- :; kronisaation menetys on määritetty, korrelaation 60 suorittaa muistista 62 saatavien * * * .,; vastaanotettujen synkronisaatiokehyssisältöjen korrelaation, kerrottuna kompleksi- : ’·· 25 sen takaisinkiertämisen kertojassa 66 vastaavalla kompleksisten takaisinkiertojen v : joukolla, lähteestä 58 saatavan synkronisaatiosekvenssin kanssa painotettuna edellä mainitulla tavalla. Niin muodoin korrelaattori 60 tuottaa 64 korrelaatiotulosta, yhden : kussakin näistä 64 datakehyksestä. Kuten näytetään lohkolla 90 kuviossa 2, päätös- yksikkö 68 määrittää parhaan näistä korrelaatiotuloksista, ja kuten näytetään lohkol-:’: 30 la 92 kuviossa 2, määrittää ylittääkö tämä uudelleensynkronisaatiokynnyksen TH.

: ‘: Kynnys TH asetetaan korkeammalle tasolle kuin kynnys TL, esimerkiksi puoleen suu- !;, rimmasta mahdollisesta kehyssynkronisoidulle tilalle saatavasta korrelaatiotuloksesta . · · . niin, että väärät uudelleensynkronisaatiotulokset olennaisesti vältetään. Jälleen tässä tapauksessa, mutta sitä ei näytetä kuviossa 2, laskuri voidaan järjestää vaatimaan 14 115685 toistetut samanlaiset tulokset lohkojen 88 - 92 prosesseilta peräkkäisissä superke-hyksissä, ennen kuin uudelleensynkronisaatio suoritetaan.

Vasteena korrelaatiotuloksen kynnysarvon TH ylitykselle, kuten määritetään lohkos-5 sa 92, saavutetaan lohko 94 kuviossa 2, jossa yksikkö 68 muuttaa kehysrajaa yhdellä askeleella, puskurin 36 osoittimien ohjauksella reitin 70 kautta, kuten kuvataan lähemmin tuonnempana. Tämä muutos voidaan suorittaa jäljellä olevien 68-64=4 datakehyksen aikana niin, että uudelleensynkronisaatio suoritetaan ennen, ja voidaan varmistaa, seuraavaa synkronisaatiokehystä, kuten näytetään kuviossa 2 reitil-10 lä 96 lohkosta 94 lohkoon 80. Täten uudelleensynkronisaatio vasteena ilmaistulle kehyssynkronisaation menetykselle voidaan suorittaa yhdessä superkehyksessä, tai muutamassa superkehyksessä, jos edellä mainitut laskurit on järjestetty, jonka avulla kehyssynkronisaatio ylläpidetään olennaisesti jatkuvasti. Esimerkiksi 2.208 Mhz näytteenottotaajuudella, 544 aikatason näytteellä kussakin kehyksessä, 69 kehyksel-15 lä kussakin superkehyksessä kuten edellä kuvataan, superkehyksen jakso on 17 ms. Jos järjestetään, että molemmilla edellä mainituilla laskureilla on vaadittu luku 2, kehyssynkronisaation menetys Ilmaistaan ja uudelleensynkronisaatio toteutetaan edellä kuvatulla tavalla neljän superkehyksen aikana, tai 68 ms:ssa.

20 Jos lohkossa 92 määritetään, että mikään korrelaatiotulos ei ylitä kynnystä TH, niin lohko 98 kuviossa 2 saavutetaan. Tässä lohkossa voidaan suorittaa useita mahdolli-siä toimenpiteitä. Esimerkiksi TH:n arvoa voidaan pienentää suurentamaan myöntei-':' *sen tuloksen todennäköisyyttä lohkossa 92, tai kehyslukumäärää voidaan muuttaa : _ : muuttamalla osoitinta puskurissa 36 tutkimaan eri kehystä synkronisaatiokehystä : 25 varten, tai järjestelmä voidaan alustaa uudelleen. Käytännössä on havaittu, että : j : lohkojen 88 ja 90 prosessit poikkeuksetta johtavat myönteiseen tulokseen lohkossa 92; täten uudelleensynkronisaatioprosessi on erittäin tehokas.

* * ♦ I

Jos äärellisen pituuden omaavan diskreetin sekvenssin diskreetti Fourier-muunnos . *. : 30 määritellään kuten O fW-T'j/Wy,-», missä WnW2·7" 15 115685 on yhden N:s pääjuuri, ja äärellisen pituuden omaava sekvenssi toistetaan sitten jaksollisesti muodostamaan J-jaksoinen sekvenssi, voidaan osoittaa, että aikasiirto-ominaisuus tyydytetään eli f {k-m) < ~DFT;N-—> .

