FI100810B - Paperikoneen kaksiviirainen kitaformeri - Google Patents

Description

5 100810

Paperikoneen kakslviirainen kitaformeri Gapformare med dubbel vira i en pappersmaskin

Keksinnön kohteena on paperikoneen kaksiviirainen rainanmuodostusosa, joka käsittää johtotelojen ohjaaman peittävän viiran ja johtotelojen ohjaaman kantavan viiran, jolta muodostunut raina poistetaan pick-up-kudokselle tai vastaavalle ja joka rainanmuodostusosa käsittää muodos-10 tuskidan, johon perälaatikon huuliaukosta on syötettävissä massasuspen-siosuihku ja joka muodostuskita määräytyy mainittujen viirojen silmukkojen sisällä olevien telojen ohjaamana ja jotka viirat rajoittavat kaksiviiravyöhykkeen, jolla on ainakin kaksi peräkkäistä painekuormit-teista vedenpoisto- ja muodostusyksikköä, jotka kumpikin käsittävät 15 kannatuslistaston sekä niitä vastassa toimivan kuormituslistaston, joilla listastoilla on aikaansaatavissa mainittuja viiroja vastakkain painava kuormituspaine ja jotka vedenpoisto- ja muodostusyksiköt käsittävät alipainelaatikon tai -laatikot, joihin on johdettavissa alipaineet, ja jossa muodostusosassa peräkkäisten vedenpoisto- ja muo-20 dostusyksikköjen alipainelaatikot on sovitettu keskenään vastakkaisten eri viirasiImukoiden sisälle ja ensimmäinen vedenpoisto- ja rauodos-tusyksikkö on sijoitettu olennaisesti välittömästi tai lyhyelle etäisyydessä muodostuskidasta niin, että mainitun ensimmäisen yksikön tulopuolella kaksiviiravyöhykkeellä muodostuvan massaradan sakeus kx on 25 vasta olennaisesti alueella kx = 0,5...2,5 %.

Paperikoneiden nopeuksien kasvaessa ovat useat ongelmat rainanmuodos-tuksessa tulleet entistä korostuneemmin esille. Paperikoneen muodos-tusosalla kuituverkostoon ja sen yhteydessä vielä verraten vapaana ole-30 vaan veteen vaikuttavat ilmiöt, esim. keskipakovoimat, voimistuvat yleensä radan nopeuden neliöön verrannollisena. Useimpien nykyisten pa-. · perikoneiden suurimmat ratanopeudet ovat luokkaa 1500 m/min. Suunnit teilla on kuitenkin koneita, joissa pyritään jopa n. 1700 m/min rata-nopeuteen.

Esillä olevaan keksintöön liittyvän tekniikan tason osalta viitataan A. Ahlström Corprlle myönnettyyn US-patenttiin 4,769,11, hakijan FI-patenttihakemukseen nro 885609 sekä Valmet-Ahlström Inc:in FI-patentti- 35 100810 2 hakemuksiin nrot 885606 ja 885607, jossa on esitetty hakijan tavaramerkillä "MB-formeri" markkinoimia formereita.

Lisäksi viitataan hakijan FI-patenttihakemuksiin nrot 904489, 911281, t 5 913112, 920228, 920863 ja 932264, joissa on esitetty edellä mainittujen MB-formeriyksikköjen sekä hybridi- ja kitaformereiden erilaisia yhdis-telmäkonseptej a.

Edellä esitetyissä telakitaformereissa massasuspensio johdetaan perä-10 laatikosta muodostustelan ja kahden viiran muodostamaan kitaan, jonka jälkeen molemmat viirat ja niiden välissä oleva massakerros seuraavat muodostustelan kaarevuutta, jolloin suurin osa vedestä poistuu viirojen läpi. Tarvittava vedenpoistopaine aikaansaadaan ulomman viiran jännityksellä, joka synnyttää massakerrokseen paineen, joka on suoraan ver-15 rannollinen viiran jännitykseen ja kääntäen verrannollinen muodostustelan kaarevuussäteeseen. Kidassa osa massasuihkun liike-energiasta muuttuu paine-energiaksi ja suihkun nopeus alenee tätä vastaavasti. Vedenpoistoa ulkoviiran läpi muodostustelalta poispäin tehostaa keskipakovoima. Muodostustelaan päin vedenpoistoa voidaan tehostaa muodostuste-20 lan vyöhykkeen alipaineella.

