FI102923B - Tiedontulostusjärjestelmä, menetelmä tiedon tulostamiseksi sekä päätel aitteet tiedon tulostamiseksi - Google Patents

Description

i 1 102923

Tiedontulostusjärjestelmä, menetelmä tiedon tulostamiseksi sekä päätelaitteet tiedon tulostamiseksi

Esillä oleva keksintö koskee menetelmää tiedon tulostamiseksi, jossa siirretään dataa ensimmäisen päätelaitteen ja toisen päätelaitteen välillä, ja jossa ensim-5 mäisessä päätelaitteessa käytetään tietoliikennesovellusta, jonka käsittelemä data muokataan datansiirtoyhteydelle soveliaaseen muotoon, ja siirretään toiselle päätelaitteelle, jossa data vastaanotetaan, ja muokataan tulostimille soveliaaseen muotoon tulostamista varten.

Nykyaikaisessa tietoyhteiskunnassa ihmiset ovat yhä riippuvaisempia tietoliiken-10 ne- ja tiedonkäsittelypalveluista. Palvelujen hyödyntäminen on koettu niin tärkeäksi, että enää ei haluta olla riippuvaisia perinteisen toimistoympäristön sidonnaisuuksista. Tämän vuoksi on kehitetty monenlaisia kannettavia tietoliikennepää-telaitteita, joista eräs hyvin suosittu on kannettava mikrotietokone. Erilaisten tietoliikennepalvelujen hyödyntämiseksi kannettava mikrotietokone on lisälaitteiden 15 avulla liitettävissä tietoliikenneverkkoihin esimerkiksi käyttäen GSM (Global System for Mobile Communications) -matkapuhelinjärjestelmän tarjoamaa datakanavaa. Toiminnoiltaan hieman toisenlaisia tietoliikennepäätelaitteita ovat niin sanotut sähköiset muistikirjat, joita yleisesti kutsutaan PDA (Personal Digital Assistant) -laitteiksi. Nämä laitteet tarjoavat tyypillisesti kalenteripalveluita ja muita ajankäyt-. 20 töä tehostavia palveluja.

Vielä edellä mainittuja kehittyneempi tietoliikennepäätelaite on ns. monipalvelu-matkaviestin. Monipalvelumatkaviestimeen on koottu ominaisuuksia kannettavasta tietokoneesta, matkaviestimestä ja PDA-laitteesta. Monipalvelumatkaviestin on . pienikokoinen, mutta monipuolinen langaton tietoliikennepäätelaite. Tällaista laitet--”25 ta voi käyttää matkaviestimenä, koska se sisältää esimerkiksi GSM-matkapuhelimen toiminnot, sillä voi lähettää ja vastaanottaa telefax-sanomia, selata Internet-verkon kautta WWW (World Wide Web) -sivuja sekä sillä voi luoda ja editoida tekstitiedostoja. Eräs esimerkki tällaisesta monipalvelumatkaviestimestä on Nokia Mobile Phones:in valmistama NOKIA 9000 Communicator. Kaikki edellä 2 102923 mainitut laitteet on optimoitu tiettyyn käyttötarkoitukseen, ja ne mahdollistavat moninaisten tietoliikenne- ja tiedonkäsittelypalvelujen hyödyntämisen toimiston ulkopuolella.

« Käytettäessä edellä mainitun kaltaisia tietoliikennepäätelaitteita törmätään yleensä 5 seuraavaan ongelmaan: tietoliikennepäätelaitteella käsiteltyä informaatiota halutaan tulostaa paperille. Liikuttaessa toimiston ulkopuolella ei henkilökohtaista tulostinta useinkaan ole käytettävissä. Jotta tietoliikennepäätelaite olisi mahdollista kytkeä onnistuneesti tulostimeen, tarvitaan tietoliikennepäätelaitteeseen kyseiselle tulostimelle ominainen tulostinajuri (printer driver), joka muokkaa tietoliikennepää-10 telaitteella käsitellyn informaation tulostimelle soveliaaseen muotoon. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että tietoliikennepäätelaitteeseen on asennettava lukuisa määrä eri tulostinajureita, jotta olisi mahdollista käyttää eri tyyppisiä tulostimia.

Tämä onnistuu vielä joten kuten kannettavassa tietokoneessa, jossa on suuri massamuisti. Tunnetusti tietokoneissa onkin tavallisesti suuri määrä erilaisia tu-15 lostinajureita erilaisia tulostimia varten. Silti tällöinkin saattaa törmätä ongelmaan, että tarvittavaa tulostinajuria ei löydy tietokoneen massamuistista kun sitä tarvitsisi. Näin erityisesti silloin, kun ollaan vieraassa ympäristössä, jolloin on mahdotonta ennakoida käytettävissä olevaa tulostinta. Käytettävissä oleva tulostinajuri voi olla myös versioltaan niin vanha, että tulostus ei onnistu kunnolla uudempaa versiota 20 olevalla tulostimella. Näihin ongelmiin törmää helposti esimerkiksi matkoilla oltaessa, kun tietokonetta yritetään liittää sellaiseen tulostimeen, jota ei aikaisemmin ole käytetty.

Taskukokoisille, kevyille tietoliikennepäätelaitteille lukuisat tulostinajurit ovat jo sinänsä suuri ongelma. Niissä muistikapasiteetti on rajallinen, ja mahdollisimman 25 suuri osa käytettävissä olevasta muistista halutaan varata käyttäjän käsittelemälle i, informaatiolle. Lisäksi muistikapasiteetin kasvattaminen nostaa valmistuskustannuksia. Toisaalta mikäli muistin kokoa joudutaan tulostinajurien lukumäärän takia kasvattamaan, lisääntyy yleensä muistin virrankulutus, ja sitä kautta myös koko tietoliikennepäätelaitteen virrankulutus, mikä taas vaikuttaa epäedullisesti akku-30 käyttöisten tietoliikennepäätelaitteiden toiminta-aikaan.

3 102923

Patenttijulkaisussa US 5,041,918 on kuvattu kiinteään ISDN (Integrated Services Digital Network) -linjaan kytkettävä erillinen sovitinyksikkö, joka edelleen kytketään tietokoneeseen ja tulostimeen. Sovitinyksikkö käsittää muun muassa ISDN-liityntäpiirit, muistin ja prosessorin. Tämän sovitinyksikön avulla tietokonetta ja tu-5 lostinta on mahdollista käyttää telekopiolaitteena. Sovitinyksikkö kykenee välittämään tietokoneelta vastaanottamaansa dataa ISDN-verkon kautta toiseen vastaavaan sovitinyksikköön, ja sieltä edelleen tulostimelle. Tieto voi olla teleteksi, telekopio sekä ns. sekamuodossa, joka sisältää tekstiä ja kuvia. Mikäli informaatiota siirretään muulla kuin telekopiolaitteesta tutulla tiedonsiirtoprotokollalla, törmääm-10 me seuraavaan haittaan: yhteyskohtaisesti on etukäteen määriteltävä, mitä dataformaattia tiedonsiirrossa käytetään. Esimerkiksi mikäli vastaanottava päätelaite ei kykene käsittelemään sekamuodossa olevaa dataa, täytyy lähettävä päätelaite manuaalisesti komentaa telekopiomoodiin.

Patenttijulkaisussa US 5,175,762 on esitetty etätulostusmenetelmä, joka käyttää 15 puhelinlinjoja pitkin tapahtuvalla tiedonsiirtoyhteydellä tavallisista telekopiolaitteista tuttua kuvankoodausstandardia. Tulostuksessa tarvittavia tulostinkomentoja on kuitenkin välitettävä sanoman yhteydessä tulostinkohtaisesti, joten ennen lähetystä on tiedettävä, minkälainen tulostin vastapäässä on käytettävissä. Tämä on hankalaa. Lisäksi telekopiolaitteissa käytetty resoluutio ei mahdollista hyvälaatuisten 20 kuvien siirtämistä. Julkaisun mukaisessa järjestelmässä on myös mahdollista välittää dataa epästandardin mukaisessa (NSF, Non-Standard Facility) muodossa. - NSF on määritelty CCITT:n Ryhmä 3:ssa (Group 3). Tällöin tiedostoja on mahdollista siirtää alkuperäisessä, kullekin sovellukselle ominaisessa tiedostoformaatissa. Tämän järjestelmän haittapuoli on se, että tulostaminen edellyttää, että vas-25 taanottopäässä on käytettävissä sama tietokoneohjelmisto, kuin jolla tiedosto alunperin lähetyspäässä on luotu. Usein vielä edellytetään, että tietokoneohjelmis-; tot ovat versioiltaanko samanlaiset. Vaikka molemmissa koneissa olisikin samat ohjelmat, tulostus on tehtävä manuaalisesti, eli jonkun on oltava paikalla vastaanottopäässä avaamassa vastaanotettu tiedosto mainitulla ohjelmalla ja anta-30 massa tulostuskomento.

