FI112567B - Radiolinkkijärjestelmän terminaalien synkronointi - Google Patents

Radiolinkkijärjestelmän terminaalien synkronointi Download PDF

Info

Publication number
FI112567B
FI112567B FI982296A FI982296A FI112567B FI 112567 B FI112567 B FI 112567B FI 982296 A FI982296 A FI 982296A FI 982296 A FI982296 A FI 982296A FI 112567 B FI112567 B FI 112567B
Authority
FI
Grant status
Application
Patent type
Prior art keywords
terminal
master
terminals
characterized
radio link
Prior art date
Application number
FI982296A
Other languages
English (en)
Swedish (sv)
Other versions
FI982296A0 (fi )
FI982296A (fi )
Inventor
Jarmo Maekinen
Otto Pulkkinen
Lauri Kuru
Original Assignee
Nokia Corp
Priority date (The priority date is an assumption and is not a legal conclusion. Google has not performed a legal analysis and makes no representation as to the accuracy of the date listed.)
Filing date
Publication date

Links

Classifications

    • HELECTRICITY
    • H04ELECTRIC COMMUNICATION TECHNIQUE
    • H04WWIRELESS COMMUNICATIONS NETWORKS
    • H04W56/00Synchronisation arrangements
    • H04W56/001Synchronization between nodes
    • H04W56/0015Synchronization between nodes one node acting as a reference for the others
    • HELECTRICITY
    • H04ELECTRIC COMMUNICATION TECHNIQUE
    • H04BTRANSMISSION
    • H04B7/00Radio transmission systems, i.e. using radiation field
    • H04B7/24Radio transmission systems, i.e. using radiation field for communication between two or more posts
    • H04B7/26Radio transmission systems, i.e. using radiation field for communication between two or more posts at least one of which is mobile
    • H04B7/2662Arrangements for Wireless System Synchronisation
    • H04B7/2671Arrangements for Wireless Time-Division Multiple Access [TDMA] System Synchronisation
    • H04B7/2678Time synchronisation
    • HELECTRICITY
    • H04ELECTRIC COMMUNICATION TECHNIQUE
    • H04WWIRELESS COMMUNICATIONS NETWORKS
    • H04W92/00Interfaces specially adapted for wireless communication networks
    • H04W92/04Interfaces between hierarchically different network devices
    • H04W92/10Interfaces between hierarchically different network devices between terminal device and access point, i.e. wireless air interface

Description

1 112567

Radiolinkkijärjestelmän terminaalien synkronointi

Keksinnön ala Tämä keksintö koskee menetelmää terminaalien lähetysjaksojen 5 synkronoimiseksi radiolinkkijärjestelmässä, joka toimii aikajakoisessa dup-leksimuodossa. Erityisesti terminaalit voivat jakaa yhden yhteisen kanta-aallon.

Tekniikan tausta 10 Nykyaikaiset maanpäälliset mikroaaltojärjestelmät ovat toteutetta vissa oleva tekninen ratkaisu tietoliikenteen siirtolinkeille, kun etäisyydet ovat joistakin sadoista metreistä aina 80 km:iin. Tällaisia järjestelmiä kehitetään yhä enemmän sekä solukko- että kiinteissä tietoliikenneverkoissa. Radiolink-kijärjestelmä on erityisen hyvä ratkaisu kaupunkialueella kiinteässä, langat-15 torniin verkkoihin perustuvassa tiedonsiirrossa, sekä tukiasemien keskinäisessä kytkennässä ja tukiasema-tukiaseman ohjaimen välisessä liitännässä solukkojärjestelmissä. Päinvastoin kun käytettäessä optista kuitua, mikä vaatii useiden kuukausien lupamenettelyn ja kaivuutyön, mikroaaltojärjestel-mä voidaan pannan välittömästi toimintakuntoon. Lisäksi mikroaallot ylittävät 20 helposti vaikean maaston, johon kaapeleita ei voida laittaa, eikä mikroaaltoja tarvitse vetää tai työntää kaapelikanavien kautta, mikä vie aikaa useita viikkoja tai kuukausia ja mikä kasvattaa asennuskustannuksia.

Tyypillinen mikroaaltoradioasema sisältää sisätiloihin asennetun : kantotaajuusyksikön ja ulkotiloihin asennetun radiotaajuisen lähetinvastaan- : *. 25 ottimen sekä parabolisen antennin.

Käytössä on periaatteeltaan kahdenlaisia radiolinkkiverkkotopolo-'·'** gioita, nimittäin tähtiverkot ja rengasverkot. Luonnollisesti kehitetään hybridi- “ : rengasverkkoja ja tähtiverkkoja sekä puuverkkoja.

Kuvio 1 esittää esimerkkiä tähtiverkosta. Siihen kuuluu ainakin yk-: 30 si puhelinkeskus ja yksi tai useampi strategisiin paikkoihin sijoitettu keski- tinasema, joka ketjuttaa alisteiset asemat pääkeskitinasemaan. Keskitinase-‘. mat on liitetty keskukseen siirtolinkin kautta, joka tavallisesti on runkokaapeli.

Tähtiverkon eräs haitta on, että yhden siirtolinkin vaurio vaikuttaa moniin ; · ’ asemiin alentaen näin verkon luotettavuutta.

35 Kuvio 2 esittää verkkoa, joka on konfiguroitu renkaaksi. Tämä ra- ‘kenne vaatii jonkin verran reititys- ja ohjausälyä kaikissa sopivissa kohdissa 2 112567 verkossa. Jokaisen renkaassa olevan linkin kapasiteetin on oltava riittävä tukemaan kaikkia silmukan asemia.

Kuten edellä mainittiin, on radiolinkkiverkko eräs ratkaisu toteutettaessa solukkoverkkoa. Niinpä, viitaten kuvioihin 1 ja 2, keskus voi olla 5 matkaviestinkeskus, keskitinasema voi olla tukiaseman ohjain ja alisteinen asema on tukiasema. Jokainen radiolinkki toteuttaa point-to-point -yhteyden.