Hakijan FI-patenttihakemuksessa 904489 on esitetty telakitaformeri, jossa on pidetty uutena sitä, että mainittu vedenpoistoyksikkö tai -yksiköt käsittää/käsittävät stationäärisen puristus-kannatusyksikön, • 25 joka ohjaa sitä vasten tulevaa viiraa olennaisesti suorana juoksuna, ja että mainittu vedenpoistoyksikkö tai -yksiköt käsittää/käsittävät mainittua puristus- ja kannatusyksikköä vastassa olevan imu- ja foililait-teistolla varustetun vedenpoistolaitteiston, joka poistaa rainasta olennaisen määrän vettä.

30

Eräs merkittävä ongelma, joka ilmenee ennestään tunnetuissa kitaforme- reissa, joiden kaksiviiravyöhykkellä käytetään ennestään tunnettua MB-yksikköä tai -yksiköitä, on valmistettavan paperin toispuoleisuus etenkin hieno- ja täyteainejakautuman osalta. Tämä epäkohta johtuu 35 siitä, että herkkäliikkeiset täyteaineet pyrkivät kaksiviiravyöhykkeel-lä keräytymään sen viiran puolelle, jonka läpi alipaine vaikuttaa.

3 100810

Tunnetuissa MB-yksiköissä peräkkäisten imulaatikkojen alipaineet vaikuttavat yleensä sanan viiran puolelta.

Edellä mainittu toispuoleisuus vaikuttaa haitallisesti muihinkin rainan 5 ominaisuuksiin kuten paperin pintojen sileyksiin ja paperin öljyabsorb-tioon. Edellä esitetyt epäkohdat osaltaan johtuvat siitä, että ennestään tunnetuissa kitaformereissa MB-yksikkö on yleensä ollut sijoitettuna alueelle, jossa muodostuvan massakerroksen sakeus on ollut ratkaisevasti korkeampi kuin perälaatikkosakeus siis aivan selvästi suurempi 10 kuin n. 1,5 % niin, että MB-yksikön alueella hieno- ja täyteainejakautumaan ei ole voitu enää suurestikaan vaikuttaa.

Esillä olevan keksinnön päätarkoituksena onkin kehittää edellä mainituista julkaisuista ilmenevää tekniikan tasoa siten, että edellä koske-15 tellut epäkohdat saadaan pääasiallisesti eliminoiduiksi.

Edellä esitettyihin ja myöhemmin selviäviin päämääriin pääsemiseksi keksinnölle on pääasiallisesti tunnusomaista se, että toisessa vedenpoisto- ja muodostusyksikössä kiinteät kannatuslistat ovat saman viiran 20 silmukan sisällä kuin ensimmäisen vedenpoisto- ja muodostusyksikön vastaavat kannatuslistat ja että toisen vedenpoisto- ja muodostus-yksikön kuormitusyksikkö on sovitettu toisen yksikön imulaatikon sisälle sopivimmin niin, että mainitun kuormitusyksikön kuormituslistojen välisestä tilasta tai tiloista poistuu vettä imulaatikon alipaineen “ 25 avustamana.

