FI107003B

FI107003B - Puheluun liittyvän tiedon välittäminen puhelinkeskusten välillä

Info

Publication number: FI107003B
Application number: FI981999A
Authority: FI
Inventors: Vesa Tiainen
Original assignee: Nokia Networks Oy
Priority date: 1998-09-16
Filing date: 1998-09-16
Publication date: 2001-05-15
Also published as: WO2000016567A2; FI981999A0; JP2002525930A; WO2000016567A3; FI981999A; US6771959B1; AU5864399A; EP1104635A2; CN1318260A

Description

107003

Puheluun liittyvän tiedon välittäminen puhelinkeskusten välillä

Keksinnön tausta

Keksinnön kohteena on menetelmä puheluun liittyvän tiedon eli pu-heluparametrin välittäminen puhelinkeskusten välillä. Lisäksi keksinnön koh-5 teenä on puhelinkeskus ja älyverkon palvelun ohjauspiste kyseisen toiminnon tukemiseksi. Ensisijaisena esimerkkinä tällaisesta tekniikasta selostetaan puhelun aloittavan tilaajan, eli A-tilaajan matkaviestimen tunnuksen välittäminen kotiverkossa olevalle ensimmäiselle keskukselle, kun A-tilaaja vaeltaa vieraassa verkossa.

10 Viitaten kuvioon 1, matkaviestinjärjestelmissä, esimerkiksi GSM- järjestelmässä käytetään tekniikkaa, jossa A-tilaajan numero välitetään puhelunmuodostuksen yhteydessä B-tilaajan päätelaitteelle. B-tilaaja voi numeron perusteella päättää, vastaako hän kutsuun vai ei. Matkaviestin voi parantaa tätä toimintaa siten, että se muuntaa A-tilaajan numeron nimeksi, mikäli kysei-15 nen nimi/numeroyhdistelmä on tallennettu matkaviestimen muistiin.

Ongelmana yllä kuvatussa järjestelyssä on esimerkiksi se, että A-tilaajan vaeltaessa vieraan verkon NW2 alueella, A-tilaajan numero ei yleensä näy kotiverkossa NW1 olevalle B-tilaajalle tai ainakin tämä vaatii operaattorien välisiä erillissopimuksia. Rinnakkainen ongelma on se, että vieraassa verkossa 20 NW2 vaeltava matkaviestintilaaja A ei voi ilman erillistä autentikointia (tunnistamista) kuunnella puhepostilaatikkoonsa kertyneitä ääniviestejä, koska * * · v : A-tilaajan tunnus ei välity puhelunmuodostuksen yhteydessä vieraasta ver- kosta NW2 kotiverkkoon NW1. Toinen rinnakkainen ongelma on se, että vie-:T; raassa verkossa vaeltava tilaaja ei voi käyttää numeronmuuntopalveluja, kuten ·:··· 25 yksityistä numerointipalvelua (private numbering service, PNS) tai lyhytnume- ;\\ ropalvelua. Tämän hakemuksen puitteissa siis B-tilaaja voi tarkoittaa joko to- dellista tilaajaa/päätelaitetta tai palvelua, kuten puhepostilaatikon kuuntele-

• * I

mistä.

• · ·

Keksinnön lyhyt selostus ♦ ·· 30 Keksinnön tavoitteena on siten kehittää menetelmä ja menetelmän t toteuttava laitteisto A-tilaajan tunnuksen (kuten numeron tai nimen) välittämi-.·*·. seksi B-tilaajaa palvelevalle tai vastaavan palvelun toteuttavalle kotiverkon '·* keskukselle operaattorien välisistä erillissopimuksista riippumatta. Keksinnön tavoitteet saavutetaan menetelmällä ja laitteistolla, joille on tunnusomaista se, • · · • « « « •« « 2 107003 mitä sanotaan itsenäisissä patenttivaatimuksissa. Keksinnön edulliset suoritusmuodot ovat epäitsenäisten patenttivaatimusten kohteena.

Yksinkertainen ratkaisu olisi standardoida, että A-tilaajan tunnus on välitettävä puhelunmuodostussanomassa myös verkkojen/operaattorien välillä.