Kuvio 3 esittää tietoliikennejärjestelmää, jossa voidaan toteuttaa keksinnön menetelmän mukaista radiolinkkijärjestelmää. Järjestelmä on matkaviestinverkko, johon kuuluu matkapuhelinkeskus vierailijarekisterei-10 neen, tukiaseman ohjaimet 31 ja 32, ja useita tukiasemia BTS. Tukiaseman ohjaimet 31 ja 32 vastaavat kuviossa 2 kuvattuja keskitinasemia. Tavallisesti tukiasemat ja tukiaseman ohjaimet ovat yhdistetty keskenään kiinteillä johdoilla kuten koaksiaalikaapeleilla. Useissa tapauksissa liitäntä koaksiaalikaapelilla ei ole aina mahdollista. Tässä esimerkissä jokainen tukiasema 15 BTS1,...,BTS4 on kytketty suoraan tukiaseman ohjaimen 31 point-to-point -radiolinkillä, jolloin muodostuu tähtityyppinen topologia, kun taas BTS6,...,BTS8 on kytketty tukiasemaan BTS5 point-to-point -radiolinkeillä, jolloin muodostuu toinen tähti. Tässä konseptissa tukiasema tarkoittaa yhtä asemaa, josta on useita hyppyjä, mutta josta yksi hyppy tai linkki on yhteinen 20 kuten tukiaseman BTS5 ja tukiaseman ohjaimen 31 välinen radiolinkki. Tukiaseman ohjain 32 ohjaa tukiasemia BTS9,...,BTS11, jotka muodostavat seu-raavan point-to-point -ketjun. Solussa olevat matkaviestimen kommunikoivat , ·, verkon kanssa tämän solun tukiaseman kautta, jolloin matkaviestimen MS ja t . tukiaseman BTS välillä on radioyhteys. Matkaviestin MS, joka on solussa 4, 25 kommunikoi tukiaseman BTS4 kanssa.

• *

Tukiaseman ja tukiaseman ohjaimen välisen yhden hypyn kanto-·' aalto voi siirtää neljä 2 Mbitin kanavaa, josta kukin on jaettu 16 kbitin kana- 1 : viin. Siten yksi 2 Mbitin kanava voi välittää 128 puhelua. Tavanomainen link- kipituus on vain 500 metriä, mikäli verkko on mikrosolutyyppinen.

30 Audio-, video- tai datasanoma moduloidaan mikroaaltosignaaliin, josta usein käytetään nimitystä kantoaalto. Asemien välinen maksimietäi-syys, jota myös nimitetään hyppyetäisyydeksi, määräytyy pääasiassa säh-; kömagneettisten aaltojen etenemisominaisuuksista. Mitä suurempi on kanto- ·/ aaltotaajuus sitä suuremmat ovat vapaan tilan häviöt tai ilmakehän aiheut- : : 35 tama vaimennus toisin sanoen sitä lyhyemmät ovat saavutettavissa olevat * etäisyydet. Tämä tarkoittaa myös, että taajuuksien uudelleenkäyttöetäisyydet 3 112567 ovat lyhyempiä: samalla taajuudella toimivien linkkien etäisyys voi olla lyhyempi ilman pelkoa häiriöstä.

Missä tahansa maanpäällisessä radiolinkkijärjestelmässä täytyy ottaa huomioon kolmen tyyppisiä häiriöitä: 1) järjestelmän sisäinen häiriö 5 syntyy, kun usean hypyn verkossa radiosignaali häiritsee toisen hypyn vastaanotinta, 2) ulkoinen häiriö syntyy, kun toinen järjestelmä vaikuttaa signaaliin, 3) heijastushäiriö - mikä tahansa heijastava pinta voi heijastaa edelleen muita signaaleja lähetetyn signaalin kulkutielle, jolloin voimakkaampi signaali häiritsee heikompaa signaalia.

10 Perinteisesti radiolinkit ovat toimineet hallinnollisesti säädellyillä taajuuskaistoilla, jotka on edelleen jaettu taajuuskanaviin. Paikalliset viranomaiset säätelevät radiokanavien käyttöä perustuen koordinoituun suunnitteluun. Näin ollen tietyllä alueella, johon radiolinkit on pystytettävä, on radiolinkille saatavissa ennalta määrätty kaistanleveys ja siten ennalta määrätty 15 kanavalukumäärä.

Kun säädellyssä radioympäristössä on tietyllä alueella useita radiolinkkejä tai ns. hyppyjä, perustuu kanavanvalinta koordinoituun taajuus-suunnitteluun. Tämä tarkoittaa sitä, että tiettynä aikana tiettyyn radiolinkkiin käytettävä kanava on ennalta määrätty.

20 Taajuussuunnittelun tehtävä on osoittaa radiolinkeille taajuudet niin, että vältetään häiriöt. Ennen suunnittelua on olennaista määrittää niin : aikaisin kuin mahdollista, mitä taajuuskaistaa on paikallisesti saatavissa kiinteätä systeemiä varten, ja mikä on paikallinen linkkipolitiikka. Useimmilla ; kansallisilla taajuushallintaviranomaisilla on jonkinnäköinen linkkipolitiikka j 25 mitä tulee linkin pituuteen ja käytettyyn tehoon.

Tietoliikenteen viimeinen kehitys on kuitenkin johtanut muutoksiin taajuusallokoinneissa ja on siten luonut mahdollisuuksia operoida radiolinkkejä ja/tai hyppyjä ei-säännellyillä taajuuskaistoilla. Tietyt taajuuskaistat on jätetty säätelemättä siinä mielessä, että kaistan sisällä olevan yksittäisen ra-30 dioterminaalin työskentelykanavan valintaa ei säätele paikallinen viranomai-nen. Päinvastoin kanava voidaan valita vapaasti niin kauan kuin kaistalle ’;. asetettuja yleisiä vaatimuksia ei loukata.

Esimerkiksi European Telecommunication Standard ETS 300408 määrittelee 58 GHz:n alueella toimivan radiolaitteen minimisuorityskyky-: : 35 parametrit eikä vaadi koordinoitua taajuussuunnittelua. Äskettäin ETSI on ' laajentanut taajuuskaistaa käsittämään kaistan 57 GHz:stä 58 GHz:iin. Näin 4 112567 ollen on mahdollista saada 20 kanavaa kanavaerotuksen ollessa 100 MHz. Mielenkiinnon kohteena on, että kuinka tällä kaistalla jaetaan kaistanleveys tehokkaasti eri linkkien kesken.

Päinvastoin kuin edellä kuvatut perinteiset, säädellyssä radioym-5 päristössä toimivat radiolinkit, ovat ei-säädellyllä kaistalla toimivat radiolinkit häiriörajoitetussa ympäristössä. Se tarkoittaa, että vastaanotettujen signaalien laatu saattaa heiketä naapuriradiolinkkien aiheuttamien häiriövaikutusten takia. Sen vuoksi kasvava mielenkiinto kohdistuu siihen, kuinka jakaa käytettävissä oleva kaistanleveys S eri järjestelmien välille tehokkaasti.