Keksinnön mukaisessa formerissa MB-yksikkö on sijoitettu kaksiviira-vyöhykkeellä alueelle, jossa muodostuvan massakerroksen sakeus on huomattavasti alhaisempi kuin ennestään tunnetuissa vastaavissa formereis-30 sa, yleensä mainittu sakeus on keksinnössä alueella kj » 0,5...2,5 % ' siis varsin lähellä perälaatikkosakeutta. Tällöin MB-yksiköiden alueel la muodostumassa olevassa massakerroksessa ovat täyte- ja hienoaineet vielä verraten liikkuvia, joten niiden jakautumaan voidaan keksinnön mukaisella MB-laatikoiden imuvyöhykkeiden alipaineiden keskenään vas-35 takkaisella järjestelyllä vielä tehokkaasti vaikuttaa. Lisäksi peräkkäisten MB-laatikoiden alipainetasojen säädöllä voidaan keksinnön pää- 100810 4 määrät saavuttaa erilaisilla massalaaduilla ja rainan nopeuksien riittävän laajalla alueella, myös suurilla nopeuksilla, jotka ovat jopa luokkaa 1500-1700 m/min. Myös rainan formaatioon ja vedenpoiston intensiteettiin voidaan alipaineella ja etenkin puristusyksikön kuormitus-5 letkuihin tai vastaaviin johdettavilla kuormituspaineilla tehokkaasti vaikuttaa. Täten keksinnössä on käytettävissä monipuoliset säätöpara-metrit, joilla rainan muodostus- ja vedenpoistoprosessia voidaan tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti hallita.

10 Keksinnön mukaisessa formerissa ei kaksiviiravyöhyke välttämättä ole pystysuora, vaan voidaan käyttää myös yläviistoon tai jopa vaakasuoraan juoksevaa kaksiviiravyöhykettä, vaikka näissä veden käsittely ei ole niin helppoa kuin keksinnön mukaisessa edullisimmassa pystymallissa, jossa painovoimakenttä vaikuttaa samalla tavoin molempien vastakkaisten 15 viirojen läpi poistuviin vesiin.

Seuraavassa keksintöä selostetaan yksityiskohtaisesti viittaamalla oheisen piirustuksen kuvioissa esitettyihin keksinnön eräisiin sovel-lusesimerkkeihin, joiden yksityiskohtiin keksintöä ei ole mitenkään 20 ahtaasti rajoitettu.

Kuvio 1 esittää kaaviollisena sivukuvana keksinnön mukaisen formerin edullisinta toteutusesimerkkiä.

25 Kuvio 2 esittää keksinnön mukaisen kaksiviiravyöhykkeen alkuosaa kone-suuntaisena pystypoikkileikkauskuviona.

Kuviossa 1 on esitetty keksinnön mukainen kitaformeri, jonka kaksiviiravyöhyke on pääasiallisesti pystysuoraan ylöspäin juokseva. Peittävä 30 viira 10 ja kantava viira 20 muodostavat telojen 11,21 ohjaamana vä-! liinsä muodostuskidan G. Tähän muodostuskitaan G syötetään perälaatikon 32 huulikanavasta massasuspensiosuihku J. Muodostuskidan G pohjan jälkeen kaksiviirainen vyöhyke kaartuu muodostustelan 21 sektorilla a, jonka suuruus yleensä on alueella a == 0...600, sopivimmin a » 10...45°. 35 Sektorin jälkeen viirojen 10,20 juoksu eroaa muodostustelalta 21 ja 5 100810 jatkaa kulkuaan peittävän viiran 10 sisälle sovitetun deflektorilistan 13 ohjaamana.

Kaksiviiravyöhykkeellä on kaksi peräkkäistä MB-yksikköä 40 ja 50. Ku-5 viossa 1 deflektorilistan 13 jälkeen on keksinnön mukaisesti peittävän viiran 10 silmukan sisälle sovitettu esimmäisen MB-yksikön 40 MB-laatikko 15, jonka alueella on tukilistasto 16 sekä edeltävä tukilista 14. MB-laatikko 15 on yhdistetty alipainelähteeseen 15a, jolla saadaan MB-laatikon 15 sisään vaikuttamaan alipaine px. MB-laatikon 15 tukilis-10 tastoa 16 vastassa toimii kantavan viiran 20 silmukan sisällä kuormi-tuslistasto 26, jonka listat ovat tukilistojen 16 välien keskikohdilla. Kuormituslistoja 26 painetaan kantavan viiran 20 silmukan sisäpintaa vasten kuormitusletkujen 24c (kuvio 2) paineella pL, joka saadaan paine-lähteestä 24.