5 Näennäisestä yksinkertaisuudestaan huolimatta tämä lähestymistapa on kuitenkin osoittautunut hämmästyttävän vaikeaksi, ehkä siksi, että useiden operaattorien välille on solmittu toisistaan poikkeavia erillissopimuksia, joista operaattorit ovat haluttomia luopumaan yhteisen standardin hyväksi.

Keksintö perustuu siihen, että puhelunmuodostusta täydennetään 10 älyverkkotekniikan avulla. Kotiverkon NW1 keskusta kutsutaan ensimmäiseksi keskukseksi ja vieraassa verkossa NW2 olevaa keskusta toiseksi keskukseksi. Johonkin älyverkon verkkoelementtiin, esimerkiksi erilliseen palvelun ohjauspisteeseen SCP sijoitetaan älyverkkopalvelu, joka ohjaa kyseisen verkkoelementin, vasteena toiselta keskukselta tulevalle älyverkkopalvelun käynnistys-15 sanomalle, tallentamaan muistiin A-tilaajan tunnuksen (yleisemmin: ne tiedot, jotka halutaan välittää ensimmäiselle keskukselle, mutta jotka tekniikan tason mukaisesti eivät siirry verkosta toiseen), allokoimaan kyseiselle puhelulle tunnuksen, jolla tallennetut tiedot voidaan myöhemmin löytää ja lähettämään tunnuksen toiselle keskukselle. Tunnus on edullisesti puhelinnumeron muotoinen 20 ja siitä käytetään nimitystä kotiutusnumero (homing number). Toinen keskus lähettää mainitun tunnuksen/kotiutusnumeron ensimmäiselle keskukselle, joka noutaa sen perusteella palvelun ohjauspisteestä tarpeelliset tiedot, kuten A-tilaajan tunnuksen. Ensimmäinen keskus voi tarpeen mukaan välittää A-' tilaajan tunnuksen mahdolliselle B-tilaajalle tai käyttää sitä palvelun toteutta-

t I I

v ' 25 miseen, esimerkiksi A-tilaajan puhepostilaatikon purkamiseen.

Keksinnön etuna on, että A-tilaajan tunnusta ei välitetä vieraasta ·'*:*: verkosta kotiverkkoon puhelunmuodostussanomassa, vaan älyverkon signa- lointia käyttäen, esimerkiksi älyverkkopalvelun käynnistyssanomassa. Verkkojen välisiä älyverkkosanomia määritellään ns. CAMEL-protokollan puitteissa .··♦. 30 (Common Applications for Mobile Enhanced Logic). Verkkojen sisäisiä äly- • · .··*. verkkosanomia määritellään vastaavasti INAP-protokollan puitteissa (Intelligent Network Application Part). Nämä protokollat ovat riittävän hyvin * * * v 1 standardoituja, joten niitä tukevat verkkoelementit tukevat myös keksinnön

«M

·*..,! mukaista A-tilaajan tunnuksen välitystä vieraan verkon ja kotiverkon välillä.

35 Operaattorit eivät siis tarvitse useita toisistaan poikkeavia erillissopimuksia.

♦ · ♦ • « • · * »» 3 107003

Kuvioiden lyhyt selostus

Keksintöä selostetaan nyt lähemmin edullisten suoritusmuotojen yhteydessä, viitaten oheiseen piirrokseen, jonka kuvio 1 esittää tietoliikennejärjestelmän rakennetta ja keksinnön ymmärtämisen kannalta oleellisia osia 5 sekä keksinnön edullisen suoritusmuodon mukaiseen puhelunmuodostukseen liittyvää signalointia.