10 Tavanomaisin tapa välttää häiriötä on käyttää lähekkäin sijaitse vissa hypyissä eri taajuutta ja käyttää taajuudet uudelleen jonkin välimatkan päässä. Sen vuoksi enemmistö maanpäällisistä radiolinkkijärjestelmistä perustuu taajuusjakodupleksiin FDD (Frequency Division Duplex), jolloin hypyissä, joilla on yhteinen asema toisin sanoen yhteinen keskitinasema, käy-15 tetään eri taajuuksia. Esimerkiksi kuvion 3 mukaisesti voi kunkin tukiaseman BTS1,...,BTS4 ja tukiaseman ohjaimen 31, joka toimii keskitinasemana, välillä olla eri taajuus. Dupleksikanava muodostuu taajuusparista, josta toista taajuutta käytetään lähetykseen ja toista käytetään vastaanottoon. Kuitenkin FDD-järjestelmissä voi keskitinasemalla oleva hyppypari käyttää samaa ka-20 navaa, mikäli antennit säteilevät vastakkaisiin suuntiin.

Mikäli järjestelmä toimii aikajakoisessa dupleksimoodissa (TDD), voivat useat hypyt käyttää samaa taajuutta. Tällöin keskitinasemalla olevat , . terminaalit lähettävät ainoastaan ennalta määrättyinä aikajaksoina, joita kut- ; sutaan aikaväleiksi. Jokainen asemalla oleva lähetin käyttää samaa kanto- *. 25 aaltoa, mutta kullakin lähettimellä on oma lähetysaikavälinsä. Tämän vuoksi ; terminaalin synnyttämä häiriösignaali vaihtelee suuresti.

Kuvio 4 on yksinkertaistettu lohkokaavio keskitinasemasta, johon ’ * kuuluu useita lähetinvastaanottimia. Tässä tapauksessa lähetinvastaanotti- mien lukumäärä on sama kuin tukiaseman ohjaimen 31 kanssa kommunikoi-30 vien tukiasemien, ks. kuvio 3. Niin ollen keskitinasema sisältää lähetinvas-: taanottimen A tukiaseman BTS1 kanssa antennin 41 välityksellä tapahtuvaa kommunikointia varten, lähetinvastaanottimen B tukiaseman BTS2 kanssa > i; antennin 42 kautta tapahtuvaa kommunikointia varten, lähetinvastaanottimen ;·’ C tukiaseman BTS3 kanssa antennin 43 välityksellä tapahtuvaa kommuni- = · 35 kointia varten, lähetinvastaanottimen D tukiaseman BTS4 kanssa antennin

I 44 välityksellä tapahtuvaa kommunikointia varten ja lähetinvastaanottimen E

5 112567 tukiaseman BTS5 kanssa antennin 45 kautta tapahtuvaa kommunikointia varten. Jokainen iähetinvastaanotin on kytketty omaan antenniinsa, joka puolestaan on yhdensuuntaistettu linkin vastakkaisessa päässä olevan antennin kanssa.

5 Suoraviivainen TDD-periaatteen toteutustapa radiojärjestelmässä olisi sallia jokaisen keskitetyn aseman lähetinvastaanottimen käyttää omaa ajoitustaan. Niin voitaisiin tehdä, mikäli jokainen hyppy käyttäisi taajuutta, joka poikkeaa muiden hyppyjen taajuuksista. Siinä tapauksessa keskitinase-malla olevan lähettimen lähetyssignaali ei häiritse naapurilähetinvastaanotti-10 men vastaanottoa, koska taajuudet ovat eri.

Ongelmia syntyy kuitenkin, mikäli keskitinasemalla käytettävien hyppyjen taajuudet ovat samat. Syy tähän on selvästi nähtävissä kuviosta 4. Mikäli antennien 41 ja 42 säteilykuviot olisi suunnattu olennaisesti eri suuntiin, antenni 41 voisi lähettää signaalia jollakin taajuudella antennin 42 vas-15 taanottaessa samanaikaisesti signaalia samalla taajuudella. Koska antennien suuntakuviot ovat poikkeavat, antennista 41 säteilevä säteilyenergia ei merkittävästi vuoda antenniin 43. Sen tähden antennin 41 aiheuttama häiriö antenniin 42 olisi vähäinen. Käytännössä on kuitenkin hyvin todennäköistä, että samakanavahäiriö on liian suuri estäen näin saman taajuuden käytön.

20 Tilanne on huomattavasti pahempi, mikäli antennit osoittavat sa maan suuntaan. Lähettävän antennin säteilyteho voisi vuotaa vastaanotta-vaan antenniin aiheuttaen siinä suuren häiriön. Sen vuoksi voi vastaanotettu häiriösignaali sen suuresta signaalinvoimakkuudesta johtuen joko kyllästää , ·,· vastaanottimen tai jopa vahingoittaa sitä. Mikäli keskitinaseman jokainen . : 25 terminaali käyttää lähetyksessä omaa purskenopeuttaan ja ajoitustaan, to- .·. dennäköisyys sille, että yksi terminaali lähettää samaan aikaan kuin toinen * · ;·, terminaali vastaanottaa, on hyvin suuri.

* ·

Edellä mainittu ongelma johtaa siihen tosiasiaan, että terminaalin synnyttämä häiriösignaali vaihtelee suuresti ajan myötä. Joillakin taajuus-30 kaistalla, erityisesti ei-säädellyllä 58 GHz:n kaistalla, aikajakodupleksimoo-dissa toimivien radiolinkkien hyppytiheyttä ei rajoita vain etäisten linkkien ai-··· heuttama häiriö, vaan myös samalla keskitinasemalla olevien terminaalien ,'' *. aiheuttama merkittävä häiriö.

t I

• · » 6 112567

Keksinnön yhteenveto Tämän keksinnön tavoitteena on kasvattaa yhden taajuuden TDD-radiolinkkien potentiaalista hyppytiheyttä sallimalla lähekkäin olevien terminaalien joukon käyttää yhtä kanavaa. Tämä on mahdollista, jos lähetys- ja 5 vastaanottoajat synkronoidaan niin, että minkä tahansa terminaaliryhmän yhden terminaalin lähetysajanjakso ei mene päällekkäin yhdenkään ryhmän terminaalin vastaanottojakson kanssa. Terminaalien ryhmä voi käsittää kes-kitinaseman kaikki terminaalit tai osan niistä. Synkronointi estää keski-tinasemalla olevan lähettävän radion suoran häiriön vastaanottavaan radi-10 oon. Keksinnön mukainen synkronointi poistaa tehokkaasti terminaalien keskinäisen samakanavahäiriön. Terminaaleilla on siten mahdollisuus käyttää samaa lähetyskanavaa, mikä puolestaan kasvattaa maksimaalista hyppytiheyttä tietyllä maantieteellisellä alueella.