15

Ensimmäisen MB-laatikon yksikön 40 jälkeen on kaksiviiravyöhykkeellä toinen MB-ysikkö 50, jossa on peittävän viiran 10 silmukan sisällä kiinteä tukilistasto 17, jota vastassa toimii kantavan viiran 20 silmukan sisällä MB-laatikko 29. Tämä MB-laatikko 29 on yhdistetty ali-20 painelähteeseen 29a niin, että MB-laatikon 29 sisällä vallitsee alipaine p2. MB-laatikon 29 sisällä on tukilistojen 17 välien keskikohdilla kuormituslistat 27, jotka ovat kuormitusletkujen 24d (kuvion 2) kuormittamat ylipainelähteestä 24 yhteiden 24b kautta johdettavilla paineilla.

25 Jälkimmäisen MB-yksikön 50 laatikon 29 jälkeen on kantavan viiran 20 silmukan sisällä toinen muodostustela 23, jonka alipainevyöhykkeellä 23a osaltaan poistetaan vettä kantavan viiran 20 läpi ja osaltaan varmistetaan se, että johtotelan 12' kohdalla raina W seuraa nimenomaan 30 kantavaa viiraa 20. Toisen muodostustelan 23 jälkeen raina W kulkee kantavalla viiralla 20 imutelan 22 imuvyöhykkeen 22a yli pick-up-koh-taan P, jossa raina W siirretään pick-up-telan 31 alipainevyöhykkeen 31a avustamana pick-up-kudokselle 30, joka vie rainan W edelleen paperikoneen puristinosalle (ei esitetty). Peittävän viiran 10 johtoteloja 35 on merkitty viitteellä 12 ja kantavan viiran 20 johtoteloja on vastaavasti merkitty viitteellä 22.

100810 6

Kuviossa 1 ensimmäisellä alapuolisella muodostustelalla 21 on imuvyöhy-ke 21a, jonka sektorin a suuruus vastaa kaksiviiravyöhykkeen kaartosek-toria muodostustelalla 21. Mainitun sektorin 21 suuruus kuviossa 1 on noin a « 60°. Sektorilla a vettä poistuu keskipakovoimien avustamana 5 ulospäin pääasiallisesti peittävän viiran 10 läpi viiran 10 kiristys -paineen johdosta ja tätä vedenpoistoa edistää ja ohjaa deflektorilista 13 ja sen jatkona oleva vedenohjauslevy 13a. Deflektorilistan 13 jälkeen seuraa kaksiviiravyöhykkeen suora juoksu ensimmäisen MB-yksikön laatikon 15 etureunassa olevalle tukilistalle 14, jonka aikaansaama im-10 pulssi poistaa vettä peittävän viiran 10 läpi ja nämä vedet ohjataan edelleen vedenpoistolevyn 14a avulla. Ensimmäisessä MB-yksikössä 40 aikaansaadaan kuormituslistoilla 26 paine kaksiviiravyöhykkeelle listojen 16,26 välillä ja samalla vedenpoistoa edistetään MB-laatikkoon 15 päin sen sisällä vallitsevalla alipaineella px. Vastaavasti seuraavalla 15 MB-yksiköllä 50 saadaan aikaan kuormituslistoilla 27 puristuspaine viirojen 10,20 välille tukilistoja 17 vasten, ja vedenpoistoa kantavan viiran 20 läpi edistetään toisen MB-yksikön laatikon 29 sisällä vallitsevalla alipaineella p2.