5 WN on kompleksinen kierto, ja täten jaksollisen sekvenssin f(k) aikasiirto johtaa taajuustason näytteiden F(n) kompleksisiin kiertoihin, kierron määrän riippuessa taajuudesta n ja aikasiirrosta m.

Edellä kuvatun kaltaisessa lähetysjärjestelmässä synkronisaatiosekvenssiä ei toisteta 10 jaksollisesti N-jaksoisena sekvenssinä, vaan mieluummin sitä edeltää ja seuraa data reitiltä 20 edellä kuvatulla tavalla. Kuitenkin datalla on satunnainen luonne synkroni-saatiosekvenssin suhteen, ja edellä mainittua ominaispiirrettä voidaan soveltaa synkronisaatiokehykseen kohtuullisen tarkoin tuloksin.

15 Kehyssynkronisaation menetys järjestelmässä, taajuussynkronisaation ollessa läsnä edellä käsitellyllä tavalla, vastaa puskuriin 36 suhteessa puskuriosoittimeen syötettävien datanäytteiden aikasiirtoa. Tässä kuvatussa järjestelmässä, jossa näytteenottotaajuus on 8 kertaa taajuussynkronisaatioon käytetyn pilot-äänen taajuus, tämä aikasiirto voi olla olla vain ±8 näytteen kokonaismonikerta. Symbolin koon ollessa 20 N=512 (512 pisteen IFFT-yksikkö 26 ja FFT-yksikkö 36), on täten 512/8 = 64 mah- dollista aikasiirtoa kehystä tai monikantoaaltosymbolia kohti. Kukin näistä mahdolli- •:·* sista aikasiirroista kompensoidaan vastaavalla yhdellä 64 sarjasta kompleksisia ker- * · · * * tojan 66 käyttämiä kiertoja edellä olevien yhtöläiden mukaisesti. Aikasiirtojen sovit- *;··' tamiseksi kumpaankiin suuntaan, 64 mahdollista aikasiirtoa käytetään esittämään * · : 25 aikasiirtoja puoleen kehykseen asti sekä positiiviseen että negatiiviseen suuntaan.

'·’ * Toisin sanoen kukin joukko kertojan 66 suorittamia kompleksisia kiertoja vastaa vastaavaa datanäytteiden aikasiirtoa puskurissa 36 ±8, ±16,...±256 näytteellä. Kos-: ka kierto on rekursiivinen, tarvitsee vastaanottimeen 12 tallettaa ainoastaan yksi ‘' sarja kompleksisia kiertoja.

30 • » Täten lohkolle 88 kuviossa 2, kutakin 64:sta edellä mainitusta datakehyksestä käyte-.:. tään korrelaatiotuloksen laskemiseen vastaavaa yhtä aikasiirtoa 64 mahdollisesta .1 “. aikasiirrosta m varten. Kertojassa 66 kutakin ääntä n varten muistista 62 syötettävä kompleksinen amplitudi kerrotaan vastaavalla kompleksisella kierrolla Wn™, ja tu- 16 1 1 5685 loksena olevat tulot korreloidaan korrelaattorissa 60 muistista 58 painottavan kertojan 64 kautta syötetyn synkronisaatiosekvenssin painotettujen kompleksisten amplitudien kanssa, summaten korrelaatiotulojen reaaliosat muodostamaan korrelaatiotu-loksen vastaavaa aikasiirtoa m varten, Korrelaatioprosessi on riittävän tarkka niin 5 että siinä tapauksessa, että kehyssynkronisaation menetys johtuu yhdestä mahdollisesta laskettavasta aikasiirrosta m, korrelaatiotulos tälle aikasiirrolle ylittää kynnyksen TH, kun taas korrelaatiotulokset kaikille muille mahdollisille aikasiirroille ovat paljon pienempiä kuin kynnys TH. Päätösyksikkö 68 määrittää täten luotettavasti aikasiirron m, joka on aiheuttanut kehyssynkronisaation menetyksen, ja reitin 70 10 kautta edellä kuvatulla tavalla säätää puskurin 36 osoittimien yhdessä askeleessa korjaamaan tämän aikasiirron, jonka avulla kehyssynkronisaatio palautetaan. Uudel-leensynkronisaatio suoritetaan ilman mitään synkronisaatiosekvenssin etsintäproses-sia.