Synkronointi saavutetaan valitsemalla keskitinaseman yksi termi-15 naali super master -terminaaliksi. Tämä terminaali antaa keskitinaseman muille terminaaleille ajoituksen. Nämä terminaalit käyttävät vastaanottamaansa ajoitussignaalia vertailusignaalina säädettäessä niiden omaa ajoitusta toisin sanoen säädettäessä lähetys- ja vastaanottojaksojen aloitus- ja lopetushetkeä siten, ettei yksikään terminaali lähetä pursketta samanaikai-20 sesti kuin toinen terminaali vastaanottaa.

Muut terminaalit antavat vuorostaan ajoituksen terminaaleille, jot-ka sijaitsevat hypyn vastakkaisessa päässä. Tästä syystä näitä terminaaleja nimitetään master-terminaaleiksi. Keskitin sisältää siten yhden super master ; -terminaalin ja yhden tai useampia master-terminaaleja. Sekä super master : ·,· 25 -terminaali että master-terminaalit on liitetty yhteiseen väylään. Tältä synkro- .y. nointiväylältä master-terminaalit vastaanottavat super master -terminaalin : ·. lähettämän ajoitussignaalin.

Keksinnön erään suoritusmuodon mukaisesti super master -terminaali lähettää synkronointiväylän kautta ajoitussignaalin lisäksi myös 30 tiedon kanavanumerosta, jota masteri-terminaalien täytyy käyttää. Tätä tie-*·’ toa voidaan hyödyntää, kun keskitinasemalla otetaan käyttöön muita termi- naaleja. Näiden muiden terminaalien on käytettävä tätä kanavaa paitsi sil-loin, kun niiden antennien suunnasta tuleva ulkoinen häiriö estää kanavan , \ käytön.

·: j 35

I I

7 112567

Piirustusten selitys

Keksintöä selostetaan lähemmin oheisten kuvioiden avulla, joissa kuvio 1 esittää on esimerkki tähtityyppisestä radiolinkkijärjestelmästä, 5 kuvio 2 esittää rengasverkkoa, kuvio 3 esittää solukkoverkkoa, jossa käytetään radiolinkkejä, kuvio 4 esittää keskitinasemaa lähetinvastaanottimineen, kuvio 5 esittää keksinnön mukaista keskitinasemaa, kuvio 6A esittää super masterin lähetys- ja vastaanottojaksoja, 10 kuvio 6B kuvaa super masterin ajoitussignaalia, kuvio 6C esittää masterin lähetys- ja vastaanottojaksoja, kuvio 7 esittää kahta keskitinasemaa, kuvio 8 esittää keskitinasemaa, jossa on kaksi synkronointiväylää.

15 Edullisen suoritusmuodon yksityiskohtainen kuvaus

Kuvio 5 vastaa kuviota 4, mutta kuvaa keksinnön mukaisia lisä-elementtejä. Kuten tekniikan tasosta on tunnettua, on jokaisessa terminaalissa kellopiiri, joka antaa lähetinvastaanottimelle ajoituksen. Kellopiiri perustuu sisäiseen oskillaattoriin. Tavallisesti jokainen lähetinvastaanotin seu-20 raa omaa ajoitustaan ollen riippumaton muiden lähetinvastaanottimien ajoituksista. Nyt on yksi terminaaleista valittu super master -terminaaliksi, kun taas muut terminaalit on valittu master-terminaaleiksi. Kuviossa 5 on lähetin-: : vastaanotin E super master.

.: Kuten nimi viittaa antaa super master ajoituksen ei ainoastaan ,· 25 omalle lähetinvastaanottimelleen vaan myös muille lähetinvastaanottimille.

Tämän vuoksi super master ja masterit on kytketty yhteiseen väylään, jonka : ·. kautta ne jakavat tietoa.

Tieto, jonka super master lähettää väylään, voi olla vain kellosignaali, mutta se sisältää edullisesti myös tietoa super masterin lähetys- ja ;;·/ 30 vastaanottojaksoista. Ajoitus voi siten sisältää näiden jaksojen aloitus-ja lo- petushetket. Tieto voi lisäksi sisältää myös kanavanumeron, jota masterei-·;· den on käytettävä. Tämä on hyvin hyödyllistä siinä tapauksessa, kun uusi ··. radiolinkki on pystytettävä ja tämän linkin toinen pää sijaitsee keskittimessä.

Masterit saavat tiedon väylältä ja mastereiden lähetinvastaanotti-; : 35 met säätävät omia lähetys- ja vastaanottojaksoja niin, etteivät lähetysajat . i mene toistensa kanssa päällekkäin eivätkä super masteriin kytketyn lähetin- 8 112567 vastaanottimen kanssa. Lisäksi jokainen master toimii myös hyppymestarina, joka määrää linkin vastakkaisessa päässä olevan lähetinvastaanottimen käyttämän TDD-purskenopeuden. Toisin sanoen master-terminaali on toisaalta super masterin orja ja toisaalta linkin vastakkaisessa päässä olevan 5 lähetinvastaanottimen herra (master).

Otaksukaamme, että on pystytettävä radiolinkki tukiaseman ohjaimen, joka sijaitsee keskitinasemassa, ja tukiaseman BTS5 välillä. Tällöin keskitinasemalla oleva terminaali C, sen jälkeen, kun se on otettu käyttöön, saa informaatiota yhteiseltä väylältä, jolloin sen lähetinvastaanotin virittyy 10 automaattisesti super master -terminaalin lähettimen käyttämälle taajuudelle ja aloittaa lähetyksen ja vastaanoton super masterin ajoitussignaalin ohjaamana. Master lähettää kanavalla, jota sen on käytettävä, ajoituksen ja kana-vatiedon tukiasemalle 5, joka säätää lähetyspurskenopeuttaan vastaavasti.

Normaalitoiminnassa master-terminaalien kellojen ei tarvitse olla 15 vaihelukittu super master -terminaalin kelloon. Tätä selostetaan viitaten kuvioihin 6A, 6B, 6C.