4 102923

Nyt on keksitty sovelluksesta ja tulostimesta riippumatonta datansiirtoformaattia käyttävä tiedontulostusjärjestelmä, sekä tietoliikennepäätelaite, jolla edellä kuvattuja ongelmia voidaan välttää. Keksinnön mukaisessa tiedontulostusjärjestelmäs-sä siirretään tulostettavaksi tarkoitettua dataa kahden tietoliikennepäätelaitteen tai 5 tietoliikennepäätelaitteen ja tulostimen välillä. Tietoliikennepäätelaitteet voivat olla joko kannettavia tai kiinteästi asennettuja. Tietoliikennepäätelaitteet voivat olla johdinyhteydellä tietoliikenneverkkoon liitettyjä, tai yhteys muodostetaan langattomasi! käyttäen radioyhteyttä tai infrapunayhteyttä. Edullisimmin keksinnön mukaisen tiedontulostusjärjestelmän edut tulevat esiin siirrettäessä dataa radioteitse 10 kannettavalta tietoiiikennepäätelaitteelta kiinteälle, tulostimeen kytketylle tietolii-kennepäätelaitteelle. Selkeyden ja yksinkertaisuuden vuoksi jatkossa toisesta tie-toliikennepäätelaitteesta käytetään nimitystä kannettava päätelaite, ja toisesta kiinteä laite.

Keksinnön mukaisessa tiedontulostusjärjestelmässä kannettavalta päätelaitteelta 15 tulostettavaksi haluttu informaatio (data) muutetaan ensin sovelluksesta riippumattomaan datansiirtoformaattiin, joka on myös tiedontulostusjärjestelmän fyysisestä toteutuksesta riippumaton. Tämän jälkeen tulostettavaksi haluttu data siirretään sovelluksesta riippumattomassa datansiirtoformaatissa kannettavalta päätelaitteelta halutussa tietoliikenneverkossa olevalle kiinteälle laitteelle, esimerkiksi henkilö-20 kohtaiselle tietokoneelle.

:.· Tulostamisen suorittamiseksi kiinteän laitteen prosessori suorittaa siihen asennettua laitteistoriippumatonta välitysohjelmaa. Välitysohjelman tarkoituksena on siirtää vastaanotettu data edelleen tulostettavaksi. Välitysohjelma tunnistaa vastaanottamansa datan olevan sovelluksesta riippumattomassa datansiirtoformaa-25 tissa esimerkiksi siirrettyyn dataan lisätystä määrätystä tulostustunnisteesta. So- :. velluksesta riippumattomalle datansiirtoformaatille on mahdollista määritellä myös « · oma dataosoite, jolloin välitysohjelma olettaa automaattisesti, että tästä osoitteesta saapuva data on mainitussa sovelluksesta riippumattomassa datansiirtoformaatissa. Tällöin mitään ylimääräistä tulostustunnistetta siirrettävään dataan ei ole 30 tarpeen lisätä lähetyspäässä. Vastaanotettuaan sovelluksesta riippumattomassa 5 102923 datansiirtoformaatissa olevan datan välitysohjelma purkaa sen käyttöjärjestelmälle ja kiinteään laitteeseen jo ennestään asennetulle tulostinajurille soveliaaseen muotoon. Tämän jälkeen välitysohjelma ohjaa puretun datan edelleen tulostinaju-: rille, josta se edelleen välittyy tulostimelle käyttöjärjestelmän ohjaamana. Tulostus 5 kiinteältä laitteelta tulostimelle tapahtuu samalla tavalla kuin jos tulostettava data olisi alunperin muodostettu kiinteässä laitteessa. Tulostinajuri ja tulostin eivät edes tiedä, että tulostettava data on lähtöisin kiinteän laitteen ulkopuolelta. Erona esimerkiksi mainittuun patenttijulkaisuun US 5,175,762 on mm. se, ettei kiinteässä laitteessa edullisesti tarvita sitä ohjelmaa, jolla tulostettava data alunperin on luotu 10 kannettavassa päätelaitteessa.

Koska keksinnön mukaisen tiedontulostusjärjestelmän yhteydessä käytettävä sovelluksesta riippumaton datansiirtoformaatti on myös laitteistosta riippumaton, voidaan yhtä ja samaa välitysohjelmaa edullisesti käyttää kaikissa tulostukseen soveltuvissa kiinteissä laitteissa ja verkoissa tulostimen tulostinajureista ja tulostimi-15 en tyypeistä riippumatta. Samasta syystä edes välitysohjelmaa kiinteään laitteeseen asennettaessa ei käytettävissä olevien tulostimien tyyppiä tarvitse tietää. Välitysohjelma on edullisesti asennettavissa kiinteään laitteeseen esimerkiksi disketiltä, mutta se on mahdollista asentaa myös tietoliikenneverkon välityksellä. Mikäli käytettäväksi valittu tulostin ymmärtää mainittua yleistä riippumatonta datan-20 siirtoformaattia, voidaan haluttu data siirtää keksinnön mukaisessa tiedonsiirtojärjestelmässä sovelluksesta riippumattomassa datansiirtoformaatissa kannettavalta ;/ päätelaitteelta suoraan tulostimelle.

Sovelluksesta riippumattoman datansiirtoformaatin siirtäminen kannettavalta päätelaitteelta tulostimelle tai tulostimen kanssa samaan tietoliikenneverkkoon 25 kytketylle kiinteälle laitteelle voi edullisesti tapahtua radioteitse, käyttäen infrapu-nayhteydellä tapahtuvaa tiedonsiirtoa tai johdinyhteydellä. Johdinyhteys on mah- * ** dollista toteuttaa muun muassa optisella kuidulla tai galvaanisen yhteyden tarjoamalla kaapelilla.

Keksinnön mukaiselle tiedontulostusjärjestelmälle on tunnusomaista se, että en-30 simmäisen päätelaitteen datanmuokkaamisvälineet käsittävät formaattigeneraat- 6 102923 torin, joka on järjestetty prosessoimaan lähetettävää dataa sovelluksesta riippumattomaan datansiirtoformaattiin, datanlähettämisvälineet on järjestetty ottamaan yhteys matkaviestinverkon kautta mainittuun toiseen päätelaitteeseen ja siirtämään mainitussa riippumattomassa datansiirtoformaatissa oleva data matkavies-5 tinverkon kautta toiselle päätelaitteelle, toinen päätelaite käsittää formaatinpurku-välineet, jotka on järjestetty purkamaan mainitussa riippumattomassa datansiirto-formaatissa oleva data datantulostusvälineille soveliaaseen muotoon tulostamista varten.

Keksinnön mukaiselle päätelaitteelle on tunnusomaista se, että että päätelaitteen 10 datanmuokkaamisvälineet käsittävät formaattigeneraattorin, joka on järjestetty prosessoimaan lähetettävää dataa sovelluksesta riippumattomaan datansiirtoformaattiin ja mainitut datanlähettämisvälineet on järjestetty ottamaan yhteys matkaviestinverkon kautta toiseen päätelaitteeseen ja siirtämään mainitussa riippumattomassa datansiirtoformaatissa oleva data matkaviestinverkon kautta toiselle 15 päätelaitteelle tulostamista varten.

Keksinnön mukaiselle menetelmälle tiedon tulostamiseksi on tunnusomaista se, että ennen datan siirtämistä data muokataan ensimmäisellä päätelaitteella sovelluksesta ja tulostimista riippumattomaan datansiirtoformaattiin, toisella päätelaitteella vastaanotettu data muokataan tulostimille soveliaaseen muotoon ja siirre-20 tään edelleen tulostimille tulostamista varten.

Keksinnön mukaista tiedontulostusjärjestelmää, joka käyttää sovelluksesta riippumatonta datansiirtoformaattia, kuvataan seuraavassa yksityiskohtaisesti. Selityksessä viitataan oheisiin piirustuksiin, joissa kuva 1 esittää erästä keksinnön mukaista tiedontulostusjärjestelmää, joka 25 käyttää sovelluksesta riippumatonta datansiirtoformaattia, kuva 2A esittää lohkokaaviona erästä keksinnön mukaisen kannettavan päätelaitteen toteutusmuotoa, joka käyttää sovelluksesta riippumatonta datansiirtoformaattia, 7 102923 kuva 2B esittää lohkokaaviona erästä toista keksinnön mukaisen kannettavan päätelaitteen toteutusmuotoa, joka käyttää sovelluksesta riippumatonta datansiirtoformaattia, kuva 3A esittää lohkokaaviona tietoliikenneverkkoon ja tulostimiin liitetyn 5 keksinnön mukaisen päätelaitteen erään toteutusmuodon rakennetta, kuva 3B esittää lohkokaaviona erään keksinnön mukaisen päätelaitteen rakennetta, joka kykenee suoraan tulostamaan sovelluksesta riippumatonta datansiirtoformaattia, kuva 4 esittää erästä esimerkkiä keksinnön mukaisen kannettavan päätelait-10 teen ja kiinteän laitteen välisestä kommunikaatiosta sovelluksesta riip pumatonta datansiirtoformaattia käyttävän tulostuksen yhteydessä, ja kuva 5 esittää esimerkkiä siirtokehyksestä, jossa sovelluksesta riippumattomassa datansiirtoformaatissa olevaa dataa voidaan siirtää keksinnön mukaisten päätelaitteiden välillä.