15 Siinä tapauksessa että mikään lohkossa 88 muodostettu korrelaatiotulos ei ylitä kynnystä TH, niin tätä kynnystä voidaan edellä osoitetulla tavalla alentaa tai voidaan päätellä, että suurempi aikasiirto on aiheuttanut kehyssynkronisaation menetyksen. Viimeksi mainitussa tapauksessa yhtä kehystä suuremmat aikasiirrot voidaan sovittaa muuttamalla kehyslukua tutkimaan eri kehystä synkronisaatiosekvenssiä varten, 20 toistettaessa sitten edellä mainitut vaiheet eri kehysluvuille, ja jatkettaessa tätä et-sintää 69 kehyksen eri kehyksille, kunnes kynnys TH ylitetään. Vaihtoehtoisesti jär-jestelmä voidaan alustaa uudelleen. Kummassakin tapauksessa huomattava aikavii- ‘:" ·* ve liittyy kehyssynkronisaation palauttamiseen, mutta kuten edellä mainitaan, tämä * · * ;: tapahtuma on käytännössä epätodennäköinen.

25 v : Kehyssynkronisaatio täytyy saada aikaan alustettaessa järjestelmä, kuten edellä näytetään. Alustusprosessi sisältyy vastaanottimen 12 TEQ:n 34 opetusmenetel-· mään, kuten kuvataan J. S. Chow'in ja muiden artikkelissa nimeltä "Equalizer Trai- ..; ning Algorithms for Multicarrier Modulation Systems", 1993 International conference : ’ ·, I 30 on Communications, pages 761-765, May 1993. TEQ:n 34 opetuksen lopussa ekvali-: * “: soitu kanavavaste b ja ekvalisaattorin vaste (eli ekvalisaattorin kertoimet) w saa- \ daan aikatasoon IFFT:lä suoritetulla muunnoksella. Suhteellinen siirtymä b:n ja w:n aloituspaikkojen välillä aikatasossa määrittää toivottavan viiveen vastaanotetulle 17 115685 signaalille, joka vuorostaan määrää vastaanottlmessa monikantoaaltosymbolin tai kehyksen rajan, jota käytetään järjestämään aluksi kehyssynkronisaatio.

Vaihtoehtoisesti edellä kuvattua korrelaatioprosessia voidaan soveltaa myös aluksi 5 toteuttamaan kehyssynkronisaatio, käytettäessä kutakin kehystä (alustuksen aikana) siirtämään synkronisaatiosekvenssiä ja suoritettaessa aikasiirto edellä kuvatulla tavalla toteuttamaan kehyssynkronisaatio. Kun tämä prosessi käyttää hyväksi FEQ-kertoimia (eli korrelaatio on yksikön 40 FEQ:n ulostulosta saadusta informaatiosta, ja olettaa täten sopivia FEQ-kertoimien asetuksia), tässä tapauksessa on tarpeellista 10 ensin laskea sopiva FEQ-kertoimien sarja. Tämä voidaan tehdä kanavavasteesta, joka identifioidaan alustusprosessin aikana, laskettaessa FEQ-kertoimet niin, että demoduloitu signaalimuodostelma skaalataan ja kierretään kiinteän etäisyyden ristikkoihin dekoodauksen helpottamiseksi.

15 Lisävaihtoehtona kehyssynkronisaatio voidaan aluksi toteuttaa synkronisaatiose-kvenssistä ja kanavavasteesta, joka määritetään alustuksen aikana mittaamalla SNR kullekin äänelle jokaisella 512 mahdollisella kehysrajasuuntauksella, ja valitsemalla kehysrajaksi se suuntaus, joka johtaa parhaaseen SNR-suorituskykyyn.

20 Erityisiä lukuja, vuorovaikutuksia, ja edellä annettuja yksityiskohtia voidaan kaikkia •:·1: ilmeisesti muunnella sopimaan tiettyihin olosuhteisiin. Esimerkiksi, näytteenottotaa- : : 1: juus on edellä olevassa kuvauksessa 8 kertaa pilot-äänen taajuus, näin ei tarvitse : · ·: olla, mutta tämä on suositeltavaa, koska tämä kokonaisluku-kahden-potenssiriippu- : ’: vuus huomattavasti yksinkertaistaa digitaalista signaalinkäsittelyä, joka pitää suorit- i 25 taa vastaanottimessa 12. Samalla tavalla koko Q=69 kehystä superkehystä kohti sopivasti sovittaa korrelaation tuloksena olevalle 64 mahdolliselle aikasiirrolle, ±256 näytteeseen asti, taajuudella yksi kehystä kohti, superkehyksessä, sallien lisäaikaa ::: toteuttaa kehysrajasiirto ennen seuraavaa synkronisaatiokehystä edellä kuvatulla tavalla.