Kuvio 6A esittää super master -terminaalin vuorottelevat lähetys-ja vastaanottojaksot. Jaksojen aloitus- ja lopetushetket on lukittu super masteriin sisäiseen kelloon. Tässä esimerkissä super master käyttää kana-20 van koko kapasiteetin, sillä lähetyksen ja vastaanoton välissä ei ole joutoai-koja. Joutoajan kesto riippuu hypyn pituudesta. Mikäli hyppy on pisin mahdollinen, ei joutokäyntiaikaa ole lainkaan. Tämä johtuu linkin ja päätepistei-: : den välisestä etenemisviiveestä ja sen vuoksi tarvitaan kaikki purskeen lä- •. j hettämiseen varattu aika.

25 Kuvio 6B esittää yhden mahdollisen ajoitussignaalin, jonka super :*: master lähettää yhteiselle väylälle. Lähetyspulssi nousee aina, kun jakso ;·. muuttuu.

Kuvio 6C esittää master-terminaalin lähetys- ja vastaanottojaksot. Masterilla on kaksi vaihtoehtoa kontrolloida omaa lähetystään ja vastaanot-30 toaan. Ensinnäkin se voi käyttää yhteiseltä väylältä saatua ajoitussignaalia vaihelukitun silmukan PLL (Phase Locked Loop) referenssisignaalina. PLL ;:· antaa tällöin tarkan kellosignaalin, joka on vaihelukittu super masterin kel- loon. Toiseksi se voi käyttää omaa sisäistä kelloa pitäen samalla huolen, että sen oman kellon ja super masterin kellon välinen vaihe-ero on annettujen ; 35 rajojen sisällä. Jälkimmäistä tapausta on kuvattu kuviossa 6C. Pilkkuviiva • kuvaa lähetys- ja vastaanottojaksoja, kun ajoitus on sidottu suoraan sisäi- 9 112567 seen kelloon. Ajoitussignaalin ja sisäisen kellon välinen vaihe-ero on ΔΤ, kun se ilmaistaan aikana. Sen sijaan, että master säätäisi sisäistä kelloaan ΔΤ, se säätää lähetyksen aloitus- ja lopetushetkeä. Tietty aikaero, sanokaamme Ιμβ, on kuitenkin sallittu. Tämän tuloksena lähetys- ja vastaanottojaksot seu-5 raavat super master -terminaalin vastaavia jaksoja.

Mikäli radiolinkkijärjestelmä sisältää kaksi vierekkäistä keski-tinasemaa, jossa kummassakin on useita terminaaleja, kukin keskitinasema sisältää vain yhden super master -terminaalin muiden terminaalien ollessa mastereita. Näin ollen super masterin antamaa ajoitusta eivät käytä ainoas-10 taan samassa keskitinasemassa olevat master-terminaalit vaan myös yhden hypyn päässä olevien keskittimien lukuisat terminaalit.

Tätä selvennetään kuvion 7 avulla. Keskitinasema A sisältää viisi terminaalia, joista yksi, jota on merkitty viitenumerolla 71, on super master. Muut terminaalit terminaali 72 mukaan lukien ovat mastereita. Toinen keski-15 tinasema B sisältää myös viisi terminaalia. Terminaali 74 on super master, joka antaa ajoituksen mastereille 75, 76, 77. Keskitinasemalla B oleva terminaali 73 kommunikoi keskitinasemalla A olevan terminaalin C kanssa ja sen vuoksi niiden lähetys- ja vastaanottojaksot täytyy synkronoida. Tämä tapahtuu niin, että keskitinasemalla A oleva master-terminaali C antaa synkronoin-20 titiedon linkin vastakkaisessa päässä olevalle terminaalille C. Viimeksi mainittu terminaali ei ole kytketty yhteiseen väylään ja sen vuoksi sitä voi kutsua orjaterminaaliksi.

: : : Kaikkien samalla keskitinasemalla olevien terminaalien ei tarvitse : jakaa yhteistä väylää. Antennikeilojen maantieteellisistä suunnista riippuen : *.· 25 on tietyissä tapauksissa edullista muodostaa terminaalista kaksi tai useam- pia terminaaliryhmiä. Saman ryhmien terminaalit on kytketty samaan yhtei-:·. seen väylään ja yksi ryhmän terminaaleista on super master muiden ollessa mastereita. Tämän vuoksi yksi keskitinasema voi sisältää useita super master terminaaleja.

30 Tätä selitetään kuvion 8 avulla. Lähetinvastaanottimiin A, B, C

*' kytketyt antennit säteilevät suuntiin, jotka ovat kyllin lähellä toisiaan aiheut- l· taakseen suurta keskinäishäiriötä, mikäli yksi terminaali lähettää TDD- kanavalla toisen terminaalin vastaanottaessa samalla kanavalla. Toisaalta lähetinvastaanottimiin D, E, F kytketyt antennit säteilevät suunnissa, jotka ; 35 voivat myös aiheuttaa suurta keskinäistä häiriötä, mutteivät häiritse lähetin- • : vastaanottimien A, B, C vastaanottoa. Tämän vuoksi yksi ryhmä on muo- 10 1 12567 dostettu terminaaleista A, B ja C ja ne ovat kytketty yhteiseen väylään 1. Yksi terminaali, kuviossa 8 terminaali C, on super master, joka antaa ajoituksen muille terminaaleille. Terminaaleista D, E ja F on muodostettu toinen ryhmä ja nämä terminaalit on kytketty yhteiseen väylään 2. Terminaali D on super 5 master.

Huolimatta ryhmien lukumäärästä voi super master -terminaalin valinta samaan väylään kytkettyjen master-terminaalien joukosta tapahtua joko automaattisesti tai manuaalisesti otettaessa linkki käyttöön. Kanavanu-meroa, jonka super master lähettää yhteiselle väylälle, voidaan käyttää 10 otettaessa käyttöön muita väylään kytkettyjä terminaaleja. Tässä tapauksessa muut terminaalit käyttävät samaa kanavaa, ellei niiden antennien suunnasta tuleva ulkoinen häiriö estä tämän kanavan käyttöä. Tällöin terminaalin on käytettävä joko eri TDD-kanavaa, jolla on sama taajuus, tai kantoaalto-taajuutta täytyy muuttaa.