15 Seuraavassa keksinnön mukaista tiedontulostusjärjestelmää selostetaan eräiden edullisten toteutusmuotojen avulla. Mikään ei kuitenkaan rajoita keksinnön käyttöä myös tekniseltä toteutukseltaan eroavissa mutta keksinnön piiriin kuuluvissa järjestelmissä.

• ·

Kuvassa 1 on esitetty eräs edullinen keksinnön mukaisen tiedontulostusjärjestel-20 män toteutusmuoto, joka hyödyntää sovelluksesta riippumatonta datansiirtoformaattia. Se käsittää kannettavan päätelaitteen 10, joka on liitetty tietoliikenneverkkoon, tässä tapauksessa paikallisverkkoon 22. Tyypillinen, ja hyvin yleinen paikal- « . lisverkko 22 on LAN (Local Area Network) -verkko. Kuvassa 1 paikallisverkkoon 22 on liitetty kaksi tietokonetta 20, 21 sekä kaksi tulostinta 31, 33. Paikallisverk-25 koon 22 liitetyt kiinteät laitteet, eli tietokoneet 20, 21 ja tulostimet 31, 33 kykenevät siirtämään dataa toistensa välillä. Tämä mahdollistaa esimerkiksi sen, että tietokone 20 kykenee tulostamaan tarvittaessa dataa sekä tulostimelta 31 että tulosti- e 102923 meitä 33. Tietoliikennejärjestelmään kytkettyihin tietokoneisiin 20, 21 on lisäksi liitetty henkilökohtaiset tulostimet 30, 32. Näitä henkilökohtaisia tulostimia 30, 32 käytetään yleisimmin ainoastaan paikallisesti, mutta tarvittaessa myös henkilökohtaisten tulostimien 30, 32 kapasiteetti on tunnetusti mahdollista jakaa kaikkien pai-5 kallisverkkoon kytkettyjen tietokoneiden 20, 21 kesken, kuten esimerkiksi Microsoft Windows for Workgroups -käyttöympäristössä.

Kannettava päätelaite 10 liitetään paikallisverkkoon 22 esimerkiksi käyttäen infra-punayhteydellä tapahtuvaa tiedonsiirtoa kannettavaan päätelaitteeseen 10 sijoitetun infrapunalähetinvastaanotinelementin 11 ja tietokoneeseen 20 sijoitetun infra-10 punalähetinvastaanotinelementin (ei esitetty kuvassa) välillä. Vaihtoehtoisesti liittyminen on mahdollista toteuttaa myös optisella tai galvaanisella johdinyhteydellä. Kun kannettava päätelaite 10 on kytkeytyneenä paikallisverkkoon 22 tietokoneen 20 välityksellä, ovat kaikki suoraan paikallisverkkoon 22 kytketyt tulostimet 31, 33 kannettavan päätelaitteen 10 käytettävissä. Haluttaessa tulostaminen on mahdol-15 lista myös henkilökohtaisen tulostimen 30 avulla. Tulostus onnistuu myös tulostimen 32 avulla, mikäli tulostimen 32 resurssit on asetettu jaettavaksi paikallisverkkoon kytkeytyneiden muiden tietokoneiden 20 kesken ja että sekä tietokone 21 että tulostin 32 ovat toimintavalmiina.

Keksinnön mukaisessa, sovelluksesta riippumatonta datansiirtoformaattia 44 20 käyttävässä, tiedontulostusjärjestelmässä kannettavan päätelaitteen 10 ei edulli-sesti tarvitse tietää paikallisverkkoon 22 kytkettyjen tulostimien 31, 33 eikä tietokoneisiin 20, 21 kytkettyjen henkilökohtaisten tulostimien 30, 32 tyyppiä. Tästä syystä kannettavassa päätelaitteessa 10 ei tarvita tulostinajureita, eikä kannettavan päätelaitteen 10 asetuksia tarvitse muuttaa tulostinta 30, 31, 32, 33 valittaes-25 sa. Tulostimen valinta suoritetaan paikallisverkkoon kytketyssä tietokoneessa 20, jossa valinnan suorittaa tietokoneeseen 20 asennettu välitysohjelma 55 (ks. kuvat 3A ja 3B). Tulostimena on edullisesti mahdollista käyttää tietokoneen oletustulos-timeksi asetettua tulostinta, jolloin välitysohjelman 55 ei tarvitse valita tulostinta. Välitysohjelmaa 55, sen toimintaa, sekä välitysohjelman 55 käyttämää keksinnön 9 102923 mukaista sovelluksesta riippumatonta datansiirtoformaattia 44 kuvataan tarkemmin kuvien 2A, 2B, 3A ja 3B selityksen yhteydessä.

Käytettäessä infrapunayhteyttä tai mekaanista johdinyhteyttä, on siirtoyhteydellä mahdollista käyttää suurta siirtonopeutta tulostuksen nopeuttamiseksi. Mikäli kan-5 nettavalla päätelaitteella 10 operoidaan toimiston ulkopuolella, suoritetaan tulostus langattomasi käyttäen radioyhteyttä. Tämä on eräs edullisimmista keksinnön käyttökohteista. Esimerkki soveltuvasta langattomasta tiedonsiirtomenetelmästä on GSM (Global System for Mobile Communications) -matkaviestinjärjestelmästä alan ammattimiehelle tuttu datakanava. Tiedonsiirtoyhteyden aikaansaamiseksi 10 kannettavalta päätelaitteelta 10 tukiaseman 24 ja televerkon 23 kautta paikallisverkkoon 22 on tunnettua järjestää televerkon 23 ja paikallisverkon 22 välille sovitin 25. Paikallisverkon 22 ja sovittimen 25 avulla toteutettu tiedonsiirtoyhteys mahdollistaa myös suurinopeuksisen tiedonsiirron muihin verkkoihin. Tämä toteutustapa sopii erityisesti suuryrityksille jotka tarvitsevat suurta tiedonsiirtokapasiteettia ja 15 useita samanaikaisia tiedonsiirtoyhteyksiä.

Mikäli tietokone 21 varustetaan modeemilla 26, kannettava päätelaite 10 voi kytkeytyä tietokoneeseen 21 suoraan ilman paikallisverkkoa 22 ja sovitinta 25. Tällöin kannettava päätelaite 10 avaa radioyhteyden tukiasemaan 24, joka on kytkeytyneenä televerkkoon 23. Televerkosta 23 yhteys tietokoneeseen 21 muodoste-20 taan modeemiin 26 välityksellä käyttäen normaaleja puhelinlinjoja. Alan ammatti-.. miehelle on selvää, että yhteyden muodostus tietokoneelta 21 kannettavalle päätelaitteelle 10 tapahtuu saman periaatteen mukaisesti, mutta käänteisessä järjestyksessä. Modeemin 26 avulla suoritettu liityntä on helppo ja edullinen toteuttaa, ja se soveltuu erityisesti yksityisille käyttäjille ja pienyrityksille. Samaa modeemia 26 25 käyttäen tietokone 21 voi kytkeytyä myös muihin tietoliikenneverkkoihin, kuten In-: temet-verkkoon, samaa periaatetta noudattaen. Modeemi 26 voi olla myös niin sanottu korttimodeemi, jolloin se on asennettuna tietokoneen 21 sisälle. Yhteys kannettavalta päätelaitteelta 10 tietokoneelle 21 on mahdollista toteuttaa myös suoraan radioteitse ilman modeemia 26 ja televerkkoa 23. Tämä on toteutettavis-30 sa siten, että tietokone 21 varustetaan esimerkiksi sen PCMCIA (Personal Com- 10 102923 puter Memory Card International Association) -väylään liitettävällä datakortilla 27 sekä matkaviestimellä 28. Tällöin datayhteys kannettavalta päätelaitteelta 10 matkaviestimelle 28 on mahdollista toteuttaa käyttäen esimerkiksi jo aiemmin mainittua GSM-järjestelmän tarjoamaa datakanavaa.