Keksinnön yksityiskohtainen selostus

Kuvio 1 esittää tietoliikennejärjestelmän rakennetta. Oletetaan että kutsuttu eli B-tilaaja (B) on yleisen puhelinverkon PSTN (Public Switched 10 Telephone Network) alueella. Tämä on kuitenkin vain esimerkinomainen oletus, B-tilaaja voisi yhtä hyvin olla matkapuhelinverkon tilaaja tai puhelinverkon tai älyverkon palvelu, kuten puhepostilaatikon purku. Tässä esimerkissä B-tilaajaa palveleva tai jonkin palvelun toteuttava ensimmäinen keskus on ns. kauttakulkukeskus GMSC (Gateway Mobile services Switching Centre). Kut-15 suvan eli A-tilaajan (A) matkaviestin on MS, hänen kotiverkkonsa on NW1 ja hän vaeltaa vieraan verkon NW2 alueella. Siellä häntä palvelee toinen keskus VMSC, joka käsittää matkapuhelinkeskuksen MSC ja vierasrekisterin VLR (VMSC = VLR+MSC). Verkkoelementtiä, joka toteuttaa älyverkkopalvelun, kutsutaan palvelun ohjauspisteeksi SCP (Service Control Point). Kuviossa 1 20 SCP on erillinen elementti, mutta se voi olla integroitu johonkin puhelinkeskuk-seen. Kotirekisteri HLR (Home Location Register) sisältää matkapuhelinver- • « t (. kon tilaajatietoja ja tiedon siitä, minkä vierasrekisterin VLR alueella matkavies- tintilaaja on.

[ Kuvio 1 esittää myös keksinnön edullisen suoritusmuodon mukai- • * 25 seen puhelunmuodostukseen liittyvää signalointia. Vaiheessa 2 puhelunmuo- • · \v dostussanoma Setup saapuu vieraassa verkossa NW2 olevaan toiseen kes- • ♦ « v · kukseen VMSC. Puhelunmuodostussanoman parametreinä on A-tilaajan ja B- tilaajan/palvelun tunnukset A# ja B#, esimerkiksi ISDN- tai MSISDN-numerot. Vaiheessa 4 VMSC keskeyttää tavanomaisen puhelunmuodostuksen ja kysyy ··**. 30 älyverkolta lisäohjeita lähettämällä palvelun ohjauspisteelle SCP älyverkkopal- velun käynnistyssanoman (Initial Detection Point) IDP, jonka parametreinä * « < ;‘f' on A-tilaajan ja B-tilaajan tunnukset A# ja B# sekä älyverkkopalvelun palvelu- avain Skey (Service Key), jonka perusteella SCP käynnistää määrätyn palve- *:··· lun. Vaiheessa 6 SCP allokoi kyseiselle puhelulle numeron, josta tässä hake- ;*·. 35 muksessa käytetään nimitystä kotiutusnumero (Homing Number, HN). Olen- • I » 4 107003 naista vaiheessa 6 on, että SCP liittää eli assosioi toisiinsa A-tilaajan ja B-tilaajan tunnukset A# ja B# sekä kotiutusnumeron HN. Tällainen assosiointi on kuviossa 1 esitetty tietueina Rec, joista kuhunkin tietueeseen kuuluu kotiutusnumeron ja A- ja B-tilaajan tunnuksen muodostama kolmikko. Palveluavai-5 men Skey perusteella SCP käynnistää määrätyn palvelun, jossa se vaiheessa 6 perustaa puhelulle uuden tietueen Rec.

Vaiheessa 8 SCP lähettää kotiutusnumeron HN toiselle keskukselle VMSC. Tämä tapahtuu sopivimmin CoNNECT-sanomassa, jonka parametri on kyseinen kotiutusnumero HN. CoNNECT-sanoma ohjaa toisen keskuksen 10 VMSC, vaiheessa 10, lähettämään ensimmäiselle keskukselle GMSC puhe-lunmuodostussanoman Call Setup, joka sisältää kyseisen kotiutusnumeron HN, sopivimmin siten, että B-tilaajan tunnuksena on HN. VMSC siis pyytää GMSC:tä muodostamaan puhelun numeroon HN.

GMSC havaitsee, että kotiutusnumero HN ei ole todellisen tilaajan 15 numero ja lähettää vaiheessa 12 palvelun ohjauspisteelle SCP älyverkkopalvelun käynnistyssanoman IDP, jonka parametrina on kyseinen kotiutusnumero H N ja kyseisen älyverkkopalvelun palveluavain Skey. Palveluavaimen Skey perusteella SCP käynnistää saman palvelun, joka mainittiin jo vaiheen 6 yhteydessä. Kotiutusnumeron HN perusteella SCP löytää juuri kyseiseen puheluun 20 liittyvät A-tilaajan ja B-tilaajan tunnukset A# ja B#. Samalla SCP voi poistaa muististaan kyseiseen puheluun liittyvän tietueen Rec.