30 . · · . Lisäksi vaikka keksintö on kuvattu ainoastaan alaspäin suuntautuvalle siirtosuunnal le, sitä voidaan samalla tavalla soveltaa ylöspäin suuntautuvalle siirtosuunnalle, ! käyttämällä joko samoja tai (erityisesti ADSL-järjestelmille, joilla on erilaiset siirto nopeudet ja erilaiset IFFT- ja FFT-koot kahdelle siirtosuunnalle) eri parametreja.

18 115685 Jälleen vaikka keksintö on kuvattu tietyssä DMT-modulaation asiayhteydessä, sitä voidaan soveltaa siirtojärjestelmiin, jotka käyttävät muita monikantoaaltomodulaati-on muotoja.

5 Täten vaikka on kuvattu erityinen keksinnön sovellutusmuoto yksityiskohtaisesti, pitäisi ymmärtää, että nämä ja lukuisat muut muunnokset, muutokset ja sovittamiset voidaan tehdä poikkeamatta keksinnön patenttivaatimuksien piiristä, siten kun se määritellään patenttivaatimuksissa.

> · ·« > · >

I I I

* » · * » » · • · * k > · * ♦ 1 ·

Claims (55)

1. Menetelmä kuvion lähettämiseksi monikantoaaltomodulaatiosiirtojärjestelmässä, jossa käytetään joukkoa äänitaajuuksia, joka menetelmä käsittää: 5 kuvion aikaansaamisen, joka kuvio on N arvon valesatunnainen sekvenssi, jotka IM arvoa määräytyvät seuraavista yhtälöistä: λ|>] = 1, kun p on välillä 1 - 9 >ip] = a!>4] @ a[/7-9], kun p on välillä 10 - N, 10 missä N on kokonaisluku, joka on suurempi kuin 10, ja missä x[p] edustaa valesa-tunnaisen sekvenssin p:nnen arvon binaariarvoa ja © edustaa modulo-2-summa-usta, allokoidaan joukko bittejä äänitaajuuksien joukon jokaiselle äänitaajuudelle äänitaa-15 juuden signaali-kohina-suhteen perusteella ja lähetetään osa kuviosta, joka osa sisältää kuvion ne arvot, jotka vastaavat sellaisia äänitaajuuksia, joille on allokoitu ainakin ennalta määrätty lukumäärä bittejä, tunnettu: ainakin yhden äänitaajuuden, jolle on allokoitu vähemmän kuin mainittu ennalta 20 määrätty lukumäärä bittejä, amplitudin vaimentamisesta lähetysvaiheessa.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että lähetettävät " ί kuvion arvot ovat kuvion peräkkäisiä tai ei-peräkkäisiä arvoja. « » » : 25

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että lähetys toimii : _: : siten, että kuvio lähetetään jaksollisesti. I

; ; 4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kun N on suu- ·*, _ ·' rempi kuin 130, kuvion 129. ja 130. arvo muutetaan nollaksi. 30

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että N on 512.

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kun N on 512, kuvion binaariarvot ryhmitellään 256 arvopariksi, jotka kukin pari vastaavat moni- 20 115685 kantoaaltomodulaatiosiirtojärjestelmän äänitaajuutta, ja että kuvion 129. ja 130. arvo muutetaan nollaksi 64:nnen äänitaajuuden tapauksessa, joka on pilottitaajuus.

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että se käsittää 5 lisäksi vaiheena valesatunnaisen sekvenssin arvojen ryhmittelyn N/2 arvopariksi.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ensimmäinen N/2 arvoparista käytetään monikantoaaltomodulaatiosiirtojärjestelmän DC- ja Ny-quist-alikantoaaltoihin ja muut (N/2)-l arvoparia käytetään monikantoaaltosymbolin 10 äänitaajuuksiin.

9. Patenttivaatimuksen 7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että joukko N/2 arvoparista käytetään monikantoaaltosymbolin äänitaajuuksiin.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että monikantoaal- tosymboli on synkronointikehysmonikantoaaltosymboli.