5 Kuva 2A esittää lohkokaaviona erään keksinnön mukaisen kannettavan päätelaitteen 10 rakennetta, joka hyödyntää sovelluksesta riippumatonta datansiirtofor-maattia 44. Kannettava päätelaite 10 käsittää ainakin yhden sovelluksen 40. Sovellus 40, kuten muutkin mahdolliset sovellukset, ovat talletettuina ohjelmina kannettavan päätelaitteen 10 muistissa 41. Sovellus 40 voi olla esimerkiksi tekstin-10 käsittelyohjelma, telefax-palvelu tai Intemet-palvelu. Kannettavan päätelaitteen 10 prosessori 60 käsittelee ja prosessoi sovelluksen 40 dataa 48 sovellukselle 40 ominaisessa muodossa kannettavan päätelaitteen 10 muistissa 41. Mikäli sovelluksia 40 on useita, esimerkiksi tekstinkäsittelysovellus, telefaxsovellus, kuvanpiir-tosovellus ja Intemet-sovellus, ei jokaisen sovelluksen 40 muistiin 41 tallettama 15 data 48 välttämättä ole samassa muodossa, eli formaatissa. Syynä formaattien eroavuuksiin on esimerkiksi sovelluksen 40 tekstin tai kuvien tallettamisessa käyttämä tarkkuus eli resoluutio, tai se, tallettaako sovellus 40 datan 48 tekstimuotoisena (esimerkiksi vakiintuneina ASCII-merkkeinä, jolloin kukin merkki on esitetty kahdeksalla bitillä) tai sovellukselle 40 ominaisessa muodossa, esimerkiksi binää-20 rimuodossa.

Keksinnön mukaisen, sovelluksesta riippumatonta datansiirtoformaattia 44 hyödyntävän, tiedonsiirtojärjestelmän eräs olennainen osa on formaattigeneraattori 42. Se on mahdollista toteuttaa esimerkiksi kannettavan päätelaitteen 10 muistiin 41 talletetun ohjelman avulla, jonka prosessori 60 suorittaa. Formaattigeneraatto-25 riohjelma 42 voi olla kannettavaan päätelaitteeseen 10 sisäänrakennettu, mutta edullisesti se on myös jälkikäteen esimerkiksi disketiltä asennettavissa, mikäli kannettavan päätelaitteen 10 käyttöjärjestelmä ja rakenteellinen toteutus sen mahdollistavat. Formaattigeneraattori 42 muokkaa sovellukselle 40 ominaisessa alkuperäisessä formaatissa olevan datan 48 sovelluksesta 40 riippumattomaan 11 102923 formaattiin 44, jota tässä kutsutaan myös lyhyemmin riippumattomaksi formaatiksi 44.

Formaattigeneraattorissa 42 datamuunnos formaatista toiseen suoritetaan matemaattisilla menetelmillä, jotka ovat kullekin dataformaatille ominaiset. Seuraavas-5 sa kuvataan eräs formaatinmuunnosesimerkki, jossa matemaattisessa muodossa esitetty ympyrä muutetaan bittikartaksi. On korostettava, että riippumattoman formaatin 44 rakenne määrää sen, kuinka formaattimuunnos on edullisinta tehdä. Useinkaan muunnosta bittikartaksi ei tarvitse suorittaa.

Aluksi varataan tarvittavan kokoinen kaksiulotteinen muistiavaruuden osa, johon 10 generoitavat bittikartan bitit sijoitetaan. Tulostettavan kuvasivun koko, tiedonsiirrossa käytettävä resoluutio sekä käytettävien värisävyjen lukumäärä määrittävät tarvittavan muistiavaruuden koon. Oletetaan yksinkertaisuuden vuoksi kuva mustavalkoiseksi, ja että looginen “0" vastaa valkoista, ja looginen “1” vastaa mustaa väriä. Asetetaan aluksi varatun kaksiulotteisen muistiavaruuden kaikki bitit valkois-15 ta kuvaelementtiä vastaavaksi “0”:ksi. Jos alkuperäinen ympyrä on esitetty keskipisteen koordinaattien, ympyrän säteen ja kehän viivapaksuuden avulla, aloitetaan bittikartaksi muuttaminen ympyrän keskipisteestä. Ympyrän keskipisteen koordinaatit vastaavat varatun kaksiulotteisen muistiavaruuden tiettyä muistilohkoa, tässä tapauksessa yhtä muistibittiä. Laskemalla riittävällä laskentatarkkuudella ympy-20 rän keskipistettä vastaavasta muistibitistä kaksiulotteisesti muistiavaruudessa joka suuntaan säteen osoittama etäisyys bitteinä, ja asettamalla lähimmät muistibitit mustaa vastaaviksi “1”:ksi, saadaan ympyrä siirrettyä bittikartaksi. Näin menetellen ympyrän kehän viivanpaksuus olisi vain noin yksi bitti (vastaa kuvaruudulla esitettynä tyypillisesti yhtä kuvaelementtiä eli pikseliä), joten viivapaksuuden ollessa 25 suurempi useampi vierekkäinen bitti ympyrän kehältä asetetaan "1”:ksi, eli mustaksi. Edellä kuvattu formaattimuunnos on esimerkki alan ammattimiehelle tutusta * ♦ · matemaattisista menetelmästä, jolla digitaalisessa muodossa esitettyä informaatiota on mahdollista siirtää formaatista toiseen.

Mikäli formaattigeneraattori 42 kykenee suoraan käsittelemään dataa 48, ei sovel-30 luksen 40 välttämättä tarvitse osallistua datan 48 prosessointiin ollenkaan. Näin 12 102923 on tilanne esimerkiksi silloin, kun tulostettavaksi haluttu tiedosto on suoraan Windows -käyttöympäristön mukaisena WMF (Windows Meta File) -tiedostona. Sovelluksen 40 ei tällöin välttämättä tarvitse olla edes aktiivisessa tilassa, vaan for-maattigeneraattori 42 hakee siirrettäväksi halutun WMF-tiedoston suoraan muis-5 tista41.

Useissa tapauksissa formaattigeneraattori 42 ei kykene muuttamaan sovellukselle 40 spesifistä dataa 48 suoraan sovelluksesta riippumattomaan formaattiin 44.

Tämä johtuu siitä, että useat tietokoneohjelmat käyttävät tiedon tallentamiseen sovellukselle ominaista (proprietary) formaattia, jota muut tietokoneohjelmat eivät 10 kykene tulkitsemaan. Tällöin sovellus 40 ensin suorittaa muunnoksen sovellukselle 40 ominaisesta datasta 48 formaattigeneraattorille 42 soveliaaseen muotoon, ja prosessori 60 edelleen välittää datan formaattigeneraattorille 42. Näitä formaatti-generaattorille 42 soveliaita dataformaatteja voi olla useampia, esimerkkeinä mainittakoon Windows käyttöympäristöstä tutut WMF- ja BMP (bitmap) -formaatit.

15 Koska prosessori 60 edullisesti suorittaa sekä sovelluksen 40 että formaattigene-raattorin 42 toiminnot, on tiedonsiirto formaatista riippumatta näiden kahden ohjelman välillä tehokkaasti järjestettävissä.

Riippumaton formaatti 44 esittää datan 48 sellaisessa muodossa, että riippumatonta formaattia 44 vastaanottavassa kiinteässä laitteessa 20 (kuva 3A), tulosti-20 mistä 30, 31 ja niiden tulostinajureista 56, 57 riippumatta data 48 on purettavissa ja edelleen tulostettavissa tulostimella 30 tai 31. Tämä on saatu aikaan siten, että kiinteän laitteen 20 prosessorin 62 suorittama välitysohjelma 55 muuttaa riippumattoman formaatin 44 tulostinajureille 56, 57 tulostamista varten soveliaaseen formaattiin. Itse datan muuttaminen formaatista toiseen toteutetaan käyttäen vas-25 taavia matemaattisia menetelmiä kuten edellä kuvattiin formaattigeneraattorin 42 selityksen yhteydessä. Vastaanottopäässä tulostinajureille 56, 57 soveliaita for-• » » maatteja ovat esimerkiksi samat WMF- ja BMP-formaatit, joita on mahdollista käyttää tiedonsiirtoon lähetyspäässäkin. Formaattigeneraattorin 42 ja välitysohjel-man 55 toimintaa ja tulostusta kuvataan tarkemmin selityksen loppuosassa.

13 102923

Sekä lähettävässä että vastaanottavassa laitteessa on siirtokontrollerit 43 ja 54 (kuvat 2A ja 3A), jotka ohjaavat yhdessä prosessorien 60 ja 62 kanssa tiedonvälitystä kannettavan päätelaitteen 10 ja kiinteän laitteen 20 välillä. Tässä keksinnön mukaisessa, riippumatonta formaattia 44 hyödyntävässä tiedontulostusjärjestel-5 män edullisessa toteutusmuodossa on käytettävissä kolme erillistä tiedonsiirtoväylää. Kannettavan päätelaitteen 10 prosessorin 60 ohjaamana siirtokontrolleri 43 valitsee haluttaessa siirtotieksi radiokanavan, jolloin tiedonsiirto kannettavalta päätelaitteelta 10 kiinteälle laitteelle 20 tapahtuu käyttäen lähetin/vastaanottimia 45 ja 51. Lähetin/vastaanottimet 45 ja 51 on toteutettu esimerkiksi käyttäen GSM-10 matkapuhelimista tuttuja radio-osia. Kannettavan päätelaitteen 10 lähe-tin/vastaanotin 45 käsittää tällöin myös GSM-datasiirrossa tarvittavat modulointi-välineet.