20 Kuviossa 2 on esitetty tarkemmin kuvion 1 mukaisen kaksiviiravyöhykkeen alkuosan rakenne. Kuvio 2 eroaa kuviosta 1 siinä, että ensimmäisellä muodostustelalla 21 on varsin pieni kaksiviiravyöhykkeen kaartosektori a, joka kuviossa 2 on luokkaa a ~ 5...10°. Ensimmäinen muodostustela 21 ei ole välttämättä imutela, vaan se voi olla myöskin solidivaippainen 25 uratela, sokeaporattu tela tai jopa sileällä pinnalla 21' varustettu tela.

Viirojen 10,20 välissä muodostuvan massasuspensioradan W0 tullessa ensimmäisen MB-yksikön 40 etureunalle, on sen sakeus yleensä luokkaa 30 ki = 0,5...2,5 %. Tällöin MB-yksikön 40 alueella muodostuvan massaradan * W0 täyte- ja hienoaineet ovat vielä varsin vapaasti liikkuvia ja niiden siirtymistä viiraan 10 päin edistää MB-yksiön 40 alueella sen laatikon 15 alipaine p:. Massaradan W0 tullessa toisen MB-yksikön 50 alueelle MB-laatikon 29 alipaineella p2 edistetään sen vedenpoistoa kantavan 35 viiran 20 läpi siis vastakkaiseen suuntaan kuin ensimmäisen MB-yksikön 40 alipaineella px. Kun toisen MB-yksikön 50 tuloreunan alueella massa- 7 100810 radan W0 kuiva-ainepitoisuus k2 on yleensä luokkaa k2 « 2,5...5 %, niin toisenkin MB-yksikön 50 alueella massaradan W0 hieno- ja täyteaineet etenkin kantavan viiran 20 puoleisessa massaradan W0 osalla pystyvät vielä liikkumaan, ja täten siirretään alipaineen p2 vaikutuksella täyte-5 ja hienoainetta kantavaan viiraan 20 päin ja samalla edistetään rainan W hieno- ja täyteaineajakautuman ja sen eri pintojen keskinäistä symmetrisyyttä samalla.

Kuviossa 2 on esitetty tarkemmin ensimmäisen MB-yksikön 40 kuormitusyk-10 sikkö 25, johon on kiinnitetty kuormituslistat 26. Mainittua yksikköä 25 kuormitetaan kuormitusletkuilla 24c viiraa 20 vasten tukivasteesta 24e ponnistaen. Vastaava rakenne on toisen MB-yksikön 50 laatikon 24 sisällä käsittäen kuormitusyksikön 28, johon on kiinnitetty kuormitus-listat 27 ja jota yksikköä 28 kuormitetaan viiran 20 sisäpintaa vasten 15 tukeutuen vasteosaan 24e. Massaradan W0 jättäessä toisen MB-yksikön 50 on sen kuiva-ainepitoisuus yleensä alueella k3 * 4...8 %.

Ensimmäisellä muodostustelalla 21 voi olla myös onsipintainen vaippa kuten ura- tai sokeaporattu vaippa. Peräkkäisten MB-yksikköjen 40 ja 50 20 kuormitusyksiköt 25 ja 28 sijaitsevat samalla puolella muodostuvaa massarataa W0. Kuvioiden 1 ja 2 mukaisessa rakenteessa on se etu, että toisella MB-yksiköllä 40 verraten leveät (lj) tukilistat 17 häiritsevät mahdollisimman vähän peittävän viiran 10 ulkopinnalle huopautunutta massarataa W0. Täten tukilistojen 17 viirojen 10,20 kulkusuuntainen 1 25 leveys lx on huomattavasti suurempi kuin kuormituslistojen 16,17a vas taava leveys 12. Mainitut leveydet lj ja 12 valitaan yleensä alueilta lx » 25...75 mm ja 12 « 10...50 mm.