15 Eräs keksinnön suoritusmuoto on, että super master -terminaali käyttää sisäistä purskevaiheoskillaattoriaan generoimaan kehyksen, joka sisältää kanavanumeron. Samaan väylään kytketyt master-terminaalit käyttävät vaihelukkotekniikkaa niiden purskeajoituksen synkronoimiseksi super masteriin. Synkronointireferenssinä käytetään N-bittisen kehyksen aloitusta. 20 Väylä ja sen rajapinta käyttävät langoitettu-tai (wired OR) tai langoitettu-ja -operaatiota (wired AND). Fyysisesti väylä voi olla koaksiaalikaapeli.

Tämä keksintö mahdollistaa, että keskitinasemalla olevat TDD-: : terminaalit käyttävät samaa radiokanavaa, jolloin taajuusspektrin tehokas : käyttö kasvaa. Häiriötaso rajoittuu tasoon, joka generoituu lähellä olevien 25 terminaalien vastaanottopurskeen aikana. Siinäkin tapauksessa, ettei käy-: tetä samaa radiokanavaa, keksintö alentaa muiden keskitinasemalla olevien :·. terminaalien vastaanottimien kyllästymistä.

Claims (16)

1. Menetelmä terminaalijoukon lähetys- ja vastaanottojaksojen synkronoimiseksi kiinteässä radiolinkkijärjestelmässä, joka toimii aikajakoi-sessa dupleksimoodissa ja jossa terminaalijoukko sijaitsee keskitinasemalla, 5 tunnettu siitä, että valitaan joukosta yksi terminaali super master -terminaaliksi, joka lähettää yhteiselle väylälle synkronointisignaalin, valitaan joukon muut terminaalit master-terminaaleiksi, jotka vastaanottavat synkronointisignaalin yhteiseltä väylältä, 10 valitaan radiotaajuus, jota käyttävät joukon kaikki terminaalit, ajastetaan joukon jokaisen yksittäisen terminaalin lähetysjaksoja siten, etteivät lähetysjaksot mene päällekkäin muiden terminaalien vastaanottojaksojen kanssa.
2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, 15 että järjestetään yhteinen väylä, jolle super master -terminaali lähettää ja jolta master-terminaali vastaanottaa synkronointisignaalin, ajoitetaan yhteiseltä väylältä vastaanotetun synkronointisignaalin mukaisesti jokaisen yksittäisen master-terminaalin lähetysjaksoja siten, ettei-20 vät lähetysjaksot mene päällekkäin muiden master-terminaalien vastaanot-tojaksojen kanssa eivätkä super master -terminaalin vastaanottojaksojen ; kanssa.
: 3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, j että lisäksi 25 lisätään super master -terminaalen synkronointisignaaliin tieto ra diotaajuudesta.
4. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että lisäksi lähetään master-terminaalin synkronointitieto radiolinkin vastak-,: 30 kaisessa päässä olevaan etäterminaaliin, . ajoitetaan etäterminaalin lähetys- ja vastaanottojaksot vastaan otetun synkronoinnin mukaisesti.
5. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, i että lisäksi i 35 viritetään master-terminaalien lähetinvastaanottimien radiotaajuus taajuuteen, jonka super master -terminaali on ilmoittanut yhteisen väylän 12 1 12567 kautta.
6. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että terminaalijoukko käsittää keskitinaseman kaikki terminaalit.
7. Patenttivaatimuksen 2 tai 3 mukainen menetelmä, tunnettu 5 siitä, että lisättäessä uusi terminaali joukkoon, kytketään uusi terminaali yhteiseen väylään, vastaanotetaan yhteiseltä väylältä synkronointisignaali ja tieto radiotaajuudesta, suoritetaan uudessa terminaalissa ajoitus ja taajuudenviritys synk-10 ronointisignaalin ja radiotaajuustiedon mukaisesti.
8. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että synkronointisignaalin puuttuessa yhteiseltä väylältä valitaan automaattisesti yksi master-terminaaleista uudeksi super master -terminaaliksi.
9. Aikajakodupleksimoodissa toimiva kiinteä radiolinkkijärjestelmä, tunnettu siitä, että se sisältää ainakin yhden keskitinaseman, jossa on useita samalla radiotaajuudella toimivia lähetinvastaanottimia, super master -lähetinvastaanottimen, joka on valittu keskitinase-20 man lähetinvastaanottimien joukosta ja joka lähettää synkronointisignaalin, .‘!!t master-terminaaleja, jotka ovat keskitinaseman muut lähetinvas- ; . taanottimet ja jotka vastaanottavat synkronointisignaalin, ; ; useita suuntaavia ja sektoroituja antenneja, jotka osoittavat eri • *: suuntiin, kunkin antennin ollessa kytketty yhteen lähetinvastaanottimeen, • V 25 jolloin keskitinaseman lähetinvastaanottimien lähetys- ja vastaan- v ; ottojaksot on synkronoitu keskenään siten, ettei yhdenkään keskitinaseman lähetinvastaanottimen lähetysjaksot mene päällekkäin keskitinaseman mui-:" ’: den lähetinvastaanottimien vastaanottojaksojen kanssa.
10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen aikajakoisessa dupleksimoo-30 dissa toimiva radiolinkkijärjestelmä, tunnettu siitä, että se sisältää ;;; ainakin yhden keskitinaseman, jossa on joukko lähetinvastaanotti- ’ ·; ·‘ mia, jotka toimivat samalla radiotaajuudella, joukko suuntaavia ja sektoroituja antenneja, jotka osoittavat eri suuntiin, jokaisen antennin ollessa kytkettynä vastaavaan yhteen lähetin-35 vastaanottimeen, 13 1 12567 useita etäasemia, joista jokaisessa on ainakin yksi etälähetinvas-taanotin, joka kommunikoi radiolinkin kautta yhden ennalta määrätyn keski-tinaseman lähetinvastaanottimen kanssa, keskitinaseman sisältäessä edelleen 5 yhteisen väylän, johon keskitinaseman lähetinvastaanottimet on kytketty, jolloin jokainen yksilöllinen master-terminaali asettaa lähetysjakso-jen ajoitukset yhteiseltä väylältä vastaanotetun synkronointisignaalin mukaisesti siten, että lähetysjaksot eivät mene päällekkäin muiden master-10 terminaalien vastaanottojaksojen kanssa eivätkä super master -terminaalin vastaanottojaksojen kanssa.
11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen kiinteä radiolinkkijärjestelmä, tunnettu siitä, että super master -lähetinvastaanotin lähettää tiedon super master -lähetinvastaanottimen käyttämästä radiotaajuudesta yhteiselle väy-
15 Iälle.
11 1 12567
12. Patenttivaatimuksen 10 mukainen kiinteä radiolinkkijärjestelmä, tunnettu siitä, että master-terminaalit lähettävät synkronoidun tiedon radiolinkkien vastakkaisissa päissä oleville vastaaville etäterminaaleille.
13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen radiolinkki, tunnettu siitä, 20 että etäterminaalit korjaavat ajoitustaan vastaanotetun synkronointitiedon il! mukaisesti.
‘ 14. Patenttivaatimuksen 10 mukainen kiinteä radiolinkkijärjestelmä, • · ' j tunnettu siitä, että lisättäessä uusi vastaanotin keskitinasemalle, 'i uusi lähetinvastaanotin kytkee itsensä yhteiselle väylälle vastaan- .v 25 ottaakseen sieltä synkronointisignaalin, vasteena tälle signaalille se suorittaa ajoituksen.
15. Patenttivaatimuksen 10 mukainen kiinteä radiolinkkijärjestelmä, tunnettu siitä, että vasteena synkronointisignaalin katoamiselle yhteiseltä ··. väylältä muuttaa yksi master-lähetinvastaanotin itsensä automaattisesti su- 30 per master -lähetinvastaanottimeksi.
;;; 16. Patenttivaatimuksen 11 mukainen kiinteä radiolinkkijärjestelmä, tunnettu siitä, että master-lähetinvastaanotin virittäytyy radiotaajuudelle vain kun ulkoisten lähteiden aiheuttama häiriö on ennalta määrätyn tason .·. : alapuolella. 35 14 1 12567
FI982296A 1998-10-23 1998-10-23 Radiolinkkijärjestelmän terminaalien synkronointi FI112567B (fi)