11. Patenttivaatimuksen 9 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että jokainen arvopari määrittelee kompleksiluvun. 20

• ·· 12. Patenttivaatimuksen 9 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että jokainen ar- ; ;vopari esitetään muodossa (X„ Yf) ja jokainen pari määrittelee kompleksiluvun •: · · Z|= Xj + Yj lähetystä varten suoritetussa monikantoaaltosymbolin moduloinnissa : “': käytetylle konstellaatiolle. 25

:13. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että menetelmässä lisäksi: lähetetään datajoukko, johon sisältyy joukko datakehyksiä, : monikantoaaltomodulaatiosiirtojärjestelmän lähettimessä jokaisessa datakehyksessä : 30 ainakin yhtä kantoaalloista käytetään taajuussynkronointisignaalin lähettämiseen ’ vastaanottimelle, ja että lähetysvaiheessa lähetetään jaksollisesti datajoukon ja seuraavan datajoukon ; väliin sijoitettu synkronointikehys, joka synkronointikehys sisältää ainakin sen osan kuviosta, joka sisältää ne kuvion arvot, jotka vastaavat sellaisia äänitaajuuksia, joille 21 115685 on allokoitu ainakin mainittu ennalta määrätty lukumäärä bittejä, ja että ainakin yhden äänitaajuuden, jolle on allokoitu vähemmän kuin mainittu ennalta määrätty lukumäärä bittejä, amplitudi vaimennetaan vaimennusvaiheessa.

14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että lähetysvai- heessa datakehykset ja synkronointikehys lähetetään siirtotiellä, joka käsittää kaksi-johtimisen puhelimen tilaajajohdon.

15. Lähetin monikantoaaltomodulaatiosiirtojärjestelmää varten, joka lähetin käsit-10 tää: kooderin (22), joka vastaanottaa kehyksiin jaetun datavirran ja koodaa kehykset taajuusalueen monikantoaaltosymboleiksi, kuvionsyöttäjän (24), joka kuvionsyöttäjä sijoittaa datavirtaan kuvion, joka on N arvon sekvenssistä valittujen j arvon ryhmä, jotka N arvoa määräytyvät seuraavista 15 yhtälöistä: a[p\ = 1, kun p on välillä 1 - 9 Ap) = rf.P-4] © kun p on välillä 10 - N, 20 missä j ja N ovat kokonaislukuja, jotka ovat suurempia kuin 1, j on pienempi tai • ·: yhtä suuri kuin IN ja N on suurempi kuin 10 ja missä x[p] edustaa sekvenssin p:nnen arvon binaariarvoa ja Θ edustaa modulo-2-summausta, jossa jokainen binaariarvo-ί jen pari määrittelee kompleksisen amplitudin vastaavalle monikantoaaltomodulatio- ’ ’: siirtojärjestelmän äänitaajuudelle, joille kullekin äänitaajuudelle on allokoitu bittejä : 25 äänitaajuuden signaali-kohina-suhteen perusteella, ja lähtöpiirin (14), joka kytkee i ’: ’: datavirran siirtotielle, tunnettu ainakin yhden äänitaajuuden, jolle on allokoitu vähemmän kuin ennalta ;.· : määrätty lukumäärä bittejä, kompleksisen amplitudin vaimentamisesta. i ( 1

16. Patenttivaatimuksen 15 mukainen lähetin, tunnettu siitä, että lähetin käsittää: t · ;. _ modulaattorin (26), joka modulaattori moduloi koodatut kehykset monikantoaalto- ‘!!! > symboleiksi, jotka muodostavat datavirran, ja * I 22 115685 että mainittu kuvionsyöttäjä (24) sijoittaa kuvion datavirtaan joko ennen modulaattoria tai sen jälkeen.

17. Patenttivaatimuksen 15 mukainen lähetin, tunnettu siitä, että siirtotie on kaksi-5 johtiminen puhelimen tilaajajohto.

18. Patenttivaatimuksen 15 mukainen lähetin, tunnettu siitä, että mainittu modu-laattoriyksikkö on diskreetti moniäänitaajuuslähetin.

19. Patenttivaatimuksen 15 mukainen lähetin, tunnettu siitä, että kun N on suu rempi kuin 130, kuvion 129. ja 130. arvo ovat nollia yhtälöistä huolimatta.

19 115685

20. Patenttivaatimuksen 15 mukainen lähetin, tunnettu siitä, että mainittu lähetin ryhmittelee ennen tietovirran kytkemistä siirtotielle kuvion j arvoa joukoksi binaa- 15 riarvopareja ja mappaa toisen binaariarvoista positiiviselle energiatasolle ja toisen binaariarvoista negatiiviselle energiatasolle.