On edullista, mikäli vaiheessa 6 kotiutusnumero (HN) allokoidaan , käyttäen numerointisuunnitelmaa, jossa numero osoittaa yksikäsitteisesti pal velun ohjauspisteen (SCP). Tällaiset numerointisuunnitelmat ovat ammattilai- • < < '' ' 25 sen tuntemaa tekniikkaa tavanomaisten puhelinkeskusten yhteydessä. Tällöin : vaiheessa 12 GMSC tietää jo numerointisuunnitelman perusteella että ky- \v seessä on älyverkkopalveluun liittyvä erikoisnumero. Vaihtoehtoisesti voitaisiin 'j: ajatella, että vaiheen 6 yhteydessä SCP lähettäisi GMSC:lle etukäteen tiedon, että sille on tulossa puhelunmuodostuspyyntö kyseiseen kotiutusnumeroon 30 HN. Sopivan numerointisuunnitelman käyttö on kuitenkin elegantimpi ratkaisu.

• · · .*··. Vaiheessa 14 SCP noutaa muististaan A-tilaajan ja B-tilaajan tun-

f ·’ nukset A# ja B# ja poistaa muististaan kyseiset tunnukset. Vaiheessa 16 SCP

< t f lähettää GMSC:lle A-tilaajan ja B-tilaajan tunnukset A# ja B#, sopivimmin :: CoNNECT-sanomassa, jonka parametreinä ovat kyseiset tunnukset. Tämän pe-

35 rusteella vaiheessa 18 GMSC muodostaa puhelun B-tilaajalle tai palvelulle. .···. Kuvio 1 esittää tilannetta, jossa B-tilaaja on todellinen, kiinteän verkon PSTN

s 107003 tilaaja. Kuten jo todettiin, B-tilaajan sijasta puhelu voi kohdistua puhelinverkon tai älyverkon palveluun, joka toteutettaisiin vaiheessa 18.

Vaiheeseen 6 liittyvä kotiutusnumeron HN assosioiminen A-tilaajan ja B-tilaajan/palvelun tunnuksiin A# ja B# on eräs esimerkki älyverkkopalve-5 lusta. Älyverkkopalvelut toteutetaan yleensä käyttäen uudelleenkäynnistettä-vää koodia (re-entrant code), jolloin kutakin älyverkkopalvelua vastaava ohjelmakoodi ladataan SCP:n muistiin vain kerran. Kutakin erillistä puhelua varten tästä älyverkkopalvelusta muodostetaan ns. instanssi, joka sisältää kyseiseen puheluun liittyvät parametrit eli tiedot. Erään edullisen suoritusmuodon mu-10 kaan vaiheen 6 yhteydessä SCP säilyttää muistissaan kyseisen instanssin, jolloin se on muodostettu valmiiksi odottamaan vaiheen 12 yhteydessä tulevaa käynnistys/aktivointipyyntöä, joka on esimerkiksi IDP. Siltä varalta, että vaiheen 12 sanomaa ei tulisikaan, odottavalle instanssille on edullista määritellä maksimaalinen elinaika, esim. 1 minuutti.

15 Tekniikkaa, jossa SCP säilyttää muistissaan kyseisen instanssin odottamaan tulevaa älyverkkopalvelun käynnistys/aktivointipyyntöä, voidaan käyttää muissakin yhteyksissä. Tätä tekniikkaa voidaan käyttää välittämään sellaista puheluun liittyvää informaatiota, jota ei saada kuljetettua merkinannossa. Esimerkki tällaisesta informaatiosta on A-tilaajan käyttämä valinta. Jos 20 A-tilaaja, joka käyttää numeronmuuntopalvelua, soittaa eri keskuksen alueella olevalle B-tilaajalle, A-tilaajan alkuperäinen valinta katoaa matkalla. Samoin • ;-t katoaa tieto, onko A-tilaaja käyttänyt lyhytnumeroa, ISDN-numeroa vai • · ί MSISDN-numeroa. Tätä tietoa voitaisiin käyttää esimerkiksi hyväksi toteutet- * « * taessa yritysten virtuaaliverkkoja siten, että lyhytnumeroa käytettäessä A- '· ' 25 tilaajan oletetaan haluavan maksaa puhelun vain virtuaaliverkon sisälle. Jos taas A-tilaaja valitsee ISDN-numeron, oletetaan että hän haluaa maksaa pu- • · :.v helun, mikäli B-tilaaja on kotiverkon alueella. Mikäli A-tilaaja valitsee MSISDN- numeron, oletetaan että hän haluaa tavoittaa B-tiiaajan olipa tämä missä tahansa. Keksinnön mukaisella tekniikalla A-tilaajan käyttämä valinta voidaan 30 välittää B-tilaajaa palvelevaan keskukseen, joka edullisesti säilyttää muistis- • » · .···. saan kyseisen instanssin odottamaan tulevaan puheluun liittyvää älyverkko- *;* palvelun aktivointipyyntöä.