Ensimmäisen MB-yksikön 40 kuormitusyksikön 25 kuormituslistojen 26 30 välissä oleva tila 25a on sopivimmin suljettu niin, että tähän tilaan 4 päin tapahtuva vedenpoisto on pääasiallisesti estetty niin, että tällä kohtaa vesi poistuu pääasiassa peittävän viiran 10 läpi. Kuvioissa toisen MB-yksikön 50 MB-laatikon 29 sisällä olevan kuormitusyksikön 28 kuormituslistojen 27 välissä oleva tila 28a on sitävastoin MB-laatik-35 koon 29 päin avoin niin, että mainitussa tilassa 28a vallitsee 100810 8 MB-laatikon 29 alipaine p2 ja tähän tilaan 28a pääsee kantavan viiran 20 kautta poistumaan vettä, mitä alipaine p2 edistää.

MB-laatikkojen 15 ja 29 alipainetasot px ja p2 valitaan yleensä alueelta 5 2...15 kPa, sopivimmin alueelta 2...10 kPa. Alipainetaso järjestetään sopivimmin nousevaksi rainan W etenemissuunnassa niin, että P2 > Pi ja mainittujen alipaineiden erotus Δρ - p2 - px valitaan sopivimmin alueelta Δρ * 1...5 kPa.

10 Mitä tulee vielä keksinnön mukaisen muodostusosan kaksiviiravyöhykkeen mitoitukseen, niin ensimmäisen muodostustelan 21 halkaisija D valitaan sopivimmin alueelta D - 1,2...1,6 m ja toisen muodostustelan 23 halkaisija valitaan olennaisesti samansuuruiseksi. MB-yksiköiden 40 ja 50 pituudet Lx ja L2 rainan etenemissuunnassa valitaan sopivimmin niin, 15 että Li “ L2 s 200. . .600 mm.

Seuraavassa esitetään patenttivaatimukset, joiden määrittelemän keksinnöllisen ajatuksen puitteissa keksinnön eri yksityiskohdat voivat vaihdella ja poiketa edellä vain esimerkinomaisesti esitetystä.

20 «

Claims (8)

100810 9 Patent t ivaat imuke e t

1. Paperikoneen kaksiviirainen rainanmuodostusosa, joka käsittää johto-telojen (12) ohjaaman peittävän viiran (10) ja johtotelojen (22) ohjaa- 5 man kantavan viiran (20), jolta muodostunut raina (W) poistetaan pick-up-kudokselle (30) tai vastaavalle ja joka rainanmuodostusosa käsittää muodostuskidan (G), johon perälaatikon (32) huuliaukosta on syötettävissä massasuspensiosuihku (J) ja joka muodostuskita (G) määräytyy mainittujen viirojen (10,20) silmukkojen sisällä olevien telojen 10 (11,21) ohjaamana ja jotka viirat (10,20) rajoittavat kaksiviiravyöhyk- keen, jolla on ainakin kaksi peräkkäistä painekuormitteista (pL) vedenpoisto- ja muodostusyksikköä (40,50), jotka kumpikin käsittävät kanna-tuslistaston (16,17) sekä niitä vastassa toimivan kuormituslistaston (26,27), joilla listastoilla on aikaansaatavissa mainittuja viiroja 15 (10,20) vastakkain painava kuormituspaine ja jotka vedenpoisto- ja muodostusyksiköt (40,50) käsittävät alipainelaatikon (15,29) tai -laatikot, joihin on johdettavissa alipaineet (Pi,P2)i ja jossa muodos-tusosassa peräkkäisten vedenpoisto- ja muodostusyksikköjen (40,50) alipainelaatikot (15,29) on sovitettu keskenään vastakkaisten eri vii-20 rasilmukoiden (10,20) sisälle ja ensimmäinen vedenpoisto- ja muodos-tusyksikkö (40) on sijoitettu olennaisesti välittömästi tai lyhyelle etäisyydessä muodostuskidasta (G) niin, että mainitun ensimmäisen yksikön (40) tulopuolella kaksiviiravyöhykkeellä muodostuvan massaradan (W0) sakeus ki on vasta olennaisesti alueella kj* 0,5...2,5 %, tun-·· 25 n e t t u siitä, että toisessa vedenpoisto- ja muodostusyksikössä (50) kiinteät kannatuslistat (17) ovat saman viiran (10) silmukan sisällä kuin ensimmäisen vedenpoisto- ja muodostusyksikön (40) vastaavat kannatuslistat (16) ja että toisen vedenpoisto- ja muodostusyksikön (50) kuormitusyksikkö (28) on sovitettu toisen yksikön (50) imulaatikon (29) 30 sisälle sopivimmin niin, että mainitun kuormitusyksikön (28) kuormitus-' listojen (27) välisestä tilasta (28a) tai tiloista poistuu vettä imu- laatikon (29) alipaineen (p2) avustamana.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen rainanmuodostusosa, tunnettu 35 siitä, että ensimmäisessä vedenpoisto- ja muodostusyksikössä (40) on kiinteät kannatuslistat (16), jotka ovat sen imulaatikon (15) yhteydes- 100810 10 sä, sopivimmin peittävän viiran (10 silmukan sisällä, ja että vastakkaisen viiran (20) silmukan sisällä on ensimmäisen yksikön (40) paine-kuormitteinen (pL) kuormitusyksikkö (25), jonka kuormituslistaston (25) välitilassa tai -tiloissa (25a) ei tapahdu olennaista vedenpoistoa. 5