Vastaavasti infrapunayhteydellä tapahtuvasta tiedonvälityksestä vastaavat infra-punalähetin/vastaanotin 46 ja infrapunalähetin/vastaanotin 52. Tiedonsiirto tapah-15 tuu esimerkiksi käyttäen alan ammattimiehelle tuttua Infrared Data Associationin IrDA-protokollaa. Mikäli kannettava päätelaite 10 ja kiinteä laite 20 on yhdistetty toisiinsa fyysisellä johdinyhteydellä, tapahtuu tiedonsiirto siirtokontrollerien 43 ja 54 suorittamana edullisesti sarja- tai rinnakkaisväylää 47 ja sarja- tai rinnakkaisväylää 53 käyttäen.

20 Kuvassa 2B on esitetty eräs toinen keksinnön mukaisen päätelaitteen 10 toteutusmuoto, joka hyödyntää riippumatonta datansiirtoformaattia 44. Siinä kannettava Λ · päätelaite 10 käsittää kannettavan tietokoneen 50, sen PCMCIA (Personal Computer Memory Card International Association) -väylään 80 liitettävän datakortin 81A sekä perinteisen matkaviestimen 82A. Vaihtoehtoisesti kannettavan tietoko-25 neen asemesta on mahdollista käyttää perinteistä pöytämallista tietokonetta, mi-käli se on varustettu PCMCIA-väylällä 80. Kannettavan tietokoneen prosessorilla 68 toteutettu sovelluksen 40 käsittelemän datan 48 muokkaaminen formaattigene-raattorilla 42 riippumattomaan formaattiin 44 tapahtuu kuten edellisissä kappaleissa on kuvattu. Erona kuvassa 2A esitettyyn toteutusmuotoon on lähinnä se, että 30 radio-osat eivät ole rakennetut kiinteästi kannettavaan päätelaitteeseen 10. Kun 14 102923 kuvan 2B mukaisella keksinnön toteutusmuodolla lähetetään riippumattomassa formaatissa 44 olevaa dataa radioteitse, tapahtuu se edullisesti kannettavan tietokoneen 50 PCMCIA-väylään 80 sijoitettavan datakortin 81A avulla. Datakortti 81A käsittää muun muassa tiedonsiirtoprotokollat datan välittämiseksi tietokoneen 50 5 ja matkaviestimen 82A välillä. Datakortti 81A ja matkaviestin 82A liitetään toisiinsa liityntäkaapelilla. Vaihtoehtoisesti PCMCIA -väylään liitettävä datakortti 81A ja matkaviestin 82A on mahdollista korvata erityisellä PCMCIA-väylään liitettävällä radiomodulilla, jossa datakortin 81A ja matkaviestimen 82A toiminnot on integroitu samaan moduliin tilan ja virran säästämiseksi.

10 Mikäli kannettavassa tietokoneessa 50 ei ole datakortille 81A soveltuvaa PCMCIA-väylää 80 tai väylä on jo varattu, on datayhteys toteutettavissa myös käyttäen infrapunayhteyttä 46 tai esimerkiksi sarja/rinnakkaisväylää 47. Tällöin tarvitaan kannettavan tietokoneen 50 ja datakortin 81B välille datakorttilaajennin 83. Data-korttilaajennin 83 kytkeytyy kannettavaan tietokoneeseen 50 joko käyttäen infra-15 punayhteyttä 46 tai liityntäkaapelia sarja/rinnakkaisporttiin 47. Datakorttilaajennin 83 on kytkettävissä datakorttiin 81B ja matkaviestimeen 82B esimerkiksi suoraan liittimillä (ei esitetty kuvassa). Datakorttilaajennin muuttaa infrapunayhteydeltä 46 tai sarja/rinnakkaisväylältä 47 välittämänsä riippumattomassa formaatissa 44 olevan datan 48 datakortille 81B soveliaaseen muotoon. Datakortilta 81B data välittyy 20 edelleen matkaviestimelle 82B ja edelleen tukiasemalle 24 kuten edellisessäkin kappaleessa kuvatussa vaihtoehdossa.

• t

Eräässä keksinnön mukaisessa, riippumatonta formaattia 44 hyödyntävässä tulos-tusjärjestelmässä kannettava päätelaite 10 on toteutettavissa siten, että kuvassa 2B esitetty formaattigeneraattori 42 sijoitetaan PCMCIA-väylään 80 asennetta-25 vaan erityiseen datakorttiin 81 A. Formaattigeneraattori 42 on mahdollista toteuttaa datakortin 81A muistiin (ei esitetty kuvassa) asennettuna ohjelmana, mutta se on a · mahdollista toteuttaa myös integroituna esimerkiksi ASIC (Application Specific Integrated Circuit) -piiriin. Kun PCMCIA-väylän 80 kautta tapahtuva datasiirto suoritetaan käyttäen tietoliikenneohjelmaa, joka hyödyntää ainoastaan Windows-30 käyttöympäristölle ominaisia API (Application Programming Interface) -komentoja, 15 102923 ja formaattigeneraattori 44 on toteutettu kannettavan tietokoneen 50 ulkopuolella, on tiedonsiirto riippumattomassa formaatissa 44 toteutettavissa edullisesti ilman että kannettavaan tietokoneeseen 50 tarvitsee asentaa erillistä formaattigeneraat-toriohjelmaa 42. Kaikkein kehittyneimmissä järjestelmissä käyttöjärjestelmä osaa 5 automaattisesti alustaa PCMCIA -korttipaikkaan asennetun PCMCIA-kortin, joten tällä menetelmällä saavutetaan erittäin helppo asennettavuus. Mikäli datan 48 prosessointi riippumattomaan formaattiin 44 suoritetaan kannettavan tietokoneen 50 ulkopuolella, ei kannettavan tietokoneen prosessoria 68 edullisesti kuormiteta, vaan prosessorin 68 suorituskyky on hyödynnettävissä muihin tarkoituksiin.

10 Kuvassa 3B on esitetty tulostimen 30 toteutusta lohkokaaviona. Tulostin 30 on varustettu infrapunalähetinvastaanottimella 34, joten sen on mahdollista kommunikoida suoraan kannettavan päätelaitteen 10 kanssa. Tulostin 30 osaa suoraan tulkita keksinnön mukaista riippumatonta datansiirtoformaattia 44, joten tietokonetta 20 tai paikallisverkkoa 22 ei edullisesti tarvita. Tulostimen 30 prosessori 66 yh-15 dessä välitysohjelman 55 kanssa huolehtii riippumattoman formaatin 44 purkamisesta tulostinyksikölle 64 sopivaan muotoon. Tulostinyksikkö 64 on rakenteeltaan alan ammattimiehelle tuttu, esimerkiksi laser-tulostimista tai mustesuihkutulostimista, ja se tulostaa halutun informaation esimerkiksi paperille.

Ennen varsinaisen kannettavassa päätelaitteessa 10 prosessoidun riippumatto-20 maan formaattiin 44 muokatun datan 48 siirtämistä kuvissa 2A ja 2B esitetty kannettava päätelaite 10 ja kuvissa 3A ja 3B esitetyt kiinteät laitteet 20 ja 30 voivat kommunikoida keskenään optimaalisten, tulostuksessa käytettävien parametrien määrittelemiseksi. Esimerkki kannettavan päätelaitteen 10 ja kiinteän laitteen 20 välisestä kommunikoinnista, riippumattoman formaatin 44 käytöstä, suoran tulos-25 tustunnisteen käytöstä, riippumattoman formaatin 44 siirrosta, riippumattoman formaatin 44 purkamisesta tulostinajureille 56, 57 soveliaaseen muotoon sekä itse * * · tulostuksesta on seuraavassa kuvattu yksityiskohtaisesti nojautuen kuviin 4 ja 5. Mikäli tällaista kuvatun kaltaista kättelyoperaatiota ei suoriteta, käyttävät sekä kannettava päätelaite 10 että kiinteät laitteet 20 ja 30 oletusasetuksia.

ie 102923

Lohkossa “tulostus tulossa” 70 kannettavan päätelaitteen 10 prosessori 60 lähettää siirtokontrollerin 43 käyttämää siirtotietä 45, 46, 47 pitkin sanoman kiinteälle laitteelle 20, jossa se ilmoittaa haluavansa tulostaa kiinteän laitteen 20 tulostimelle 30-33. Kannettavan päätelaitteen 10 ei edullisesti tarvitse tietää itse tulostimista 5 30-33 tai niiden asetuksista mitään. Vastaanotettuaan sanoman kiinteän laitteen 20 prosessori 62 lähettää kannettavalle päätelaitteelle 10 kuittaussanoman 71. Kuittaussanomaan 71 kiinteän laitteen 20 prosessorin 62 on mahdollista sisällyttää käytettävissä olevien tulostimien parametrit, kuten esimerkiksi tulostimien resoluutio, käytettävissä olevat paperikoot, paperin asento (vaaka- tai pystytulostus) ja 10 suurimman tulostettavissa olevan kuva-alan koko. Näiden tietojen perusteella kannettava päätelaite 10 voi halutessaan valita käytettävän tulostimen, tai vaihtoehtoisesti käyttää oletustulostinta. Tällainen kahden eri terminaalin välillä käytävä tietojen vaihto yhteydellä käytettävien parametrien sopimiseksi on alan ammattimiehelle tunnettua esimerkiksi modeemeista.