t I , « I «

Alan ammattilaiselle on ilmeistä, että tekniikan kehittyessä keksin- * . nön perusajatus voidaan toteuttaa monin eri tavoin. Keksintö ja sen suoritus- 35 muodot eivät siten rajoitu yllä kuvattuihin esimerkkeihin vaan ne voivat vaih- * · * ·· · ’ della patenttivaatimusten puitteissa.

Patenttivaatimukset . 107003 6 1. Menetelmä puheluparametrin, kuten A-tilaajan tunnuksen (A#) välittämiseksi ensimmäiseen keskukseen (GMSC) A-tilaajan päätelaitetta (MS) palvelevasta toisesta keskuksesta (VMSC), kun molemmista keskuksista 5 (GMSC, VMSC) on yhteys älyverkon palvelun ohjauspisteeseen (SCP); jossa menetelmässä toinen keskus (VMSC) vastaanottaa A-tilaajan päätelaitteelta puhelunmuodostuspyynnön (2) puhelun muodostamiseksi ensimmäisen keskuksen (GMSC) kautta; tunnettu siitä, että: 10 - toinen keskus (VMSC) lähettää palvelun ohjauspisteelle (SCP) älyverkkopalvelun käynnistyssanoman (4), joka sisältää tai osoittaa mainitun puheluparametrin (A#); - palvelun ohjauspiste tallentaa (6a) muistiin ainakin mainitun puheluparametrin (A#) odottamaan samaan puheluun liittyvää toista älyverkko- 15 palvelun käynnistyssanomaa (12); - toinen keskus (VMSC) reitittää (10) puhelun ensimmäiseen keskukseen (GMSC); - ensimmäinen keskus (GMSC) lähettää palvelun ohjauspisteelle (SCP) toisen älyverkkopalvelun käynnistyssanoman (12); ja 20 - palvelun ohjauspiste (SCP) lähettää (16) ensimmäiselle keskuk selle (GMSC) mainitun puheluparametrin (A#).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, « ( ' että ohjauspiste (SCP) muodostaa mainitusta älyverkkopalvelusta erillisen, si- ; nänsä tunnetun instanssin kutakin erillistä puhelua kohti, ja että mainitun pu- 25 heluparametrin tallentamisen (6a) yhteydessä ohjauspiste tallentaa (6b) myös v mainitun instanssin odottamaan mainittua toista käynnistyssanomaa (12).

♦ « « • · e • · < 3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu puheluparametri (A#) sisältää A-tilaajan tunnuksen.

• · * · • · · ***’: 4. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, 30 tunnettu siitä, että mainittu puheluparametri sisältää A-tilaajan käyttämän ... valinnan.

« · · 5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, .···. tunnettu siitä, että mainitun puheluparametrin tallentamisen (6) yhteydes sä palvelun ohjauspiste (SCP) allokoi (6c) kyseiselle puhelulle kotiutusnume- 7 107003 ron (HN) ja lähettää (8) sen toiselle keskukselle (VMSC), joka lähettää sen ensimmäiselle keskukselle (GMSC) mainitun reitittämisen (10) yhteydessä; ja - toinen älyverkkopalvelun käynnistyssanoma (12) sisältää kyseisen kotiutuenumeron (HN), jonka perusteella palvelun ohjauspiste löytää (14a) 5 muistista mainitun puheluparametrin (A#).

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kotiutusnumero (HN) allokoidaan käyttäen numerointisuunnitelmaa, jossa numero osoittaa yksikäsitteisesti palvelun ohjauspisteen (SCP).