21. Patenttivaatimuksen 20 mukainen lähetin, tunnettu siitä, että jokainen mapattu pari vastaa monikantoaaltomodulaatiosiirtojätjestelmän äänitaajuutta ja 20 että mainittu lähetin sisältää lisäksi ; * : modulaattorin, joka modulaattori moduloi koodatut kehykset monikantoaaltosymbo- : leiksi, jotka muodostavat datavirran, moduloimalla ainakin äänitaajuuksien osajou- v · kon (napattujen parien mukaisesti. • ·

22. Patenttivaatimuksen 15 mukainen lähetin, tunnettu siitä, että mainittu lähetin ;'; mappaa ennen datavirran kytkemistä siirtotielle yhden binaariarvon j arvon joukosta positiiviselle energiatasolle ja toisen binaariarvon j arvon joukosta negatiiviselle ; :': energiatasolle ja ryhmittelee tämän jälkeen kuvion mapatut energiatasot joukoksi : ‘ ’: arvopareja. 30 • > » .

· · ·. 23. Patenttivaatimuksen 22 mukainen lähetin, tunnettu siitä, että jokainen (napa tuista pareista vastaa monikantoaaltomodulaatiosiirtojärjestelmän äänitaajuutta ja I · 23 115685 että mainittu lähetin sisältää lisäksi modulaattorin (26), joka modulaattori moduloi koodatut kehykset monikantoaaltosymboleiksi, muodostavat datavirran, moduloimalla ainakin äänitaajuuksien osajoukon mapattujen parien mukaisesti.

24. Patenttivaatimuksen 15 mukainen lähetin, tunnettu siitä, että lähetin käsittää: välineet kuvion arvojen ryhmittelemiseksi joukoksi arvopareja ja välineet yhden kuvion arvoista mappaamiseksi positiiviselle energiatasolle ja toisen arvoista mappaa-miseksi negatiiviselle energiatasolle.

25. Patenttivaatimuksen 24 mukainen lähetin, tunnettu siitä, että jokainen mapa- tuista pareista vastaa monikantoaaltomodulaatiosiirtojärjestelmän äänitaajuutta ja että mainittu lähetin sisältää lisäksi modulaattorin, joka modulaattori moduloi koodatut kehykset monikantoaaltosymboleiksi, jotka muodostavat datavirran, moduloimalla ainakin äänitaajuuksien osajoukon mapattujen parien mukaisesti. 15

26. Menetelmä kehyssynkronointikuvion lähettämiseksi käyttämällä joukkoa äänitaajuuksia, joka menetelmä käsittää: synkronointikuvion aikaansaamisen, kuvion ryhmittelyn binaariarvojen pareiksi, 20 ensimmäisen binaariarvojen parin osoittamisen DC- ja Nyquist-alikantoaalloille, i jokaisen jäljellä olevan binaariarvojen parin mappaamisen kompleksiseksi amplitu diksi, • i kunkin mapatun parin osoittamisen vastaavalle äänitaajuudelle, ' ainakin äänitaajuuksien osajoukon moduloimisen tämän jälkeen sitä vastaavien ma- : '.. 25 pattujen parien mukaisesti moduloidun kehyssynkronointidatan kehittämiseksi ja : : ’: moduloidun kehyssynkronointidatan lähettämisen, tunnettu j _: : ainakin yhden äänitaajuuden amplitudin vaimentamisesta osoitusvaiheen jälkeen. » I > > * .'. : 30

27. Patenttivaatimuksen 26 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kehyssyn- I I .' · *. kronointikuvio määräytyy seuraavista yhtälöistä: i f ! f i t Ap\ = 1, kun pon välillä 1-9 » > Ap] = a[/?-4] Θ AP-9], kun p on välillä 10 - 512, 24 115685 missä x[p] edustaa valesatunnaisen sekvenssin p:nnen arvon binaariarvoa ja © edustaa modulo-2-summausta.

28. Patenttivaatimuksen 26 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että moduloitu 5 kehyssynkronointidata käsittää aika-alueen näytesekvenssin, ja että menetelmä käsittää lisäksi: syklisen prefiksin, joka vastaa valittua lukumäärää näytteitä aika-alueen näytesekvenssin lopusta, lisäämisen ennen lähetysvaihetta.