15 Vastaanotettuaan kuittauksen 71, kannettavan päätelaitteen 10 prosessori 60 voi lähettää parametripyynnön 72 kiinteälle laitteelle 20, jossa se ilmoittaa, mitä tulostinta ja mitä asetuksia kannettava päätelaite 10 haluaa kiinteän laitteen 20 tulostettaessa käyttävän. Mikäli kuittaussanomaan 71 sisälletyt asetukset vastaavat kannettavan päätelaitteen 10 tulostusasetuksia, ei parametripyyntöä 72 edullisesti 20 tarvitse lähettää ollenkaan, vaan kannettavan päätelaitteen 10 prosessori voi suoraan ohjata sovelluksen 40 prosessoiman datan 48 formaattigeneraattorille 42 :/ prosessointia varten. Tämä tapahtuu lohkossa 74. Mikäli parametripyynnön 72 lähettäminen oli tarpeen, kuten esimerkiksi silloin kun kannettava päätelaite 10 haluaa lähettää alemmalla resoluutiolla kuin mihin kiinteän laitteen 20 tulostimet ky-25 kenevät, vahvistaa kiinteä laite 20 käytettävät asetukset vahvistussanomalla 73. Mikäli mahdollisesti käydyssä kättelyssä syntyy ongelmia, ovat päätelaitteet 10, 20, 30 asetettavissa tilaan, jossa ne esimerkiksi tietyn ennalta määrätyn aikavakion täytyttyä toimivat oletusasetuksilla. Täten tulostus on mahdollista, vaikka kätte-lyoperaatio epäonnistuisikin.

17 102923

Lohkossa 74 formaattigeneraattori 42 prosessoi käyttäen prosessoria 60 sovelluksen 40 käsittelemän datan 48 riippumattomaan formaattiin 44. Riippumattomaksi formaatiksi 44 valitaan semmoinen, jonka avulla tiedonsiirto kannettavalta päätelaitteelta 10 kiinteälle laitteelle 20 sujuu mahdollisimman tehokkaasti verrattuna 5 kulloiseenkin käyttötilanteeseen. Riippumattoman formaatin 44 valintakriteereinä on mahdollista käyttää siirrettävän datan määrää, datan 48 sisältämän informaation luonnetta tai valittua siirtotietä 45, 46, 47. Tiedonsiirrossa käytetään formaattia, joka rajoittuu niihin tulostusasetuksiin, jotka määräytyvät edellä kuvattujen lohkojen 70-73 mukaisesti. Näin esimerkiksi graafisen tiedon siirto suoritetaan käyttäen 10 kannettavan päätelaitteen 10 mahdollistamaa resoluutiota, jos se on alempi kuin kannettavan laitteen 20 käyttöön valitseman tulostimen 30-33 resoluutio. Vastaavasti tiedonsiirtoon käytetään oletusarvona tulostimen 30-33 mahdollistamaa suurinta resoluutiota, jos se on alempi kuin kannettavan päätelaitteen 10 mahdollistama suurin resoluutio. Näin tiedonsiirtoon ei varata enempää siirtokapasiteettia 15 kuin on tarpeen. Mikäli siirrettävän tiedon määrä kuitenkin on suuri verrattuna käytettävissä olevaan tiedonsiirtokapasiteettiin, kuten yleensä on asian laita operoitaessa radioteitse, on resoluutiota mahdollista alentaa tiedonsiirron nopeuttamiseksi ja tiedonsiirtokustannusten alentamiseksi. Tällöin tietenkin siirrettävän tekstin, grafiikan ja muun informaation laatu huononee.

20 Itse riippumattomana formaattina 44 on mahdollista käyttää periaatteessa mitä tahansa sivunkuvauskieltä. Esillä olevan keksinnön kannalta oleellisinta on se, j.* että kannettavan päätelaitteen 10 formaattigeneraattori 42 muodostaa sellaista riippumatonta formaattia 44, jonka kiinteän laitteen 20 välitysohjelma 55 purkaa tulostinajureille 56, 57 (kuva 3A) tai tulostinyksikölle 64 (kuva 3B) soveliaaseen 25 muotoon. Eräs keksinnön mukaiseen tiedontulostusjärjestelmään soveltuva riippumaton formaatti 44 on WMF- ja BMP-formaattien lisäksi esimerkiksi alan am-«; mattimiehelle tuttu HTML (Hyper Text Markup Language) -sivunkuvauskieli. HTML-sivunkuvauskieli on määritelty ISO (International Standardization Organization) -standardin (ISO 8879,1986) mukaisesti.

18 102923

Sivunkuvauskieliin kuuluu oleellisena osana myös mahdollisuus sisällyttää sivuille erillisiä kuvia, jotka on koodattu käyttäen jotakin muuta koodausmenetelmää, kuten esimerkiksi JPEG-kompressiomenetelmää. JPEG (Joint Photographic Experts Group) on ISO:n kiintokuvien koodausstandardi, ja se mahdollistaa suurikokoisten 5 ja hyvälaatuisten kuvien välittämisen tiedonsiirtokaista tehokkaasti hyödyntäen. Kuvan laatua kriteerinä käyttäen kompressiosuhdetta on mahdollista säätää, joten JPEG -standardi on erittäin monipuolinen. JPEG soveltuu hyvin riippumatonta datansiirtoformaattia 44 hyödyntäviin keksinnön mukaisiin tiedontulostusjärjes-telmiin, joissa tiedonsiirrossa käytettävä oleva kapasiteetti voi olla hyvinkin erilai-10 nen eri käyttötilanteissa: radioteitse esimerkiksi GSM-järjestelmässä käytettävissä voi olla vain 9600 bit/s kun taas infrapunayhteydellä on mahdollista käyttää esimerkiksi 1.152 tai 4 Mbit/s nopeuksia.

Sivunkuvauskieliä voi keksinnön mukaisessa tiedontulostusjärjestelmässä olla useampiakin, jolloin kannettavan päätelaitteen 10 prosessori 60 valitsee formaat-15 tigeneraattorin 42 käyttöön kullekin tulostettavaksi tarkoitetulle sivulle soveliaimman sivunkuvauskielen. Tämä on edullista muun muassa sen vuoksi, että osa sivunkuvauskielistä soveltuu paremmin tekstipainotteisille (esim HTML) ja osa gra-fiikkasivuille (esim. JPEG) sivuille. Esimerkkinä muista riippumattomaksi formaatiksi 44 soveltuvista sivunkuvauskielistä mainittakoon Hewlett-Packardin kehittä-20 mä, de-facto standardiksi muodostunut HPGL-kieli (Hewlett-Packard Graphics Language). HPGL-kieli on suunniteltu piirtureille (plotter), joten se soveltuu hyvin i - muun muassa sivuille, joilla on paljon ohuista viivoista koostuvia kuvia. Toinen, siirrettävän informaation suuruudesta johtuen lähinnä suurille siirtonopeuksille soveltuva sivunkuvauskieli on EPS (Encapsulated PostScript).

25 Tiedonsiirron suorittamiseksi kannettavalta päätelaitteelta 10 kiinteälle laitteelle 20 formaattigeneraattori 42 sijoittaa haluttaessa riippumattoman formaatin 44 siirto-kehykseen 90 (kuva 5). Mikäli kiinteässä laitteessa 20 on osoitettu riippumattomassa formaatissa 44 vastaanotettavalle informaatiolle oma portti (esim. COM-portti), seuraavassa kuvatun kaltaista siirtokehystystä ei välttämättä tarvita, koska 30 data ohjautuu aina automaattisesti oikeaan osoitteeseen. Siirtokehykseen 90 on 19 102923 mahdollista sisällyttää suoratulostustunniste 91. Tähän merkityn informaation perusteella vastaanottavassa kiinteässä laitteessa 20 välitysohjelma 55 tunnistaa, että kyseessä on riippumattomassa formaatissa 44 oleva data ja osaa toimia sen mukaan, eli tehdä selostetut muunnokset ja siirtää vastaanotetun informaation 5 automaattisesti suoraan tulostimelle. Haluttaessa käyttäjältä voidaan pyytää valtuutus tulostukseen esimerkiksi tietokoneen kuvaruudulle tulostettavalla kysymy-sikkunalla. Riippumattomassa formaatissa 42 siirrettävä data on sijoitettu lohkoihin 94-94””. Datalohkojen edelle sijoitetaan kielitunnisteet 93-93"”, jotka osoittavat, mitä sivunkuvauskieltä datalohkoissa 94-94”” käytetään. Siirtokehykseen 90 on 10 myös mahdollista sisällyttää alan ammattimiehelle tunnettuja virheenkorjauspara-metrejä 92 siirtovirheiden havaitsemiseksi ja/tai korjaamiseksi. Virheenkorjauspa-rametrit on mahdollista sijoittaa myös siirtokehyksen 90 loppuun, tai jokaisen data-alueen 94-94”” jälkeen. Suoratulostustunniste 91 edullisesti sisältää tiedot lähetettävän tiedoston nimestä, koosta ja järjestelmän eri osien revisionumerot. Mikäli 15 siirrettävä tiedosto koostuu useammasta siirtokehyksestä 90, ilmaistaan eri kehysten numerot myös suoratulostustunnisteessa 91. Numerointia voidaan hyödyntää esimerkiksi siirron epäonnistuessa, jolloin on mahdollista pyytää uudelleen lähetettäväksi ainoastaan virheitä sisältäneet siirtokehykset.