7. Älyverkon palvelun ohjauspiste (SCP), joka puheluun liittyvän 10 palvelun tukemiseksi käsittää ainakin yhden älyverkkopalvelun, johon liittyy ennalta määrätty ensimmäinen käynnistyssanoma (4) ja palveluavain (Skey), tunnettu siitä, että puheluparametrin (A#) välittämiseksi ensimmäiseen keskukseen (GMSC) A-tilaajan päätelaitetta (MS) palvelevasta toisesta keskuksesta (VMSC) mainittu älyverkkopalvelu ohjaa palvelun ohjauspisteen: 15 - vasteena ensimmäisen käynnistyssanoman ja palveluavaimen vastaanottamiselle toiselta keskukselta (VMSC), tallentamaan (6a) muistiin ainakin mainitun puheluparametrin (A#) odottamaan samaan puheluun liittyvää toista älyverkkopalvelun käynnistyssanomaa (12) ensimmäiseltä keskukselta (GMSC), ja 20 - vasteena toiselle käynnistyssanomalle (12), noutamaan (14a) . V: muistista ja lähettämään ensimmäiselle keskukselle (GMSC) mainitun puhelu- parametrin (A#).

'·' ‘ 8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen palvelun ohjauspiste, tun- * * n e 11 u siitä, että: • · \v 25 - mainittu älyverkkopalvelu ohjaa palvelun ohjauspisteen allokoi- • · · v ·* maan (6c) kyseiselle puhelulle kotiutusnumeron (HN) ja lähettämään sen toi selle keskukselle (VMSC); ja - toinen käynnistyssanoma (12) sisältää tai osoittaa mainitun kotiu- ««« ·*·*. tusnumeron (HN) ja mainittu puheluparametrin (A#) nouto muistista ja lähetys ♦ · · 30 tapahtuu kotiutusnumeron (HN) perusteella.

« i < * < < 9. Patenttivaatimuksen 7 tai 8 mukainen palvelun ohjauspiste, tunnettu siitä, että ohjauspiste on sovitettu muodostamaan mainitusta älyverkkopalvelusta erillisen, sinänsä tunnetun instanssin kutakin erillistä puhelua • · *···* kohti, ja että mainitun puheluparametrin tallentamisen (6a) yhteydessä palve- β 107003 lun ohjauspiste on sovitettu tallentamaan (6b) mainitun instanssin odottamaan toista käynnistyssanomaa (12).

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen palvelun ohjauspiste, tunnettu siitä, että se on sovitettu asettamaan mainitulle instanssille maksi- 5 maalisen elinajan ja poistamaan muististaan kyseisen instanssin, ellei se vastaanota mainittua toista käynnistyssanomaa (12) maksimaalisen elinajan kuluessa.

11. Matkaviestinkeskus (VMSC) joka on sovitettu palvelemaan vieraassa verkossa (NW2) vaeltavaa A-tilaajaa ja vastaanottamaan tältä puhe- 10 lunmuodostuspyynnön (2) puhelun muodostamiseksi B-tilaajalle/palvelulle; tunnettu siitä, että puheluparametrin (A#) välittämiseksi A-tilaajan kotiverkon (NW1) keskukseen (GMSC) matkaviestinkeskus (VMSC) on sovitettu, vasteena mainitulle puhelunmuodostuspyynnölle (2): - lähettämään älyverkon palvelun ohjauspisteelle (SCP) älyverkko- 15 palvelun käynnistyssanoman (4), joka sisältää tai osoittaa mainitun puheluparametrin (A#) ja B-tilaajan/palvelun tunnuksen (B#), sekä palveluavaimen (Skey), joka osoittaa älyverkkopalvelun, joka saa palvelun ohjauspisteen (SCP) tallentamaan muistiin ainakin mainitun puheluparametrin (A#) ja allokoimaan kotiutusnumeron (HN); ja 20 - vastaanottamaan (8) ohjauspisteeltä (SCP) kotiutusnumeron (HN) ja lähettämään (10) sen A-tilaajan kotiverkon (NW1) keskukselle (GMSC).

« I

• · • · • · · • · · * · • · » • · * • · · # · « • · • · • · · * · · • ♦ »·· f « t « « « « I i k «

I I

« · « • ·