29. Patenttivaatimuksen 26 mukainen menetelmä, joka käsittää lisäksi: bittilisäyksen allokoinnin mainitulle äänitaajuuksien joukolle, ja tunnettu lisäksi vaimennusvaiheesta, jossa vaimennetaan ainakin yhden äänitaajuuden amplitudi, jonka bittilisäys on ennalta määrätyn tason alapuolella.

30. Patenttivaatimuksen 29 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että valittu taso on kaksi bittiä.

31. Patenttivaatimuksen 29 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että bittilisäyksen allokointi kullekin äänitaajuudelle perustuu äänitaajuuden signaali-kohina-suhtee- 20 seen. *

32. Patenttivaatimuksen 29 mukainen menetelmä, joka käsittää lisäksi: ' ': energiaskaalausvektorin kehittämisen äänitaajuuksille bittilisäyksestä, i ♦ a ·'...: tunnettu lisäksi vaimennusvaiheesta, joka käsittää: : ’*· 25 ainakin yhden äänitaajuuden mapatun binaariarvojen parin kompleksisen amplitudin v : kertomisen tämän äänitaajuuden energiaskaalausvektorilla.

·.! · 33. Patenttivaatimuksen 26 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että moduloitu : kehyssynkronointidata lähetetään lähetysvaiheessa jaksollisesti moduloitujen data- 30 kehysten joukossa. • I ]: i

34. Patenttivaatimuksen 26 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että moduloitu ]'·, kehyssynkronointidata lähetetään lähetysvaiheessa kaksijohtimisella puhelimen tilaa- • · jajohdolla. 25 115685

35. Patenttivaatimuksen 26 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että moduloitu kehyssynkronointidata lähetetään lähetysvaiheessa asynkronisessa digitaalisessa tilaajajohtojärjestelmässä nousevassa siirtosuunnassa.

36. Patenttivaatimuksen 26 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että moduloitu kehyssynkronointidata lähetetään lähetysvaiheessa asynkronisessa digitaalisessa tilaajajohtojärjestelmässä laskevassa siirtosuunnassa.

37. Patenttivaatimuksen 26 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että lisäksi: 10 toinen binaariarvojen pari liitetään pilottitaajuuteen ja toisen binaariarvojen parin päälle kirjoitetaan pilottitaajuuden kompleksista vakioamplitudia vastaavat arvot.

38. Lähetin tietojen siirtämiseksi monikantoaaltomodulaatiota käyttämällä, joka lähetin käsittää: 15 kehyssynkrointisekvenssin lähteen binaariarvojen sekvenssien kehittämiseksi, jossa sekvenssissä ensimmäinen binaariarvojen pari on liitetty DC- ja Nyquist-alikantotaa-juuksiin ja jossa jokainen jäljellä olevista binaariarvojen pareista määrittelee kompleksisen amplitudin siihen liittyvälle äänitaajuudelle taajuusalueen synkronointike-hysmonikantoaaltosymbolissa, 20 modulaattorin aika-alueen monikantoaaltosymbolin kehittämiseksi taajuusalueen '': synkronointikehysmonikantoaaltosymbolista ja digitaali-analogia-muuntimen aika-alueen monikantoaaltosymbolin muuntamiseksi *: analogiseksi lähtösignaaliksi, .tunnettu: ; '·· 25 piireistä, jotka vaimentavat taajuusalueen synkronointikehysmonikantoaaltosymbolin 1,: : ainakin yhden äänitaajuuden kompleksisen amplitudin siihen liittyvän binaariarvojen parin määrittelemästä kompleksisesta amplitudista.

39. Patenttivaatimuksen 38 mukainen lähetin, tunnettu lisäksi vaimennuspiireistä, : ‘ ·, * 30 jotka käsittävät: :"': bittiallokointitaulukon energiaskaalausvektorin saamiseksi, jolla energiaskaalausvek- ’:, torilla taajuusalueen synkronointikehysmonikantoaaltosymbolin ainakin yhden ääni- .. taajuuden amplitudi kerrotaan ennen modulaattorille syöttämistä. 26 115685

40. Patenttivaatimuksen 38 mukainen lähetin, tunnettu lisäksi vaimennuspiireistä, jotka vaimentavat taajuusalueen synkronointikehysmonikantoaaltosymbolin ainakin yhden äänitaajuuden, jonka bittilisäys on valitun tason alapuolella.