Seuraavassa vaiheessa prosessori 60 valitsee ensimmäiselle sivulle soveliaan si-20 vunkuvauskielen, esimerkiksi HTML-kielen. Valitun sivunkuvauskielen tunnisteen prosessori 60 sijoittaa siirtokehyksen 90 kielitunnisteeseen 93. Nyt kun formaatti-V generaattori 42 on saanut siirtokehyksen 90 raamit valmiiksi, prosessoi kannettavan päätelaitteen 10 formaattigeneraattori 42 sovelluksen 40 sisältämän datan 48 riippumattomaan formaattiin 44, ja asettaa sen siirtokehykseen 90 sille kuuluvalle 25 paikalle, data-alueelle 94. Prosessori 60 muuttaa tarvittaessa sivunkuvauskieltä, joko sivujen välillä tai vaikka sivun keskelläkin, ja niin tehdessään generoi aina uuden kielitunnisteen 93’, minkä perään taas asettaa data-alueelle 94’ uuden, eri . sivunkuvauskielellä generoidun datan. Kun siirtokehys 90 on kokonaisuudessaan - valmis, asettaa formaattigeneraattori 42 sen siirtotielle valmiiksi lohkoon 75. Siirto- 30 kehyksien 90 määrää ja kokoa optimoidaan siirrettävän datamäärän ja käytetyn siirtoyhteyden laadun perusteella, jotta tiedonsiirtoyhteys toimisi mahdollisimman 20 102923 tehokkaasti ja luotettavasti. Siirtokehys 90 on mahdollista toteuttaa monella eri tavalla, eikä sen käyttäminen keksinnön mukaisessa tiedontulostusjärjestelmässä ole edes välttämätöntä.

Seuraavassa vaiheessa prosessorien 60 ja 62 sekä siirtokontrollereiden 43 ja 54 5 ohjaamana riippumaton formaatti 44 siirretään siirtokehyksissä 90 kannettavalta päätelaitteelta 10 kiinteälle laitteelle 20 käyttäen valittua siirtotietä 45, 46, 47. Siirrettäessä riippumattomassa formaatissa 44 olevaa dataa suoraan tulostimelle 30 (kuva 3B), käytetään siirron suorittamisessa vastaavasti tulostimen 30 prosessoria 66.

10 Kiinteässä laitteessa 20 välitysohjelma 55 purkaa riippumattoman formaatin 44 käyttöjärjestelmän vaatimusten mukaisesti tulostinajureille 56 tai 57 soveliaaseen muotoon, ja siirtää puretun datan edelleen valitulle tulostinajurille 56 tai 57 tulostusta varten. Tässä riippumatonta datansiirtoformaattia 44 hyödyntävässä keksinnön mukaisessa tiedontulostusjärjestelmässä välitysohjelma 55 on toteutettu kiin-15 teän laitteen 20 prosessorissa 62, joka suorittaa muistiin (ei esitetty kuvassa) tallennettua purku- ja välitysohjelmakoodia 55. Prosessori 62 käy säännöllisin väliajoin tarkistamassa kiinteän laitteen 20 otto/anto-liitynnöistä (I/O, Input/Output) 51, 52, 53 onko riippumattomassa formaatissa 44 välitettyä dataa tulossa. Tämä niin sanottu kiertokysely (polling) tapahtuu käyttöjärjestelmän ohjaamana. Vastaa-?.0 vasti välitysohjelma käy säännöllisesti tarkistamassa mainitun kiertokyselyn tulok-, . sen. Välitysohjelma 55 tunnistaa riippumattomassa formaatissa 44 vastaanotetun tiedoston esimerkiksi vastaanottamansa tiedoston nimestä tai siirtokehyksessä välitetystä suoratulostustunnisteesta 91. Käyttöjärjestelmästä riippuen tieto vastaanotetusta riippumattomassa formaatissa 44 olevasta tiedostosta on mahdollista 25 välittää myös viestiperiaatteella. Tällöin käyttöjärjestelmä automaattisesti generoi viestin, joka kertoo, että riippumattomassa formaatissa 44 olevaa dataa on vastaanotettu, ja lähettää sen välitysohjelmalle 55. Näin ollen välitysohjelman 55 ei edullisesti tarvitse aktiivisesti tarkkailla käyttöjärjestelmän suorittaman kiertokyselyn tulosta. Mikäli käytetty otto/anto-liityntä on varattu yksinomaan riippumatto- 21 102923 massa formaatissa 44 välitettävälle datalle, ei suoratulostustunnistetta tarvitse välttämättä käyttää.

Mikäli kyseessä on esimerkiksi Windows-käyttöympäristö, purkaa välitysohjelma 55 riippumattoman formaatin 44 WMF (Windows Meta File) -formaattiin. Erityista-5 paus syntyy silloin, kun riippumattomana formaattina 44 käytetään WMF-formaattia, jolloin luonnollisestikaan purkua ei edullisesti tarvitse suorittaa. WMF-formaatti on alan ammattimiehelle tuttu yleisformaatti, jota Windows käyttöympäristössä käytetään esimerkiksi tiedonsiirtoon eri tietokoneohjelmien välillä. Juuri tästä syystä kaikki tulostinajurit 56, 57 kykenevät tulostamaan WMF-formaatin 10 mukaisia teksti- ja kuvatiedostoja. WMF-formaatti mahdollistaa edullisesti korkealaatuisen grafiikan siirtämisen, sillä WMF-formaatti ei ole rajoitettu tiettyyn resoluutioon samalla tavalla kuin esimerkiksi BMP (Bit Map) -formaatti, jota keksinnön mukaisessa tiedontulostusjärjestelmässä myös olisi mahdollista käyttää.

Ennen WMF-formaattiin puretun datan siirtämistä tulostinajurille 56, 57 kiinteän 15 päätelaitteen 20 prosessori 62 valitsee käyttöjärjestelmän tulostinajuritietojen perusteella käyttöön halutun tulostinajurin 56, 57, edullisesti oletustulostimen tulostinajurin. Kun tulostinajuri 56, 57 on valittu, siirtää prosessori 62 välitysohjelman 55 ohjaamana WMF-formaattiin purkamansa datan valitulle tulostinajurille, esimerkiksi tulostinajurille 56, joka edelleen siirtää datan tulostusjonoon (ei esitetty ku-20 vassa). Tulostusjono on alan ammattimiehelle tuttu, esimerkiksi kiinteän laitteen 20 prosessorin 62 kiinteän laitteen 20 muistiin (ei esitetty kuvassa) järjestämä FIFO (First In First Out) -tyyppinen jono, josta kiinteän laitteen 20 prosessori 62 edelleen siirtää tulostettavan datan tulostimelle 30. Tulostusjono on mahdollista järjestää myös paikallisverkkoon 22 liitetyn tietokoneen 21 yhteyteen, sekä myös 25 itse tulostimeen 31.

t

Edellisessä kappaleessa mainituissa tapauksissa tulostettavaksi tarkoitetut dokumentit tulostuvat usein siinä järjestyksessä, jossa ne tulostusjonoon ovat saapuneet. Dokumenttien tulostusjärjestystä on myös mahdollista muuttaa antamalla eri dokumenteille erilaiset prioriteetit, jolloin kiireisimmiksi luokitellut dokumentit tulos-30 tuvat ensin. Kiinteän päätelaitteen 20 prosessorin 62 suorittaman välitysohjelman 22 102923 55 siirrettyä tulostettavaksi tarkoitetut dokumentit tulostusjonoon, tulostaa kiinteän laitteen 20 valitsema tulostin 30-33 "halutut dokumentit aivan kuten siinäkin tapauksessa, että dokumentit olisi alunperin luotu ja tulostettu kiinteässä laitteessa 20. Tulostinajurit 56, 57 ja tulostimet 30-33 eivät edullisesti tee eroa sille, tuliko tulos-5 tettavaksi halutut dokumentit kiinteältä laitteelta 20, vai kannettavalta päätelaitteelta 10.