Priority Applications (2)

Application Number Priority Date Filing Date Title
FI982296 1998-10-23
FI982296A FI112567B (fi) 1998-10-23 1998-10-23 Radiolinkkijärjestelmän terminaalien synkronointi

Applications Claiming Priority (11)

Application Number Priority Date Filing Date Title
FI982296A FI112567B (fi) 1998-10-23 1998-10-23 Radiolinkkijärjestelmän terminaalien synkronointi
DE1999640836 DE69940836D1 (de) 1998-10-23 1999-10-11 Synchronisierung von Endgeräten in einem Funkverbindungssystem
EP20070075542 EP1835639B1 (en) 1998-10-23 1999-10-11 Synchronization of terminals in a radio link system
ES99949037T ES2291042T3 (es) 1998-10-23 1999-10-11 Sincronizacion de terminales en un sistema de radioenlaces.
EP19990949037 EP1123589B1 (en) 1998-10-23 1999-10-11 Synchronization of terminals in a radio link system
DE1999636872 DE69936872T2 (de) 1998-10-23 1999-10-11 Synchronisation von endgeräten in einer funkverbindungsanordnung
DE1999636872 DE69936872D1 (de) 1998-10-23 1999-10-11 Synchronisation von endgeräten in einer funkverbindungsanordnung
JP2000578931A JP2002529001A (ja) 1998-10-23 1999-10-11 無線リンクシステムにおけるターミナルの同期
PCT/FI1999/000845 WO2000025449A1 (en) 1998-10-23 1999-10-11 Synchronization of terminals in a radio link system
US09817886 US6954439B2 (en) 1998-10-23 2001-03-26 Synchronization of terminals in a radio link system
US11212698 US20050282570A1 (en) 1998-10-23 2005-08-29 Synchronization of terminals in a radio link system

Publications (3)

Publication Number Publication Date
FI982296A0 true FI982296A0 (fi) 1998-10-23
FI982296A true FI982296A (fi) 2000-04-24
FI112567B true true FI112567B (fi) 2003-12-15

Family

ID=8552768

Family Applications (1)

Application Number Title Priority Date Filing Date
FI982296A FI112567B (fi) 1998-10-23 1998-10-23 Radiolinkkijärjestelmän terminaalien synkronointi

Country Status (7)

Country Link
US (2) US6954439B2 (fi)
EP (2) EP1835639B1 (fi)
JP (1) JP2002529001A (fi)
DE (3) DE69936872T2 (fi)
ES (1) ES2291042T3 (fi)
FI (1) FI112567B (fi)
WO (1) WO2000025449A1 (fi)

Families Citing this family (15)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
FR2793978B1 (fr) * 1999-05-19 2001-08-03 Matra Nortel Communications Procede de diffusion de signaux radio depuis une station de base de radiocommunication, stations de base et terminaux mobiles pour la mise en oeuvre d'un tel procede
US20030076853A1 (en) * 2001-10-24 2003-04-24 Mike Lohman Dual channel remote terminal
US8184603B2 (en) * 2002-01-31 2012-05-22 Lgc Wireless, Llc Communication system having a community wireless local area network for voice and high speed data communication
CN1194566C (zh) 2002-11-13 2005-03-23 大唐移动通信设备有限公司 一种组建时分双工的自组织移动通信系统的方法
DE10305373B4 (de) * 2003-02-10 2006-05-11 Siemens Ag Verfahren zur Synchronisation der Datenübertragung mit wenigstens einem ersten Funksystem und wenigstens einem weiteren Funksystem
DE102005011073A1 (de) * 2005-03-08 2006-09-14 Vodafone Holding Gmbh Deaktivierbare Sendeeinheit eines Mobilfunkendgeräts
US20070177572A1 (en) * 2006-01-31 2007-08-02 Werenka Leon K Method and system for reporting synchronization status in a network of RF receivers
US7844289B2 (en) * 2006-03-06 2010-11-30 Intel Corporation Method and apparatus for synchronization of base stations in a broadband wireless access system
US7751823B2 (en) * 2006-04-13 2010-07-06 Atc Technologies, Llc Systems and methods for controlling a level of interference to a wireless receiver responsive to an activity factor associated with a wireless transmitter
US8345704B2 (en) 2007-12-05 2013-01-01 Broadcom Corporation Method and system for multi-radio coexistence and a collaborative interface
US8457803B2 (en) 2010-02-10 2013-06-04 Enernoc, Inc. Apparatus and method for demand coordination network
US8971470B2 (en) * 2011-02-25 2015-03-03 Intel Corporation System, method, and device to distribute accurate synchronization timestamps in an expandable and timing critical system
US9049078B2 (en) 2011-08-31 2015-06-02 Eneroc, Inc. NOC-oriented control of a demand coordination network
US9082294B2 (en) 2011-09-14 2015-07-14 Enernoc, Inc. Apparatus and method for receiving and transporting real time energy data
US9904269B2 (en) 2015-03-31 2018-02-27 Enernoc, Inc. Apparatus and method for demand coordination network control