41. Patenttivaatimuksen 38 mukainen lähetin, tunnettu siitä, että se käsittää lisäk si: kooderin datavirran koodaamiseksi kehyksiksi järjestetyiksi taajuusalueen monikan-toaaltodatasymboleiksi, että lisäksi modulaattori kehittää aika-alueen monikantoaaltodatasymbolit taajuus-10 alueen monikantoaaltodatasymboleista ja että lisäksi digitaali-analogia-muunnin muuntaa aika-alueen monikantoaaltodatasymbolit analogiseksi signaaliksi.

42. Patenttivaatimuksen 41 mukainen lähetin, tunnettu siitä, että modulaattori 15 moduloi jaksollisesti taajuusalueen synkronointikehysmonikantoaaltosymbolin taajuusalueen monikantoaaltodatasymbolit.

43. Patenttivaatimuksen 38 mukainen lähetin, tunnettu siitä, että kehyssynkronoin-tisekvenssin lähde käsittää piirit kehyssynkronointikuvion tallentamiseksi. 20

44. Patenttivaatimuksen 38 mukainen lähetin, tunnettu siitä, että modulaattori ; ·' käsittää käänteisen FFT-yksikön. V

·· > » » ·,,,: 45. Patenttivaatimuksen 38 mukainen lähetin, tunnettu siitä, että binaariarvojen \ ’·· 25 sekvenssi määräytyy seuraavista yhtälöistä: • · · λ[/7] = 1, kun p on välillä 1 - 9 ·.: I a[p] = λ|>4] Θ Aj>9], kun pon välillä 10 - 512, t 1 t :*·.· 30 missä x[p] edustaa valesatunnaisen sekvenssin p:nnen arvon binaariarvoa ja Θ :"': edustaa modulo-2-summausta. t»* t t ·

46. Patenttivaatimuksen 38 mukainen lähetin, tunnettu siitä, että aika-alueen mo- » » nikanto-aaltosymboli käsittää aika-alueen näytesekvenssin 27 115685 ja että lähetin käsittää lisäksi: syklisen prefiksin lisääjän, joka lisää syklisen prefiksin, joka vastaa valittua lukumäärää näytteitä aika-alueen näytesekvenssin lopusta.

47. Patenttivaatimuksen 46 mukainen lähetin, tunnettu siitä, että valittu taso on kaksi bittiä.

48. Patenttivaatimuksen 38 mukainen lähetin, tunnettu siitä, että digitaali-analogia-muunnin toimii näytetaajuudella, joka on kahden kokonaislukupotenssi 10 kertaa pilottiäänitaajuuden taajuus.

49. Patenttivaatimuksen 38 mukainen lähetin, tunnettu siitä, että se käsittää lisäksi: analogia-digitaali-muuntimen vastaanotetun analogiasignaalin muuntamiseksi sar-15 jamuotoiseksi aika-alueen näytevirraksi, demodulaattorin aika-alueen näytevirran demoduloimiseksi taajuusalueen monikan-toaaltosymboliksi ja piirit dekoodatun signaalin muodostamiseksi takaisin taajuusalueen monikantoaal-tosymbolista. 20

"·’ 50. Patenttivaatimuksen 49 mukainen lähetin, tunnettu siitä, että se käsittää lisäk- si: : ‘ ‘ hybridipiirin analogia-digitaali-muuntimen tulon ja digitaali-analogia-muuntimen läh- ♦ · · •,.. '· dön kytkemiseksi siirtotielle. 25 v

·* 51. Patenttivaatimuksen 44 mukainen lähetin, tunnettu siitä, että siirtotie käsittää kaksijohtimisen puhelimen tilaajajohdon.

52. Patenttivaatimuksen 50 mukainen lähetin, tunnettu siitä, että digitaali-30 analogia-muunnin toimii ensimmäisellä näytetaajuudella, niin että analoginen läh- • I :" ’; tösignaali vastaa ensimmäistä lähetysnopeutta, ’. ja että vastaanotettu analoginen signaali vastaa toista lähetysnopeutta. • > 28 115685

53. Patenttivaatimuksen 52 mukainen lähetin, tunnettu siitä, että ensimmäinen lähetysnopeus on suurempi kuin toinen lähetysnopeus.

54. Patenttivaatimuksen 52 mukainen lähetin, tunnettu siitä, että ensimmäinen 5 lähetysnopeus on pienempi kuin toinen lähetysnopeus.

55. Patenttivaatimuksen 38 mukainen lähetin, tunnettu siitä, että pilottitaajuuteen liittyy toinen binaariarvojen pari ja sen päälle kirjoitetaan pilottitaajuuden kompleksinen vakioamplitudi. • · • · ♦ » » 29 115685