Keksinnön mukaisella tiedontulostusjärjestelmällä ratkaistaan kauan esillä ollut ongelma tulostaa lähes millä tahansa tulostimella tarvitsematta tulostinkohtaista ajuria. Näin ollen saavutetaan huomattava käytön helppous ja tulostamisen onnis-10 tumiseen vieraassakin ympäristössä voi luottaa. Keksintö on erittäin hyödyllinen varsinkin kannettaville päätelaitteille, koska niitä liikutellaan usein ympäristöstä toiseen. Niissä on myös rajallinen määrä muistikapasiteettia, joka keksinnön mukaisessa tiedontulostusjärjestelmässä vapautuu teholliseen käyttöön, kun runsaasti tilaa vieviä tulostinajureita ei edullisesti tarvita.

15 Tässä on esitetty keksinnön toteutusta ja eräitä toteutusmuotoja esimerkkien avulla. Alan ammattimiehelle on ilmeistä, ettei keksintö rajoitu edellä esitettyjen toteutusmuotojen yksityiskohtiin ja että keksintö voidaan toteuttaa muussakin muodossa poikkeamatta keksinnön tunnusmerkeistä. Esitettyjä toteutusmuotoja tulisi pitää valaisevina, muttei rajoittavina. Siten keksinnön toteutus- ja käyttömah-20 dollisuuksia rajoittavatkin ainoastaan oheistetut patenttivaatimukset. Täten vaati-« . musten määrittelemät erilaiset keksinnön toteutusmuodot, myös ekvivalenttiset toteutukset kuuluvat keksinnön piiriin.

*

Claims (8)

102923

1. Tiedontulostusjärjestelmä tiedon tulostamiseksi matkaviestinyhteyden ylitse, joka järjestelmä käsittää ensimmäisen päätelaitteen (10), toisen päätelaitteen (20) sekä välineet datansiirtoyhteyden muodostamiseksi matkaviestin- 5 verkon kautta mainittujen ensimmäisen ja toisen päätelaitteen välille, sekä mainitussa ensimmäisessä päätelaitteessa (10) välineet (40, 48, 60) sovelluksen (40) käyttämiseksi, välineet (43, 60) sovelluksen (40) käsittelemän datan (48) muokkaamiseksi mainitulle datansiirtoyhteydelle soveliaaseen muotoon, välineet (43, 45, 46, 47, 60, 80, 81 A, 81B, 82A, 82B, 83) datan 10 (48) lähettämiseksi matkaviestinverkon (24, 23) kautta, sekä mainitussa toi sessa päätelaitteessa (20, 30) välineet (34, 51, 52, 53, 54, 62, 66) datan (48) vastaanottamiseksi sekä mainitun toisen päätelaitteen (20, 30) yhteydessä välineet mainitun datan (48) tulostamiseksi (56, 57, 30, 31, 32, 33), tunnettu siitä, että ensimmäisen päätelaitteen (10) mainitut datanmuokkaamisvälineet 15 (43, 60) käsittävät formaattigeneraattorin (42), joka on järjestetty prosessoi maan lähetettävää dataa (48) sovelluksesta (40) riippumattomaan datansiir-toformaattiin (44), mainitut datanlähettämisvälineet (43, 45, 46, 47, 60, 81 A, 81B, 82A, 82B) on järjestetty ottamaan yhteys matkaviestinverkon (24, 23) kautta mainittuun toiseen päätelaitteeseen (20) ja siirtämään mainitussa riip-20 puimattomassa datansiirtoformaatissa (44) oleva data (48) matkaviestinver- i , kon (24, 23) kautta mainitulle toiselle päätelaitteelle (20), toinen päätelaite (20) käsittää formaatinpurkuvälineet (55, 62, 66), jotka on järjestetty purkamaan mainitussa riippumattomassa datansiirtoformaatissa (44) oleva data (48) mainituille datantulostusvälineille (56, 57, 30, 31, 64) soveliaaseen 25 muotoon tulostamista varten.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen tiedontulostusjärjestelmä, tunnettu siitä, että mainitut formaatinpurkuvälineet (55, 62, 66) on järjestetty automaattisesti purkamaan mainitussa riippumattomassa datansiirtoformaatissa (44) oleva data (48) mainituille datantulostusvälineille (56, 57, 30, 31, 64) soveli- 30 aaseen muotoon automaattista tulostamista varten. 24 102923

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen tiedontulostusjärjestelmä, tunnettu siitä, että ensimmäisen päätelaitteen (10) mainitut datanlähettämisvälineet (43, 45, 46, 47, 60, 81 A, 81B, 82A, 82B) on järjestetty lähettämään riippumattomassa datansiirtoformaatissa (44) oleva data (48) siirtokehyksissä (90), ja 5 että mainitut datanmuokkaamisvälineet (42, 43, 60) lisäävät siirtokehyksiin (90) suoratulostustunnisteen (91).

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen tiedontulostusjärjestelmä, tunnettu siitä, että mainitut datanlähettämisvälineet (43, 45, 46, 47, 60, 80, 81 A, 81B, 82A, 82B, 83) ja mainitut datanvastaanottamisvälineet (34, 51, 52, 53, 54, 62, 66) 10 käsittävät ainakin yhden seuraavista datansiirtämisvälineistä: radiolähe- tin/vastaanotin (45, 51, 80, 82A, 82B), infrapunalähetin/vastaanotin (11, 34, 46, 52), PCMCIA-väylä (80), sarjaportti ja rinnakkaisportti (47, 53).

5. Päätelaite (10), joka käsittää välineet (41, 60) sovelluksen (40) käyttämiseksi, välineet (43, 60) sovelluksen (40) käsittelemän datan (48) muokkaami- 15 seksi datansiirtoyhteydelle soveliaaseen muotoon, välineet (43, 45, 46, 47, 60, 80, 81 A, 81B, 82A, 82B, 83) datan (48) lähettämiseksi matkaviestinverkon (23, 24) kautta, tunnettu siitä, että päätelaitteen (10) mainitut datanmuokkaamisvälineet (43, 60) käsittävät formaattigeneraattorin (42), joka on järjestetty prosessoimaan lähetettävää dataa (48) sovelluksesta (40) riippu-20 mattomaan datansiirtoformaattiin (44) ja mainitut datanlähettämisvälineet v ; (43, 45, 46, 47, 60, 81 A, 81B, 82A, 82B) on järjestetty ottamaan yhteys mat kaviestinverkon (24, 23) kautta toiseen päätelaitteeseen (20) ja siirtämään mainitussa riippumattomassa datansiirtoformaatissa (44) oleva data (48) matkaviestinverkon (24, 23) kautta toiselle päätelaitteelle (20) tulostamista 25 varten.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen päätelaite (10), tunnettu siitä, että päätelaitteen (10) mainitut datanlähettämisvälineet (43, 45, 46, 47, 60, 81 A, 81B, 82A, 82B) on järjestetty lähettämään riippumattomassa datansiirtoformaatissa (44) oleva data (48) siirtokehyksissä (90), ja että mainitut datanmuok- 25 102923 kaamisvälineet (42, 43, 60) lisäävät siirtokehyksiin (90) suoratulostustunnis-teen (91).

7. Patenttivaatimuksen 5 mukainen päätelaite (10), tunnettu siitä, että mainitut datanlähettämisvälineet (43, 45, 46, 47, 60, 80, 81 A, 81B, 82A, 82B, 83) 5 käsittävät ainakin yhden seuraavista datansiirtämisvälineistä: radiolähe- tin/vastaanotin (45, 51, 80, 82A, 82B), infrapunalähetin/vastaanotin (11, 34, 46, 52), PCMCIA-väylä (80), sarjaportti ja rinnakkaisportti (47, 53).

8. Menetelmä tiedon tulostamiseksi matkaviestinverkon (24, 23) kautta, jossa ensimmäisessä päätelaitteessa (10) käytetään tietoliikennesovellusta (40), 10 jonka käsittelemä data (48) muokataan (42, 43, 60) datansiirtoyhteydelle so veliaaseen muotoon, muodostetaan datansiirtoyhteys ensimmäisen päätelaitteen (10) ja toisen päätelaitteen (20) välille matkaviestinverkon (24, 23) kautta ja siirretään mainittu data (48) toiselle päätelaitteelle (20) muodostetun datansiirtoyhteyden kautta, tunnettu siitä, että ennen datan (48) siirtä-15 mistä mainittu data (48) muokataan ensimmäisellä päätelaitteella (10) sovel luksesta (40) ja tulostimista (30, 31) riippumattomaan datansiirtoformaattiin (44), toisella päätelaitteella (20) vastaanotettu (34, 51, 52, 53, 54) data (48) muokataan (54, 55, 62, 66) tulostimille (30, 31) soveliaaseen muotoon ja siirretään edelleen tulostimille (30, 31) tulostamista varten. ϊ ; : w m 26 Patentkray 102P23