Family Cites Families (23)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
KR860001259B1 (ko) * 1982-04-26 1986-09-01 칼-엑셀 루우넬 벵트겜스토오프 단일 모선에서의 전송정보의 동기화장치
DE3643834C2 (de) 1986-12-20 1994-10-06 Rheydt Kabelwerk Ag Verfahren zur bidirektionalen Übertragung von digitalen Signalen
US5347562A (en) * 1989-08-18 1994-09-13 Hutchinson Personal Communications Limited Synchronizing groups of base stations in time division duplex communication systems
US5293380A (en) * 1989-12-27 1994-03-08 Nec Corporation Frame synchronization system among multiple radio base stations for TDMA digital mobile communications system
JP2750942B2 (ja) 1990-05-19 1998-05-18 日本電信電話株式会社 コードレスボタン電話装置の制御チャネル設定方式
FR2674393B1 (fi) * 1991-03-21 1994-12-16 Fabrice Bourgart
US5285443A (en) * 1992-08-25 1994-02-08 Motorola, Inc. Method and apparatus for synchronizing a time division duplexing communication system
CA2107820A1 (en) * 1992-10-16 1994-04-17 Keith Daniel O'neill Low-power wireless system for telephone services
US5448570A (en) * 1993-03-17 1995-09-05 Kyocera Corporation System for mutual synchronization and monitoring between base stations
US5473668A (en) * 1993-07-21 1995-12-05 Nec Corporation Digital cordless telephone system readily capable of setting up
JPH0746660A (ja) 1993-07-28 1995-02-14 Nippon Telegr & Teleph Corp <Ntt> 無線通信装置
JPH07321770A (ja) * 1994-02-04 1995-12-08 Advanced Micro Devices Inc 隣接するトランシーバ対の間におけるノイズを低減する方法、および時分割マルチプレクス通信システム
US5758287A (en) * 1994-05-20 1998-05-26 Airtouch Communications, Inc. Hub and remote cellular telephone system
US6334219B1 (en) * 1994-09-26 2001-12-25 Adc Telecommunications Inc. Channel selection for a hybrid fiber coax network
US5959980A (en) * 1995-06-05 1999-09-28 Omnipoint Corporation Timing adjustment control for efficient time division duplex communication
US6014376A (en) * 1996-09-18 2000-01-11 Motorola, Inc. Method for over-the-air synchronization adjustment in a communication system
US5875179A (en) * 1996-10-29 1999-02-23 Proxim, Inc. Method and apparatus for synchronized communication over wireless backbone architecture
JP3420902B2 (ja) 1996-11-08 2003-06-30 三菱電機株式会社 フレーム同期方法およびフレーム同期装置
JPH10190562A (ja) * 1996-12-26 1998-07-21 Toshiba Commun Technol Kk 移動通信システムの基地局間フレーム同期方式およびこの方式を適用した基地局装置
CA2294452C (en) * 1997-06-19 2004-10-19 Winstar Communications, Inc. Metropolitan wide area network
US6016331A (en) * 1997-08-05 2000-01-18 Vlsi Technology, Inc. Methods of synchronization, personal handy-phone system stations and phase lock loops
JP3833787B2 (ja) * 1997-08-07 2006-10-18 富士通株式会社 基地局の送受信装置
US6587444B1 (en) * 1997-11-14 2003-07-01 Ericsson Inc. Fixed frequency-time division duplex in radio communications systems

Also Published As

Publication number Publication date Type
ES2291042T3 (es) 2008-02-16 grant
WO2000025449A1 (en) 2000-05-04 application
FI982296D0 (fi) grant
EP1123589B1 (en) 2007-08-15 grant
EP1835639A2 (en) 2007-09-19 application
FI982296A0 (fi) 1998-10-23 application
US20010014083A1 (en) 2001-08-16 application
FI982296A (fi) 2000-04-24 application
DE69936872T2 (de) 2007-12-20 grant
JP2002529001A (ja) 2002-09-03 application
EP1123589A1 (en) 2001-08-16 application
US20050282570A1 (en) 2005-12-22 application
EP1835639A3 (en) 2008-03-26 application
FI112567B1 (fi) grant
US6954439B2 (en) 2005-10-11 grant
EP1835639B1 (en) 2009-04-29 grant
DE69940836D1 (de) 2009-06-10 grant
DE69936872D1 (de) 2007-09-27 grant

Similar Documents

Publication Publication Date Title
US6587444B1 (en) Fixed frequency-time division duplex in radio communications systems
US5903592A (en) Radio transmission system
US6230015B1 (en) Picking up of mobile stations from a direct mode channel
US5109527A (en) Mobile radio communications method avoiding unnecessary transmissions in environment of unknown channel allocation
US4451699A (en) Communications system and network
US6477154B1 (en) Microcellular mobile communication system
US6967944B2 (en) Increasing link capacity via concurrent transmissions in centralized wireless LANs
US6597668B1 (en) System and method for maximizing efficiency in a time division duplex system employing dynamic asymmetry
US7299072B2 (en) Apparatus for time division multi-sector wireless LAN
US6738597B1 (en) Repeating installation using telephone line
US20040048609A1 (en) Radio communication system
US20050147071A1 (en) Multi-mode WLAN/PAN MAC
EP0689303A1 (en) TDMA mobile communication system with simultaneous communication between base and mobiles at a first frequency and between mobiles at a second one
US20090323621A1 (en) Wireless backhaul
US20160360511A1 (en) Remote distributed antenna system
US20020181492A1 (en) Wireless communication apparatus
US5187806A (en) Apparatus and method for expanding cellular system capacity
US20010031621A1 (en) Automatic configuration of backhaul and groundlink frequencies in a wireless repeater
Bao et al. Transmission scheduling in ad hoc networks with directional antennas
US20060251017A1 (en) Self synchronized beacon
US5544171A (en) Cellular radio base station and control for extending range to mobile stations outside radio cell
US20070060050A1 (en) Apparatus and method for supporting multi-link in multi-hop relay cellular network
US20040162093A1 (en) Wireless communication
US5502722A (en) Method and apparatus for a radio system using variable transmission reservation
US7068639B1 (en) Synchronized plural channels for time division duplexing