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen rainanmuodostusosa, tunnettu siitä, että ensimmäisen vedenpoisto- ja muodostusyksikön (40) jälkeen muodostuvan massaradan (W0) sakeus k2 on järjestetty alueelle k2 « 2,5...5 % ja että toisen vedenpoisto- ja kannatusyksikön 10 (50) jälkeen muodostuvan massaradan (W0) sakeus k3 on järjestetty alueelle k3 ~ 4...8 %.

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen rainanmuodostusosa, tunnettu siitä, että toisen vedenpoisto- ja muodostusyksikön (50) 15 jälkeen kantavan viiran (10) silmukan sisällä on toinen muodostustela (23), jonka imuvyöhykkeellä (23a) on varmistettu, että raina (W) seuraa kaksiviiravyöhykkeen jälkeen kantavaa viiraa (20).

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen rainanmuodostusosa, t u n -20 n e t t u siitä, että muodostuskidan (G) alueella on ensimmäinen muodostustela (21), jonka ohjaamana kaksiviirainen vyöhyke kaartuu tietyssä sektorissa a = 0...900, sopivimmin sektorissa a « 10...45°.

6. Jonkin patenttivaatimuksen 1-5 mukainen rainanmuodostusosa, t u n -25 n e t t u siitä, että ensimmäisen muodostustelan (21) kaatosektorilla a tai olennaisesti sen jälkeen on vedenpoistofoili (13) ja/tai että ensimmäisen vedenpoisto- ja muodostusyksikön (40) etureunassa on, sopivimmin kiinteä, vedenpoistolista (14) tai vastaava imudeflektori.

7. Jonkin patenttivaatimuksen 1-6 mukainen rainanmuodostusosa, t u n - ‘ n e t t u siitä, että mainittujen vedenpoisto- ja muodostusyksiköiden (40,50;40,50A) imulaatikoiden (15,29) alipainetasot on järjestetty säädettäväksi tai asetettu alueelle 2...15 kPa, sopivimmin alueelle 2...10 kPa, ja että ensimmäisen yksikön (40) alipainetaso (px) on sopi-35 vimmin suurempi kuin jälkimmäisen yksikön alipainetaso (p2) . 100810 11

8. Jonkin patenttivaatimuksen 1-7 mukainen rainanmuodostusosa, tunnettu siitä, että kaksiviiravyöhyke on muodostuskidasta (G) alkaen toiselle muodostustelalle (23) saakka olennaisesti pystysuoraan nouseva. 5 100810 12